Vastaan tähän: siis jumala on luonut kaiken

Jumala loi ajan, Hän on maailma ja aika, kaikkeus, koska:

sillä hänessä me elämme
ja liikumme
ja olemme,
niinkuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet:
'Sillä me olemme myös hänen sukuansa.'

Olemme hänen "ruumiissaan" ja lisäännymme siinä, koska olemme Hänen aikaevoluutiosukuaan Hänessä.

Anonyymi kirjoitti:

Jumala loi ajan, Hän on maailma ja aika, kaikkeus, koska:

sillä hänessä me elämme
ja liikumme
ja olemme,
niinkuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet:
'Sillä me olemme myös hänen sukuansa.'

Olemme hänen "ruumiissaan" ja lisäännymme siinä, koska olemme Hänen aikaevoluutiosukuaan Hänessä.

Lue lisää

Maailma manifestoitui Jumalassa, kun Sana muuttui Lihaksi. Ajaton muuttui virtaavaksi ja vuorovaikuttavaksi. Kun henki on vahva, niin vähäkin työ riittää maailman luomiseen.
Musta aurinko nousee "tulkoon valkeus" ja maailma "liha" nousi eli syntyi Sanasta.

Jos liha tuli olemaan hengen tähden, se on ihme, mutta jos henki tuli olemaan ruumiin tähden, se on ihmeiden ihme

Minä olen valo kaikkien yllä. Minä olen kaikki: minusta kaikki lähti ja minuun kaikki palaa. Leikkaa puusta pala; minä olen siellä. Nosta kiveä, ja löydät minut sieltä.

Mikä se sellainen Jumala olisi, jos se ei olisi antanut vapaata tahtoa. Sinullahan on täysi vapaus olla uskomatta tai uskoa vaikka paistettua broileria jumalaksi ja kumartaa sitä. Ero on vain siinä, että elävä Jumala on niin fiksu ja upea, että loi ihmisen kuvakseen ja katso mikä kirjo ihmisiä maapallolla. Upeita, erilaisia ihmisiä kautta historian, ja mahtava maapallo ja luonto. Elämän ohjeet on annettu yksiin kansiin, nimeltä raamattu ja sitä on vapaus lukea aika monessa maassa. Tietenkin ei niissä maissa, missä ihminen päättää kuka on jumala. Vapaa tahto, maistelepa sitä. Ei pakoteta vaan kysytään tahdotko sinä antaa elämäsi Jeesukselle, joka teki syntikysymyksestäsi Isä Jumalan edessä ristillä kaiken puolestasi.

Ei Jumala suinkaan ole sinua luonut vaan äitisi sinut synnytti koska
Jumala sanoi täyttäkää maa ja tuon käskyn vuoksi olemme kaikki olemassa.

KR 1933/ -38 Apostolienteot 17:26-28
Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä
ja on säätänyt heille määrätyt ajat
ja heidän asumisensa rajat,

että he etsisivät Jumalaa,
jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää - hänet,
joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä;

sillä hänessä me elämme
ja liikumme
ja olemme,
niinkuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: 'Sillä me olemme myös hänen sukuansa.'

Jumalan kuvia voi sitten päästellä päiviltä, milloin aloitetaan.
kaikki jumalan kuvat päiviltä.

Aika on jumala ei ole muita jumalia, kun aika.

Anonyymi kirjoitti:

Aika on jumala ei ole muita jumalia, kun aika.

Hyvin kiteytetty. Sen suhteen joutuu oleman nöyrä.
Mutta sattuma / todennäköisyys on lopulta se suurin kaikkivaltias.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvin kiteytetty. Sen suhteen joutuu oleman nöyrä.
Mutta sattuma / todennäköisyys on lopulta se suurin kaikkivaltias.

Olenko minä sattuman luomus.

"Ja tuli ehtoo", niin mistä se tuli?

Älä kiertele kysymystä, aikahan täytyi olla olemassa jos kerran oli "ehtoo" eli iltakin jo olemassa.

Aika oli ennen iltaa olemassa, luulen.

KR 1933/-38 Apt 17:26
Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä
ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat,

https://www.youtube.com/watch?v=9Yoho87IM1M
Ihmisen aika on aina rajallinen, ja täynnä yllätyksiä ja kuitenkaan emme siitä välitä, vaan tuhlaamme kaiken turhuuteen.
Darvinismi on meidät tähän vienyt.

