Asuin 70-luvulla rollikkareitin varrella ja päivittäinen happening oli kun rollikka oli lasahtanut paikalleen, josta seurasi muheva jono muita rollikoita KOSKA SITÄ EI PYSTY OHITTAMAAN. Useimmiten vika korjattiin paikan päällä, mutta joskus viallinen vehje hinattiin pois. Aikataulujahan se sekotti mutta manselaiset ovat joviaalia väkeä. Vaan entäpä nyt: Jos viallista ratikkaa ei pystytä korjaamaan paikan päällä, MILLÄ TONNIEN PAINOINEN VEHJE HINATAAN POIS JA MIHIN SE HINATAAN? Koska suma seisoo niin kauan kuin yksikin yksikkö seisoo paikallaan. Ja niistä aikatauluista, niistä ei todellakaan tarvitse sitten välittää.
Ainoa pelastus: ratikkaan kääntyvät etupyörät
Anonyymi
2755
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ratikkarataan tehdään puolenvaihtovaihteita jotain 1.5-2 kilometrin välein juuri sitä varten, että toinen raide on tukossa. Tonnien painoinen ratikka voidaan hinata toisella ratikalla tai sillä radanhoitokoneella, mikä tarvitaan m.m. lumenauraukseen. Toisaalta, jos ajolangat on pudonneet, niin sähköä ei tule muillekaan ratikoille.
Piti vielä lisätä, että rollikoiden heikko kohta oli se Koskipuistossa ollut vaihde. Joskus sarvet jumittuivat siihen vaihteeseen ja se koko hökötys tuli sieltä alas.
Simahtaneen rollikan pystyi ohittamaan helposti. Sarvet alas ja muut ohitse. Ohitse pääsi myös akuilla ajamalla, sarvet alhaalla
Tuleeko ratikan ajolankaankin vaihde vai ajaako akuilla vaihtomatkan?
Ratikan ajolangoissa ei tarvita vaihteita, kun on vain yksi lanka.
Se yksi lanka on yleensä melko tärkeä. Pystyykö ratikka ajamaan raiteelta toiselle ilman sitä? Rollikka pystyi ajamaan akuillaan lyhyen matkan
Tietääkseni siihen vaihteen kohdalle tulee myös ajolanka.
SIIIS HALOOO: Rollikassa oli kääntyvät etupyörät, ratikassa ei. MOT.
Kuka on väittänyt, ettei noin olisi?
Kuka on väittänyt ettei noin olisi?
Pas insinööri kertoen kauanko se operaatio kestää??? 10 minuuttia? 30 minuuttia ?? Yli tunnin ???
Jaa mikä operaatio?
1970-luvulle tultaessa kyseiset autot olivat jo antiikkia, suoraan sodanjälkeiseltä pula-ajalta.
Autoilua ei pelasta edes kääntyvä pää.
Maaseudun mettäteillä voitte huristella tulevaisuudessa.
Kiskot kannattaisi myös päällystää roiskeläppäkumilla (saa esim. Korjakumista). Kumin päällä ratikka ei kirsku ja kolise ja herätä koko kaupunkia.
Eikö menisi vähemmän kumia, jos ratikkaan laitettaisiin kumirenkaat? Tosiasiassa ratikka tuottaa vähemmän melua kuin bussit. Niiden kiskojen sivuun laitetaan kumia betonilaatassa eikä ratikka kirsku kuin jyrkissä kaarteissa, mitä Tampereelle ei tule.
Kyllä luistoa on kaarteissa, enemmän tai vähemmän, eli kirskuu
Helsingissä ratikat kirskuu jyrkissä kaarteissa. Tampereelle ei tule niin jyrkkiä kaarteita.
Suoraa katua ei Suomessa vielä osata rakentaa, siihen pitää laittaa pienemmät pyörät
Tasauspyörästö on onneksi keksitty. Yuutubesta saattaa löytyä aiheeseen liittyvä Speden selityskin.
Monta muutakin hyvää asiaa on keksitty, vaan tulevatko ne Tampereen ratikoihin?
Olihan Hesan Variotram-ratikoissa erillislaakeroidut pyörät teleissä, mutta ne osoittautuivat huonoksi ratkaisuksi. Hesan uusissa ja Tampereen tulevissa ratikoissa on jäykät akselit, jotka ovat osoittautuneet käytännössä parhaiksi.
Helsingissä on kuulemma jossain äärikohteessa erityinen rasvausautomaatti torjumassa ääntä. Eniten tärinää ja rytinää Helsingissä tulee matalauraisista risteyksistä, joita toki vaihdetaan syväuraisiksi. Tällaisia matalauraristeyksiä Tampereelle ei tule.
Ei tule. Tampereen ratikkaan ei tule mitään hienouksia. Siitä tehdään tahallaan tosi huono, niin sitten siitä tulee tosi huono. Sen takia jotkut saa sitten tosi paljon rahaa jotenkin. On tää kyllä tosi kamalaa.
Älä itke, kyllä se siitä...😣
Hämeenkadun molemmissa päissä on jyrkät kaarteet.
härmälästä keskustaan,oliko se 1 aina toimi joskus viikset putosivat kuski korjasi.