Pakkoruotsin ottoa lakiin 1968 pidettiin perin ongelmallisena ja oltiin sotkemassa puoluepolitiikkaa pedagogiikkaan. Kyseessähän oli siis puhdas puolue-ja valtapoliittinen, ei kielipoliittinen päätös.Kaikella R.H. Oittisen työllä ja sivistysvaliokuntaan asti ehtineellä esityöllä ei ollut enää mitään merkitystä. R. H. Oittinen, fil.tri , jolle peruskoulu oli silmäterä. Oittinenhan kysyi asiantuntijoilta, mitä kieliä tai kieli tulevaan peruskoululakiin. Hänelle asiantuntijat vastasi englanti. Kokoomus ei tuolloin kelvannut hallitukseen "yleisistä syistä". Hallitus neuvotteluissa Rkp saneli ehtonsa koska hallituksesta oli tulossa vasemmisto painotteinen. Ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin.
Nyt hallitusneuvotteluissa 2019 historia toistaa itseään, tämä koskee hallituksen muutosta toisen kotimaisen kielen pakollisuutta.Ei sitä voi muuksi vääntää kuin "pakkoruotsi", se on puhdas puolue-ja valtapoliittinen, ei kielipoliittinen päätös-joka on vastoin asiantuntijoiden sekä kansan enemmistön ja opiskelijoiden tahtoa. Ruotsin kieltä ja kielipalveluja ei pystytä nykymuodossaan enää perustelemaan suomen muuttuvaan kieliympäristöön. Kaiken lisäksi se on kustannustehoton.
Nyt hallitusneuvotteluissa 2019 historia toistaa itseään, tämä koskee hallituksen muutosta toisen kotimaisen kielen pakollisuutta.Ei sitä voi muuksi vääntää kuin "pakkoruotsi", se on puhdas puolue-ja valtapoliittinen, ei kielipoliittinen päätös-joka on vastoin asiantuntijoiden sekä kansan enemmistön ja opiskelijoiden tahtoa. Ruotsin kieltä ja kielipalveluja ei pystytä nykymuodossaan enää perustelemaan suomen muuttuvaan kieliympäristöön. Kaiken lisäksi se on kustannustehoton.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nog är det väldigt bra att Finland genom tiderna har haft fosterländska styren som premierar nationalspråken före importvara. Så även idag.
Bekantar du dig med temat närmare, märker du att utvecklingen i många EU länder är den samma.
Olen havainnut, että "pakkoruotsin" kielioppi on aivan sama kuin "oikean" ruotsinkielen.