CXIX Heinäkuun ja loppukesän eloa

Hyvä Cee, kun avasit uuden ketjun. Toivotaan, että tämä olisi nyt parempi onninen, mitä tulee robon vainoon, kuin tuo edellinen oli. Kiitos edellisen ketjun emännälle joka tapauksessa. Me emme ole "törky kirjoittajia", mutta jouduimme kuitenkin vainotuiksi robon taholta.

Rapu

Kiitos, Cee uudesta "alustasta"! Alkoi jo ollakin edellinen loppusuorallaan. Ja siltikin puhelimeni vielä hoiti tuon pitkänkin ketjun salamannopeasti. Edellinen puhelin (Lumia) alkoi tökkiä jo muutaman kymmenen viestin jälkeen, mutta tämä Nokian kasi tekee homman ensiluokkaisesti.

Sehän täällä pohjolassa on parasta, että on nämä vuodenajat. Tylsäksi kävisi jos kaiken aikaa olisi kesä (tai talvi). Kun siihen vielä lisätään valon määrä ja sen "väri", minkä taas määrää valon tulokulma, niin yhdistelmämme on mahtava. Pimeässäkin vuodenajassa on oma viehätyksensä. Ja vanhallehan hämärä on armeliaampi kuin kiljuvan kirkas valo:))

Kävin taas äsken fyssarilla, joka antoi minulle kolmen viikon kotijumppaohjeet. Hän jää lomalle ja sillä aikaa katsotaan, miten pelkkä jumppa vaikuttaa. Jos tekee hyvää, niin hoitokertojen määrää voidaan ehkä vähentää; lääkäri määräsi niitä 13-15. No, aika kallistahan se on. Kela korvaa 4-8€/kerta, hoitokerran kestosta riippuen, eli ei juuri mitään. Mutta ilomielin maksan, jos apu löytyy.

Pitäisi lähteä taas kauppakierrokselle, mutta ei oikein huvittaisi. Hirvittelen välillä noita Rapusen kassien raijauksia. On sinulla sinniä niiden kanssa taistella! Minulla sentään on auto käytössäni ja siltikin koen kaupassa käynnin rasitukseksi. No, se on ehkä sitä, että ihan yleisesti ottaen inhoan kaikenlaista shoppailua, oli sitten minkä tahansa tarvikkeen ostamisesta kyse. Nyt pitäisi vain täydentää jääkaapin sisältöä. Mökiltä kyllä tuli mukaan yhtä sun toista, mutta varsinaiset ruoka-ainekset saatiin siellä syötyä, lisukkeita kyllä jäi kaikenlaisia.

Siis matkaan sisarhopea! Maha huutaa leippä leippä;) Hyvää päivää!
am

Lääkäri soitti minulle CRP eli tulehdusarvostani, se on joka kerta noussut ollen nyt 32. Pyysi taas huomenne menemään labraan. Ei se arvo saisi olla noinkaan paljon, mutta yli 50 alkaa olla enemmän tutkimuksen paikka.

Cee

Voi ihme, Cee, että aina vain vaivat sinua rassaavat. Eikö nyt lekurit voisi pistää monta päätä yhteen ja pohtia, mikä sinua auttaisi. Eihän tuommoinen, tautinen inelämä ole mistään kotoisin. Kyllä kärsimyksiin pitäisi saada tehokkaampaa lääkitystä. Ja pitääkö aina odottaa huonompia tutkimustuloksia ennen kuin apua annetaan. JAksamista, Cee.

Taitaa HS:ssakin olla kommentointien ylläpidossa porukkaa, jolla helposti menee "purut sieraimiin". Huomasin, Rapunen, että yksi (ensimmäinen?) kommenttisi pysäkkien lasiseinien rikkomisista poistettiin. Ehkä siksi että kritisoit siinä nuoria ja totesit, että eläkeläisett ainakaan eivät semmoisiin hölmöilyihin ryhdy.

On se yhtä p.r..hanaa, että mitään valtavirta-aivopesua ei saa arvostella. Saas nähdä kehtaako kukaan kritisoida tämän päivän uutista, minkä mukaan joillakin ilmastoahdistus menee niin pitkälle, että lähtee työkyky ja kaikki muutkin kyvyt, ja joutuu masennuslääkekuurille. Jossain on mätää, ja paljon.

Toivottavasti mauran visiittiläiset saavat kivoja kokemuksia, vaikka eivät ehkä pääse koiria katsomaan. Koirillakin kyllä tuntuu olevan kyky ottaa tilaisuuksista vaarin, ja toimia niin, että saavat kaiken huomion. Niin koiramaista:))
am

Niinpä, "vain joidenkin mielipide on se ainoa oikea". Siihen törmää melkein missä vain, missä mielipiteitä ilmaistaan. Aina on joku, joka (omasta mielestään) oikeammassa kuin muut, jotka hänen mielestään ovat urpoja ja ansaitsevat kunnon läksytyksen. Sellaisia tyyppejä saattaa olla vaikkapa juuri some-alustojen ylläpidoissakin. Välillä ainakin siltä tuntuu, kun poistoja tehdään ilman sen kummempaa syytä.

Meillä eilen oli aika jännittävät paikat. Miniä oli kärsinyt jo viikon verran lihaskrampeista jalassaan. Eilen sitten meni lääkäriin saamaan lääkettä, koska lomamatka oli tulossa ja sielläkin piti noiden kramppien kanssa pärjätä. Tervarin lääkäri pisti pikavauhtia hänet lisätutkimuksiin sairaalaan, missä sitten varmistuikin, että jalassa on veritulppa. Siinä samassa lomasuunnitelmat menivät uusiksi. Puolen vuoden ajan pitää syödä rankkaa annosta verenohennuslääkettä ja käydä vähän väliä kontrollissa. Onneksi oli sairaalalla viisaampi lääkäri. Tervarin lääkäri oli sitä mieltä, että kyllä voi matkustaa, kun on lääkkeet ja tukisukka. Onneksi "nuoretkin" ymmärsivät tilanteen vakavuuden, eivätkä harmittele matkan peruuntumista. Rahathan he saavat takaisin, kun on terveydellinen syy peruutukseen.

Nyt pitää lähteä tekemään vielä yksi annos tuulihattuja. Ripareitten vieraslista on kasvanut. Tyttö kertoi eilen saaneensa kutsuunsa muutaman "kyllä"- vastauksen aiemman ei-vastauksen tilalle. No, sehän ei todellakaan merkitse muuta kuin tarjoilun määrän tarkistusta, mikä on helppo homma. Toivottavasti sunnuntaina on hyvä ilma, jotta voidaan olla ulkonakin. JA jos ei ole, niin sitten ollaan sisällä. Yksinkertaista.

Hyvää päivää!
am

Minäkin kävin taas labrassa, otettiin kolmeen putkeen verta, ainakin CRP, LA ja verenkuvat otettiin. Ajattelin jo, että voisiko minulla olla kädessä veritulppa? En ole kyllä ikinä kuullut kenelläkään olleen.

Nyt meillä alkoi yhtäkkiä todella rankka sade. Sataa kaatamalla. Partsin lasien alareunasta on vettä tullut partsin laatatkin aivan märiksi 40 cm:n matkalta. Säänkestävä matto on vielä kuiva sen jälkeen. Luulisi partsin lasien puhdistuvan tällaisen ryöpyn jäljiltä.

Cee

Kyllä on törkeätä pakkosyöttöä suomalaisella sähköyhtiöllä, U oli saanut puhelinsoiton tänään, jossa tarjottiin halpaa sähköä meille. Hän sanoi keskustelevansa vaimon kanssa, jolloin sieltä sanotiin, että lähettävät sopimuksen s-postiimme, josta sen voi hyväksyä tai hylätä 14 vrk:n kuluessa.

No, puhuimme asiasta kotona ja en halua muuttaa minun nimissäni olevaa sopimusta mihinkään. Näimme että s-postissamme oli siitä EI TARJOUS, vaan sopimus. U soitti firmaan ja perui sen. Nyt kuitenkin oli s-postissamme kiitoskirje hyväksytystä sopimuksesta kaikenmaailman ehtoineen. Voi että näen punaista. Lähetin heille viestin ettemme ole hyväksyneet sopimusta emmekä tule hyväksymään.

Nuo rouca Calvadoksen sääraportit kuulostavat aiva kuin joltain Suomenlahden luodon sääraporteilta. Vettä ja tuulta, rakeita, paahtavaa hellettä, sumua. lokkien "hyökkäyksiä"
Lentelee ne lokit muuten täällä sisämaaHelsingissäkin.
Verikokeet! inhoja juttuja, mutta pakko hoita jos meinaa edes jonkun poppamiehen kirjoissa olla.
Mullakin on munuaisarvokoe tehtävänä viimeistään torstaina, kun on seuranta varjoainekuvaus Meilahdessa heti alkuviikosta.
Mieluummin olisi mitään niistäkään tekemättä, mutta kun edelleemnpääsee autolle ja saa sillä kurvailtua pitkin maisemia, niin kait se on thetävä mitä pyytävät.

Onnea kuitenkin kaikkiin kokeisiin ja hoitoihin, kuka niihin joutuukin

Tänään näyttää taas olevan kesäinen päivä. Kuuroilla kyllä pelottelevat, mutta näköjään niiden todennäköisyys on pienempi kuin eilen. Eilen kävikin tässä kotinurkilla pari kunnon myräkkää, tosin onneksi eivät kestäneet pitkään.

Minun pitäisi päästä asioille, mutta on nuo kettikset vahdittavina ja siippa tekee maalaushommia. Koirat olivat yökylässää, kun poika oli illan ja lkuyön vaimonsa kanssa sairaalalla. Miniälle tuli hirveä migreeni, ja nyt kun on ne rajut verenohennuslääkkeet, niin ei passaa ottaa särkyynkään mitä tahansa rohtoa. Olivat sitten sairaalassa, miniä seurannassa, kun kokeilivat jotain erikoista lääkettä migreeniin. Se auttoikin kuulemma yön yli, mutta äsken juuri poika soitti, että lähtevät uudelle sairaalareissulle, kun särky palannut. Voisinhan koirat tietysti kotiinsa viedä, mutta ties kuinka kauan taas siellä joutuisivat olemaan keskenään.

Harmittaa kovasti "nuorten" puolesta, että lomaa menee nyt sairastamiseen. Mutta toisaalta tietysti hyvä, ettei miniä aiheuta työpaikallaan henkilöstöongelmia yllättävän poissaolonsa vuoksi ja poika pääsee häntä kuskaamaan. Sairaala on aika kaukana, eikä sinne heiltä pääse julkisilla kuin muutaman kerran päivässä, ja silloinkin kahden vaihdon kanssa. Ja mitenkäs migreenipotilas, jonka silmät eivät kestä yhtään nyt valoa, sinne itsensä laulaisikaan. No, olisimmehan tietysti me paikalla ja valmiina kuskin hommiin.

Mutta nyt kaikille mukavaa kesäpäivää! Toivottavasti m:kinn asuinseuduilla lämpötilat ovat kohonneet kesäisiksi. Täällä ainakin on nyt ihan sopivaa.
am

Nyt olen minä joutunut robon hampaisiin. Huomasin että taas on poistettu minun kommenttini. Sähköasioista vastasin Ceelle ja juttelin vielä niitä näitä, aivan tavallisia asioita, säästä mm., mutta pois on viety?

Rapu

Tänään oli paperi-HS:ssa parikin kirjoitusta, joihin olisi halunnut kommentoida. Mutta eipäs se onnistukaan. Po. kirjoitukset eivät ole näkyvillä nettilehdessä (tai ainakaan en niitä siitä löytänyt), joten kommentoiminen ei onnistu. Lehti valitsee itse, mihin lukija saa kommentoida.

Toinen kirjoitus koskee koululaisten ja opiskelijoiden vaikeuksia tämän päivän kahjojen opintosuunnitelmien syövereissä. Jo yläastelaisilta odotetaan itseohjautuvuutta, mikä nyt vain ei onnistu kuin harvoilta ja valituilta. Samoin luokkien, kiinteiden ryhmien hajoittaminen kostautuu nuorten koulunkäynnissä. Nuoren kuuluminen johonkin ryhmään on aina ollut ja on edelleenkin tärkeä osa kehitystä ja kasvua.

Toinen kirjoittaja ihmettelee, miksi ilmastokeskusteluissa teknologian, etenkin ICT:n osuudesta lähes vaietaan. Ikäänkuin sillä ei olisi mitään vaikutusta. Kuitenkin vaikutus on iso. Kaipa teknologiakiihkoilijat kokisivat tulevansa syytetyiksi ja nousisivat kapinaan.

Kumpaankin juttuun olisin halunuut sanoa painavan sanani;)), mutta ei käy.

Nyt syömään silliä ja Annabellejä. Vesi valuu jo suupielestä.

Tänään tuli sitten sieltä sähköyhtiöstä tieto, että olemme peruneet sen sähkösopimuksen. Se oli kuulemma vahingossa lähetetty, että olisimme sen hyväksyneet. Luin netistä, että se firma on saanut lähes joka vuosi kuluttajasuojalautakunnalta huomautuksia agressiivisesta markkinoinnista.

Lääkärikin soitti ja sanoi että CRP;ni on alentunut 17:ään siitä 32:sta. LA oli 50, mutta siitä ei kuulemma huolta, koska CRP on tarkempi mittausmenetelmä. Määräsi uuden hermokipulääkkeen, joka ei ole niin tuhtia kuin Lyrica.

Harmi, että Ravun kommentti on poistettu.

Cee

Tuon kommentin yläpuolella oli kirjoittanut Ali.Baba. Ehti vaan kirjoittaessa sisäänkirjaus vanhentua. Se vanhenee liian nopeasti

Toivon torstaiaamupäivää!

