Kemijoki Oy:llä on omistuksessaan on yhdeksäntoista vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on n. 986 MW. Näistä 15 sijaitsee Kemijoen valuma-alueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa.
Kemijoen voimalaitosten rakentaminen aloitettiin Pohjolan Voima Oy:n toimesta Isohaarassa vuonna 1946. Vuonna 1954 perustetun Kemijoki Oy:n ensimmäinen voimalaitos valmistui 1958 Petäjäskoskelle. Tästä eteenpäin rakentaminen on jatkunut lähes keskeytyksettä ja viimeisin voimalaitos Kelukoski saatiin tuotantokäyttöön syksyllä 2001.
Kelukosken valmistumisen myötä kirjoitettiin loppuun yksi merkittävä luku yhtiön historiankirjassa, sillä se oli viimeinen Kitisen rakennusohjelman mukainen laitos.
Voimalaitos
sijaintikunta
Rakennus-
aika
Koneistot
(Rakennus-
virtaama
m3/s)
Putous-
korkeus
m
Teho
MW
Vuosi-
energia *)
GWh/a
Seitakorva Kemijärvi
1958-63
2 (570)
24,0-17,0
108
493
Pirttikoski Rovaniemen mlk
1956-59
2 (500)
26,0
110
551
Vanttauskoski Rovaniemen mlk
1967-72
2 (500)
22,0
83
424
Valajaskoski Rovaniemen mlk
1957-60
3 (1050)
11,5
70
365
Petäjäskoski Rovaniemen mlk
1953-57
3 (800)
20,5
135
638
Ossauskoski Tervola
1961-65
3 (750)
15,0
93
454
Taivalkoski Keminmaa
1972-76
3 (960)
14,5
133
529
Permantokoski Rovaniemen mlk
1960-61
1 (60)
24,0
11
47
Porttipahta Sodankylä
1979-81
1 (140)
30,0
35
100
Vajukoski Sodankylä
1982-84
1 (160)
16,0
21
69
Kurittukoski Sodankylä
1985-87
1 (160)
11,0
15
42
Kokkosniva Pelkosenniemi
1987-90
1 (260)
11,5
25
79
Kurkiaska Sodankylä
1990-92
1 (260)
12,5
27
83
Lokka Sodankylä
1967
1(2)
13
0,15
0
Matarakoski Sodankylä
1993-95
1 (180)
7,0
11
31
Kelukoski Sodankylä
1999-01
1 (180)
7,0
9,8
38
Lieksanjoen voimalaitokset *)
Pankakoski
1964
2 (150)
10,5
16
65
Lieksankoski
1960
2 (150)
12,0
15
75
Kymijoen voimalaitokset *)
Anjalankoski
1983
1 (225)
9,7
20
130
Inkeroinen
1921
4 (210)
9,7
17
80
Yhteensä
.
.
.
964
4 293
----------
Miksei saisi vesivoimaa käyttää?, vihreitten politiikassa, laitokset kestävät pitkään, ja sähköä tulee kunhan vain huolehditaan, mm., Vuotoksen rakentamisesta, kuin myös Ounasjoelle sopiva allas ja voimalaitoksia
Näissäkin jo reilusti ydinvoimalan verran, miksei niihin saisi tehdä vesivarastoa, tasaamaan tulvahuippuja
Jos Rosa olisi Pääministeri, Soininvaara Presidentti, ja Hassi Ulkoministeri, silloin voisivat estää, eli miksi vielä esto päällä
Kemijoen voimalaitosten rakentaminen aloitettiin Pohjolan Voima Oy:n toimesta Isohaarassa vuonna 1946. Vuonna 1954 perustetun Kemijoki Oy:n ensimmäinen voimalaitos valmistui 1958 Petäjäskoskelle. Tästä eteenpäin rakentaminen on jatkunut lähes keskeytyksettä ja viimeisin voimalaitos Kelukoski saatiin tuotantokäyttöön syksyllä 2001.
Kelukosken valmistumisen myötä kirjoitettiin loppuun yksi merkittävä luku yhtiön historiankirjassa, sillä se oli viimeinen Kitisen rakennusohjelman mukainen laitos.