Ilman aurinkoa meitä ei olisi, siksi minä uskon aurinkoon elämän luojaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ilman aurinkoa meitä ei olisi, siksi minä uskon aurinkoon elämän luojaan.

KR 1933/-38 Apt 26:8-32 Miksi on teistä uskomatonta,
että Jumala herättää kuolleet?

Luulin minäkin,
että minun tuli paljon taistella Jeesuksen,
Nasaretilaisen,
nimeä vastaan,
ja niin minä teinkin Jerusalemissa.
Paljon pyhiä minä suljin vankiloihin,
saatuani ylipapeilta siihen valtuuden,
ja kun heitä tapettiin,
annoin minä ääneni sen puolesta.

Ja kaikkialla synagoogissa minä usein koetin rankaisemalla pakottaa heitä herjaamaan Jeesusta,
ja menin niin pitkälle vimmassani heitä vastaan,
että vainosin heitä aina ulkomaan kaupunkeihin saakka.

Kun näissä asioissa matkustin Damaskoon ylipappien valtuudella ja suostumuksella,
näin minä,
oi kuningas,
tiellä keskellä päivää taivaasta valon, auringon paistetta kirkkaamman,
leimahtavan minun
ja matkatoverieni ympärillä,
ja me kaaduimme kaikki maahan,
ja minä kuulin äänen sanovan minulle hebreankielellä:
'Saul, Saul, miksi vainoat minua?
Työläs on sinun potkia tutkainta vastaan.'

Niin minä sanoin:
'Kuka olet, herra?'
Ja Herra sanoi:
'Minä olen Jeesus,
jota sinä vainoat.
Mutta nouse
ja seiso jaloillasi;
sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt,
että asettaisin sinut palvelijakseni
ja sen todistajaksi,
mitä varten sinä olet minut nähnyt,
niin myös sen,
mitä varten minä sinulle vastedes ilmestyn.

Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän
avaamaan heidän silmänsä,
että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen
ja saatanan vallasta Jumalan tykö
ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi
ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.'

Sentähden, kuningas Agrippa,
minä en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä,
vaan saarnasin ensin sekä Damaskon että Jerusalemin asukkaille, ja sitten koko Juudean maalle
ja pakanoille parannusta
ja kääntymystä Jumalan puoleen,
ja että he tekisivät parannuksen soveliaita tekoja.
Tämän tähden juutalaiset ottivat minut kiinni pyhäkössä
ja yrittivät surmata minut.
Mutta Jumalan avulla,
jota olen saanut tähän päivään asti,
minä seison
ja todistan sekä pienille että suurille,
enkä puhu mitään muuta,
kuin minkä profeetat
ja Mooses ovat sanoneet tulevan tapahtumaan,
että nimittäin Kristuksen piti kärsimän
ja kuolleitten ylösnousemuksen esikoisena julistaman valkeutta sekä tälle kansalle että pakanoille."

Mutta kun hän näin puolustautui,
sanoi Festus suurella äänellä:
"Sinä olet hullu,
Paavali,
suuri oppi hulluttaa sinut."

Mutta Paavali sanoi:
"En ole hullu,
korkea-arvoinen Festus,
vaan puhun totuuden
ja toimen sanoja.

Kuningas kyllä nämä tietää,
jonka tähden minä puhunkin hänelle rohkeasti.
Sillä minä en usko minkään näistä asioista olevan häneltä salassa; eiväthän nämä ole missään syrjäsopessa tapahtuneet.

Uskotko,
kuningas Agrippa, profeettoja?
Minä tiedän, että uskot."

Niin Agrippa sanoi Paavalille:
"Vähälläpä luulet taivuttavasi minut kristityksi."

Mutta Paavali sanoi:
"Toivoisin Jumalalta, että,
olipa vähällä tai paljolla,
et ainoastaan sinä,
vaan myös kaikki te,
jotka minua tänään kuulette,
tulisitte semmoisiksi,
kuin minä olen,
näitä kahleita lukuunottamatta."

Niin kuningas nousi
ja maaherra
ja Bernike sekä ne,
jotka istuivat heidän kanssansa.
Ja mennessään he puhuivat keskenänsä sanoen:
"Tämä mies ei ole tehnyt mitään,
mikä ansaitsisi kuoleman tai kahleet."

Ja Agrippa sanoi Festukselle:
"Tämän miehen olisi voinut päästää irti,
jos hän ei olisi vedonnut keisariin."