Kyllä noiden lääkkeiden kanssa tavallinen ihminen on välillä ihmeissään. Juuri äsken ihmettelimme verenohennuslääkkeen kanssa sopivia särkylääkkeitä. Miniääni, joka nyt noita ohennusaineita joutuu syömään, käskettiin käyttämään ibuprofeenia migreeniin, kun varsinaiset migreenilääkkeet eivät käy. Eräälle, samoista vaivoista kärsivälle tuttavallemme oli taas sanottu, että ei missään tapauksessa tulehduskipulääkettä.

Tuo vanhojen ihmisten lääkitys on tosiaan aika kinkkinen homma. Sisareni, joka hätyyttelee uhkaavasti kahdeksaa kymppiä yritti hiljakkoinsaada lääkäriltä nukahtamislääkereseptiään uusiksi. On tuota lääkettä käyttänyt jo muutaman vuoden ajan, annostuksella puoli tablettia illalla. Hän on vielä huonompi nukkuja kuin minä. Lääkäripä, keltanokka, ei sitä kirjoittanut, kun pelkää sisareni tulevan riippuvaiseksi siitä. Sai sen sijaan kuitenkin melatoninireseptin!!

Terveyttä koskeviin dilemmoihin kyllä törmää, jos ei nyt päivittäin, niin ainakin usein. Hyvänä esimerkkinä oli taannoin skaba, missä eräs tunnettu lääkäri käski syödä rasvaa mutta välttämään hiilareita, kun taas toinen lääkäri ennusti rasvan syöjälle äkkistä hengen lähtöä. Kolmas pelotteli aivotoiminnan heikentymisellä, jos ei nauti hiilihydraatteja. Siinäpä kansalainen sitten valitsee.

Kohta pitäisi lähteä käymään naapurikaupungin isossa ostarissa. Tapaan siellä päiväkahvin merkeissä oopperakaverini, jonka kanssa ensi kuun lopussa olen menossa Classic Radion matkalle Narvaan. Siellä en ole vielä koskaan käynyt, vaikka Virossa olen muuten käynyt, useammankin kerran. Tulee hoidettua kaksi kärpästä samalla iskulla: näen kaupungin ja pääsen kuuntelemaan yhtä lempioopperoistani, Normaa. Siinä on sydäntä riipaisevan kaunista musiikkia. Bellini osasi sen lajin säveltämisen!

Kaunis kesäpäivä on ainakin nyt. Saas nähdä tuleeko taas kuuroja. Eilen niskaan iski yksi juuri kun siippa oli aloittamassa yhtä maalaushommaa. Toivottavasti tänään saa sen tehtyä.
am

Kylläpä on nyt A-mummun miniällä kaikenlaista harmia. Minullekin on määrätty kolmea verenpainelääkettä ja sen lisäksi verenohennuslääke ja kielletty syömästä tulehduskipulääkettä. Niitä olen reumani takia syönyt vuosikausia reumani takia. Nyt sitten Paratabs on yhtä tyhjän kanssa.

Ali syö Lyricaa 10 mg illalla, minulle lääkäri määräsi 75 mg ja kahdesti päivässä. Syömättä jäivät. Kaksi vuotta sitten sain Lyricaa vain 25 mg mutta sen kanssa Tramalia niin jo oli yöunet sen mukaisia.

Nyt on lämmin päivä, aurinko paistaa ja ainakin parvekkella on helle.

Cee

Aivan aavistus on rasvasodasta jäänyt kaaliini.

Yksi asia on kuulemma ajattelemisen arvoista. Ihminen tarvitsee rasvoja ja niitä tarpeellisia saa myös monityydyttymättömistä rasvoista. Mutta mikä on kuulemma myös ajattelemisen arvoista on se, että jos syö hiukankaan yli hiilihydraatteja, ne keho polttaa ensin ja rasvat jäävät kehoon. Jos taas hiilihydraatit ovat liki minimissä, niin veden juonti auttaa rasvan palamista myös.

Itse pyrin vähähiilihydraattiseen ruokailuun. Mutta ruisleipä on kiroukseni ja nyt kun vielä olen paahtanut niitä, niin senkun maistuvat vaan paremmalta.

Kasviksia olen syönyt enemmän kuin koskaan. Maustamaton jugurtti plus jotkut siemenet ja rasvainen juusta kasvisten ohella auttaa sekä valkuaisen että ravintokuitujen vitamiinien, hivenaineiden saannin. Yksi ruisleipäviipale illan herkuksi. Pullaa ja leivonnaisia hyvin harvoin, limsaa tuskin koskaan ja jopa hedelmäsokeria harkiten

Lihaa vain kanasta ja kalasta.

Kuntoilulla en enää kilojani pysty kurissa pitämään.

Tervehdys täältäkin!

Mitään kummempaa ei kannata kertoilla, koska robo poistaa minun kirjoitukseni. Kaksi on jo poistanut ja sanoohan vanha sanontakin, "ettei kahta kolmannetta", mutta eipä tässä ole mitään "kummempaa" onneksi tapahtunutkaan nyt.

Särkylääkkeistä sen verran, että minäkään en voi käyttää mitään tulehduskipulääkkeitä, ainoa kipulääke on tuo Panadol mitä voin ottaa. Käytän sitäkin hyvin, hyvin harvoin koska ei se juuri auta tuohon polvikipuun. Nyt polvi on taas melko "rauhallinen", mitä tulee kipuiluun. Nukahtamislääkkeitä minä en ole käyttänyt koskaan mitään, vaikka aina ei se uni meinaa tulla millään, mutta minä vain olen vuoteessa ja odotan - tulee se sitten jossainvaiheessa.

Rapu

Katsomme asiallisen lääketiedon kokemusperäisen kertomisen muillekin mahdollisille tarvitsijoille ihan puhtaaksi tarpeellisen tiedon jakamiseksi, kuten niin monen muunkin tiedon.
Senkin voi tietysti yrittää muuttaa tietoviisasteluksi jos se tulee sellaiselta suunnalta minkä kokee kaventavan omaa "hallintaansa" yleisillä ketjuilla.
Jos on tullut välitettyä väärää tietoa ja tarpeetonta kokemusta niin kyllä siitä voidaan luopua jos vaikka yksikin toinen sanoo, että nyt lopettakaa tuo tietoviisastelu ja pitäkää kokemuksenne omassa tiedossanne.
Tätä en luonnollisesti kohdista yhteenkään henkilöön kuten en ole koskaan kohdistanut ilman nimeämistä muulloinkaan, vaan kirjoittanut yleisellä tasolla.
Tosin syykseni saa perustellusti laittaa sen, että en ole kohdistetusti yleensä ketään kehuskellutkaan tai nostanut keskelle akkunaa kiinalaiseen vaasiin.
Poikkeus löytyy siinäkin sääntöön. Olen avoimesti ollut sitä mieltä että Rouva Calvados on aina ollut reilu ja hyvä "jätkä" jokaiselle, minut mukaanlukien. Se mahdollisesti potentiaaliksi erityiskehuksi tulkittuna on tullut ansioilla.

Kai se rakastamasi, mutta valitettavasti toisen "omistama" rouva löytää viisautesi toiseltakin ketjulta.

Minulla ei ole tarvis hallita mitään eikä ketään, oman koiran olen toki opettanut olemaan kunnolla. En vain halua, että minua aikaisemmin joka käänteessä solvannut tyyppi mesoaa täällä, kun on omakin ketju käytettävissä.

Edson, minä en sinuna puhuisi mitään "koko Elämä-ketjuista", jossa sinun vääristelysi mukaan on ollut yksi ainoa riitelijä. Minä osaan osoittaa ainakin kaksi muuta.

Et varmaan ole huomannut että minä olen täällä vähiten äänessä.

Kuten tuolla ylempänä ihan asiallisesti mainitsin niin jätetään sitten ihmisten lääkeasioistakin keskustelematta jos se kerran pelkästä riidasta kirjoitusintoa saavaa häiritsee. Minulla ei ole ongelmaan senkin aiheen lopettamisessa. Uusia aiheita riittää ja poistua aion vasta sitten kun noutaja sen homman hoitaa..
Luultavasti hänen ainoa huolenaiheensa onkin, että tänne palautuisi edes siedettävä sopu.

Minä olen selkä märkänä siivoillut kotona, kun pojanpoika perheineen tulee kyläilemään tänään S-joelta, lähtevät tiistaina takaisin kotiinsa. Minulla on tapana jättää kaikki kotihommat viime tippaan.. Nyt varsinkin kun käsi on niin kipeä, ei ole tullut mieleenikään siivousinto. U on tosin autellut, ei hänkään mikään siivousintoilija ole.
Cee

MInäkin olen selkä märkänä haeskellut kaupoista kaikenlaista rekvisiittaa, mitä pyhänä tarvitaan. Tarjoilut on lähes tehty, tallella pakastimessa, kakkua ja tuulihattujen täyttöä lukuunottamatta. Ne hoidan huomenna ja sunnuntaina. Jotain yrttejä ja juomia pitää vielä huomenna hakea kaupasta.

Kukatkin kävin tilaamassa, kunhan sitten vain ne sunnuntaina muistan hakea. Muistettavaa on juuri nyt pilvin pimein, joten muisti"lappua" käytän ja päivittelen sitä mukaa, kun asiat tulevat toimitetuiksi. Onneksi rippikirkko on vasta iltapäivällä, joten pyhäaamuna ei tarvitse ihan hulluna hötkytä.

Rippilahjakin hoitui perintökorun avulla, mihin sain eilen sopivan ketjun ihan ensimmäisestä kaupasta. Ei tarvinnut ravata ympäriinsä sen perässä. Silkka raha on kuulemma rippilasten ykköstoive, mutta me emme kuitenkaan nyt rahaa anna, vaan lahjan joka pysyy (jos ei huku).

Toinenkin märkäselkäprojekti pitäisi kohta aloittaa: siivous. Minäkään en siitä tykkää yhtään. Huushollissa, missä paljon tavaraa, kuten meillä, se on tosi inha homma. No, nuolemaan paikkoja en ala, mutta pienemmät matot kyllä hakkaan ulkona ja jätän ne ulos huomiseen saakka, saavathan siten hieman tuuletusta. Minullakin tuo toinen käsi on edellen aika kipeä, joskin huomattavasti parempi kuin joku viikko sitten. Buranan voimalla pärjään suurimman osan päivää, mutta huomaan, että niiden napsiminen väsyttää.

Joten nyt otankin pienet päikkärit ja sen jälkeen sitten imuria ja mattopiiskaa rääkkäämään.

Mukavaa viikonloppua kaikille!
am

Siivousrupeama jatkuu huomenna, keittiö on vielä räätämällään kun siellä huomennakin vielä tulee sotkua. Äsken kuivattelin terassilla suihkun jäjiltä kylmän Tuplapukin avulla. Ai että maistui hyvälle, etenkin kun olin päivällä syönyt purkillisen silliä Annabellejn kanssa. Auringon laskua ehdin istuskellessani myös ihailla, sen mahtavia värejä. Mäntyjen kyljet oikein korostavat iltaruskoa.

Ceellä siellä pikkuväkeä kylässä. Pienet on niin ihania. Monesti mekin muistelemme niin omia kuin pojankin lapsia, millaisia he olivat pieninä. Nyt tuntuu ihan käsittämättömältä, että omat pojat käyvät jo pitkällä viittäkymppiä kohden ja pojan lapsetkin jo murkkuja. Itse ei vain kerkiä vanhentua;))
am

Onkos helle käynyt elämäläisiä hiljentämään? Ceellä porukkaa käymässä, mutta mites Rapunen ja m? Minua helle kyllä kiusaisi, jos olisin ulkona. Täällä sisällä pumppu puhkuu sopivaa ilmaa, joten tekemiset ovat sujuneet aika mukavasti, vaikka uunikin on ollut paahtamassa pitkään. Välillä meinasi kyllä hiki yllättää, kun lattioita luuttusin, mutta sekin korjaantui, kun sain homman valmiiksi ja pääsin hetkeksi istahtamaan ja "puhaltelemaan raskaita". Täytyy sanoa, että yksi parhaimmista hankinnoista ikinä on tuo ilmalämpöpumppu, jota ilman esim. nukkuminen näillä lämmöillä olisi silkkaa kidutusta. Olemme kumpikin allergisia liian lämpimässä nukkumiselle.

Pientä lisähommaa syntyi, kun tyttö kysyi voivatko Ameriikan vieraat tulla myös meidän juhalpäytään. Ex-miniän vaihto-oppilasvanhemmat tulivat eilen Suomeen osallistumaan myös konfirmaatiotilaisuuteen. He asuvat ex-miniän luona ja osallistuvat huomenna siellä rippijuhliin, mutta haluaisivat tulla myös meillä käymään. Ja sehän sopii meille. Olemme heidät tavanneet monet kerrat viimeisen viidentoista vuoden ajan, etupäässä Ameriikan mantereella tai jossain yhteisessä matkakohteessa. Suomessakin ovat käyneet muutaman kerran, meidän mökilläkin. Ovat todella mukavia ihmisiä ja myös hirmuisen pahoillaan erotilanteesta. Pojastamme sanoivat aina, että parempaa "vävyä" ei voisi toivoa. Nyt sitten saavat uuden "vävyn".

Nyt on sitten kaikki leipomiset hanskassa; viimeinen kakkupohja on uunissa. Huomenna sitten vain tarjolle laittoa, ja sitä ennen kakun ja tuulihattujen täyttö. Kirkossa käymme konfirmaatiota seuraamassa, mutta muuten ohjelma meillä alkaa vasta iltasella, joten hyvin jää aikaa ennen vieraiden tuloa, vaikka pestä lattiat toiseen kertaan;).

"Seitsemän tuntia onnehen" ja muuta hyvä vanhaa tulee taas Lauantain toivotuissa. Onneksi se ohjelma on vielä jäljellä. Iso osahan meikäläisen musiikista on jo kuopattu radiossakin, mutta lauantaina kuulee sentään jotain vanhaa.

