Haittamaahanmuutto on koko euroopan kuumin ja pitkäaikaisin ongelma nyt ja tulevaisuudessa. Uutisointi tästä, ja etenkin sen tuomista haitoista ja uhkista on kuitenkin niin raskaasti sävyttynyt positiiviseksi mielipiteenmuokkaukseksi, että ns perinteinen tasokas journalismi ja objektiivisuus uutisoinnin oikeellisuudesta ja puolueettomuudesta on todella kaukana. Kannattaa lukea myös ulkomaisia uutisia eri maiden valta- ja varjomedioista. Kokonaiskuva tilanteesta muuttuu todella paljon.
Suomalainen valtamedia sensuroi haittamaahanmuutto-ongelmia uutisissaan...
Anonyymi
1861
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Yle ja Hesari pahimmat haittamaahanmuuton kannattajat, jotka eivät näe näissä kuluerissä pienintäkään uhkaa.
Kyllä. Hesaria en ole enää pitkään aikaan vaivautunut lukemaan, mutta yletuubaa joutuu aina silloin tällöin katselemaan, eikä sen maahanmuuttouutisoinnissa ole ollut enää aikoihin havaittavissa puolueettomuutta. Yle on täysin valtapuoluepolitiikan sokea äänitorvi, eli verorahoin ylläpidettävä propagandakone.
Olikohan se tähän ketjuun kun laitoin kirjoituksen Janitskinista. Aikas hassua että yksi ihminen on niin vihattu tällä foorumilla että heti poistettiin "sääntöjen vastaisena".
Taitaa hitlerin kannattajat todella vihata pahuutensa paljastavia henkilöitä.
Mutta ei ne kuitenkaan selviä tuomiotta vaikka nyt hallitsevatkin jotain tyhmää keskustelupalstaa. Voi voi teidän kohtaloanne kun joudutte viimeiselle tuomiolle kaikesta pahuuden rakastamisestanne.
Yle on nykyään Suomen Pravda
Murhat ja raiskaukset on valtamedian suola niitä ne palvoo.
Hey hey hey aajea! Olen GheTTohOOdboy24 suoraan westside huudseilta. Pidetäämpäs tämä ketju sitten siistinä lapsoset. YO!
suomimedia on muun maailman pe..seen nuolija . raukkamaista toimintaa.
Ei ole olemassa mitään haittamaahanmuuttoa vaan kaikki maahanmuutto on hyödyllistä. Vain täydelliset typerykset ja maalle haitalliset kansallismieliset eivät tätä ymmärrä.
Haluatko Suomen siis islamisoituvan ja aiheuttavan suomalaisille ongelmia?
Islam ei aiheuta Suomelle ongelmia ainoastaan kansallismielisyys aiheuttaa.
kaikki muutto hyödyllistä?
mikä tässä on vaikeeta ymmärtää?
suomi on kuin iso omakotitalosi
isoon talouteesi muuttaa esim. somaliperhe joka ei käy töissä, on paikalla24/7, vaatii vaihtaan kaikki sianlihalla saastuneet kodinkoneesi,syö jääkaappisi tyhjäksi,ramadanin aikaan syö vain yöllä, lainaa autoasi, muuttaa yhden huoneesi rukoushuoneeksi, heidän lapset sorsii lapsiasi vääräuskoisuuden takia ja perunamaasi muutetaan khatpelloksi ja jos valitat heille jostain on vastauksena mitä tahansa koska vääräuskoiselle saa valehdella.
mikä on kansallisessa itsetunnossa vikana?
mitä kansantaloudellisia ongelmia se aiheuttaa?
miten kansallismieliset ovat haitaksi ?
kansallismielinen vastakohta globalismielinen?
Kansallismielisen vastakohta on isänmaallinen.
Kansallinen itsetunto. Ei sellaista olekaan. Ei valtioilla ole itsetuntoa. Ja ihmiset saa itsetuntonsa kukin eri tavalla.
Kansallismielisyys alentaa BKT koska kansallismieliset eivät vaivaude tekemään töitä.
Monenko suomalaisen taloon on muuttanut somaliperhe?
Kysymys oli retorinen: Ei yhdenkään.
