Jokainen uudestisyntynyt kristitty on "uusi luomus". Se, mikä on vanhaa on kadonnut: katso uusi on sijalle tullut!
Miksi kristityt eivät ole samanlaisia kuin Jeesus Kristus, vaikka sanan mukaan niin tulisi olla? Meidän tulisi elää niin kuin Jeesus ja olla niin kuin hän!
Me olemme jo nyt täysin samanlaisia kuin Jeesus! Se Jumalan ihminen on se uusi luomus, joka on täydellisesti samanlainen kuin Kristus!
Me emme vain elä aina sen "uuden luomuksen" luonnon mukaan! Meissä on vielä jäljellä se "vanha ihminen", joka vaikuttaa kaiken pahan ja synnin tekemisen, vaikka sen pitäisi olla kuollut ja haudattu kasteen veteen!
Meidän persoonamme on siis jakaantunut kahtia, niin että meissä on hyvä ja paha samassa astiassa vähän samaan tapaan kuin oli tri Jekyll ja Mr. Hyde tarinassa!
Kun siis teemme syntiä, niin me emme tee sitä itse: synti meissä eli se "Vanha Aatu" tekee sitä pahaa! Me olemme sen vuoksi syyttömät sen tekoihin ja täysin vanhurskaat sekä täydelliset aivan niin kuin meidän Herramme Jeesus Kristus!
Saammeko siis tehdä syntiä, kun olemme armon alla? Pois se! Me emme voi edes syntiä tehdä, koska se on mahdotonta Kristukselle ja uudelle luomukselle! Sen sijaan meidän vanha ihmisemme tekee syntiä vähän väliä ja se on ihan Ok Raamatun mukaan! Paavalikin tunnusti tekevänsä jatkuvasti syntiä (Room. 7), joten miksi emme myös me, mutta syypää siihen ei olekaan "uusi luomus" meissä vaan se "Vanha Aatami" eli "synti", joka meissä yhä vielä asuu ja vaikuttaa tekemistä!
Uskovainen voi siis tehdä rohkeasti syntiä ruumiillaan, mutta hänen henkensä on täydellisen puhdas, pyhä ja vanhurskas niin kuin Kristuksella! Se nyt vaan sattuu asumaan kuoleman ruumiissa, joka tekee tekojaan, mutta ei voi henkeä saastuttaa! Meidän henkemme on täydellisen vanhurskas ja pyhä ja pysyy sellaisena, vaikka ruumiimme tekisi mitä syntiä tahansa ja niinhän se tekeekin!
Halle...?
Miksi kristityt eivät ole samanlaisia kuin Jeesus Kristus, vaikka sanan mukaan niin tulisi olla? Meidän tulisi elää niin kuin Jeesus ja olla niin kuin hän!
Me olemme jo nyt täysin samanlaisia kuin Jeesus! Se Jumalan ihminen on se uusi luomus, joka on täydellisesti samanlainen kuin Kristus!
Me emme vain elä aina sen "uuden luomuksen" luonnon mukaan! Meissä on vielä jäljellä se "vanha ihminen", joka vaikuttaa kaiken pahan ja synnin tekemisen, vaikka sen pitäisi olla kuollut ja haudattu kasteen veteen!
Meidän persoonamme on siis jakaantunut kahtia, niin että meissä on hyvä ja paha samassa astiassa vähän samaan tapaan kuin oli tri Jekyll ja Mr. Hyde tarinassa!
Kun siis teemme syntiä, niin me emme tee sitä itse: synti meissä eli se "Vanha Aatu" tekee sitä pahaa! Me olemme sen vuoksi syyttömät sen tekoihin ja täysin vanhurskaat sekä täydelliset aivan niin kuin meidän Herramme Jeesus Kristus!
Saammeko siis tehdä syntiä, kun olemme armon alla? Pois se! Me emme voi edes syntiä tehdä, koska se on mahdotonta Kristukselle ja uudelle luomukselle! Sen sijaan meidän vanha ihmisemme tekee syntiä vähän väliä ja se on ihan Ok Raamatun mukaan! Paavalikin tunnusti tekevänsä jatkuvasti syntiä (Room. 7), joten miksi emme myös me, mutta syypää siihen ei olekaan "uusi luomus" meissä vaan se "Vanha Aatami" eli "synti", joka meissä yhä vielä asuu ja vaikuttaa tekemistä!
Uskovainen voi siis tehdä rohkeasti syntiä ruumiillaan, mutta hänen henkensä on täydellisen puhdas, pyhä ja vanhurskas niin kuin Kristuksella! Se nyt vaan sattuu asumaan kuoleman ruumiissa, joka tekee tekojaan, mutta ei voi henkeä saastuttaa! Meidän henkemme on täydellisen vanhurskas ja pyhä ja pysyy sellaisena, vaikka ruumiimme tekisi mitä syntiä tahansa ja niinhän se tekeekin!
Halle...?
Vastaukset 11
Vanhimmat
itse olen kylläkin ihan samaa: "persoona".