Leppoisaa kesäiltaa!

Kiitos Rapunen toivotuksista! Olemme siipan kanssa onnellisia, että saamme nämä juhlat järjestää. Ihan hyvin voisi olla niinkin, että tytön äiti tyrmäisi tämänkin ilon lapseltaan.

Kyllähän tässä välillä on pakko hengähtää. Ei minulla mitään hätää ole, mutta kipulääkkeet, joita joudun olkapään särkyyn käyttämään, että kädellä jotain voin tehdä, väsyttävät pahuksesti. Päikkärit tänäänkin otin, hyvin lyhyet mtta sitäkin syvemmät.

Huomiseksi todellakin on luvattu oikeata kesäsäätä, joka on meille ihan piste iin päälle. Mikä sen mukavampaa kuin viettää kesäiltaa juhlavieraiden kanssa ja nautiskella säästä, herkuista ja seurustelusta. Ja katsella kaunista, nuorta ihmistä ottamassa ensimmäistä askeltaan aikuisuuden suuntaan. Ja siinä hän tarvitsee läheistensä tukea. Myös me isovanhemmat olemme aina valmiina siihen niin kauan kuin täällä vielä tallaamme. Vanhempien ero on on ollut tytölle raskas kokemus, eikä hän siitä ole toipunut, joten tuki todellakinon tarpeen. Toivottavasti ajan kanssa alkaa elämä hänellekin hymyillä. - Kyllä minä kerron, miten juhlat menivät. Vaikka olenhan siitä ihan kyllästymiseen saakka täällä jo kirjoittanutkin.

Juuri tulin saunasta. Istuin pitkään terassilla ja nautiskelin illan lämmöstä saunan lämmön jälkeen. Ei enää kesä tästä paremmaksi voi muuttua. Ainut harmi, mikä tällaisessa helleillassa on se, että kämpän ovet ja ikkunat pitää sulkea kun pumppu jäähdyttää. Se tuntuu joskus siltä, että kesä suljetaan ulos ja me vain ikkunasta sitä katselemme. Mutta se hinta on maksettava nukkumisesta.

Rauhallista kesäiltaa ja -yötä!
am

Kaunis ja lämmin kesäilta hellii meitä kaikkia ja varsinkin erilaisia juhlijoita! Minä en ole tehnyt mitään kuin ollut ja nauttinut laiskuudesta tuolla viherhuoneessani.

Nyt tulin koneelle ja päivitän ketjumme ylös. Ceellä on porukkaa kyläilemässä, maura lienee vieraidensa kanssa mökillä ja amummu juhlii! Huomenna sitten porukka taas koossa ja on kuulumisten aika?

Rapu

Helteitä on ollut ja hulina meillä jatkuu. Pikkutytsy oli meressäkin uimassa eilen ja teki hiekkakakkuja siellä.

Ehkä huomenna iltapäivällä meillä meno rauhoittuu ja samalla tulee taas ikävä pientä ja hänen vanhempiaan.

Cee

Hellettä pukkaa, mutta ei ihan niin rankkana kuin ennustettiin. Kävin juuri asioilla ja tuuli helpotti lämpöä ihan mukavasti. Nyt näyttää ainakin täällä siltä, että kuuroja, mahdollisesti ukkostakin kohta luvassa. Hyvä olisi, jos saitaisi, niin ei tarvitsis lähteä kukkien kasteluun. Nyt ihan vain lepätyttäisi pitkän juhlavalmistelun ja juhlan vieton jälkeen.

Siippa läksi hakemaan mökiltä työkaluja ja puutarhateltan. Niitä tarvitaan pojan talolla erinäisiin hommiin ja viikonloppuna tulossa oleviin tupareihin. Lähisukululaisten tuparit olivat parisen viikkoa sitten, ja nyt siis tulossa pippalot kavereille. Ja kun kissa on poissa, niin hiiri ei hypi pöydälle vaan heittää kohta sohvalle vahtimaan lähes kokopäiväisesti telkan tallennuksia. Ei ole nälkä, ei jano, eikä tarve tehdä yhtään mitään muuta.

Rippijuhlat olivat ihanat. Olimme iltapäivällä kirkossa katsomassa ja kuulemassa konfirmaatiota. Ja nuoret olivat kaikki niin kauniita, "oma tyttömme" tietysti kaunein. Sääkin suosi parhaalla mahdollisells tavalla tilaisuutta sekä kirkolla että sitten täällä meillä illalla. Viimeiset vieraat lähtivätkin vasta pitkälle iltakymmenen jälkeen. Juhlakalu kyllä väsähti vähän aikaisemmin ja isänsä vei kotiin.

Herkkuja olin tehnyt juhlaan runsaasti; kamalintahan olisi, että tarjottavat loppuisivat kesken. Ylikin siis jäi, ja niitä pistin halukkaille mukaan "dogibägiin", joten meille jäi vain kohtuullinen määrä tuhottavaksi. Ja se mikä ei mene tällä viikolla mahaan, menee pakastimeen odottamaan nälkäpäiviä. Suosituin tarjottava olivat suolaistäytteiset tuulihatut. Myös iso täytekakku meni lähes kuin kuumille kiville, samoin kuin tytön itse tekemät suklaakeksit. Parasta kuitenkin oli yhdessä olo sukulaisten kanssa. Vaikka kaikki asuvat täällä pääkaupunkiseudulla, niin silti harvoin tavataan.

Ceellä vielä yksi päivä mieluisia kävijöitä - ei siis vieraita. Ymmärrän täysin ikävän kun lähtevät. Minäkin ikävöin lapsia heti kun muutamaan päivään en näe heitä. Onneksi on puhelin, jolla lähettelen tekstareita kun ovat äidillään. Isän viikoilla näemmekin usein.

Onkohan mauran mökillä vielä itikoita. Eilen illalla täällä ei näkynyt yhtä ainutta inisijää. Eikä niitä taida olla Rapusen viherhuoneessakaan. Ikävähän niitä otuksia ei tule. AIka kurjaa olla otus, jota lähes kaikki ainakin inhoavat, elleivät ihan vihaakin.

Nyt otan lounaaksi palan brie-juustoa (jäi eilisestä, kun oli pöydässä kokonainen sellainen), itse tekemiäni juustokeksejä, palan päärynää ja teelusikallisen aprikoosihilloa, viritän tallentimen toistamaan, viritän itseni mukavaan asentoon sohvaan ja elän muutaman tunnin vain itselleni. Jos olisi kyseessä illallinen niin lisäisin menuuni lasillisen ihanaa italialaista valkkaria, mutta tähän kellonaikaan se jääköön.

Hyvää alkanutta viikkoa muillekin!
am

Päivä mennä hujahti taas nopeasti ja ilta on taas, ei maha mittään!

Juhlat ovat amummullakin juhlittu onnistuneesti ja sääkin suosi. Lämmin nytkin on, mutta aurinko ei näy. Loppuviikolle on nyt luvattu ne jopa yli 30 astetta "kuumaa."

Meillä huomenna täyttää pojantytär 14-vuotta, mutta juhlitaan varmaan joskus myöhemmin, koska heillä on ostamassaan omakotitalossa remontti ja heinäkuun loppuun mennessä heidän on muutettava pois tuosta entisestä. Kiirettä pitää, eivätkä he saa tuota remonttia kokonaan tehtyä siihen, mutta kun nyt saisivat tärkeimmät tilat valmiiksi. Siinä on kuitenkin asuinneliöitä muistaakseni 145, tai niillä main. Sitten kaikki muut tilat ovat myös remonttilistalla.

Minä en ole nähnyt itikan, itikkaa - onneksi! Vanhastaan muistan, että minusta ne tykkää!

Mukavaa, leppoisaa illanviettoa kaikille, missä olettekin!

Rapu

Nyt ovat rakkaat läheiset junassa kohti S-jokea ja mummi on täällä selkä märkänä taas pessyt koneellisen pyykkiä, (siis kone pesi) kauhistus olisi jos eläsimme vielä sitä aikaa että kaikki pestiin pyykkilaudalla ja lipeässä keittämällä!

Nuoret kävivät eilen taas SeaLifessä, koska pikkutyttö halusi nähdä kaloja. Niitä ei näkynyt kun kävi meressä uimassa, Pihalla on ollut keinumassa ja hiekkakakkuja tekemässä, sekä läheisessä venesatamassa ollut laivoja katsomassa. On innoissaan katsonut parvekkeellamme kun merellä kulkee isoja laivoja sekä lattianrajassa olevassa parvekkeen vesiputkessä asustaa kuulemma hämähäkki. On aina välillä mahallaan parvekkeella seuraamassa hämähäkin eloa.
Partsin pöydällä on ollut kiva piirtää ja värittää kuvia eri kirjoista äidin kanssa, joka on myös innokas piirtäjä.

Itikoita ei ole näkynyt meilläkään, vaikka partsin lasit ja ovi ovat yötäpäivää olleet auki. Jokunen amppari on käväissyt tutkimusmatkalla mutta päässeet heti ulos.

Tällaista täältä rannikolta tänään. Hyvää tiistai-illan jatkoa kaikille!
Cee

Kirjoitin tänne pitkän viestin pari tuntia sitten, mutta se on näköjään poistettu. Ja mitään sääntöjen vastaista siinä ei todellakaan ollut.

Cee

Tervehdys taas!

Kesä sen kun jatkuu ja lämpö hellii. Jos nuo loppuviikoksi luvatut lämpötilat pitävät paikkansa, niin sitähän rupeaa jo ihmisen nahka kärventymään!

Tämä on nyt vain päivitys kommentti, kun en ole vielä ehtinyt tänään mitään ihmeempiä miettimään! Tulkaahan mukaan toisetkin tähän meidän elämänmakuiseen keskustelukerhoomme, kunhan ehditte!

Mukavaa keskiviikkoa!

Rapu

Helteistä päivää kaikille!
Meiltä porukat eilen lähtivät, kävivät maanantaina vielä sea lifessä kun pikkutytsy halusi nähdä kaloja. Kävivät uimassa sunnuntaina tuossa aurinkolahdessa ja siellä ei näkynyt kaloja.

Cee

Elämänmakua, heh heh

Muuten, eiköhän jostain löydy elävää kuvaa kaloistakin eli hakuun vain kalakamerat

son ed

Aikamoinen kesäkeli onkin. Olimme siipan kanssa hieman jelppimässä miniän ja pojan pihatöissä. Eikä monta minuuttia tarvinnut lapiota heiluttaa, kun jo hiki virtasi. No, minulta ei niinkään, kun en ihan kunnolla kykene lapiohommiiin tuon kipeän käteni kanssa, mutta ukot olivat kuin uitettuja koiria homman jälkeen. Sen verran minäkin kuitenkin hosuin, että suihku kutsui kotiin tultuamme.

Onneksi sinulla, Cee on se Skype-yhteys pieneen ja vanhempiinsa, niin voit oikeastaan koska tahansa nähdä hänet touhuissaan ja sillä tavoin helpottaa ikävää. Vaan eihän se kuva, vaikka liikkuvakin, ole koskaan sama kuin oikea kosketus.
am

Kyllä sea lifen kalat ovat ihan eläviä, mutta niitä ei uiskentele meidän merissämme, eikä järvissämme. Kalakanavia netissäkin on runsaasti, tiedän kyllä. Ja suomalaisia kaloja löytyy kyllä toreilta ja kauppojen kalatiskeiltä, että tiedossa kyllä on.

son edille eec

Nyt on makoisa maku suussa - elämänmaku??;) Muistin yhtäkkiä, että sunnuntain juhliin ostamani varakakku on vielä avaamattomassa paketissa jääkaapissa. Se on Sacher, joka minusta on kakuista paras. Sitä ei tarvinnut juhlissa avata ja nyt siis jääkaapille. Siitäpä sitten siipaisin aikamoisen siivun. Teelusikallinen vielä kylkeen brie-juuston saatteena olleesta aprikoosihillosta niin avot, ei parempaa kahvin kaveria paljon olekaan. Kermavaahto olisi täydentänyt annoksen, mutta en viitsinyt ruveta sitä enää tekemään. Kaloreita oli palassa jo ihan tarpeeksi ilman kermaakin.

Joskus on kiva herkutella epäterveellisesti. Harvoin meillä kakkuja kuitenkaan on. Siipalla pitää olla pullaa, ja kun itse leivon enää harvoin, niin hän sitä ostaa kaupasta. En kaupan pullista itse kovasti tykkää, mutta hakkaavathan ne mennen tullen ei-oon.

Kohtsillään pitää lähteä taannoisen yhtiökokouksen jatkokokoukseen. Emme saaneet silloin hallitusta kasaan ja nyt se sitten pitäisi saada. Saa nähdä saammeko ehdokkaita. Aina on ollut vaikeaa saada ihmisiä hallitukseen. Se kyllä kummastuttaa, etteivät osakkaat halua osallistua oman omaisuutensa hoitamiseen. Olemme asuneet tässä kämpässä ensi syksynä 33v ja laskin joku aika sitten, että siitä ajasta itse olen hallituksessa ollut yhteensä 21v.

Ruvetkaapas viettämään ihanaa kesäiltaa! Nautitaan niin kauan kuin niitä piisaa. Vähän liian kuumaahan tuo keli on ainakin minulle, mutta onneksi sisällä puhallin tekee olosta miellyttävän.

Mikähän ärripurri känkkäränkkakausi edsoniin taas iski. On kuin uhmaikäinen kersa taas kertaalleen, tietyin väliajoin. Olikin jo mielestään liian kauan sopuisalla päällä.
hihhih itsellesi

Kävin pitkästä aikaa kurkkaamassa tänne. Ei aihetta kommentteihin, paitsi että edson taitaa kokea olonsa yksinäiseksi.

