Vetäsin tässä yhtenä iltana pullon kossua ja simahdin kaverini kämpille. Aamulla heräsin kauheasa krapulassa yrjö- ja kusilätäkön keskeltä. Kaveri oli sammunut sohvalle.
Yrjötti ja päässä jyskytti! Painelin vessaan ja kusin pitkään ja hartaasti. Päässäni huimasi, nyt tätyy saada kaljaa!
Menin suoraan jääkaapille ja kumosin löytämäni kolme tölkkiä olutta sairaaseen janooni. Hieman helpotti ja päätin poistua paikalta, etten joutuisi siivoamaan jälkiä.
Autoni odotti pihassa ja enempiä miettimättä hyppäsin puikkoihin. Lähdin liikkeelle pyörät sutien ja käännyin maantielle. Voi vittu kun oli vaikeaa!
Onneksi ei ollut vastaantulijoita kun kaahasin pitkin kahta kaistaa. Oli uskomattoman vaikeaa pitää autoa omalla puolen tietä. Tuli mieleeni elokuvien karikatyyrit, jotka veivaavat rattia puolelta toiselle. Niin tein minäkin, vieläpä täysin tahtomattani. Auto ei kulkenut suoraan, kuin kahden sekunnin välein.
Välillä tuli autoja vastaan. Silloin siristelin silmiäni ja skarppasin täysillä ja sain pidettyä autoni omalla poulella. Mutta heti muiden kadottua näkyvistä ajoin taas vapautuneesti koko tien leveydeltä. Lopulta saavuin kotiini johtavan tien risteykseen ja viimeiset kilometrit tulin tuurilla pihaan. Kyllä tuntui hyvältä, kun en jäänytkään nalkkiin!!!
Yrjötti ja päässä jyskytti! Painelin vessaan ja kusin pitkään ja hartaasti. Päässäni huimasi, nyt tätyy saada kaljaa!
Menin suoraan jääkaapille ja kumosin löytämäni kolme tölkkiä olutta sairaaseen janooni. Hieman helpotti ja päätin poistua paikalta, etten joutuisi siivoamaan jälkiä.
Autoni odotti pihassa ja enempiä miettimättä hyppäsin puikkoihin. Lähdin liikkeelle pyörät sutien ja käännyin maantielle. Voi vittu kun oli vaikeaa!
Onneksi ei ollut vastaantulijoita kun kaahasin pitkin kahta kaistaa. Oli uskomattoman vaikeaa pitää autoa omalla puolen tietä. Tuli mieleeni elokuvien karikatyyrit, jotka veivaavat rattia puolelta toiselle. Niin tein minäkin, vieläpä täysin tahtomattani. Auto ei kulkenut suoraan, kuin kahden sekunnin välein.
Välillä tuli autoja vastaan. Silloin siristelin silmiäni ja skarppasin täysillä ja sain pidettyä autoni omalla poulella. Mutta heti muiden kadottua näkyvistä ajoin taas vapautuneesti koko tien leveydeltä. Lopulta saavuin kotiini johtavan tien risteykseen ja viimeiset kilometrit tulin tuurilla pihaan. Kyllä tuntui hyvältä, kun en jäänytkään nalkkiin!!!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.