Vaan: en ole sellaisia rikoksia tehnytkään, ennen "uskoontuloa", kuin n helluntailaiset !
eikös se Paavali kirjoittanut OMALLE seurakunnalleen: "jos kuka on tuollaisen teon tehnyt, ei hän enää tekisi, jne.
Kaikki EIVÄT ole eläneet (eivätkä elä) niin moraalittomasti, kuin sittemmin "uskoon tulleet" (helluntailaiset. . .)
"normaali" ihminen (kai ??? ) tietää sentään, mikä on oikein väärin ?
En tiedä... ensin voi luulla muuttuneensa joksikin ja sitten sen mahdottomuuden huomaa, kun menettää hermonsa ja päästää suustaan kirosanan ja se tuntuu ikävältä... en silti tiedä onko se mikään mittari uudella luomukselle, kuka kiroilee ja kuka ei... kaikki ei uskovaisetkaan eivät koskaan suustaan päästä kirosanoja... mutta se kaikki tulee mielenalueelta, että on tottunut reagoimaan sillä tavoin ja ei haluaisi toimia niin ja silti toimii niin.
Enkä ymmärrä jaottelua, liha ja henki... ihminen vain toimii tietyllä tavoin joissa tietyissä tavoissa ei voi aina nähdä mitään sellaista Jumalan mielenmukaista toimintaa... olisi niin helppo laittaa kaikki tahdottoman "lihallisuuden" syyksi, kuin olla vastuuton toiminnastaan.
Mielisairaalat ovat täynnä kristuksia ja antikristuksia. Heidän mielensä on mennyt sekaisin uskovien opetuksesta. He tietävät, että pahaa ei saisi tehdä eivätkä he saisi olla pahoja tai syntisiä ihmisiä. He tekevät kuitenkin syntiä ja ovat edelleen pahoja ihmisiä, vaikka uskovat Jeesukseen ja Jumalaan (Raamattuun). Niinpä heidän mielensä on jakaantunut kahteen tai useampaan osaan, jossa nämä eri osat tai persoonat taistelevat toisiaan vastaan.
Tällainen monipersoonallisuushäiriö ja skitsofrenia ovat tunnettuja kristittyjen uskovien keskuudessa eikä ihme, sillä uskovien opetukset ihmisestä joko pelkästään hyvänä tai pelkästään pahana ihmisenä johtavat siihen "kieltämisen" kautta.
Kieltäminen on itsessään hyödyllinen psykologinen puolustuskeino, mutta kun se kytketään uskonnolliseen fundamentalismiin ja virheelliseen opetukseen siitä, millainen ihminen on, niin se johtaa kuvatunlaisiin psyykkisiin häiriöihin. Ilmiön toisessa päässä ovat oman pahuutensa kokonaan kieltävät menestysteologit, jotka luulevat olevansa yhtä täydellisiä ja synnittömiä kuin Jeesus Raamatun mukaan oli, ja toisessa päässä ovat läpeensä pahat ihmiset, jotka eivät tietenkään voi olla kristittyjä uskonnon yleisen otaksuman mukaan.
Tässä välissä ovat sitten kaikki ne, joista suurin osa on psyykeltään terveitä ja hyväksyy itsessään olen hyvyyden ja pahuuden - ne molemmat - mutta osa sairastuu, koska ei voi hyväksyä sitä pahaa, jota itse vielä uskovana edustaa ja tekee sen mukaisia tekoja. Pahimmillaan tämä on johtanut itsemurhiin.
Ketjun aloittaja tavallaan edustaa kahtiajakaantunutta persoonallisuutta, jossa hyvä koetaan omaksi "minäksi", mutta paha vieraaksi ja toiseksi "sinäksi", joka ei edusta "minua". Ihminen tavallaan sotii itseään vastaan ja pitää itseään pahinpana vihollisenaan, mutta ei tunnusta sen "toisen" olevan "minä". Kyseessä on vakava mielenalueen häiriö ja jopa sairaus, joka kaipaisi ammattimaisen lääkärin diagnoosia ja hoitoa.
Usko on vakava mielenalueen häiriö ja mielisairautta, jota tulisi hoitaa uskovaisen omalla kustannuksella mielisairaaloissa tai psykiatrisessa avohoidossa sairauden vakavuuden mukaan. Koska usko on itse hankittu sairaus (oma valinta ja opittu elämäntapa), niin olisi väärin vaatia sen hoidosta aiheutuneita kustannuksia maksettavaksi verorahoilla.
Aloittaja kirjoittaa vakavaa eksytystä. Saako hän siis tehdä sitäkin syntiä huoletta? Ei varmasti.
Raamatun linja tästä asiasta on selkeä. "Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi? Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me eläisimme siinä?" (Room.1-2). Jos ihminen on todella uskossa, niin hänen tehdessään syntiä, murehtii Pyhä Henki hänessä. Ei hän siis iloiten syntiä voi tehdä.