Uskaltaakohan tänne edes kirjoittaakaan, kun ei ole maailmaa mullistavia keksintöjä tyhmille jaettavaksi? Eikä netistä osu silmään tarpeeksi teräväntuntuista lainattavaakaan, jolla tehdä vaikutuksen.

Ikävää, että elämänmakuinen on jollekin tuntematon adjektiivi. Tai sitten tämä joku ottaa oikeudekseen määritellä, mitä elämänmaulla tarkoitetaan. Ainakaan hänen mukaansa siihen eivät kuulu mukavat perhejuhlat eikä ainakaan yksinelävän naisihmisen leppeät tunnelmat, kun pitkä talvi on lopulta takana ja saa nauttia kevyestä pukeutumisesta ja vihreän luonnon moninaisista antimista.

Pilkan uhalla väitän, että kesä on minullakin kuten jokaisella naiskirjoittajalla. Miehistä en tiedä, mahtuuko tietoviisasteluun lomaan mukavia henkilökohtaisia tuntemuksia. Tai jos mahtuu, nolohan niistä on julkisella palstalla kertoa.

m

Äsken suomi- radiossa kaksi miestä "viisasteli" silkkapihvien tekoa, tyyliin äärettömän tärkeetä on ripaus sokeria. Söin paikkakunnan parhaassa ravintolassa menun, johon kuului "koskenlaskijan lohta". Se ei maistunut minulle eikä seuralaiselleni, ruotoja oli liikaa. Sen sijaan loistava salaattipöytä korvasi menetyksen.

Kai sitä on menossa vihreään suuntaan.

m

Teen itse silloin tällöin silakkapihvejä uunissa pakastesilakkafileistä ja kyllä niissä aina hieman ruotoja löytyy, koska ovat perattu koneellisesti. Laitan alle ja päälle hiukan korppujauhoja ja paprikajauhetta, väleihin emmentalviipaleet ja tuoretta tilliä ja voinokareet. Ovat uunissa n 20 min ja hyviä ovat.

Cee

Minä tulin jokuaika sitten kaupasta, mutta täytyi ensin oikoa selkää tuolla viherhuoneessa, kun tuli taas raijattua yhtä sun toista kotiin. Silakkapihvit olisivat herkkua, mutta kunhan joku paistaisi niitä minulle. Se on tuo laiskuus nykyisin...

Ostokset Prismassa meinasi jäädä tekemättä, kun siellä tuli palohälytys kesken kaiken. Jo kärryssä olevat ostokset piti jättää siihen ja poistua kaupasta ulos. Olin käynyt ensin Lidlissä ja unohdin senkin kassin kärryihin kun otin vain laukkuni poistuessani.

Se oli sitten väärä hälytys ja omat kärrytkin löytyivät, sekä nuo Lidlistä ostamani tavarat olivat tallella.

Nyt täytyy mennä katselemaan minunkin jotain "järsittävää", eli murua rinnan alle! Siinä tuli tuo vanha viisauskin - olisiko peräti kotoisin tuolta Itä-Suomesta päin?

Rapu

Nyt kun Ed Sheeranin Malmin lentokentän täyteen buukatut konsertit ovat ohitse, olen hänestä toki lukenut paljonkin tietoja, mutta musiikkiaan en ole juurikaan kuunnellut, joten etsin tietoa hänestä enemmän. Hn on sellainen yhden miehen orkesteri, lavalla vain hän hän, kitara ja mikrofoni. Laulaa balladityyppistä musiikkia. Suuri suosio osoitti sen ettei nuoriso tarvitse koko ajan jotain valtavaa jytinää, isoa orkkaa ja tulenlieskoja lavalla, vaan tällainen rauhallisempikin musiikki puree ihmisiin. Yksi tuttavanainen ajoi Mikkelistäkin häntä kuuntelemaan, on sellainen ainakin vähän yli nelikymppinen Ilosaarirokin kävijä. Koska Ilosaarirock Joensuussa jäi tänä kesänä käymättä, tuli eilen Edin konserttiin Malmille.

Nuorena itse fanitin Beatleseja, Rollareita jne

Cee

Huomenta tyttökullat

Liki piti, ettei yö ollut trooppinen. Asteita oli 19, ja 20 on trooppisen yön raja.

Joku saattaa muistaa minut anonyyminimillä, mutta nyt olen rekisteröitynyt, jottei puolia tekstejä robo poistaisi taivaan tuuliin.

Kaunista hellepäivää ja hyvää viikonloppua

Päätin rekisteröityä ihan henkilökohtaisista syistä. Kuten kaikki tiedätte, minulla on näillä ketjuilla armoton tuomitsija, joka usein yöaikana lataa minua kohtaan A4 mittaisen syytekirjelmän. Jälleen tänä aamuna sain herätä törkeisiin solvauksiin. Vastasin samalla mitalla, mutta hetken kuluttua huomasin viestini olevan poissa. Varmuuden vuoksi olin kopioinut tekstini ja sen jälkeen kun olin rekisteröitynyt peistasin sen ketjuun ja ihme ja kumma, siellä se on pysynyt.
Joten nyt ainakin olen vainoojani kanssa samalla viivalla, ellei robo sitten suosi toisia rekisteröityjä enemmän kuin toisia.

Jos jotain kiinnostaa, mistä moisen nimmarin olen tempaissut, kerron, että se viittaa tyttönimeeni.

Ent. maura ja aurora

Hyvää perjantai aamua!

Tervehdys myös uudelle nimimerkille, mutta entiselle kirjoittajakaverille, LiisaO:lle!

Minä en aio rekisteröityä tänne. Jos robo poistaa kirjoitukseni, niin poistakoon sitten. Nyt ihme ja kumma, ei ole poistanut mitään kirjoittamaani, mutta se voi johtua siitä, niin kuin joku täällä ketjussa piipahtanut "vierailija" sanoi, että kirjoitukseni ovat niin yhdentekeviä, ettei robokaan jaksa niitä lukea! Jotenkin noin se meni. Ei haittaa, minä olen yksinkertainen ihminen!

Tästäkin päivästä taitaa tulla kuumapäivä, mutta huomiseksi ja ylihuomiseksi on luvattu vielä korkeampia lämpötiloja, joten nyt meilläkin tarkenee.

Mukavaa viikonloppua!

Rapu

Tervetuloa LiisaO minunkin pulestani tänne, kirjoitatpa millä nimmarilla tahansa, rek tai ilman.
Sen olen huomannut, että rekisteröityneenä saa haukkua meitä vaikka miksi jauhohatuiksi, niin robo ei poista edsonin kirjoituksia, mutta kun vaikka minä kerroin miten lapsenlapseni reissu meillä sujui, poisti robo sen sääntöjen vastaisena. Aivan ihme tuon robon toiminta ja käsitys mikä on sääntöihin kuuluvaaja mikä sen vastaista.

Muistatteko Yks´tyttösen, hän alkoi myös myöhemmin kirjoittaa rekisteröityneenä, niin siinä oli se hyvä puoli, että hän itse pystyi myös poistamaan omia kirjoituksiaan, mikäli joku asia harmitti hänen omista jutuistaan. Myöhemmin kun hän suuttui meihin, hän poisti koko aloittamansa ketjun ja hävisi elämästämme. Muihin osioihin hän vielä kirjoitteli ja laittoi omia kuviaan jopa.

Cee

Se taisi olla se langanlaiha, tumma lyhythiuksinen "tanssijatar", joka vietti talviaan jossain etelässä. Ei hänestä toinen nainen oikein keskustelukumppania saanut, Muistelen, että hän jotenkin haikaili edsonin perään. Weepelistä hän keksi ihme jutun, että tämä oli ollut metrossa ja tuijottanut häntä koko matkan.

Mistä me nyt löydettäisiin joku ihana nainen edsonille yks'tyttösen korvaajaksi? Voi olla vaikeeta ainakaan Elämä-palstalta.

Keskellä kuumaa päivää on tärkeää huolehtia nesteytyksestä, muuten "kuivuu" muutkin toiminnat kuin jo se ainakin minun (arvio viimeksi eilen vierailijalta) valmiiksi kituva kirjoitustaito! No, ei se mitään, vettä vielä riittää, joten virkistystä on saataville nestetasapainoon. "Mitäänsanomattomiin kommentteihini" siitäkään ei taida olla apua, mutta voihan täällä lukea aina "vierailijoiden" viisauksia!

Katselin äsken kukkasiani tuolla ulkona ja nekin tarvitsevat nyt pikaisesti vesivirkistystä suoranaiseen janoonsa. Veden voima on kyllä mahtava monellakin tapaa. Se virkistää, pelastaa, kannattelee, mutta voi myös viedä elämän!

"Viisaudet" sikseen ja nyt todellakin kasteluhommiin. Tänään on minunkin saunapäiväni, joten kuumuudesta kuumuuteen. Tuo yleinen "saunapäivähömpötys" ei minua kiinnosta tipan tippaa, mutta toimittajat ovat luulleet keksineensä jotain aivan ainutkertaista kun meuhkaavat vaatteet päällä saunassa ja esittelevät suomalaista saunakulttuuria!

Hyvää lauantaita!

Rapu

Kesäterveisiä mökiltä!

Kuumaa on täälläkin, mittarissa tosin vain 29,3, jossain muualla lämpö on jo kivunnut kolmen kympin päälle. Ulkona ei oikein jaksa olla. Aamupalan nautimme kyllä terassilla, mihin siihen aikaan ei vielä aurinko porota. Nyt se on jo täydessä paisteessa.

Eilen illalla lämmitimme savusaunan. Saimme tänne vieraaksi pariskunnan joka ei koskaan ole savusaunassa käynyt. Tykkäsivät ihan mahottomasti. Uimavesi puolen metrin syvyydessä on 25-asteista, joten uiminenkin heille maistui. Itse en uinut, kun toisella kädellä en pysty tekemään uintiliikettä enkä pääse portaita ylös kun vain yhdellä kädellä voin pitää kaiteesta kiinni. Enkä enää muutenkaan niin uimisesta tykkää. Nuorempana olin aika vesipeto, mutta tahti on iän mukana hiipunut ja nyt alkaa olla meno järveen tosi harvinaista. Viime kesänä vielä uin, mutta tänä kesänä en ole edes talviturkkia heittänyt. Saa nahdä heitänkökään.

Vieraamme lähtivät juuri kohti kotiaan. Kohta lähdemme mekin naapurikaupungissa käymään. Siipalta puuttuu jotain juttuja, millä korjata pari rikki mennyttä terassituolia. Niitä ei kylän rompekaupasta eilen löytynyt, joten joudumme lähtemään melkein "merta edemmäs kalaan". Samalla poikkeamme moikkaamassa sisartani, joka myös eilen tuli mökillensä.

Huomenna sitten takaisin kotiin. Ex-miniän "Ameriikan vanhemmat" tulevat meillä käymään maanantaina. Tulivat Suomeen tytön rippijuhliin ja lähtivät sen jälkeen Baltian kierrokselle, miltä kotiutuvat huomenna. Valmistelen syömisiä etukäteen mahdollisimman pitkälle, että sitten keritään vaihtaa kunnolla kuulumisia. Ehkä joudun vähän imuriakin vetelemään perässäni.

Emme amerikkalaisia olekaan tavanneet nyt pitkään aikaan. Aiemmin tapasimme heitä jossain päin maailmaa lähes joka vuosi. Pari kertaa olemme tavanneet täällä Suomessa, kerran Thaimaassa ja useamman kerran heidän omassa maassaan. Pariskunta itse matkustelee paljon. Heillä on ollut vuosien mittaan monesta maasta vaihto-oppilaita, joihin kaikkiin pitävät tiivistä yhteyttä, myös käymällä heidän luonaan.

Mutta nyt autoon ja ajelulle. Leppoisaa viikonloppua! Pitäkää pää kylmänä!

Huomenna on sisareni nuorimman lapsenlapsen rippijuhlat Mikkelissä. Onneksi sisko ei kutsunut meitä sinne. Olemme olleet vain yhden hänen lapsenlapsensa rippiäisissä vuosia sitten. Meidän lapsnlapset eivät ole riparia käyneet, joten ei tarvitse niitä juhlia käydä. Oma poikamme kyllä kävi.

En jaksaisi nyt kirkossa istua, automatkalla tosin ei tarvitsisi hiota, kun on hyvin ilmastoitu auto. Mutta siskolla siellä yläkerran huoneessa olisi yö kuin pätsissä kitumista. Olisi kuin hemmetin esikartanossa näillä helteillä.

Olkapääni on todella kipeä näillä helteillä, sammoin kuin niskanikamat. Reumanihan on tulehdustauti joka ei helteistä piittaa, vaan äityy.

Cee

Näistä riparijutuista vielä, niin molempien lapsenlapsieni äiti ei käynyt riparia aikoinaan, mutta hänen lapsensa silti kastettiin, koska lasten isä oli rippikoulun käynyt. Minä ne kastajaiset järjestin, eikä miniä pistänyt vastaan. Seuraavakin lapsenlapseni kastettiin, mutta riparia kumpikaan ei ole käynyt.

Kun sitten vuosia myöhemmin miniän veli halusi että sisarensa on kummina ekalle lapselleen, niin tämä kävi peräti riparin, että sai sen mahdollisuuden. No lopputulema oli, että turhaan kävi, ei lasta edes kastettu. Hänelle vietettiin vain nimiäiset lapsen äidin ja sukulaisten tahdosta. Tällaista tiedonkulkua siis aivan läheisten eli siskon ja veljensä kesken.

Cee

Nyt voi sanoa, että "huh hellettä." Avasin vasta äsken viherhuoneeni oven ja mittari siellä näytti 40 astetta! Tarkenee kylmäverisempikin jo noissa lämmöissä!

Piti avata lasiovetkin selälleen, oravista huolimatta. Saunoin nimittäin eilen enkä nyt aio löylytellä heti aamusta ainakaan.