Anonyymi kirjoitti:

KR 1933/-38 Apt 26:8-32 Miksi on teistä uskomatonta,
että Jumala herättää kuolleet?

Luulin minäkin,
että minun tuli paljon taistella Jeesuksen,
Nasaretilaisen,
nimeä vastaan,
ja niin minä teinkin Jerusalemissa.
Paljon pyhiä minä suljin vankiloihin,
saatuani ylipapeilta siihen valtuuden,
ja kun heitä tapettiin,
annoin minä ääneni sen puolesta.

Ja kaikkialla synagoogissa minä usein koetin rankaisemalla pakottaa heitä herjaamaan Jeesusta,
ja menin niin pitkälle vimmassani heitä vastaan,
että vainosin heitä aina ulkomaan kaupunkeihin saakka.

Kun näissä asioissa matkustin Damaskoon ylipappien valtuudella ja suostumuksella,
näin minä,
oi kuningas,
tiellä keskellä päivää taivaasta valon, auringon paistetta kirkkaamman,
leimahtavan minun
ja matkatoverieni ympärillä,
ja me kaaduimme kaikki maahan,
ja minä kuulin äänen sanovan minulle hebreankielellä:
'Saul, Saul, miksi vainoat minua?
Työläs on sinun potkia tutkainta vastaan.'

Niin minä sanoin:
'Kuka olet, herra?'
Ja Herra sanoi:
'Minä olen Jeesus,
jota sinä vainoat.
Mutta nouse
ja seiso jaloillasi;
sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt,
että asettaisin sinut palvelijakseni
ja sen todistajaksi,
mitä varten sinä olet minut nähnyt,
niin myös sen,
mitä varten minä sinulle vastedes ilmestyn.

Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän
avaamaan heidän silmänsä,
että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen
ja saatanan vallasta Jumalan tykö
ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi
ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.'

Sentähden, kuningas Agrippa,
minä en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä,
vaan saarnasin ensin sekä Damaskon että Jerusalemin asukkaille, ja sitten koko Juudean maalle
ja pakanoille parannusta
ja kääntymystä Jumalan puoleen,
ja että he tekisivät parannuksen soveliaita tekoja.
Tämän tähden juutalaiset ottivat minut kiinni pyhäkössä
ja yrittivät surmata minut.
Mutta Jumalan avulla,
jota olen saanut tähän päivään asti,
minä seison
ja todistan sekä pienille että suurille,
enkä puhu mitään muuta,
kuin minkä profeetat
ja Mooses ovat sanoneet tulevan tapahtumaan,
että nimittäin Kristuksen piti kärsimän
ja kuolleitten ylösnousemuksen esikoisena julistaman valkeutta sekä tälle kansalle että pakanoille."

Mutta kun hän näin puolustautui,
sanoi Festus suurella äänellä:
"Sinä olet hullu,
Paavali,
suuri oppi hulluttaa sinut."

Mutta Paavali sanoi:
"En ole hullu,
korkea-arvoinen Festus,
vaan puhun totuuden
ja toimen sanoja.

Kuningas kyllä nämä tietää,
jonka tähden minä puhunkin hänelle rohkeasti.
Sillä minä en usko minkään näistä asioista olevan häneltä salassa; eiväthän nämä ole missään syrjäsopessa tapahtuneet.

Uskotko,
kuningas Agrippa, profeettoja?
Minä tiedän, että uskot."

Niin Agrippa sanoi Paavalille:
"Vähälläpä luulet taivuttavasi minut kristityksi."

Mutta Paavali sanoi:
"Toivoisin Jumalalta, että,
olipa vähällä tai paljolla,
et ainoastaan sinä,
vaan myös kaikki te,
jotka minua tänään kuulette,
tulisitte semmoisiksi,
kuin minä olen,
näitä kahleita lukuunottamatta."

Niin kuningas nousi
ja maaherra
ja Bernike sekä ne,
jotka istuivat heidän kanssansa.
Ja mennessään he puhuivat keskenänsä sanoen:
"Tämä mies ei ole tehnyt mitään,
mikä ansaitsisi kuoleman tai kahleet."

Ja Agrippa sanoi Festukselle:
"Tämän miehen olisi voinut päästää irti,
jos hän ei olisi vedonnut keisariin."

Lue lisää

Minä vetoan aina keisariin.