Kuitenkin kun lankeaa esim. ylpeyteen, vihaan, himoon tai muuhun syntiin, niin siitä tulee tehdä parannus ja viedä tuo vääryys Jumalaa kohtaan Jeesuksen veren alle. Jeesuksen veri ei ole mikään halpa asia. Hän maksoi valtavan kalliin hinnan Golgatan ristillä syntiemme tähden. On siis mieletöntä kuvitella synnin tekemistä halpana asiana. Kaiken lisäksi se on syntiä Jumalaa vastaan, joka on suuri vääryys.
Ettei jäisi Raamatun linja epäselväksi siitä, kuinka synnissä tietoisesti elävillä käy, niin tässä Jeesuksen sanat: "Sen jälkeen kun perheenisäntä on noussut ja sulkenut oven ja te rupeatte seisomaan ulkona ja kolkuttamaan ovea sanoen: 'Herra, avaa meille', vastaa hän ja sanoo teille: 'En minä tunne teitä enkä tiedä mistä olette'. Silloin te rupeatte sanomaan: 'Mehän söimme ja joimme (ehtoollista) sinun seurassasi, ja meidän kaduillamme (seurakunnissamme) sinä opetit'. Mutta hän on lausuva: 'Minä sanon teille: en tiedä mistä te olette. Menkää pois minun tyköäni, kaikki te vääryyden tekijät.'" (Luuk. 13:25-27)
Ei siis jää epäselvää siitä, etteivät vääryydentekijät peri Jumalan valtakuntaa. Paavali tosin Room. 7 luvussa puhui lihastaan, mutta ei hän lihan teoissa elänyt. Hän sanoo: "Lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat:
haureus,
saastaisuus,
irstaus,
epäjumalanpalvelus,
noituus,
vihamielisyys,
riita,
kateellisuus,
vihat,
juonet,
eriseurat,
lahkot,
kateus,
juomingit,
mässäykset
ja muut sen kaltaiset,
joista teille edeltäpäin sanon, niin kuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa" (Gal.5:19-21).
Olemmeko siis niin tyhmiä, että vaikka jo ennalta tiedämme tämän asia, että synnitekijät eivät pääse perille, niin kuitenkin elämme tietoisesti syntielämää?
Eihän se "Vanha Aatami" pelastu vaan "uusi luomus"!
On siis ihan sama, mitä se Vanha Aatami tekee uuden luomuksen elämässä, niin siitä huolimatta se uusi luomus pelastuu ja vanha ihminen katoaa ylösnousemuksessa!
Juuri tätä Paavali opetti!
Hän huorasi ja varasti ja murhasi ja teki kaikkea pahaa, mutta oli silti varma siitä, että "uusi luomus" hänessä pelastuu ja vain se "vanha ihminen" tuhoutuu Kristuksen tulemuksessa tai ruumiin ylösnousemuksessa!
Olet pahasti eksyksissä, jos luulet ihmisen voivan elää vastoin luonnollisia lihan vaatimuksia ja tarpeita! Ei Paavalikaan siihen pystynyt, mutta ovelana miehenä erotti itsestään "hyvän" ja "pahan" siten, että se paha ei voi estää hyvää pelastumasta, vaikka tekee jatkuvasti tekojaan!
Kyllähän sinulta selityksiä näköjään löytyy. Mutta käännät Paavalin kirjoituksia kieroon pahasti. Jos jatkat synnin tiellä, löydät itsesi Pyhän kaupungin ulkopuolelta. Sinne ei nimittäin pääse ketään kauhistusten tekijää. Ja silloin tulet olemaan sanaton. Et löydä enää puolustuksia synneillesi.
Jeesus sanoo taivaan hääateriasta vertauksen: "Kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen, joka ei ollut puettu häävaatteisiin. Ja hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?' Mutta hän jäi sanattomaksi" (Matt. 22:11-12).
Jeesus ei vapauta pelkästään synneistä, vaan hän vapauttaa myös synnin orjuudesta, ettei tarvitsisi enää elää synnissä. Hän antaa sinullekin voiman vaeltaa vapaana, jos huudat häntä avuksi nöyrästi ja kokosydämisesti.
hellareissahan tapahtuu jatkuvasti edellä mainittuja.
elikkä:
saastaisuutta
ylpeyttä
eripuraisuuttta
vihamielisyyttä
kateutta
riitaa
mässäily
LAHKOT
aviorikokset, ym. edellä mainituista.
Pahempia: kuin ns. "maailman" ihmisten kesken. .
noh, tota. . .niitä uskovaisiahan on psykiatrisessa jatkuvasti, sitten ne kaduilla huutelee, JEESUS on PARAS, : välillä kuitenkin Saatanaa ???
ei "vaikea arvata" kenen lahkon opissa olleet !!
jotakin "outoa" siellä hellareissa . . .
- vedättävätkö psyykesairaita, ym. ym. - eivät kuitenkaan paranna !!!
2Kor.5:17 Biblia Sentähden jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luontokappale, sillä vanhat ovat kadonneet, katso, kaikki ovat uudesti tulleet. Gal.6:15 Biblia Sillä Kristuksessa ei ympärileikkaus, eikä esinahka mitään kelpaa, vaan uusi luononkappale.