Ai niin. Mukavaa sunnuntain puoltapäivää vaan kaikille! Minä rupean nyt tutkimaan Hs.fitä! Onko kommentoitavaa siellä, vai uinuuko Hesari?

Rapu

Yritin eilen illalla vielä päästä tänne, mutta rinkula vain pyöri pyörimistään. En sitten jaksanut pitkään sitä katsella ja läksinkin punkkaan, missä vielä Areenasta katsoin eilen väliin jääneen jakson Downton Abbeystä. Vaikka olen sarjan jo aiemminkin katsonut, niin aina se on yhtä hyvä.

Riparin kävivät omatkin poikamme ja kuuluvat vielä kirkkoon, kuten siippa ja minäkin. Kirkossa ei tule käytyä kuin joskus juuri noissa toimituksissa, konfirmaatioissa ja häissä.

Eilen olisi täällä lähistöllä ollut kesäkonsertti, minkä järjesti sisareni kuoro. Ei kuitenkaan jaksettu lähteä tässä helteessä. Sisko kertoi, että kuumuus konserttipaikalla olikin ollut ryydyttävä. Minulle olisi ehkä tullut huono olo, kun se vaivaa ,uutenkin aina kun noita kipulääkkeitä nappaan. Nyt olen välillä ottanut ibuprofeenia, kun jatkuva parasetamolin käyttö rasittaa ajan mittaan maksaa. Ensin mainittu aine ei kuitenkaan ole hyväksi, kun beetasalpaajat ovat käytössä ja niitähän minä napsin päivittäin. No, pitää seurata oloa ja yrittää välillä olla ilman mitään. Kunnon tullistymäys voisi myös vaimentaa kipua - ei poistaa - , mutta en sitäkään voi tehdä juuri noiden salpaajien takia. Ja siitäkin tulisi huono olo;))

Kohta pitää ruveta pakkaamaan kamppeita kotiin lähtöä varten. Ruokia on taas liikaa. Vieraamme olivat hyvin pieniruokaisia, joten kotiin vietävää riittää. Pitää kaikki kylmätkallet ottaa käyttöön kuljetuksessa. Meillä olisi kyllä autosta virran ottava pieni matkajääkaappi, mutta se ja toinenkin pikkukaappi ovat juuri nyt lainassa pojalla ja miniällä, joilla eilen oli tupaantulijaiset ja tarvitsivat lisää kylmätiloja. Oli heillä ainakin kunnon bilekeli.

Kuulimme juuri, että kotonakin naapurimme oli pitänyt tupaantulijaisia ja melu kuului kuulemma kylälle saakka. Onneksi emme olleet kotona. Olisi voinut hermostus iskeä yöllä.

Rauhaisaa pyhäpäivää!
am

Meilläkin on parvekkeella 40, vaikka lasit auki. Huomenna tämän helteen pitäisi kuitenkin loppua. Tuliko orava eilen sisälle? Meidän pihalla ei ole oravia näkynyt, janiksiä silloin tällöin ja joskus kettukin tuolla rannan puolella.

Cee

Lämpötila on vuorokaudessa tippunut 30:sta 18:aan, ja raikas tuuli puhaltaa. Toissa yö oli hirveä, en nukkunut pätkääkään. Hiukset olivat niskasta märät ja tyynyä piti kääntää vähän väliä. Pöytätuulettimesta ei ollut mitään hyötyä.

Täällä vietetään jokakesäisiä Vaskiviikkoja, konsertteja olisi monta jokaiselle päivälle. Saatan ehkä mennä johonkin ilmaistilaisuuteen, jos ovat tarpeeksi lähellä kotiani.

Tuo yöllinen tuskaisuus on helteen yksi pahimmista seurauksista. Päivällä vielä jotenkin pärjää, mutta yöllä ei ainakaan nukkumisesta tule mitään. Kaikenlaisia keinojahan saa kuulla ja lukea, mm. märät lakanat leviteltyinä pitkin huonetta, kylppärissä kylmä suihku valuttamaan ja kylppärin ovi auki. Sitä konstia olen kerran kokeillut hotellissa, missä ei ollut jäähdytystä. Tuntui se hieman auttavan. En kuitenkaan koko yötä kehdannut vettä valuttaa, joten aamuyö kuitenkin meni läskiksi.

Robon poistoista olen minäkin valittanut ja vastaukseksi olen saanut lätinän, että robo poistaa sääntöjen vastaisia kirjoituksia. Eipä niitä robon sääntöjä ole meille kerrottu, koska useimmat poistetut eivät ole sisältäneet mitään julkaistujen sääntöjen vastaista. Minun puolestani poistakoon, mitä lystää, ja jos alkaa poistaa sillä perusteella, etten ole rekisteröitynyt niin "pitäköön tunkkinsa".

Aika iso on tulossa oleva jäähtyminen. Ei taida maurankaan mailla tuohon 18:aan jäädä, vaan tippuu vielä.

Kuumassa ja kylmässä on ainakin se ero, että kylmää voi torjua vaatetuksella, mutta vaikka kuumassa riisuisi kaikki vaatteensa, niin apua ei sillä saa. Toivottavasti ei kuitenkaan niin kylmää tule, että pitäisi vällyhousut kaapista kaivaa. Elukat(kin) kyllä ovat mielissään viilenemisestä. Jossain lehdessä oli kuva, missä porot pulikoivat Kemijoessa. Niitä tietysti kiusaavat helteen lisäksi sääsket ja paarmat.

Sunnuntai-ilta on melkein viikon paras ilta. Kun en ole mikään saunaihminen, sunnuntai on vakiintunut hiustenpesupäiväksi. Usein pesen myös viikoittaisen pikkupyykin sunnuntaina. Lisäksi vaihdan liinavaatteet. Kun nämä vähäiset hommat on tehty, voi paneutua pyhän viettoon. Ulkona on tavallista hiljaisempaa. Naapurit ovat mökeillään - täällä jokaisella on mökki, niin köyhää ei olekaan, ettei olisi maalla jotain tönöä tai vähintäänkin vanhaa kotitaloa. Istun parvekkeella ja nautin. Ei silti etteivät naapurit olisi kunnon naapureita, mitää meteliporukkaa täältä ei löydy.

Olen keksinyt jotain hyvää syötävää. Yksinkertaista. Ostin vesirinkeleitä, halkaisin ne ja laitoin väliin homejuustoa.

Entisajan elämässäkin sunnuntai-illat olivat mukavia. Jos perheenjäsenillä oli jotain viikonloppumenoa ollutkin, pyhäiltana oltiin yhdessä, juotiin teetä ja pelattiin lautapelejä.

Toisaalta tämmöinen tyyni kesäilta tuo mieleen jonkun kauniin kohtauksen kirjallisuudesta ( enhän minä edsonin mukaan muusta tiedäkään). Kuinka Eero ja Anna Vuohenkalman torpassaan hiljentyivät viettämään silloista viikon ainoaa lepopäivää. Oliko se sunnuntai kun Anna lauloi lapselleen Sydämeni laulun: tuonen lehto, öinen lehto, siell' on hieno hietakehto. Sinne mä lapseni saatan.

Minun karvainen lapseni nukkuu autuaasti sängyllä ilman huolta huomisesta. Toinen pysty korva vain välillä värähtää, kun tieltä kuuluu jokin sopimaton ääni.

m

"Vielä on kesää jäljellä..."

Tervehdys vaan! Minua sitten "ärsyttää" tuon laulun soittaminen ja laulaminen radiossa jo heinäkuussa. Olen kuullut sen jo kaksi kertaa, eilen ja tänään! Eilen heti kun säätiedotuksissa kerrottiin, että nyt kylmenee! No, paripäivää sitten Radio Suomessa soitettiin ja laulettiin aivan kunnon joululaulu ja sitä en kestänyt, vaan suljin äkkiä radion.

Tänään olisi pitänyt lähteä kauppaan, mutta en sitten lähtenytkään, kun muistin, että sunnuntain jälkeen Prismassa on varsinkin kaikki vihannes ja juureslaarit typötyhjiä!

Minä kävin, tavoistani poiketen, äsken tuolla naapuriketjussakin. Joskus ottaa "pannuun" nuo vääristelyt!

Hyvää viikonalkua! Tänään tulee kaksi ja puolituntia tangoa Alfa-kanavalta, joten kuunteluksi ja katseluksi menee.

Rapu

Mukavan oloinen on tänään ilmanala. Lämpötila on sopiva ainakin minulle. Ja voi pitää ovat auki, kun ei tarvitse jäähdytystä koneesta. Silloin kun se on päällä, niin parempi sulkea kaikki luukut ulos, että jäähtynyt ilma ei karkaa. Samoin pidämme kiinni kaikki sisäovet; turhaa jäähdytellä koko huushollia. Pääasia, että makkari on viileä.

Sanomisten vääristely minuakin joskus rietoo, mutta patologiseen vääristelijään ei asioiden oikaiseminen tehoa.

Tänään tulee meille ameriikan tutut vieraat. Samoin koko meidän "klaanimme" kettiksiä myöten. Laitan ruoat noutopöytätyyliin, joten jokainen poimii siitä, mitä haluaa. Pitää lähteä vielä kaupasta hakemaan juomia, joita on kaikille makunsa mukaan; yks tykkää cociksesta, toinen spritestä, kolmas vichystä, jne. Ja kraanavettäkin on tarjolla. Niin ja kalan kanssa hyvää italialaista valkkaria.

Vaan nyt savustamaan lohta! Hyvää kesäpäivää kaikille!

Olipas eilen vilkas ilta ja vielä osa yötä sen jatkoksi. Amerikan vieraat, lapsenlapset, omat poikamme ja kettikset viihtyivät meillä lähelle puolta yötä. Syötiin, juteltiin ja muisteltiin menneitä.

Yöllä myöhemmin poika soitti, että on taas vienyt vaimonsa päivystykseen. Jalka, jossa hänellä se veritulppa on oli alkanut särkeä. Miniälle tehtiin yöllä monenlaisia tutkimuksia. Tulpan liikkeelle lähtö on iso vaaratekijä, ja sitä selvittelivät. Vielä en ole kuullut, mitä tutkimukset sanoivat. Enkä viitsi soittaa, koska saattavat vielä nukkua yövalvomisen jälkeen.

Itsekin menimme yöpuulle vasta kahden jälkeen. Odottelimme, pitikö lähteä hakemaan koiria meille, mutta ei sitten tarvinnut. Nukuin seitsemään saakka kuin tapettu mato, mutta sen jälkeen en sitten enää unta saanut, ja nyt onkin tunne, että aamupäikkärit voisivat tehdä poikaa.

Mukavan vilpoisaa on ulkona nyt. Eilen jäähtyminen tapahtui tosi nopeasti. Pääruoan söimme ulkona, mutta jo jälkiruoalle piti siirtyä sisälle. No, oisihan tietysti takkeja ollut saatavilla, mutta ulkovaatteet päällä tuntui vähän tyhmältä syödä jätskiä ja mansikoita.

Nyt pitää lähteä HS:n - paperisen - lukuun. Aamu on mennyt eilisiä jälkiä siivotessa ja tiskien selvittelyssä.

Hyvää päivää!
am

Mukavan vilpoisaa on täälläkin. Kävin jo labrassa ja siellä ei ollut onneksi ruuhkaa. U:lla on vapaapäivä, joten en tarvinnut julkisia sinne menoon.

Jopa on miniälläsi riesa siitä jalan veritulpasta. Nuo veritulpatkaan eivät ikää katso, eivät kai ole koskaan katsoneetkaan, ajattellen esim omaa isääni.

Cee

Niinpä, ikää ei aina kysytä kun sairaus iskee. Omakin isäni oli alle 5-kymppinen, kun ensimmäinen aivoveritulppa iski. Ja niitä sitten myöhemmin tuli lisääkin.

Miniältä ei onneksi löytynyt tutkimuksissa mitään huolestuttavaa, mutta käskettiin heti lähteä uudelleen päivystykseen jos särky palaa. Po. sairaus teki sen, että miniäni pääsi heti lääkärille, ei tarvinnut jonottaa. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.
am

On vissiin mauran mailla ollut melkoinen keli. Ainakin telkassa kerrotun ja näytetyn kuvan perusteella: kovaa tuulta ja kylmyyttä. Huomenna pitäisi olla jo parempaa sielläkin.

Minä odottelen luvattua sadetta. Ei millään huvittaisi mennä kastelemaan kukkia. Niitä on tähän olotilaan liikaa. Nämä kaikki hommat, ripparijuhlat, vieraat mökillä ja eiliset "ameriikan kalaasit" ovat ryydyttäneet. Siippa kyllä teki myös kaikkea kiitettävästi, mutta siltikin hommaa piisasi. Nyt tuntuu siltä, että vain löhöäisin - niin kuin kyllä tänään olen aamuaskareiden jälkeen tehnytkin. Mutta huomenna on uusi päivä, jospa olisin vähän tarmokkaampi.

Minäkin olen ruvennut "kuuntelemaan" jalkaani, jossa vähän väliä tuntuu kuumotusta. Miniäni kertoi, että hänellä jo kauan ennen tulpan toteamista tuntui jalassa myös kuumotusta. Sen lisäksi toinen koirista nuuski ja nuoli aina säärtä, kun lähelle tuli. Pitää varmaan antaa sen nuuskia omaakin kinttuani, kun taas tavataan. Eilen siihen ei ollut tilaisuutta. Koirathan voivat haistaa vaikka mitä, sairauksiakin, esim. syöpää ja diabetestä.
am

On se kyllä kiva piipahtaa välillä lukemassa aina niin iki ihanan Rouva Ceen arvokkaita kirjoituksi ja väliillä lähes iki ihanan mutta hiukan kiivaammin innostuvan amummun "säätiedotuksia"
Tyttösen jutut muistetaan ja nekin olivat tavallaan hellyttäviä
Ja kukapa olisi unohtanut edesmenneen Donizettin ihailijan Savonlinnasta ja Wienistä.
Kiva muistella ihania kun niitä kuitenkin oli selvä enemmistä patologisiin murheentuojiin verrattuna

On se hauskaa, että tällä naisten ketjulla käy miesvieraitakin. Tulee vähän sentimentaalista tunteilua muuten aika karun asiallisten artikkelien lomaan.

