Tiihonen väittää tappioiden olleen jopa 189000 miestä kesä-heinäkuussa 1944 Karjalan Kannaksella. Mutta Tiihosella ei ole dokumentein osoittaa mitään todisteita.
Lisäksi Tiihonen syyllistyy kardinaalimunaukseen koska ei hahmota sitä että sekä suomalaisilla että neuvostoliittolaisilla oli Kannaksella riehuneen punataudin (ripuli) johdosta paljon sairastumistapauksia. Puna-armeijalla nämä sairastumistapaukset olivat erityisen pahoja juuri kesä-heinäkuun vaihteessa 1944 ja uusien tutkimusten mukaan vaikeuttivat operaatioita.
Se mitä nyt tiedetään on se että panssarivaunuja puna-armeija kirjasi pois menetettyinä vajaat 300, ei 750 kuten Suomen armeija väitti. 30-40% puna-armeijan panssarimenetyksistä olivat operatiivisiä, ei vihollisen tuhoamia.
Tiihinen oli varovainen myös ilmasodan suhteen. Hänen tutkimuksensa aikoihin alkoi paljastua että VVS:n, PVO:n ja Itämeren laivaston lentokonetappiot Kannaksan osalta ovat jääneet vain 190 koneeseen kesäkuussa. Suomalais-saksalaiset lentäjät väittivät ampuneensa alas yli 400 ja ilmatorjunta noin 250. Siis väitteistä alle 30% pitänyt paikkaansa.
David Glantz on käynyt läpi puna-armeijan tappioita Kannaksella 9-20.6.44 ja pitää Leningradin Rintaman lukemia 31,000 aika uskottavina. Tiihonen väitti 60,000. Glantzin mukaan itärintamalla tappiosuhde vuonna 1944 oli 1:2.5 ja peruuttamattomissa tappioissa (kaatuneet, kadonneet) enää 1:1.5.
Kaikkiaan uskottavin tappiosuhde Kannaksella näyttää olleen 1:3 ja Itä-Karjalassa noin 1:4. Peruuttamattomissa tappioissa (lähes 2,500 suomalaista sotavangiksi) tappiosuhde ei ole ollut edes 1:3. Puna-armeija oli teknisempi ja taitavampi armeija kuin se oli ollut 1939-41.
Lisäksi Tiihonen syyllistyy kardinaalimunaukseen koska ei hahmota sitä että sekä suomalaisilla että neuvostoliittolaisilla oli Kannaksella riehuneen punataudin (ripuli) johdosta paljon sairastumistapauksia. Puna-armeijalla nämä sairastumistapaukset olivat erityisen pahoja juuri kesä-heinäkuun vaihteessa 1944 ja uusien tutkimusten mukaan vaikeuttivat operaatioita.
Se mitä nyt tiedetään on se että panssarivaunuja puna-armeija kirjasi pois menetettyinä vajaat 300, ei 750 kuten Suomen armeija väitti. 30-40% puna-armeijan panssarimenetyksistä olivat operatiivisiä, ei vihollisen tuhoamia.
Tiihinen oli varovainen myös ilmasodan suhteen. Hänen tutkimuksensa aikoihin alkoi paljastua että VVS:n, PVO:n ja Itämeren laivaston lentokonetappiot Kannaksan osalta ovat jääneet vain 190 koneeseen kesäkuussa. Suomalais-saksalaiset lentäjät väittivät ampuneensa alas yli 400 ja ilmatorjunta noin 250. Siis väitteistä alle 30% pitänyt paikkaansa.
David Glantz on käynyt läpi puna-armeijan tappioita Kannaksella 9-20.6.44 ja pitää Leningradin Rintaman lukemia 31,000 aika uskottavina. Tiihonen väitti 60,000. Glantzin mukaan itärintamalla tappiosuhde vuonna 1944 oli 1:2.5 ja peruuttamattomissa tappioissa (kaatuneet, kadonneet) enää 1:1.5.