Voimalaitos
sijaintikunta
Rakennus-
aika
Koneistot
(Rakennus-
virtaama
m3/s)
Putous-
korkeus
m
Teho
MW
Vuosi-
energia *)
GWh/a
Seitakorva Kemijärvi
1958-63
2 (570)
24,0-17,0
108
493
Pirttikoski Rovaniemen mlk
1956-59
2 (500)
26,0
110
551
Vanttauskoski Rovaniemen mlk
1967-72
2 (500)
22,0
83
424
Valajaskoski Rovaniemen mlk
1957-60
3 (1050)
11,5
70
365
Petäjäskoski Rovaniemen mlk
1953-57
3 (800)
20,5
135
638
Ossauskoski Tervola
1961-65
3 (750)
15,0
93
454
Taivalkoski Keminmaa
1972-76
3 (960)
14,5
133
529
Permantokoski Rovaniemen mlk
1960-61
1 (60)
24,0
11
47
Porttipahta Sodankylä
1979-81
1 (140)
30,0
35
100
Vajukoski Sodankylä
1982-84
1 (160)
16,0
21
69
Kurittukoski Sodankylä
1985-87
1 (160)
11,0
15
42
Kokkosniva Pelkosenniemi
1987-90
1 (260)
11,5
25
79
Kurkiaska Sodankylä
1990-92
1 (260)
12,5
27
83
Lokka Sodankylä
1967
1(2)
13
0,15
0
Matarakoski Sodankylä
1993-95
1 (180)
7,0
11
31
Kelukoski Sodankylä
1999-01
1 (180)
7,0
9,8
38
Lieksanjoen voimalaitokset *)
Pankakoski
1964
2 (150)
10,5
16
65
Lieksankoski
1960
2 (150)
12,0
15
75
Kymijoen voimalaitokset *)
Anjalankoski
1983
1 (225)
9,7
20
130
Inkeroinen
1921
4 (210)
9,7
17
80
Yhteensä
.
.
.
964
4 293
----------
Miksei saisi vesivoimaa käyttää?, vihreitten politiikassa, laitokset kestävät pitkään, ja sähköä tulee kunhan vain huolehditaan, mm., Vuotoksen rakentamisesta, kuin myös Ounasjoelle sopiva allas ja voimalaitoksia
Näissäkin jo reilusti ydinvoimalan verran, miksei niihin saisi tehdä vesivarastoa, tasaamaan tulvahuippuja
Jos Rosa olisi Pääministeri, Soininvaara Presidentti, ja Hassi Ulkoministeri, silloin voisivat estää, eli miksi vielä esto päällä
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suomen merkittävimpiin vesivoima-alan osaajiin kuuluva Kemijoki Oy on keskinäinen yhtiö, jonka tuotanto myydään omakustannushintaan vesivoimaosakkeiden suhteessa osakkaille ja sitä kautta valtakunnan kulutukseen. Yhtiö omistaa vesistöalueella kuusitoista vesivoimalaitosta, säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemi- ja Olkkajärveä. Voimalaitosten kokonaisteho on 918 megawattia.
Kemijoki Oy tuotti vuonna 2003 sähköä 3 227 miljoonaa kilowattituntia. Se vastasi 34,7 prosenttia kotimaisesta vesivoimalla tuotetusta sähköstä ja 4,0 prosenttia sähkön koko tuotannosta.
---------
Taisi olla Pasifisti aiemmin väittämä että vesivoimalla(Kemijoki) tuotettaisiin 0,4% Suomen kokonais-sähköstä,
no eipä tullut tarkistettua, tässä nyt tarkistettu : onkin 4,0 % kokonaissähköstä, eli lupsahti 4,0>0,4, semmoinen tapaus tämä!, joko tahallaan tai tahattomasti, veikkaisin jälimmäistä, eli ei vielä tietopussi täynnä
Pelkkä Vuotoksen allas totetuessaan tuottaisi alle puoli prosenttia koko Suomen sähköstä. Mitään muuta en ole väittänyt. Koetahan olla tarkempi.
Olkoon sitten niin, se aika lähellä lienee, paljon kuitenkin sekin, katso miltä kantilta tahansa, kunhan ei koko euroopan mittasuhteilla.