Jospa minäkin vastavuoroisesti muistelisin ihania miehiä. Yli kaiken tuossa lajissa oli Veepee, mutta miellyin myös Durianiin, älykköön, joka keksi teräviä kryptisiä kysymyksiä huolettomasti höpäjävälle laumalle.

Ihan helpot miehet eivät ole koskaan olleet makuuni. Eivät toki sillä lailla vaikeatkaan, että koko ajan potevat valtavaa patologista murhetta syyllistäen muita kirjoittajia pahasta olostaan.

Kyllä se on niin, että miehen itkuinen valittelu on inhottavinta mitä me naiset tiedämme, ja ainoastaan kaikkein "ihanimmat" meistä ovat valmiita tarjoamaan nenäliinaa itkupillille.

Minusta ei kuulu kulttuuriin tai normaaliin sivistykseen solvata kanssakirjoittajia joka käänteessä kavaliksi puukottajiksi. Ikävää, jos tässäkin ketjussa aletaan "valita puolia" ja työntää toisia ulos.

Minäkin muistan Dulkkiksen fiksuna keskustelijana, sikälikin fiksuna ettei hän haukkunut minua kuin kerran ja silloinkin leikillään (?) kun sanoin käyttäväni joskus mikrouunia.

Minä olen käynyt ketjussamme katsomassa muutaman kerran tänään, mutta huomannut, ettei minulla ole tänne nyt mitään asiaa!

Harmi, että Cee on joutunut ilman omaa syytään, eikä ainakaan omasta toivomuksestaan, tai halustaan on joutunut "ylistämällä alistetuksi", ja tuon jatkuvan "kehun" läpi näkyy selvä tarkoitus hajoittaa sopu täällä, mutta ei se onnistu. Se ei tule todellakaan onnistumaan, mutta vie kyllä kirjoitushalut aina joksikin aikaa, kun tuntuu pahalta mukavan kirjoittajan noin läpinäkyvä hyväksikäyttö, tarkoituksella mustamaalata meitä muita.

Tiedän, että nyt alkaa taas minun solvaamiseni, mutta minä kyllä kestän.

Rapu

Nykyään kun niin paljon puhutaan hyväksikäytöstä, niin mitäpä muuta tuo imelä mielistely onkaan. Eihän Cee viitsi tänne enää kirjoittaa, kun hänestä on tehty "pyhimys". Juuri kuten tarkkasilmäisenä olet huomannut, tarkoituksena on kylvää epäsopua meidän naisten keskuuteen. Lähtökohtana on ilmeisesti kirjoittajan mustavalkoinen ja kovin vanhanaikainen käsitys, että naisethan aina ryhtyy käsirysyyn! Minkälaisia kissatappeluja on mahtanut nähdä satamien kapakoissa.

Nyt tietysti väitetään meitä kateellisiksi, kun emme ole samanlaisessa "suosiossa", mutta tulkoot vaan lunta tupaan, kaikki kestetään ja kaikkeen vastataan, ainakin minä vastaan.

Ceellä voi tosin olla noita sukulaisjuttujaan, ettei ole niin paljon ehtinyt kirjoittaa. Minä ainakin toivon, että cee tulee kirjoittelemaan kuin ennenkin .Minua ei ainakaan tarvitse pelätä, tiedän että hän on syytön AliBaban hajota ja hallitse tyranniaan.

Kyllä se on rankkaa, kun yhden valitettavasti poistunee ja hyvin monipuolisesti kulttuurisen ihmisen läsnäoloa kaivattiin, niin jopa kuolleille ovat rajun kateellisea jotkut joiden nimeä ei missään yhteydessä ole edes mainittu. Ei positiivisessa, ei negatiivisessä mielessä. Heillä vaan näyttää olevan ihan ikioma tapa kuvitella heistä kirjoitettavan, kun heistä ei kirjoiteta.
Minulle kyllä sopii että mesoavat ihan kuvitelmillaan. Minähän olen vaan kirjoittanut totta ja muistellut vanhoja hyviä aikoja jotka kaikki joilla ei ole ns selektiivinen ja sulkumuisti, muistavat minunkin kanssa ihan mukavia vuodesta toiseen keskustellensa, kunnes ... ja loputhan näkyy jopa tälläkin sivulla.

Edelleenkin olisi kiva vaihtaa kunnon musiikkia ja rehellisiä ajatuksia Ceen ja amummun kanssa ja kyllä he tietävät että se ei millään tavalla heitä rajoita kirjoittamasta ihan kenen tahansa kanssa haluavat. Ceelläkään ei ole mitään ongelmaa minun "kehujeni" kanssa. Aina olen ollut samaa mieltä Ceestä aivan hänen omilla meriiteillään perusystävällisenä ja perustasapuolisena ihmisenä. Lisäksi erittäin hyvällä musiikkimaulla kuten a mummukin kun minulle maistuu erityisen hyvin esimerkiksi Dr. Dulcamaran Donizettista alkaen koko joukko klassista.

Aito latinalainen sentimentti ja kaiho taas vetoaa minuu eri tavalla.
Pojilla on hiukan minusta poikkeava musiikkimaku, siksi siellä emme keskustele tai vaihda musiikkia niin paljoa, mutta toisaalta voime tehdä varsin syvällistä ja filosofista monitasoista analyysiä ihmiskunnan muista asioista, mukaanlukien Linkolan ajatusten rationaali käsittely

Uskaltaakohan tässä enää edes käydä apteekissa Malmilla. Ties mitä voi jostain kulman takaa saada niskaansa punainen hiilihanko viuhuen. Hanko mihin on taottu leima: ohjelmoitu "sen" hiilikellarissa!

Punaisia hiilihankoja tai edes hiilipannua ei tarvita, kun valmistelen tyttärelle päivän kasvisateriaa. Pilkon kymmeneen kupposeen kasviksia, hedelmiä, munaa, halloumia, fetaa ja tietysti jääsalaattia pohjaksi. Tulee värikäs annos periaatteella silmänruoka on puoli ruokaa. Kastikkeen sekoitin öljystä, etikasta ja oman ikkunapuutarhan yrteistä. Leiväksi, jos sitä edes tarvitaan, ostin täkäläisen leipomon maalais-ciabattaa.

Mökillä tyttärellä kyllä roihuaa nuotiokin, jopa kaksi, toinen koirien kalan keittoon ja toinen ihmisille grillaukseen ja laavulla istuskeluun. Kiehuvista kaloista lähtee niin mojova löyhkä, että tulipaikkojen on hyvä olla kunnon hajuraon päässä toisistaan.

Huomenta täältäkin. Aurinko paistaa ja vaikka sää on viilennyt, ei sitä meidän parvekkeella tiedä. 37 näytti mittari kun avasin lasit, josta tulikin heti raikasta meren tuoksua sisälle.

Olotilani ei ole kovinkaan hyvä, siitäkin hiljaisuuteni, labra-arvot näyttivät CRP 64, La 87 ja Hb 108. Olen kuin kuiviin puristettu sitruuna. Nyt syön pari viikkoa hieman isompaa kortisoniannosta ja sitten taas labraan. Eiköhän tämä tästä taas iloksi muutu.

Minäkin teen salaatin ylennsä niin, että pilkon useihin pikkukulhoihin eri vihanneksia ja juustoja, herneitä, tomaatteja, kurkkua, viinirypäleitä ja kukin lastaa jääsalaattinsa päälle, mistä tykkäävät. Esim lapsenlapseni eivät syö tomaattia. Pikkuinen napsii heti viinirypäleitä lautaselleen. U tekee aina kermaviilikastikkeen, jossa on valkosipulia, ripaus sokeria, suolaa ja mausteita sekä sinappia.

Cee

Luettua Elämä-ketjusta!

"Minulle kyllä sopii että mesoavat ihan kuvitelmillaan."

Ja sitten jatkoa.

"Uskaltaakohan tässä enää edes käydä apteekissa Malmilla. Ties mitä voi jostain kulman takaa saada niskaansa punainen hiilihanko viuhuen. Hanko mihin on taottu leima: ohjelmoitu "sen" hiilikellarissa."

Noin puhuu mies "rehellisiä ajatuksia!" Nuo hänen ajatuksensa eivät ole mitään "mesoamista" ja "kuvittelua", vaan uppoavat täytenä totena hänen ihailijoihinsa. "Nimiä" hän ei ole maininnut, se on vakio maininta häneltä, joten kuvitelkoot mitä kuvittelevat "Malmin" hiilikellarintakoja paholaiset?

Eiköhän Malmin apteekkiin voi mennä aivan turvallisin mielin vielä ostoksille, koska suurempi vaara on menettää henkensä, jos jättää elintärkeät lääkkeet ja ravinnot ostamatta, kuin käy pelkäämään henkensä edestä "Malmin hiilihankoviuhtojaa?"

Helpollapa saa tavallinen, tuntematon kirjoittaja väkivaltaisen maineen, joka ei sitten "pala tulessakaan", jonkun sairaan mielestä pois, kun sen on sinne mielikuvituksessaan omaksunut.

Naurattaisi, mutta on oikeasti säälittävää ja surullista!

Rapu

Rapu

Täällä kun on ollut puhetta kaikenlaisista asioista, tuli mieleeni mikrouunista, että yhteen aikaan vuosikymmeniä sitten uuniin oli kehitetty munakuppi, jonka sisällä olevan munan voi kypsentää mikrossa. Olikohan joku Tupperware tuote? Me ostimme sellaisen muovikupin ja laitoimme sisälle kananmunan ja se sitten uuniin ja kuumennus päälle. Hetken päästä kuului kauhea poksaus ja avattuamme luukun oli munakupin yläosa lentänyt kattoon ja muna levinnyt ympäri uunia, tosin ei ollut enää raaka. Se siitä kokeilusta.

Cee

Kirjoitin äsken tänne toisen viestini tänään ja se heti poistettiin. Siis robolle on liikaa, että allekirjoittaja Cee kirjoittaa kaksi viestiä liian pienellä aikavälillä. En silti aio rekisteröityä.

Aika hurjilta näyttävät nuo Ceen verilukemat. Etenkin tuo Hb. Maurallakin sama ongelma. Minua oma Hb-lukemani välillä kauhistuttaa myös, mutta toisesta laidasta: huitoo aina 150:n tienoilla, usein ylikin. Ei veren sentään puuroakaan pitäisi olla. Mutta noiden alhaisten arvojen luuli väsyttävän. Toisaalta en minäkään arvoistani huolimatta mikään duracell-pupu ole. Päikkärit pitää joka päivä ottaa.

Juuri äsken juttelin ystävättäreni kanssa heidän ihan hirveästä vesivuoto-ongelmastaan talossaan.Ystävättäreni kanssa juuri päiviteltiin sitä, kuinka jaksaminen vähenee vähenemistään. Yksi isompi asia päivässä jos on, niin illalla on puolikuollut. Minullakin tässä nämä isommat ja pienemmät kalaasit verottivat voimia niin, että vielä eilen niiden jäljiltä olin ihan latinalainen öö, lueskelin vain lehtiä, nettiä ja niiden välillä lepäsin. No, olivat koirat kyllä hoidossa, mutta nekin enimmäkseen lepäilivät: olivat kuulemma aamupäivällä kotonaan pitäneet melkoista riehaa tarhassaan.

Näin tämä kesä alkaa lähestyä loppuaan. Siitä tulee joka kerta hieman haikea olo. Vaikka en erikoisesti mikään kesäihminen olekaan - syksyihminen sen sijaan - niin kyllä tuo luonnon vähittäinen laskeutuminen kohti talviuntaan aina jotenkin surettaa. Hirveä energiamäärä tarvitaan sen keväällä syntymisessä, ja pian kaikki on taas mennyt. Välillä tuntuu ihan tuhlaukselta. Toisaalta juuri vuodenajat ovat meidän rikkautemme. Olisi kamalaa, jos aina olisi vain kesä tai talvi.

Kyllä minuakin surettaa, ettei näin pieni porukka mahdu samaan ketjuun jutustelemaan kaikessa rauhassa niitä, näitä, tai isompiakin asioita, ilman puukkoja ja kirveitä. Minulle tämä foorumi on kyllä etupäässä jokapäiväisestä elämästä jutustelua varten. Oikeat keskustelut käyn oikeassa elämässä. Naamakkain moni epäselväkin asia selittyy, keskustelukumppaneiden silmät ja ruumiin kieli ovat osa keskustelua. Niitähän ei täällä ole, arvailuun ja toisen sanojen tulkintaan - tuomitsemiseen? - jää aina liikaa tilaa. Jatkuva vihanpito vie voimia keneltä tahansa, myös täällä. - Olemme sentään kaikki jo melkoisen elämänkokemuksen rikastamia. Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus. Huuhaata koko hokema?:)

Silti hyvää päivää kaikille!

Ihana ja asiatäyteinen kirjoitus a-mummulta. Sellaista elämä on. Edes 7-8 hengen ryhmä on liikaa keskinäisen sovun ylläpitoon. Huomasin sen jo aikoinaan työelämässä, jos oli kolme naista, kaksi liittoutui keskenään ja kolmas, juuri tullut taloon, oli yksin. Se on lapsienkin kesken hyvin yleistä. Alkaen ala-asteelta ehkä jo eskarista.

Itse en kokenut ala-asteella enkä myöhemminkään syrjintää koulussa, enkä myöhemminkään työelämässä kuin joissakin paikoissa. Ne työkaverit jäivät omaan arvoonsa, enkä ole yhteyksiä ylläpitänyt, vaikka yrittivät. Muistini on pitkä, vaikka vihanpitoa en harrasta.