Kaikkiaan uskottavin tappiosuhde Kannaksella näyttää olleen 1:3 ja Itä-Karjalassa noin 1:4. Peruuttamattomissa tappioissa (lähes 2,500 suomalaista sotavangiksi) tappiosuhde ei ole ollut edes 1:3. Puna-armeija oli teknisempi ja taitavampi armeija kuin se oli ollut 1939-41.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Kannaksella+9-20.6.44+kaatui+2,900+suomalaista+ja+katosi+lähes+2,000.+Siis+yht.+lähes+5,000+suomalaista.+David+Glantzin+mukaan+puna-armeijan+31,000+miehen+tappioista+kaatuneita+oli+hieman+yli+6,000.++Siis+peruuttamattomissa+tappioissa+puolustaja+menetti+75,000+sotilaasta+6.6%+kun+taas+Leningradin+Rintama+vain+2.5%.+
" David Glantz on käynyt läpi puna-armeijan tappioita Kannaksella 9-20.6.44 ja pitää Leningradin Rintaman lukemia 31,000 aika uskottavina. Tiihonen väitti 60,000. "
Selitätkö, miksi puna-armeija vain "31,000" miehen tappioista huolimatta ei pystynyt täyttämän Stavkan antamista päätavoitteista keskeisintä. Miksi Govorovin joukot eivät tuhonneet suomalaisia joukkoja Karjalan Kannaksella erittäin pienistä tappioista huolimatta? Selitä asia niin uskottavasti, että siitä paistaa puna-armeijan uljaus ja taktisen osaamisen meiniki.
Osasto+Kuhlmey+väitti+ampuneensa+alas+123+konettä,+suomalaiset+lentäjät+ja+it+peräti+900+kesäkuusta+lähtien,+siis+yhteensä+yli+1000+konetta.+Jos+sotatappioissa+on+normaali+10-15%+osuus+onnettomuuksia+olisi+NL:n+kesätappiot+Kannaksella,+Suomenlahdella,+Viipurinlahdella+ja+Laatokan+Karjalassa+olleet+n.+1200+konetta.+Mutta+todelliset+menetykset+jäivät+kesä-elokuussa+taistelu-+ja+tiedustelulennoilla+300+koneeseen.
" Se mitä nyt tiedetään on se että panssarivaunuja puna-armeija kirjasi pois menetettyinä vajaat 300, ei 750 kuten Suomen armeija väitti. "
Selitätkö, miksi puna-armeija vain vajaan 300 panssarin tappioista huolimatta ei pystynyt täyttämän Stavkan antamista päätavoitteista keskeisintä. Miksi Govorovin joukot eivät tuhonneet suomalaisia joukkoja perusteellisesti ja seuraavaksi edenneet syvälle Suomeen Karjalan Kannakselta johtuen erittäin pienistä panssaritappioista?
" Puna-armeijan todelliset menetykset jäivät kesä-elokuussa taistelu- ja tiedustelulennoilla 300 koneeseen. "
Selitätkö miksi erittäin pienistä lantokonetappioissta huolimatta, Govorovin joukot jätti leikin kesken eivätkä pystyneet täyttämään Stavkan aivan keskeisintä tavoitetta? Govorovin joukot eivät pystyneet tuhoamaan suomalaisten joukkoja ilmavoimille asetetuilla tavoitteillakaan Karjalan Kannaksella ja sen jälkeen joukot hyvin pienistä tappiosta huolimatta edenneetkään syvälle Suomeen?
Narvan+rintama+oli+oleellisempi+kuin+Suomi.+Helsingin+kautta+ei+voi+panssareilla+ajella+Berliiniin.+Tallinnan+ja+Varsovan+kautta+kyllä.
Lentokonetappiot NL Kannaksella:
- kesäkuu 194
-heinäkuu 66
Yht 260
Tiihonen ei ole mikään uskottava sotahistorioitsija vaan tyypillinen Berliinin muurin murtumisen synnyttämä tendenssifilosofi.
Kannattaa miettiä miksi NL kykeni itärintamalla murskaamaan Saksan sotakoneen totaalisesti ja että todellakin se Kannaksen hyökkäyksen ylivoima ei ollut niin suuri varsinkaan kesäkuun lopulta lähtien etteikö se olisi ollut pysäytettävissä. Mannisen mainitsemista 30 divisioonasta näet ikinään rintamavastuussa ei ollut samanaikaisesti enempää kuin 22-23 divisioonaa. Siis voima joka vastasi 11-12 suomalais-saksalaista divisioonaa miesmäärillä.