Määritelmät
Nationalismin voi laajasti määritellä käsitykseksi, että kansakunta on poliittisen järjestäytymisen keskeinen periaate. Sellaisenaan se perustuu kahteen ydinolettamukseen. Ensinnäkin ihmiskunnan katsotaan olevan luonnostaan jakautunut erillisiin kansakuntiin. Toiseksi katsotaan että kansakunta on sopivin ja ehkä jopa ainoa laillinen poliittisen vallan yksikkö. Klassinen poliittinen nationalismi on sen vuoksi pyrkinyt saattamaan valtionrajat yhteneväisiksi kansakuntien rajojen kanssa. Kansallisvaltiossa kansallisuus ja kansalaisuus vastaavat siis toisiaan.[2] Nationalistit ajattelevat, että kansallisvaltio on poliittisen järjestymisen korkein ja toivottavin muoto, sillä se tarjoaa sekä kulttuurisen koheesion että poliittisen yhtenäisyyden. Nationalismi ei kuitenkaan aina liity separatismiin, sillä joillekin nationalistisille kansoille, kuten baskeille, voi riittää poliittinen itsehallinto ilman itsenäistä valtiotakin.[3]
Nationalismin ja kansallismielisyyden ero
Suomen kielen termejä nationalismi ja kansallismielisyys käytetään joskus samassa, toisinaan eri merkityksessä. Iso sivistyssanakirja (2008) ja Kielitoimiston sanakirja antavat hakusanalle nationalismi kolme merkitystä: 1. kansallismielisyys, oman kansan, kielen ja kulttuurin arvostaminen ja suosiminen; 2. kansallisuusaate, vaatimus oman kansan vapaudesta, oman kielen käyttämisestä ja oman kulttuurin kehittämisestä; 3. kansalliskiihko, katsomus oman kansan paremmuudesta.[4] Filosofi Jukka Hankamäen mukaan sanaa "nationalismi" voidaan suomen kielessä käyttää viitattaessa kansaa koskevaan keskusteluun, jossa käytetään etnisiä tai rodullisia argumentteja. "Kansallismielisyys" sen sijaan tarkoittaa argumentaatiota, jossa puhutaan kansakunnasta ja sen poliittis-hallinnollisesta asemasta. Hankamäen mukaan nationalismi nojaa siirtomaa-ajan politiikkaan ja vetoaa kansojen etnisiin eroihin, kun taas kansallismielisyys viittaa poliittis-hallinnollisesti erottuvien kansakuntien itsemääräämisoikeuteen kansalaisten etnisestä alkuperästä riippumatta
Näin naapurissamme.
’Ruotsi sodassa’ – Järisyttävä uutiskooste tilanteesta kesä-heinäkuussa 2019 | PT-Media
Julkaistu 07.07.2019 15:27, 28703 lukukertaa
Mitä Ruotsissa tapahtuu? Perjantaina palkittu ruotsalaiskirjailija totesi "Ruotsin olevan sodassa" ja naapurimaan poliisijohtaja kehottaa samaan aikaan ruotsalaisia "tottumaan ammuskeluun".
Pohdintoja valkonationalistisen liikkeen päämääristä ja strategiasta
17.6.2019 21:04
Tuukka Kuru
Etnonationalismi on viimeisten vuosien aikana muuttunut vakiintuneeksi poliittiseksi termiksi useissa länsimaissa, joissa sillä tarkoitetaan käytännössä mitä tahansa etnosentristä ja kansallismielistä liikettä, joka hylkää ajatuksen eri väestöryhmien vapaasta assimilaatiosta ja korostaa ajatusta jokaisen väestöryhmän sisäsyntyisestä ainutlaatuisuudesta. Etnonationalistin näkökulmasta kansallisuuksia kuvaavat termit, kuten esimerkiksi suomalaiset, apassit, jakuutit, somalit tai turkkilaiset, ovat nimityksiä mitattaville, taksonomisesti eriteltäville populaatioille, joiden erot ulkonäössä, kulttuurissa, menestyksessä ja ryhmäkäyttäymisessä selittyvät toisistaan poikkeavilla perintötekijöillä. Tätä näkökulmaa voidaan monilta osin pitää vastakohtana vasemmistolaiselle yhteiskunta-analyysille, joka pyrkii korostamaan kaikkien maailman ihmisten samankaltaisuutta ja vähättelemään kansallisten identiteettien merkitystä.