Nyt letunpaistoon, U teki taikinan, kun niin lättysiä kaipaa.

Niinhän se on, että me vanhat/ikääntyneet naiset olemme eläkeläisinä ja etenkin vain vanhoina naisina yhteiskunnan syöpä. Miehetkin saavat kyllä osansa eläkeläisinä, mutta muuten ero mummoihin on 100-0 miehille. Sen sijaan nuoret/nuoremmat naiset saavat pappojen täydet pisteet ja empatiat, vaikka olisivat lasten kaltoin kohtelijoita. Joita myös S24 näyttää tukevan. Poistihan se kirjoitukseni, missä po. asiasta kirjoitin.

No, oli miten oli, niin todellakin some on paikka, missä voidaan lyödä, ja lyödäänkin, kuin vierasta sikaa, jos eivät mielipiteet, ulkonäkö, jne. miellytä. Se on ihan käsittämätöntä. Aika harva kehtaisi samoin käyttäytyen kohdata vihansa/inhonsa kohteen silmästä silmään.

Aikoinaan äitini sanoi, että netti on pe..leestä. Alan olla samaa mieltä hänen kanssaan, vaikka silloin joskus yritin häntä rauhoittaa, että vain pieni osa siitä on pelsepuupin linjoilla. Somesta ei niihin aikohin ollut vielä paljonkaan tietoa, joten jos hän nyt olisi näkemässä, mitä siinä tapahtuu, niin ei ehkä enää löytäisi edes "sylttytehdasta", minkä pe..lettä pahempana voisi nimetä.

Usko ihmiseen. Monet ovat sanoneet, että sitä ei voi menettää. Mutta aina vain lähemmäksi tulee se hetki, jolloin pitää miettiä, mitä se tarkoittaa. Toivottavasti siinä vaiheessa kasvan jo horsmaa, ettei tarvitse valita.
am

Täytyy vielä kommentoida!

Kävin vilkaisemassa naapuriketjussa ja niinhän siinä oli käynyt, että "mummot" (mummo) on aloittanut hiilihangoilla huitomisen ja sappisen oksentelun aivan viattomasti vain "vanhoja, mukavia keskusteluja" muistelleen niskaan.

Jos joku ei ole lukenut Ali-Baban herjaa Malmin hiilihangon viuhtojasta, niin se löytyy Elämä-ketjusta 31.7.2019 klo. 23.09. Pitkän vuodatuksen viimeisen osan kolme virkettä. Siinä minusta leivottiin "hiilihangolla huitoja", vaikka muuten nimeä ei mainittu, kuten kirjoittaja nimettömyyttä korostaa parin kirjoittajan kohdalla.

Seuraava juttu on sitten porinassa 1.8.2019 klo. 13.43, kun "Malmi" kehtasi puolustautua.

Olen taas kerran syyttömänä tuomittu, vaikka minä en ole tuonut mitään hiilihankoja kumpaankaan ketjuun, vaan kyllä sen teki aivan itse Ali-Baba!

Rapu

Vastasin Ravulle, mutta olin kai kirjoitellut tänne liikaa.

Kukaan missään ketjussa ei voi syyttää Rapua kenenkään mollaamisesta. Mutta jos mollaaja mielenhäiriössä huitoo sinne tänne, niin joku satunnainenkin tutuntuntuinen voi saada, osuman.

"Olen teitä vastaan, olittepa puolellani tai ei ette,"kuuluu syyttelijän motto.

Liisa O

Puuttumatta nyt mitenkään kenenkään riitoihin, haluaisin rauhan tähän ketjuun. Sovitaanko, että vaikka täällä käy kuka tahansa provosoimassa riitaa, hänelle ei vastata mitään. Korkeintaan vastine annetaan porinoissa, sillä sieltä ne häiriöt tulevat. En minäkään ole mikään sätkynukke, joka alistun mihin tahansa, varsinkaan siihen, että kirjoittajakavereitani täällä mollataan kaiken aikaa.

Kun tyhmä äänensä vaientaa, hän hiljaista viisasta muistuttaa. Sopii minuun, joka olen välikappale täällä jatkuvasti. Alkaa todella ärsyttää tämä kahtiajakoisuus. En ole myöskään mielestäni se mielikuvien kiltti höppänä myötäilevä mummeli, vaan kyllä minulla mielipiteet ovat, puolustan itseäni ja kavereitani kun on aihetta, mutta toistan kappaleeni ensimmäisen lauseen.

Aloittaako joku uuden puhtaan pöydän ja pidetään tuo periaate, jota tuossa ylempänä pyydän.

Cee

TGIF! No, eipä tuolla huudahduksella enää niin merkitystä ole. Eläkeläisellä voi (pitäisikin) olla mikä päivä tahansa TG. Välillä menee minullakin päivät sekaisin. Tänäänkin meni tosiaan hetki ennen kuin keksin, mikä päivä tänään on. Siis viikonloppu on taas alkanut!

Eilen piiiiitkästä aikaa satuin katsomaan jakson Emmerdalesta. Siinä kauppaa pitävällä nuorella miehellä näkyi olevan taas uusi nainen. En tiedä monesko on jo menossa. Kuitenkin poika, joka siinä huushollissa on pyörinyt jo vuosia - muistan kun hän siihen tuli aika pienenä, ja nyt on jo nuorukainen - on sama. Eli on joutunut katsomaan vierestä, kun isä (en kyllä tiedä onko hän oikea isä vai vain nk. bonusisä) vaihtaa naista kuin paitaa. Hyvin kuvaa nykyaikaa: erotaan, pistetään kohta hynttyyt yhteen uuden ihastuksen kanssa, erotaan toisen kerran ja perustetaan uusperhe seuraavan "laastarin" kanssa, erotaan, jne.

Tuli noista hiili- ynnä muista hangoista mieleen, että miksi naisen (mummon) antama tuki toiselle naiselle (mummolle) on manipuloiduksi tulemista? Mies (siis ei mikään pappa) taas tekee niin ihan vain suuresta ymmärryksestä, empatiasta, toista kohtaan? Näitä elämän suuria kysymyksiä, joihin ei kai vastausta kukaan tiedä;)

Mukavaa viikonloppua!
yt am

Minullekin oli tänään vaikea tajuta, että tänään on perjantai, sen merkitys näin eläkkeellä ollessa on todella himmentynyt. Työaikanani viikonloput olivat vapaat paitsi jos olin yiitöissä, saatoin tehdä ne viikonlopulla, koska minulla ei aina ollut sijaista esim lomani aikana ta jos oli, teki vain pakolliset ja minulla oli valtava paperipino setvittävänä loman jälkeen.

Tuosta uusioperheistä tuli mieleeni yhden opettajaystävän tokaisu jo vuosia sitten, kun oli kyse pikkupojan isästä, niin tällä viikolla se on Pentti.

Cee

Nyt kerron kevennyksenä muistoni, kun hankimme ensimmäisen mikrouunimme. Vuosi oli -85. saimme tiedon, että eräs muovifirma oli keksinyt laitteen, jonka sisään laitettu muna kypsyy hetkessä mikrossa. Laitoimme munan tämän "munakupin" sisään ja käynnistimme mikron. Hetken pääst kuului kauhea pamaus ja kun avasimme luukun oli munakupin yläosa ponnahtanut kattoon ja muna oli pitkin mikron sisustaa, tosin kypsänä! Se kokeilu jäi siihen.

Cee

Huomenta, 15 lämpöä ulkona, partsilla 20, kun aurinko meni pilveen. Katselin illalla Kalevankisoja ja siellä kuuluttaja sanoi, että on kolea ilma ja sadetta luvattu illaksi, joten saa nähdä, jos sitä tulee, onko se vettä vai lunta. No kumpaakaan ei satanut, ennen kuin ohjelma jo loppui ja siirryttiin Jyväskylän ralliin.

Cee

Taas on yksi kesäpäivä illassaan. Nopeasti tämäkin kuu alkaa huveta.

Päivät ovat taas minulla sekaisin. Se kai johtuu siitä, että olemme poikkeuksellisesti huomenna lähdössä mökille. Olisimme voineet lähteä sinne jo viikolla, mutta eilen illalla oli pitkästä aikaa "iltavuoro" lasten kanssa, kun isällään joku iltameno. Kyllähän he jo kaksistaan pärjäävät, ja tykkäävät keskenään ollakin; ei ole kukaan äkseeraamassa. Poika kuitenkin ilostuu, jos käymme vähän "katsomassa perään", jos nukkumaanmenoaikaan ei ole vanhempia kotona.

Huomenna saamme mökille lapsetkin mukaamme, ja isänsä tulee illalla perässä. Tosin kerkiävät olla vain yön yli, kun matkansa taas jatkuu maanantaina. Viimeiset kesälomapäivät heillä menossa, koulu alkaa torstaina. Mutta saavatpa käydä saunassa ja soudella yksisarvisellaan. Mökille heitä ei houkutella tarvitse, itse haluavat tulla, vaikka ovat jo iässä, missä yleensä ei mökkimörköily isovanhempien kanssa enää niin kiehdo. Mutta he ovatkin siellä vauvasta saakka olleet paljon ja siitä on tullut heille melkein kolmas koti.

Nyt tekisi mieli mennä ottamaan iltapäikkärit, vaan en mene. Myöhään illalla tulee telkasta Wallander, mutta pelkään etten pysy hereillä. No, tallennuskonsti on onneksi olemassa. Eikäpä mitään ole menetetty vaikkei sitäkään olisi, olen po. jakson nähnyt jo pari kertaa aiemmilla W:n esityskausilla. Mutta aina katson ne uudestaan, jos hollille satun.

Mukavaa lauantai-iltaa!

Hyvää sunnuntaita kaikille! Täällä ollaan katsottu Jyväskylän rallia, kohta alkaisi Kalevan kisatkin, mutta nyt katsotaan kitarataituri Paco de Luciaa Teemalta. Minulla on monta hänen älppäriään, joissa hän soittaa joko flamencoa, klassista espanjalaista kitaramusiikkia taikka jopa teknistä taituruutta Al di Meolan ja John MacLauglinin kanssa, jolloin siitä minun mielestäni hävisi se kuuntelunautinto kun siinä kolme kitaristia kilpailee teknisestä loistavuudesta. Itse en siis osaa soittaa mitään instrumenttia. Liian tekninen flamencokin häiritsee minua, sen on oltava aitoa, alkuperäistä, hieman alkukantaista, kuten vaikka bluesin soittajilla, jotka kerjäävät kadulla ja soittavat loistavasti ilman viimeisiä hienosäätöjä laulaen käheällä äänellään pari hammasta suussa villkuen.

En osaa paremmin selittää tätä musiikkimakuani, mutta Paco oli virtuoosiksi kehittynyt joka kuoli ikävä kyllä jo 66 vuotiaana. Perinteisempää flamencoa edusti mielestäni Manitas de Plata, joka on niitä ranskankielisiä Gipsy Kingsien isän Reyesien ja Baliardojen sukuja, joista Manitas jo ikävä kyllä kuoli muutama vuosi sitten.

Suomalainen kitaristi Ari Salin mainitsi kerran eräässä ohjelmassaan, että Paco de Lucia on lyömätön.

Cee

Tuo kuuntelijoita kosiva tyyli on myös mm. ooppera-alalla suosittua. Esim. aikoinaan kolme tenoria Pavarotti, Domingo ja Carrera pistettiin laulamaan isoilla areenoilla tekopitkiä korkeita nuotteja yleisön "iloksi". Sellainen on silkkaa rahadtusta ja ainakin itse vierastan sitä, teennäistä laulamista.

Kun lauletaan, lauletaan sävellyksen mukaan ei niin kuin managerit rahan himossaan haluavat. Sama varmaan noissa kitaraesityksissä.

Ihana rauha tässä terassilla, saunan jälkitilassa. Järvi on peilityyni. Kuikka meloi äsken melkein rantakivillä ja päästeli tuttuja ääniään ikäänkuin moikaten meitä. Lapset olivat uimassa saunan jälkeen ja lun hiljaisuus tuli niin kuikat tulivat paikalle. Kesäilta vaikka aika viileä on aina kiehtova.
Mukavaa alkavaa viikkoa!
am

Hiljaista on. Viron sääksien pesillä poikaset lentelevät jo pitkin päivää kuka missäkin, eli pesät ovat ison osan ajasta tyhjiä. Kahden pesän kotkat loikoilevat vielä aika paljon pesissään.

Sieluni silmillä näin A-mummun kesäillan rauhan järven rannalla, missä kuikat uiskentelivat.

Nyt aurinko paistaa ja ilma kai taas vaihteeksi lämpenee.Totuus on kuitenkin että on elokuu ja viimeiset helteet ovat yleensä 17-20 päivien tienoilla. Linnut ovat aika hiljaisia nykyään, kun eivät rakenna pesiään, mitä nyt lokit ja meriharakat sekä hanhet kaakattavat kun niitä häiritään nurmikolla.

Cee

Tänään on ollut mukavan kesäinen päivä. Pojan porukka lähti menemään jo puolilta päivin ja nyt oottelemm uutta prukkaa tulevaksi. No, ei oikein kai kaksi henkeä ole porukka mutta onpahan pari. Ystävämme, joiden kanssa vasta nyt aikataulut tämmää.

Kävimme iltapäivällä ajelulla kaupoissa tuolla vähän kauempana kun ei kirkolta saa ihan kaikkea. Samalla poikkesimme eräässä maatilakaupassa ostamassa pottuja ja vihanneksia. Ne saa sieltä takuutuoreina ja vaikka hieman enemmän maksavatkin kuin ruokakaupassa niin mieluummin ostansieltä kuin kaupasta.

Nyt pitää lähteä duunaamaan marjatorttu. Vieraat ovat lähestymässä ja tulokahvit juodaan heti alkuun. Eiku ihan ekana otamme lasilliset skumppaa, mikä on ollut tapamme aina täällä möksällä kun vieraita tänne saamme.

