Muutin Kuopioon puolisentoista vuotta sitten. Ihmettelin miksi allergisia oireita aiheuttavat pujot saavat rehottaa kävelyteiden varsilla tien reunoilla. Soitin kunnan asiasta vastaavalle ja asia selvisi. Ko. henkilö oli vain töissä siellä ja kun kukaan ei ole valittanutkaan...
Muissa kaupungeissa pujot kitketään yhdessä asukasyhdistysten kanssa.
Pujoja kasvaa haitaksi asti vain siellä, missä ihmiset ovat rakentaneet jotakin ja jättäneet sen jälkeen ympäristön hoitamatta.
Niittämällä kukinta vain siirtyy myöhäisemmäksi koska pujo kasvattaa varteen uuden kukinnon.
Ehkä Kuopoi voisi julistautua Suomen ensimmäiseksi pujopääkaupungiksi. Asiansa paremmin hoitaneiden kaupunkien asukkaita voitaisiin kutsua Kuopioon pujo-kävelyille. Retket hoitaisi matkailuväki. Saataisiin turisteja.
Ajattele positiivisesti!
AATSSHIHHH!
Muissa kaupungeissa pujot kitketään yhdessä asukasyhdistysten kanssa.
Pujoja kasvaa haitaksi asti vain siellä, missä ihmiset ovat rakentaneet jotakin ja jättäneet sen jälkeen ympäristön hoitamatta.
Niittämällä kukinta vain siirtyy myöhäisemmäksi koska pujo kasvattaa varteen uuden kukinnon.
Ehkä Kuopoi voisi julistautua Suomen ensimmäiseksi pujopääkaupungiksi. Asiansa paremmin hoitaneiden kaupunkien asukkaita voitaisiin kutsua Kuopioon pujo-kävelyille. Retket hoitaisi matkailuväki. Saataisiin turisteja.
Ajattele positiivisesti!
AATSSHIHHH!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa.
Kuopiossahan on kaupunginosakin nimetty jo tämän mukaan, Pujonlaakso... jopa torni, Pujontorni on ylväänä merkkipaaluna kuin seisova mulkku...
Mitä jos muuttaisit vaikka Kemijärvelle.
" Suomessa pujoa kasvaa Oulun korkeudella asti. Pohjoisessa se on hyvin harvinainen."
Kyllä olen kävellyt pujojen ohi koko ikäni, eivätkä ne ole minuun millään tavalla vaikuttaneet. Totutelkaa vain allergisetkin niihin niin ei tarvitse valittaa.
Onhan se erikoista, että Kuopiossa asiaa ei hoideta.
Ainakin Saaristokaupungissa ja Petosella pujot saavat rehottaa pyöräteiden reunojen kaunistuksena. Samoin Kelloniemessä. Muualla en paljonkaan liiku.
Ehkä asukasyhdistykset vois hoitaa homman ja saaristokaupunkilaisilla on se oma Facebookryhmä. Ehkä sieltä löytyisi aktiiveja.
Tämmöinen vanha raihnanen mummo ei enää jaksa niitä kitkeä.
Mummo on lintujen tappaja.
Talvella pujon lakastuneiden varsien pähkylät ovat tärkeä lintujen ravinnonlähde.
Kaupungilla on omat painavat ja perustavanlaatuiset syynsä antaa pujojen rehottaa.
Jos Kuopio tuhmasti alkaa kitkeä pujoja, allergialääkkeiden käyttö vähenee.
Kaupunki pelkää, että lääketehdas Orion lakkauttaa viimeisetkin Kuopion työpaikat,
kun sen etuja aletaan polkea ;=)
Voihan Beclonasal!
Pujon kukkivia versonlatvoja ja lehtiä käytetään, lisäjuurien lisäksi, myös rohtona. Pujon lisäjuurista valmistetuilla lääkkeillä on Arabiassa ja Euroopassa hoidettu keskushermoston häiriöitä kuten epilepsiaa. Tärkein merkitys on kasvin eteerisellä öljyllä, joka sisältää tujonia, sineolia, kamferia ja linalolia. Tujoni edistää kuukautisten alkamista ja ruokahalua sekä ehkäisee ilmavaivoja. Pujon versoissa on myös borneolia, farnesolia, absitiinia, vulgariinia ja sitosteriinia. Aiemmin pujoa käytettiin yleisrohtona moniin särkyihin ja kipuihin. Pujosta saatava terpeeniyhdiste tappaa bakteereja ja sieniä. Pujolla on myös hyönteisiä torjuva vaikutus.
Juuri näin! Älkää nyt hyvät kaupunkilaiset ruvetko tappamaan ja tuhoamaan noin hyödyllistä ja monikäyttöistä kasvia! Opetelkaa sen sijaan käyttämään sitä monipuolisesti rohtona, niin vaivanne katoavat kuin tuhka tuuleen!
Pujon eräs sukulaiskasvi on nimeltään koiruoho, mutta sitä ei kasva yleisesti ainakaan Kuopion seudulla. Se on vielä tehokkaampi hyönteisten torjuntaan kuin pujo. Siitä saadaan myös mauste absinttina tunnettuun väkijuomaan. Pujon tieteellinen nimi on Artemisia vulgaris, koiruohon Artemisia absinthium. Tuo Artemisia-sukunimi viittaa siihen, että kasveilla on myös joitain sukupuolielämään liittyviä vaikutuksia. Todennäköisesti sitä edistäviä.
Kuopio voisi kasvattaa pujoa siedätyshoitoa varten