Ei siellä mitään Ihantalan, Viipurinlahden ja Vuosalmen ihmettä tapahtunut. Suomi tyhjensi Itä-Karjalan joukossaan kesäkuun alun paniikissa ja tasoitti voimasuhteet. Puna-armeija laajalla rintamalla Euroopassa eteni 300-700 kilometriä sinä kesänä ja syyskuussa Suomi hyppäsi uppoavasta laivasta. 26 vuotta jatkunut ryssittelyvaihe päättyi 50 vuodeksi. Läksy muistettiin aina siihen asti kunnes uuden sukupolven taliaivot aloittivat samat latkatukset uudestaan. Turpaanko Suomi taas haluaa?
Eli Stalinisti on taas noussut haudastaan niskalaukauspistooli verisessä kourassaan?
"Hän päätyy laskelmissaan 2 703–3 863 mieheen päivää kohden." (Jarmo Nieminen)
Eli kumpaa Tiihonen siis tarjosi, 2703 miehen vai 3863 miehen päivätappioita? Ja laskettiinko tappiot ajalle 10.6-20.7 vai 10.6-31.7.44?
Mikäli Tiihonen laski päivät 41 (10.6-20.7.44) on kokonaistappioiden haarukka 111 000 -154 000. Mikäli hän venyttää ajanjakson heinäkuun loppuun (52 päivää) on haarukka 140 000 - 202 000.
Tiihosen 189 000 on siis tosiasiassa hänen mututuntuma-fantasiansa ylärajan lähellä. Realistisempaa onkin otaksua hyökkääjän tappioiden olleen hieman yli 120 000 miestä.
Miksi Tiihonen haarukoi noin suurella marginaalilla arvioidessaan hyökkääjän tappioita? Jotain rotia sentään...
Suuri päämäärä pienein tappion. Stavka asetti päämäärän. Miksi Stavkan tavoiteet tuhota suomalaiset Kannaksella ja sen jälkeen edetä syvälle Suomeen jäi tekemättä? ?-? Hyvänen aika kuitenkin!
Oletetaan, että puna-armeija oli eliittijoukkoineen voimiensa tunnossa ja sinun kertomasi mukaisissa mitättömien tappioiden johdosta täydessä iskukunnossa?
Jos+puna-armeijan+tappioissa+olisi+jotain+salattavaa+sen+olisivat+havainneet+venäläiset+tutkijat+jo+ennen+Tiihosta.+Lapin+sota+osoitti+ettei+Suomen+armeija+edes+kotioloissa+ollut+mikään+hääppöinen+saksalaisiin+verrattuna+vuonna+1944.+Itärintamalla+puna-armeijan+tappiot+pienenivät+15%:lla+1944+verrattuna+vuoteen+1943+kun+taas+saksalaisten+tappiot+kasvoivat+50%:lla.+Vuosalmen+taisteluissa+hyökkääjän+tappiot+puolustajaan+verrattuna+olivat+2.5+kertaiset.+Viipurinlahdella+samoin.+Mitä+pitemmälle+sota+eteni+sitä+ylivoimaisemmaksi+puna-armeija+tuli+ja+saksalaiset+saivat+yhä+pahemmin+selkäänsä.+Tammikuussa+1945++Oder-Vistula+offensiivissä+Saksan+painopistesuunnassa+ollut+7.panssariarmeija+tuhoutui+täydellisesti.+Viikkoa+aikaisemmin+Ardenneilla+liittouneet+olivat+joutuneet+nöyrtymään+ja+pyytämään+Stalinia+avaamaan+talvihyökkäyksensä+jotta+saksalaispaine+amerikkalaisia+vastaan+heikkenisi.+Kun+uutinen+puna-armeijan+musertavasta+murskavoitosta+kiiri+länteen+amerikkalaisjoukkojen+moraali+Pattonin+päiväkirjamerkinnän+mukaan+kohosi+nopeasti.
"Tammikuussa 1945 Oder-Vistula offensiivissä Saksan painopistesuunnassa ollut 7.panssariarmeija tuhoutui täydellisesti."
