Erityisluokka ja jatko-opintomahdollisuudet?

"Jos on suorittanut oppimäärän yleisopetussuunnitelman mukaisesti, niin hakea voi."

Kuinka moni erityisopetuksessa ollut on suorittanut oppimäärän yleisopetussuunnitelman mukaisesti? Minun elämänkokemukseni on, että erityisoppilaille usein annetaan arvosanat automaattisesti mukautettuina, mikä rajoittaa tulevaisuuden mahdollisuuksia. Minun vahva suositukseni on, että jos autisminkirjon oppilaalla ei ole mitään erityisempiä oppimisvaikeuksia (kuten usein ei ole, vaan heillä on monesti jopa keskivertoa paremmat oppimiskyvyt), niin silloin hänet kannattaa laittaa normaaliin kouluopetukseen.

Anonyymi00005 kirjoitti:

"Jos on suorittanut oppimäärän yleisopetussuunnitelman mukaisesti, niin hakea voi."

Kuinka moni erityisopetuksessa ollut on suorittanut oppimäärän yleisopetussuunnitelman mukaisesti? Minun elämänkokemukseni on, että erityisoppilaille usein annetaan arvosanat automaattisesti mukautettuina, mikä rajoittaa tulevaisuuden mahdollisuuksia. Minun vahva suositukseni on, että jos autisminkirjon oppilaalla ei ole mitään erityisempiä oppimisvaikeuksia (kuten usein ei ole, vaan heillä on monesti jopa keskivertoa paremmat oppimiskyvyt), niin silloin hänet kannattaa laittaa normaaliin kouluopetukseen.

Lue lisää

Koulussa tarvitaan muutakin kuin oppimiskykyä.

Keskeiset haasteet koulupäivän aikana:

Aistiympäristö: Ruokailu ja välitunnit ovat usein liian äänekkäitä ja ruuhkaisia, mikä kuormittaa. Myös vaatteiden saumat tai hajut voivat häiritä.

Sosiaalinen kanssakäyminen: Yksin jääminen, kiusaamisriski ja vaikeudet ymmärtää sosiaalisia sääntöjä tai toisten aikeita.

Toiminnanohjaus: Vaikeuksia aloittaa tehtäviä, noudattaa monivaiheisia ohjeita tai joustaa muutoksissa.

Oppiminen ja keskittyminen: Epätasainen kykyprofiili, jossa tietyt aineet voivat olla erittäin vaikeita.

Puhuminen: Valikoiva puhumattomuus tai ahdistus vastata kysymyksiin ääneen luokassa.

Meinaatko aidosti että lapsi pärjää normaaliluokalla ?

Anonyymi00006 kirjoitti:

Koulussa tarvitaan muutakin kuin oppimiskykyä.

Keskeiset haasteet koulupäivän aikana:

Aistiympäristö: Ruokailu ja välitunnit ovat usein liian äänekkäitä ja ruuhkaisia, mikä kuormittaa. Myös vaatteiden saumat tai hajut voivat häiritä.

Sosiaalinen kanssakäyminen: Yksin jääminen, kiusaamisriski ja vaikeudet ymmärtää sosiaalisia sääntöjä tai toisten aikeita.

Toiminnanohjaus: Vaikeuksia aloittaa tehtäviä, noudattaa monivaiheisia ohjeita tai joustaa muutoksissa.

Oppiminen ja keskittyminen: Epätasainen kykyprofiili, jossa tietyt aineet voivat olla erittäin vaikeita.

Puhuminen: Valikoiva puhumattomuus tai ahdistus vastata kysymyksiin ääneen luokassa.

Meinaatko aidosti että lapsi pärjää normaaliluokalla ?

Lue lisää

"Meinaatko aidosti että lapsi pärjää normaaliluokalla ?"

Kyllä, olen aidosti sitä mieltä, että monella autisminkirjon ihmisellä on edellytykset pärjätä normaalissa kouluopetuksessa. Sen normaalin kouluopetuksen yhteyteen voi tuoda tukitoimia, jotka auttavat. Toki tässä pitää ottaa yksilöllisyys huomioon. Autisminkirjon ihmiset eivät ole kaikki keskenään samanlaisia.

