Suomen hallitusmuoto vahvistettiin viikkoa vaille sata vuotta sitten.
"Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti harjoittaa uskontoa, mikäli lakia tahi hyviä tapoja ei loukata, niin myös, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, vapaus luopua siitä uskonnollisesta yhdyskunnasta, johon hän kuuluu, sekä vapaus liittyä toiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan."
"Suomen kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet ovat riippumattomat siitä, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu tai kuuluuko hän mihinkään sellaiseen yhdyskuntaan. Julkisiin virkoihin nähden ovat kuitenkin voimassa niistä säädetyt rajoitukset, kunnes lailla toisin säädetään."
Näillä pykälillä pantiin toimeen laaja uskonnonvapaus. Ennen tuota oli ollut voimassa vain eriuskolaislaki ei-luterilaisille protestanteille, laki mooseksenuskoisista sekä säädökset ortodoksien asemasta. Käytännössä toki mm. islaminuskoisia tataareja oli suvaittu, mutta uusi säädös oli silti periaatteellisesti merkittävä.
"Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti harjoittaa uskontoa, mikäli lakia tahi hyviä tapoja ei loukata, niin myös, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, vapaus luopua siitä uskonnollisesta yhdyskunnasta, johon hän kuuluu, sekä vapaus liittyä toiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan."
"Suomen kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet ovat riippumattomat siitä, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu tai kuuluuko hän mihinkään sellaiseen yhdyskuntaan. Julkisiin virkoihin nähden ovat kuitenkin voimassa niistä säädetyt rajoitukset, kunnes lailla toisin säädetään."
Näillä pykälillä pantiin toimeen laaja uskonnonvapaus. Ennen tuota oli ollut voimassa vain eriuskolaislaki ei-luterilaisille protestanteille, laki mooseksenuskoisista sekä säädökset ortodoksien asemasta. Käytännössä toki mm. islaminuskoisia tataareja oli suvaittu, mutta uusi säädös oli silti periaatteellisesti merkittävä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Keskustelua voisi herätellä miten demokratian sisällä voi olla kirkko niminen autonominen toimija. Mielestäni järjestely on täysin demokratian vastainen ja sen poistamiseksi pitäisi alkaa valmistelut välittömästi.
Ståhlberg on Suomen presidenteistä kolmen parhaan joukossa. Historian valossa arvioiden. Hän joutui tiettyjen piirien hampaisiin valintansa jälkeen ja vielä virkkautensa jälkeenkin.
Tänään sitten on ollut edes liputuspäivä. Muuten asia on kuitenkin saanut varsin vähän huomiota. SuomiAreenalla oli kuitenkin yhdellä lavoista asialle uhrattu 20 minuuttia: 10.00-10.20 ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle” – Suomen sata vuotta tasavaltana, Valtioneuvoston kanslia.
Ståhlbergin erityinen, positiivinen rooli myös uskonnonvapauteen on jotenkin paitsiossa. Johtuuko se siitä, että hän voitti Mannerheimin presidentinvaalissa? Tai siitä, että oikeisto ei hänestä tykännyt, vaan joipa vainosi 1930-luvulla.
Juhlapäivä oli heinäkuussa, kun eduskunta oli lomilla. Tätä tasavaltaissen hallitusmjuodon syntyä juhlistettiin sitten kuitenkin syyskuussa 2019, kun eduskunta oli aloittanut toimintansa. Hyvä että juhlistettiin. Hallitusmuoto oli myös uskonnonvapauden ja vuonna 1922 säädetyn uskonnonvapauslain pohja.
Tämä oli vähintä mitä vaaltiovalta saattoi tehdä. Mutta eipä ollut madian suuntaan korkeaa profiilia. Jotenkin väheksytty juttu. Kuten myös syyskuussa sattunut 75-vuotispäivä.