Saksan asevoimissa ei ollut 7. PsA:ta...
"Viikkoa aikaisemmin Ardenneilla liittouneet olivat joutuneet nöyrtymään ja pyytämään Stalinia avaamaan talvihyökkäyksensä jotta saksalaispaine amerikkalaisia vastaan heikkenisi."
Viikkoa ennen Oderin-Veikselin hyökkäystä, ainoa jäljellä oleva saksalaisten hyökkäysmomentti Ardennien suunnalla oli rajoitettu Bastognen pullistumaa vastaan ja muualla saksalaiset puolustivat liittoutuneiden offensiivia vastaan ;)
"Kun uutinen puna-armeijan musertavasta murskavoitosta kiiri länteen amerikkalaisjoukkojen moraali Pattonin päiväkirjamerkinnän mukaan kohosi nopeasti."
Uutisten alkaessa saavuttaa länsiliittoutuneiden joukot tammikuun puolivälin jälkeen, pullistuma oli jo historiaa ja molemmat puolet siirtämässä yhtymiä pois taistelualueelta ;)
"Opetus: Neuvostoliitto oli maasodassa aivan ylivertainen voima 1944-45. "
Opetus: tarinasi Ardennien taistelusta on varustettu yhtä vedenpitävästi kuin tarinasi Gavinista ;)
///MeAgaln
10.6-20.6.44 Viipuri offensiivi. 21.6-19.7.44 Tali-Ihantala, Viipurinlahti ja Vuosalmi-Äyräpää. Kaikki nämä taistelut antavat osviittaa että hyökkääjän tappiot olivat lopulta vain 2.5-3 kertaa suuremmat kuin suomalaisten, siis 100,000-120,000.
Tiihosen kompastuskivi taisi olla osin kesän 1944 punatautiepidemian aiheuttamat vaihtelut neuvostodivisioonien vahvuuksissa kun tosiasiassa heinäkuun puolivälissä lähes kaikkien divisioonien vahvuudet palautuivat nopeasti kesäkuun lopun vahvuuksien yläpuolelle. Olen nähnyt nuo vahvuustaulukot eikä yhdenkään divisioonan vahvuus pudonnut alle 2000 miehen kuten Tiihonen väitti. Martti Turtolan olisi pitänyt älytä kyseenalaistaa Tiihosen lukemat väitöstilaisuudessa.
Saksa hyökkäsi Ardenneilla joulukuussa 1944 koska puna-armeijaa vastaan hyökkäys olisi päättynyt katastrofiin. Länsiliittoutuneet olivat maasodassa ainoa jota vastaan offensiivilla olisi ollut edes teoriassa menestymismahdollisuuksia.
Liittoutuneiden komentajilla oli 5.tammikuuta 1945 kriisipalaveri. 6.tammikuuta Churchill vetosi Staliniin että tämä aikaistaisi hyökkäystään idässä jotta paine Ardeneilla helpottaisi. Hitler oli tietoinen puna-armeijan offensiivin lähestymisestä ja määräsi joukkojensiirtojen aloittamisesta lännestä itään. 8.tammikuuta Stalin määräsi offensiivien aikaistamisesta (myös sääolosuhteet puolsivat aikaistamista). 12.tammikuuta puna-armeija avasi Oder-Vistula offensiivin. Ensimmäisenä päivänä Saksan rintama 4.Panssariarmeijan lohkolla, painopisteella romahti kuin korttitalo. 13.tammikuuta puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen Itä-Preussissa.
Länsiliittoutuneet pääsivät kiitos puna-armeijan etenemään vihdoinkin Ardenneilla. Patton kirjoitti päiväkirjaansa kuinka "amerikkalaisjoukkojen keskuudessa mieliala parani nopeasti".
Tätä Hollywood ei tietenkään halua kertoa. David Glantzin mukaan Neuvostoliitto olisi ilman länsiliittouttuneita voittanut sodan keväällä 1946 marssimalla Berliiniin - ja Pariisiin.
Saksa hyökkäsi Ardenneilla joulukuussa 1944 koska puna-armeijaa vastaan hyökkäys olisi päättynyt katastrofiin. Länsiliittoutuneet olivat maasodassa ainoa jota vastaan offensiivilla olisi ollut edes teoriassa menestymismahdollisuuksia.