Varmaan monelle yllätys, että on noinkin paljon Kemijoessa voimaloita, sen sitten useimmat tietääkin, mikä vain ja ainoastaan "polttoaine" voimaloille, ja mistä se tulee,
miten varastoida "energia", siinä meni sitten monikin ansaan, mm., Eduskunta , Nikula sai hämättyä ne täysin väitteillään, oli tosiaan Vihreiltä melkoinen kepponen
Yleensä tämän luokan "kepposista", joku tai jotkut joutuu syytteeseen, aikapahan näyttää(ja akat tietää)
Ydinvoimalaitoksia (tai muitakaan voimalaitoksia) ei rakenneta muuta kuin tositarpeeseen. Sähkötuontimme on jo nyt liian suuri (15 % v. 2000) ja sähköntarve kasva koko ajan. Ei teollisuudella (tuskin sinullakaan) ole varaa tuhlata: sähkö on liian kallista maahan kaadettavaksi. Investoidessaan uuteen tuotantotekniikkaan teollisuuden pitää kilpailun vuoksi valita aina kaikkein energiatehokkain vaihtoehto tai sen tekee jku kilpailija kuitenkin.
Pahimmassa turmassa Tshernobylissä sai surmansa 31 ihmistä, toiseksi pahimmassa (Harrisburg 1979) ei kuolonuhreja ollut yhtään. Suurimmassa kaasuonnettomuudessa Intiassa 1984 kuoli 3350 ihmistä ja toiseksi suurimmassa vuonna 1989 Neuvostoliitossa 650. Hiilipölyn räjähdyksessä Kiinassa 26.4.1942 kuoli 1549 ihmistä. Pahin öljyturma 1984 Brasiliassa vaati 546 kuolonuhria. Macchu Riverin vesivoimaonnettomuus vuonna 1979 vaati hukkuneita lähes 5000. Näistä todennäköisesti inhimillisen vakutuksen osuus oli suurin Tshernobylissä, joka olisi pitänyt pystyä välttämään.
Ympäristöliikkeen piirissä hyvin tunnettu Gaia-metaforan luoja James Lovelock pitää lisäydinvoimaa ainoana mahdollisuutena hidastaa merkittävästi hänen mukaansa ihmisen toiminnasta johtuvaa ilmaston lämpenemistä. Hän varoittaa, että maapallon ilmasto lämpenee Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n arvioita nopeammin. Hän on pyytänyt ystäviään vihreässä liikkeessä luopumaan jääräpäisestä ydinvoiman vastustuksesta brittiläiseen Independent-sanomalehteen kirjoittamassaan artikkelissa. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on Lovelockin mukaan tullut tiensä päähän, ja uusien tekniikoiden kehittyminen tulee viemään vähintään 50 vuotta, minkä jälkeen ne saattaisivat olla kilpailukykyisiä.
Vihreiden yhdessä Greenpeacen kanssa junailema kielteinen ydinvoimapäätös vuonna 1993 aiheuttaa nykyisin kasvavaa painetta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Porin sataman liikennemääräkin on noussut ensimmäistä kertaa yli viiden miljoonan tonnin, koska kivihiilikuljetukset ovat pyörineet jatkuvalla syötöllä koko vuoden käytössä olleisiin Porin kivihiilivoimaloihin. Ydinvoimalan koko polttoainehuolto ei vaadi kuin pari laivalastia uusia sauvoja vuodessa. Niitäkään kuljetuksia ei tarvitse tehdä, mikäli lähes säteilemätöntä uutta polttoainetta halutaan varastoida laitosalueella enemmän etukäteen. Näin toimimalla pystytään vähentämään riippuvuutta raaka-aineiden hintojen vaihtelusta, sekä kuljetuksista mahdollisten rauhattomien jaksojen aikana. Ydinvoimaa käyttämällä vähennämme riippuvuutta säätilasta ja epäsuoria päästöjä mm. kuljetustarpeen pienentymisen vuoksi.Suomi on myös ehdoton edelläkävijä ydinjätteen loppusijoituksessa.
Tsernobylin osalta tarkennusta:
oli grafiittityypin reaktori ja vastaava vetyräjähdys ei ole edes mahdollinen suomalaisissa painevesireaktoreissa.
Virallisesti vahvistamattomien tietojen mukaan NL:ssä oli huomattu, että grafiittiydin-tyypin reaktorissa pystyttiin alasajovaiheessa valmistamaan suuret määrät vetyä, mutta sitä varten täytyi reaktorin turvajärjestelmät ohittaa. Ne oli Tsernobylissä ohitettu ja tiettävästi reaktoria oltiin ajamassa alas. Kaukaa ei ole haettu päättely, että valmistettiin (taas) vetyä, mutta jokin meni pieleen.