Tätä kahden ajattelutavan eroa voisi kuvata siten, että siinä missä vasemmistolainen pitää suomalaisuutta ja suomalaisia vain 1800-luvulla syntyneenä poliittisena illuusiona, etnonationalisti pitää sitä nimityksenä populaatiolle, jolla on suuri joukko ainutlaatuisia kansallisia piirteitä, joita voidaan myös objektiivisesti mitata. Etnonationalismin näkökulmasta suomalaiset eivät vain yhtenä päivänä keksineet ryhtyä suomalaisiksi, vaan kyseisellä termillä pyrittiin kuvaamaan valmiiksi olemassaolevaa ryhmää, jonka jäsenillä on suuri määrä biologisia, historiallisia, kielellisiä ja kulttuurillisia siteitä toisiinsa. Samalla tavoin myöskään Länsi-Afrikan bantukansat eivät vain yhtenä päivänä keksineet olevansa valkoisista erillinen rodullinen ryhmä, vaan kyseinen havainto noudatti pitkälti evoluution muovaamia eroja kansojen välillä. Valkoiset ja mustat eivät keksineet toisistaan poikkeavia rotuidentiteettejä vain sattumalta, vaan niillä pyrittiin kuvaamaan kyseisten ryhmien helposti havaittavia eroja ulkonäössä, olemuksessa, käyttäytymisessä ja kulttuurissa. Ihmisten kategorisointi sisäryhmään ja ulkoryhmään heidän ulkoisten ominaisuuksiensa perusteella on mitä todennäköisimmin evolutiivinen ominaisuus, joka löytyy kaikilta maailman kansoilta.
Ne ihmiset, jotka pitävät kansallisuutta vain sosiaalisena konstruktiona, uskovat vilpittömästi kaikkien maailman ihmisten olevan vapaasti vaihdettavissa keskenään. Tämän ajattelun väistämätön johtopäätös on se, että Suomi ei muuttuisi yhteiskuntana lainkaan, vaikka sen nykyinen väestö vaihdettaisiin kokonaan esimerkiksi haitilaisiin. Tämä muutosprosessi pitäisi vaan tehdä niin asiantuntevasti ja perusteellisesti, että ensimmäinen sukupolvi Haitista saapuneita uussuomalaisia omaksuisi suomalaisuuden (eli käytännössä valkoisuuden) niin hyvin, että he opettaisivat sen myös tuleville siirtolaissukupolville aina siihen pisteeseen asti, kun viimeinen alkuperäinen suomalainen on saatu vaihdettua haitilaiseen. Mikäli tämä vaihto tehtäisiin vieläpä niin, että valkoiset suomalaiset siirtyisivät samalla tahdilla haitilaisista tyhjennettyyn Haitiin, myös suomalaiset omaksuisivat aiemman haitilaisuuden ilman ongelmia. Haitilaisuuteen assimiloituminen tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että saarelle muuttaneet suomalaiset alkaisivat ylläpitämään nuorten naisten orjakauppaa, tekisivät maasta maailman neljänneksi korruptoituneimman, saisivat älykkyystesteistä yli 30 pistettä nykyistä alempia keskiarvotuloksia, alkaisivat murhaamaan toisiansa noin 200 kertaa nykyistä enemmän ja tulisivat tunnetuiksi savikakuista, jotka toimisivat monien uushaitilaistenkin kotitalouksien tärkeimpänä tulonlähteenä. Suomeen muuttaneet haitilaiset taasen opiskelisivat samalla tavoin Aleksis Kiven ja Ilmari Kiannon teoksia aivan kuten sadat tuhannet suomalaislapset ennen heitä.
Toisistaan poikkeavien väestöryhmien menestyminen ei kuitenkaan näytä olevan riippuvainen pelkästään maantieteellisestä sijainnista. Ne ryhmät, jotka ovat älyllisesti lahjakkaita yhdessä maassa, näyttävät menestyvän hyvin kaikissa muissakin ympäristöissä, siinä missä heikosti menestyvät ryhmät ajautuvat yhteiskunnan pohjalle kaikissa yhteiskunnissa. Tätä ilmiötä olen käsitellyt artikkelisarjassani Sulatusuunin epävarma tulevaisuus (1,2,3,4). Etnonationalistit näkevät yhteiskunnassa vallitsevan kulttuurin olevan alisteinen sen alaisuudessa elävien ihmisten ominaisuuksille, ja monilta osin kulttuuri onkin ainostaan nimitys tietyllä maantieteellisellä alueella asuvan väestön ryhmäkäyttäytymiselle. Kehittyneille maille ominainen järjestäytyneisyys, tuottavuus ja sivistys eivät siten ole ihmisistä riippumattomia ihanteita, vaan osa henkisesti lahjakkaiden kansojen biologista itseilmaisua. Vastavuoroisesti epäonnistuneiden yhteiskuntien sosiaaliset ongelmat johtuvat pitkälti siitä, että niiden kansat ovat ominaisuuksiltaan selvästi eurooppalaisista ja itäaasialaisista poikkeavia.
Länsimaiden menestyksen yhdistämisen valkoisen väestön sy
Tämä oli kopioitu Tuukka Kurun blogista.
https://blogit.kansalainen.fi/pohdintoja-valkonationalistisen-liikkeen-paamaarista-ja-strategiasta/