Liittoutuneiden komentajilla oli 5.tammikuuta 1945 kriisipalaveri. 6.tammikuuta Churchill vetosi Staliniin että tämä aikaistaisi hyökkäystään idässä jotta paine Ardeneilla helpottaisi. Hitler oli tietoinen puna-armeijan offensiivin lähestymisestä ja määräsi joukkojensiirtojen aloittamisesta lännestä itään. 8.tammikuuta Stalin määräsi offensiivien aikaistamisesta (myös sääolosuhteet puolsivat aikaistamista). 12.tammikuuta puna-armeija avasi Oder-Vistula offensiivin. Ensimmäisenä päivänä Saksan rintama 4.Panssariarmeijan lohkolla, painopisteella romahti kuin korttitalo. 13.tammikuuta puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen Itä-Preussissa.
Länsiliittoutuneet pääsivät kiitos puna-armeijan etenemään vihdoinkin Ardenneilla. Patton kirjoitti päiväkirjaansa kuinka "amerikkalaisjoukkojen keskuudessa mieliala parani nopeasti".
Tätä Hollywood ei tietenkään halua kertoa. David Glantzin mukaan Neuvostoliitto olisi ilman länsiliittouttuneita voittanut sodan keväällä 1946 marssimalla Berliiniin - ja Pariisiin.
"Saksa hyökkäsi Ardenneilla joulukuussa 1944 koska puna-armeijaa vastaan hyökkäys olisi päättynyt katastrofiin...."
Saksalaiset hyökkäsivät lännessä, koska länsiliittoutuneiden armeijat olivat toistaiseksi vielä pienemmät...
"Liittoutuneiden komentajilla oli 5.tammikuuta 1945 kriisipalaveri."
Ainoa "kriisipalaveri" liittoutuneiden puolella oli De Gaullen protesti Eisenhowerin suunnittelemaan vetäytymistä koskien AR G:n aloitettua odotetun hyökkäyksensä.
"6.tammikuuta Churchill vetosi Staliniin että tämä aikaistaisi hyökkäystään idässä jotta paine Ardeneilla helpottaisi."
Ai, se ei olekaan enää liittoutuneiden suuri avunpyyntö? Oikeastaan edes Churchill ei suorastaan pyytänyt mitään vaan kirjeen muoto oli enemmän tiedustelu koskien Stalinin hyökkäysaikeita ;)
"Hitler oli tietoinen puna-armeijan offensiivin lähestymisestä ja määräsi joukkojensiirtojen aloittamisesta lännestä itään."
Hitlerin määräys perääntymisestä 8. tammikuuta oli alkujaan tähdätty ainoastaan 6. PsA:n vetämiseksi reserviin ilman mitään tarkempaa määränpäätä. Edes sitä ei voitu tehdä ennen tammikuun jälkipuoliskoa, koska useimmat divisioonat olivat vielä kiinni viivytystaisteluissa ;)
"Ensimmäisenä päivänä Saksan rintama 4.Panssariarmeijan lohkolla..."
No, minä näen ainakin panssariarmeijan vaihtuneen ;)
"Länsiliittoutuneet pääsivät kiitos puna-armeijan etenemään vihdoinkin Ardenneilla."
Paitsi, että yhdysvaltalaisten 1. ja 3. armeijan hyökkäyskiilat kohtasivat Ardenneilla vain pari vuorokautta NL:n hyökkäyksen alkamisesta, ensimmäisten uutisten hädin tuskin saavuttua ;)
"Patton kirjoitti päiväkirjaansa kuinka "amerikkalaisjoukkojen keskuudessa mieliala parani nopeasti"."
Ja sehän on selvä todiste siitä, että NL voitti yksin ;)
"Tätä Hollywood ei tietenkään halua kertoa."