Edelleen tosiasiaksi jää, että erityiskoulusta oppilas jatkaa epätodennäköisemmin lukioon kuin normaalista koulusta, jolloin normaalista koulusta teoriasuuntautunut autisminkirjon henkilö pääsee tulevaisuudessa todennäköisemmin sellaiseen työhön, joka hänelle aidosti sopii.

Kun on tavannut yhden autisminkirjoisen, on todella tavannut vain yhden autisminkirjoisen. Noiden luettelemiesi haasteiden esiintyminen vaihtelee suuresti autisminkirjoisten henkilöiden välillä. Kaikilla ei ole noista kaikkia ja myös noiden voimakkuus vaihtelee. Jos noita haasteita esiintyy lievemmässä muodossa, niin ihan normaali kouluopetus on varmasti mahdollista mukauttaa ottamaan ne huomioon. Tuota mainitsemaasi koulukiusaamista esiintyy erityiskouluissa ihan siinä missä tavallisissakin kouluissa.

Anonyymi00007 kirjoitti:

"Meinaatko aidosti että lapsi pärjää normaaliluokalla ?"

Kyllä, olen aidosti sitä mieltä, että monella autisminkirjon ihmisellä on edellytykset pärjätä normaalissa kouluopetuksessa. Sen normaalin kouluopetuksen yhteyteen voi tuoda tukitoimia, jotka auttavat. Toki tässä pitää ottaa yksilöllisyys huomioon. Autisminkirjon ihmiset eivät ole kaikki keskenään samanlaisia.

Edelleen tosiasiaksi jää, että erityiskoulusta oppilas jatkaa epätodennäköisemmin lukioon kuin normaalista koulusta, jolloin normaalista koulusta teoriasuuntautunut autisminkirjon henkilö pääsee tulevaisuudessa todennäköisemmin sellaiseen työhön, joka hänelle aidosti sopii.

Kun on tavannut yhden autisminkirjoisen, on todella tavannut vain yhden autisminkirjoisen. Noiden luettelemiesi haasteiden esiintyminen vaihtelee suuresti autisminkirjoisten henkilöiden välillä. Kaikilla ei ole noista kaikkia ja myös noiden voimakkuus vaihtelee. Jos noita haasteita esiintyy lievemmässä muodossa, niin ihan normaali kouluopetus on varmasti mahdollista mukauttaa ottamaan ne huomioon. Tuota mainitsemaasi koulukiusaamista esiintyy erityiskouluissa ihan siinä missä tavallisissakin kouluissa.

Lue lisää

No ei ole samanlaisia. Mutta mä saan käsitysken ettei aloittajalla itselleenä ole autismia.

Anonyymi00008 kirjoitti:

No ei ole samanlaisia. Mutta mä saan käsitysken ettei aloittajalla itselleenä ole autismia.

"No ei ole samanlaisia. Mutta mä saan käsitysken ettei aloittajalla itselleenä ole autismia."

Sitä en osaa sanoa, onko tämän keskusteluketjun aloittajalla autismia vai ei. Mutta minulla, joka kirjoitin viestit 2026-03-12 10:25:46 ja 2026-03-13 11:14:45 (ja olen siis eri henkilö kuin tämän keskusteluketjun aloittaja), on Asperger-diagnoosi. Minä myös kävin peruskouluni kokonaisuudessaan erityiskoulussa. Nyt aikuisena olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että olisin pärjännyt tavallisessa kouluopetuksessa. Myös kouluarvosanani olivat mukautettuja, vaikka aivan varmasti olisin pystynyt opiskelemaan yleisopetuksen oppimäärän mukaan.

Itse asiassa joskus yläasteaikoinani silloinen opettajani tarjosi minulle kerran mahdollisuutta siirtyä normaaliin kouluun. Silloin kieltäydyin tästä. Nykyään pidän tätä elämäni ehkä suurimpana virheenä.