kuinka moni teistä arvon naiset olisia seurustetlemaa masenuksesta toipuvan henkilön kanssa kiitokset jo etukäteen
galluppi naisille
leijona
111546
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
itse seurustelen masennuksesta toipuvan henkilön kanssa, enkä näe mitn ongelmaa...
mistä löytäisi semmoisen naisen
se riippuu aika pitkälti siitä että kuinka masentunut tämä henkilö on ollut ja missä vaiheessa hän on menossa...
koska jos hän vielä taistelee joka päivä sängystä ylös ni se voi mennä liian raskaaksi sille toiselle osapuolelle...
mutta jos henkilö on jo päässyt siihen vaiheeseen että on löytänyt jonkinlaisen elämänilon tai vitutuksen joka repii sängystä ylös joka päivä saa tekemään muutaki kuin itkemään ni se on ihan eri juttu
ollen toipunut masenuksesta niin että en olle tarvinna olla sänynn pohjalla moniin vuosiin ja vittuskäyrä on korkkealla kun ei löytä akkaa
no se on kyllä riippuu aika pitkälti kahesta asiasyta...joko oot mainostanu asiaa tai sitten etit vääristä paikoista...ja pikku vihje ei ihminen parisuhdetta ettimällä löydä tai se on ainaki ihan huippu harvinaista..
kyl sitä jossain vaihees törmää johonki...mut ei ettiä kannata
Olen ihan samaa mieltä. Ei parisuhdetta noin vain aloiteta yks'kaks', vaan siinä pitää kemiat todellakin pelata! Jos toinen ei yksinkertaisesti ole itselleen sopiva, niin on tajuttava, että "Hei, Ei tästä mitään suhdetta tule..". Se on fakta. Ikävä kyllä.
En ole vain törmännyt kehenkään ainakaan, aina van yksin..
Musta ainakin alkaa tuntua siltä, et mun on tarkotuskin tylsistyä yksinäisyyteen. Vaikka tapaan ihmisiä ja käyn paikoissa, niin ei sitä vaan tunnu törmäävän kehenkään. Ja se jos mikä pistää vituttamaan pahemman kerran! Tekis mieli vaan jäädä kotiin, eikä enää lähteäkkään mihinkään. Ja sitten kun sukulaiset jaksaa aina udella siitä samasta asiasta. V..uako se niille kuuluu!!!
haluaisi.
Se tekisi minutkin masentuneeksi ja/tai ärtyneeksi.
Se on yksi kerta kun itse olet masentunut ja et varmasti tuolla tavoin löydä ympäriltäsi ainuttakaan lohduttajaa. Kukaan ei voi itse vaikuttaa sairauteensa ja kuka tahansa voi sairastua. Mitä jos itse masennut ja jäät yksin?
Mä olen itse masentunu kolmen lapsen äiskä. Mieheni on jaksanut katsoa masennusjaksojani ja jaksanut kannustaa. Ollut lasteni kanssa, vaikka ne eivät hänen omiaan olekkaan, niin kyllä minä ainakin, koska haluaisin auttaa muita, kun minuakin on autettu. Mulla on todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, joka on opettanut minua arvostamaan elämää, vaikka se ei aina helppoa olekkaan.