Toivottavasti. Se, että ne alkaisivat vielä filmaamaan vanhoja kylmän sodan aikaisia myyttejä voisi olla koko filmialan loppu, ei välttämättä huono idea sekään ;)
"David Glantzin mukaan Neuvostoliitto olisi ilman länsiliittouttuneita voittanut sodan keväällä 1946 marssimalla Berliiniin - ja Pariisiin. "
Mansteinin ja kumppaneiden mukaan saksalaiset melkein voittivat kaikki taistelut itärintamalla ;)
///MeAgaln
Joo. Manstein - tämä lähes Jumalan asemaan noussut oman tahrautuneen kilpensä kiilloittaja (tutkimukset osoittavat vakuuttavasti Mansteinin osavastuun saksalaisten sotarikoksiin itärintamalla).
Menkääpäs lukemaan David Glantzia ylösnostamastani "Pekka Visuri" keskustelusta.
Kannaksella+Puna-armeijan+kokonaistappiot+olivat+heidän+omien+tilastojen+mukaan+noin+60+%+eli+113+000.+Kaatuneita+oli+23+000+eli+12+%.+Koko+vahvuus+oli
Leningradin Rintaman tappiot kesä-heinäkuulta 1944 on tutkittu eikä ne olleet lähellekään Tiihosen "arvioita" (jotka hän veti hatusta) vaikka siihen ympätään myös Narvan suunnalla operoineen 8.Armeijan ja 2.Rynnäkköarmeijan (2nd Shock Army) lukemat. Esim heinäkuussa tuon Narvan Rintaman osuus Leningradin Rintaman tappioista oli noin 20 000.
Ohto Manninen pitäytyy lukemaan Kannaksen osalta eli 105 000 (kesäkuu ja 1.7-20.7.44). Menehtyneitä 25 000.
Saksalaisten perääntyminen Panther linjalle tuotti vain runsaat 10 000 kaatunutta venäläistä, vaikka saksalaisilla oli moninkertainen tulivoima ja sellaisia järkäleitä kuin Tiger 1 suora-ammunnassa edessä.
105 000 miehen kokonaistappioissa on ollut sairaustapauksia lähes 10 000 joten kun verrataan suomalaisten Kannaksen tappioihin (40 500) on tappiosuhdelukema itseasiassa vain 1:2.4. Kun NL oli hyökkääjä niin suhdelukema ei millään tavoin osoita Suomen armeijan tappiontuottamiskyvyn olleen jotenkin loistavan. Tiihosen tutkimus on tyypillistä 1990-luvun uusisänmaallisessa hengessä tehtyä mössöä jota höystetty pseudofilosofisella sönkötyksellä jossa Tiihonen yrittää esiintyä intellektuellina.
Kysynkin seuraavaksi:
Miksi puna-armeija ei pystynyt suoriutumaan Stavkan sille antamista tehtävistään kesällä 1944, jos kerran tappioluvut olivat mielestäsi olemattoman pienet?
Miksi+Stalin+ei+antanut+Govoroville+2+armeijakuntaa+22.6.44+vaan+jätti+hänelle+aika+rajalliset+voimat+Kannakselle?+Jokainen+tajuaa+että+150+km+etenemisen+jälkeen+Leningradin+Rintama+olisi+ehdottomasti+tarvinnut+uuden+iskuportaan.+30+000+kokonaistappiot+kohdistuivat+noin+95%:sti+taistelujoukkoihin+joissa+jv-pataljoonien+koko+alunperinkin+oli+keskimäärin+vain+vajaat+400+miestä.
Minäpä kerron:
Eri joukko- osastoista saadut sotavangit kertoivat yhtäpitävästi, että hyökkäyshenki oli miehistön keskuudessa huono, mieliala apaattinen, pelko suomalaisiakohtaan suuri ja vain kovan kurin pakoittamina (alkoholin nauttimisen jälkeen) joukot saatiin hyökkäämään. Ll/JR 129/63. KaD:n aliluutnantin mukaan mieliala kaartilaisten keskuudessa ei ollut kehuttava. Läpimurtojoukkoina kaartilaiset nimittivät itseään usein rangaistuskomppanialaisiksi (strafniki). Omasta rykistö- ja krh.tulesta sekä ilmapommitusten epätarkkuudesta aiheutuneet suuret tappiot olivat olleet omiaan lisäämään tällaista mielipidettä. Suomalaisolosuhteet vaikuttivat myös kielteisesti miesten mielialaan. Kaartin joukot oli pääasiassa koulutettu taistelemaan avomaastossa, mutta ei suomalaisessa, jossa tykistö- ja panssariaseen tuki eivät päässeet laajuuksiinsa. Tämä aiheutti sekasortoa ja vaikutti kielteisesti mielialaan. Tyytymättömyytä herätti sekin, että etulinjassa e.tarvikehuolto oli epäsäännöllistä samalla kun päällystö ryyppäsija käytti miehistön muona- ja viina-annoksia.
Juu noin minäki luulinkin sinun ajatusjuokusi kulkevan.
Yhteenvetona edelliseesi:
Suomalaisilla ei nähdäksesi ollut minkäänlaista osuutta siihen, että puna-armeija ei suoriutunut Stavkan sille antamista tehtävistä?
Tärkein annettu tehtävä oli tuhota Karjalan Kannaksen suomalaiset sotajoukot!
”Suomalaisilla ei nähdäksesi ollut minkäänlaista osuutta siihen, että puna-armeija ei suoriutunut Stavkan sille antamista tehtävistä?”
TOTTAKAI oli! Taitavammalta sotajoukolta tehtävä olisi onnistunut ja suomalaisten torjuntatoimet onnistuivat!
”Tärkein annettu tehtävä oli tuhota Karjalan Kannaksen suomalaiset sotajoukot!”
Eikä sekään onnistunut! Onneksi meillä oli niin heikko sotajoukko vastassa!
Ohto Manninen ei ole koskaan tutkimuksissaan vedonnut ja viitannut Tiihosen väitteisiin sillä hän tietää Tiihosen väitteet neuvostotappioista liioiteleviksi. Vuonna 2008 Manninen esitti neuvostotappioiksi kesäkuun alusta Vuosalmen taistelujen päättymiseen asti 105 000 joista kuolleita (kaatuneet, kadonneet, haavoihin menehtyneet, muuten kuin taisteluissa menehtyneet) 25 000.
Mistä hän sen tietää? Samasta asiasta on luvuiltaan erilaisia arvioita ja kuk tietää mikä on oikea?
"Vihollisen tuhoaminen" on joka armeijan tavoite ja hyvin harvoin se onnistuu. Kannaksella osapuolten tappiot olivat kaatuneista ja kadonneista 12 000 suomalaiset ja 25 000 neuvostoliittolaiset. Tappiosuhdeluku siis vain hieman yli 1:2.
Ja mihin nuo luvut sitten perustuu?
"Ja mihin nuo luvut sitten perustuu?"
Leningradin Rintaman Kannaksella olleiden joukkojen miestappioihin kesä-heinäkuussa 1944.
Leningradin Rintaman panssari- ja rynmäklötykkitappiot Kannaksella 9.6-20.7.44: 294 tuhoutunutta ja poiskirjattua/ kadonnutta panssaria.
Lentojonetappiot (taistelutappiot) 1.6-20.7.44: 260 vihollisvaikutuksesta menetettyä tai poiskirjattua.
105 000 miehen miestappioihin sisältyy myös noin 10 000 sairastapausta joten kaatuneita, haavoittuneita ja kadonneita oli 95 000.
Aina, kun stallari alkaa kertoa lukuja ”eri lähteistä” joita ei edes mainitse, seuraa pelkästään mojovia valeita!
Valeistaan stallari tunnetaan!
Tosi on!
Siis se, että ruSSonatsi ja stalinisti valehtelevat aina.
Tapio Tiihonen sievisteli alakanttiin puna-armeijan tappioita.
Monesti bolsuja meni suomalaisten tulessa kuin torakoita.
Mahtavaa oli katsoa Stukien pommituksia Talissa, kertoivat veteraanit. Yhtä sekasortoa bolsujen hermojen pettäessä kauheassa mylleryksessä Kuhlmeyn koneitten kaataessa pommikuormansa vanhojen niskaan, saappaita lensi ilmassa ja mosureita.
Neuvostotappiot Kannaksella 95 000 kaatunutta, haavoittunutta ja kadonnutta sekä 10 000 sairastapausta. Suomalaisten tappiot 40 500 johon ei ole laskettu sairaustapauksia eikä karkureita.
Kunhan höpötät joutavia.
Ja lähteet taas puuttuu!