Mukavaa kesäiltaa!

U tuli puoli yksi kotiin, toi litran mansikoita, perkasi ne ja huuhtelin, sitten napsimme ne suihimme ja hyviä olivat, kotimaisia. Myynnissä oli vattujakin, mutta ei tuonut niitä. Usen niistä sai kyllä hyvin proteiineja kun olivat täynnä matoja, muistan lapsuudestani. Ne olivat villivattuja mummolan puskassa.

Cee

Ihan vaan pieni kuittaus, että elossa ollaan. Sää on tasaisen harmaa ja viileä. Loppuviikosta on pari ohjelman tapaista: lähdemme katsastamaan pienen eläintarhan ja tukkilaiskisat. Jälkimmäisen paikkana on Seurasaaren jälkeen Suomen toiseksi suurin ulkomuseo Pielisen kainalossa Lieksanjoen varrella.

Juuri kuulin uutisista, että kirjailija, kriitikko Matti Mäkelä on kuollut Joensuussa. Tiesin hänen sairastavan syöpää. Mies väitteli tohtoriksi kypsällä iällä, kävi myös täkäläisessä kirjastossa puhumassa vätiöskirjansa tiimoilta. Yksi hänen hauskimmista kirjoistaan on Sääkirja, mutta kohutuimpia Kaksi vaimoani. Pitkään Kotkan Pekkas-akatemian vetäjänä toiminut Mäkelä kirjoitti Toivo Pekkasesta yhden hienoimmista kirjailijaelämäkerroistamme. Tehtaan varjossa on aina ollut mielikirjojeni joukossa.

Vielä muistuttaisin Rapua yhteisestä lempisarjastamme, joka jatkuu uusin jatkoin tänään klo 19.

Kotona taas! On mökki ihan kiva paikka mutta koti on paras.

Mukavasti meni ystävien kanssa pari päivää, miehet teki töitä, saunottiin, syötiin hyvin, parannettiin maailmaa. Mutta aika töötti olin, kun ystävät tänään lähtivät. Itse ajettiin kotimatka iltapäivällä. Autossa nukutti ihan syntisesti, mutta en osaa autossa nukkua, joten nyt päikkärit maistuisivat, mutta en enää tähän aika siihen lankea.

Kävimme äsken erään ystäväpariskunnan talolla, joka on nyt lähinnä enää kuori, kolme pikkuhuonetta on tallella, kaikki muu isosta talosta on purettu pohjalaattaa myöten, ulkoseinät, ikkunat ja katto sentään ovat tallella. Järkyttävää jälkeä jättää vääriin paikkoihin päässyt vesi! Pariskunta on myös jo reilusti päälle 7-kymppisiä, ja ovat jo aika uupuneita. Eikä edes kuivatus ole vielä alkanut. Hyvä jos jouluksi pääsevät takaisin kotiin. Ihan itkettää heidän puolestaan. Heillä on vuosien mittaan muutenkin ollut niin paljon epäonnea ja vastoinkäymisiä, että ihme että ovat vielä järjissään.

Huomenna aloitamme taas kettislenkit. Olivat eilen ja tänään koko päivän kahdestaan, kun isäntäväki aloitti työt. Edellisen kerran kun olivat kahdestaan (alueena oli kodinhoitohuone, kylppäri ja sauna, muualle talossa ei ollut pääsyä, kun ovat hieman jeeveleitä), niin olivat jyrsineet saunan lauteita! Näinä kahtena päivänä eivät ole pahuuksia tehneet. Jospa alkaisivat "aikuistua". Tekee hyvää itsellekin taas päästä liikkumaan. Aika laiska siltä kohdalta olen ollutkin koko sen ajan kun poika ja miniä olivat lomalla ja hoitivat itse koiransa. Saas nähdä jumittaako huomenna kintut;)

Nyt pitää lähteä käyttämään pesukonetta. Toin mökiltä ison kasan pyykkiä. Ainakin kaksi koneellista niistä tulee.

Hyvää iltaa kaikille!

Huomenta. Aurinko paistaa ja parvekkeella 35. Kun katsoo kadunpuoleista nurmikenttää, niin ruoho on aivan ruskeaa. Helsingin kaupunki säästää varmaan vesikuluissa, sillä nurmikon kastelulaite ei ole ollut päällä koko kesänä. Aiemmin se meni päälle aina yöllä pariksi tunniksi ja ruohot kukoistivat. Nyt niitä ei tarvitse leikatakaan niin usein kun kituvat kuivuutta. Jospa sillä konstilla pidetään myös valkoposkihanhet poissa siitä, kun ei ole mehvää uutta kasvustoa saatavilla.

Cee

Keskipäivää!

Teimme tyttären autolla huikean maisemalenkin tuonne Suomen itäisimpiin kyliin ja korpiin. Olen täällä ennenkin vaaroja nähnyt, mutta matalia kumpareita ne ovat olleet noiden taivasta kurottavien kallioiden rinnalla, ei ihme että vuoristoradaksi täkäläiset tuota kapeaa hiekkatietä kutsuvatkin. Koko 70 km matkan aikana näimme vain pari muuta autoa. Toinen oli pysähtynyt partisaanien uhrien muistomerkin äärelle. Täällähän käytiin sotavuosina verisiä taisteluja siviilejä vastaan. Kun katsoi ympärilleen, tajusi kuinka hirvittävät oltavat noissa rotkoissa ja ryteiköissä oli sekä vainotuilla että vainoojilla ollut. Ymmärsi senkin, miksi siellä humisi korkeampia honkia kuin muualla P-Karjalassa. Mikäpä moto pystyisi liikkumaan rotkojen liki pystysuoria seinämiä pitkin.

Tultuamme alavammille maille ohitimme tuntemattomia järviä hiekkarantoineen. Tabletista saimme paikallistettua suurimmat niistä. Tuhansia järviä ja lampia on vielä näkemättä, joten retkikohteita riittää yksin oman kunnan alueella moneksi kesäksi. Talvella niille serpentiiniteille ei olekaan asiaa.

Meidän kotimaan matkamme ovat olleet lähinnä melko tasamaalla ajelua, kuten vaikka Pohjanmaan lakeuksilla, Mikkelin, Kokkolan, Jämsän jne reiteillä, joissa kyllä järviä on paljon ja kauniita maisemia, mutta jyrkimmät automatkat teimme aikoinaan Norjan serpentiineillä ja myöhemmin bussinkyydissä esim Mallorcan ja Madeiran vuoristoisilla teillä. Siellä oli ryppynaru välillä tiukalla pelosta.

Cee

Ukkosta luvassa, ja siltä tuo ilmanala tuntuukin. Olimme äsken kettislenkillä ja hikisen paahtavaa oli ilman lämpö. Täytyy ruveta tarkkailemaan tutkakúvia, jotta taas tiedän tempaista ajoissa Elisan irti sähköstä.

Nyt on kaikki mediat täynnä juttua ilmastonmuutoksen torjunnasta. Kaiken muun hyvän lisäksi minä esittäisin että lopetetaan kaikenlaisten eksoottisten vihannesten, hedelmien ja merielävien kuskaamisen maan ääristä lentsikoilla Suomeen. Kyllä lähempänäkin, ihan vaikka Suomessa, kasvaa muonaa (tosin ei niin kovin eksoottista) kaikenlaisille syöjille. Syötäisiin niitä kausituotteita. Mutta melu kai siitä ainakin hifistelijöiden keskuudessa syntyisi; on kaiketi hienompaa syödä gojia, mangoa ja tonnikalaa kuin kotimaista puolukkaa, pottua, omenaa ja silakkaa. Mangopuu, muuten, kuuluu myös mm. erään nykypoppipiisin sanoitukseenkin. Ei kelpaa omppupuu, koivupuusta puhumattakaan - liian suomalaista?;(

Juuri taas kiehuvat pojan maalta nostetut ihanan makuiset potut, ja oikea uuden perunan tuoksu täyttää kyökin. Sen kanssa silliä, tilliä ja nokare ihan oikeaa voita. Voiko herkumpaa enää olla!

Mukavaa viikonlopun aloittelua!
am

Mekin söimme juuri pieniä uusia pottuja, silliä, salaattia ja jämän toissapäiväisestä lihakastikkeesta. Nyt todella vouhkataan joka päivä ilmaston muutoksesta ja että on synti syödä lihaa, juoda maitoa jne. En kyllä vegaaniksi ryhdy ja syön sen verran vähän, ettei maailma siihen kaadu. Kauramaidollako maailma pelastuu. Kai tässä jossain vaiheessa toukkien ja matojen syöjäksi täytyy alkaa, mikäli henki vielä pihisee. Saa niistä ainakin preteiineja, mitä ei pelkistä rehuista saa.

Cee

Loiste on mukava paikka. Siellä on vielä vanhanaikaisen ravintolan henki ja hienot näköalat kaupungin ylle. Minäkin olen siellä aika usein käynyt, kun siitä on tullut vanhojen luokkakavereitteni kanssa vakituinen tapaamispaikkamme, silloin kun Hesassa tapaamme.

Minustakaan ei vegaania tule. Rehuja ja hedelmiä olen syönyt aina paljon, joten kovin paljon lisättävää ei siihen enää ole. Toisekseen, miksi perunaa kaikki ravintogurut halveksivat; onko se liian rahvaanomaista? Meidän huushollissa pottuakin kuluu.

Lihaa syömme kohtuudella, enimmäkseen broiskua tai possua, kunnon pihviä muutaman kerran vuodessa. Siippa rakastaa makkaraa, ja aina kun minä syön kalaa hän syö makkaraa, aika usein tosin muulloinkin. Kuolemaksihan prosessoitu liha kyllä kuulemma on, mutta niin taitaa olla kaikki muukin sapuska. Ainakin kun ikää tarpeeksi tulee.

Kauramaitoon en aio siirtyä. Olen kokeillut mm. kahvissa, mutta ei ole minun juttuni. Kauramaito on kyllä mahalle hyvää. Jos on vaikkapa happovaivoja, niin kauramaito auttaa. Auttaa, ainakin minua, kyllä tavallinenkin maito. Lääkäri kerran tuhahti halveksuen, kun kerroin maitolasillisella tyrmääväni närästyksen. Pitäisi ottaa pilleri, sanoi hän. Maitokin on nykyään jo lähes pannassa.

Toukkia ja sirkkoja syön vasta, jos henkeä uhataan. Protskuja niistä tietysti saisi, mutta kun tässä kohta lihakset häviävät kuitenkin, niin protskujakaan ei sitten enää niin paljon tarvitse;)).

Tänään tulee taas vilkas viikonlopun aloitusilta. Koirat ja pojanpoika tulevat yökylään. Täällä on taiteiden yö, ja porukat menevät sinne. Itsekin olen siellä joskus takavuosina muutaman kerran haahuillut, mutta ei ole minun juttuni. Kirkossa on kyllä usein ollut hyvää musiikkia, mutta sinne on pitänyt mennä jo alkuillasta, jos on halunnut istua.

En tykkää ryysiksistä enkä metrilakusta;). Nautin taiteeni muilla tavoin. Mutta meitä tarvitaan taidetapahtuman kotijoukoissa, mikä onkin paljon mielekkäämpää puuhaa kuin pimeässä illassa pyöräilevien humalikkaiden väistely. Loppuillasta niiden määrää vain kasvaa, kun porukat ovat kierelleet illan mittaan alueen monilla kaljakojuilla. No, saatan puhua vastoin parempaa tietoa, ehkä kaljan kittauspaikkoja on jo vähennetty.

Vaan nyt keittämään riisipuuroa! Pojanpoika pyysi sitä iltapalaksi. Sitä aiemmin keitimme melkein aina, kun pojan lapset ovat olleet yökylässä; molemmat siitä tykkäävät, eikä vanhemmilla ole kärsivällisyyttä sitä tehdä. Mummulla on. Tykkään siitä itsekin, samoin kuin siippa. Kettiksetkin lipovat viiksiään vielä pitkään, kun ovat puurokupit nuolleet.
am

Minun rupesi mieli tekemään kaali-jauhelihalaatikkoa pitkästä aikaa, joten nyt on tarvikkeet kotona ja viikonloppuna sitä teen.

Kirjastossa kävin ja sain listan varaamistani kirjoista. Niitä varattuja on nyt kuusikirjaa ja aikaisemmat olen varannut jo joskus maaliskuussa, mutta joissakin oli vielä nytkin lähes 150-varausta ennen minua, joten odottamaan joutuu. Maaliskuussa olen varannut myös tuon Lisa Brennan kirjoittaman Pikkusintti-kirjan ja siinäkin on vielä 123 varausta ennen minua. Kun sen varasin, silloin ennen minua oli varauksia 513, joten kyllä se jono liikkuu! Sitten Junger tuolla HS:ssa pitää lukutaitoa tarpeettomana ja turhana....

Tässäpä tätä jutustelua taas tulikin, joten nyt pian on uutisten aika.

Rapu

Minäkin syön joskus harvoin häränfileepihvin, viimeksi toukokuussa Suomenlinnassa, namskis. Itse en osaa sellaista paistaa, siitä tulee joko kengänpohjaa taikka liian kuivaa sitkistä.

Tuli ihan nälkä kun luki teidän syömisistänne, täytyy mennä kaapille katsomaan, mitä söisi iltapalaksi.

Meillä tuli äsken hiukan vettä, sen verran että asfaltti kastui.

Cee

Hyvää viikonloppua, minä lähden mökille. Kantarelleja on nähty, ehkä joku tattikin osuu silmiin. Mustikoita ihan pihapiiristä ainakin sen verran kuin pariin viiliin tarvitaan.

Hyttysistä ei liene pelkoa suuremmassa määrin.

Joillakin on taito valita sellaista musiikkia radiossa soitettavaksi, että se jää kuulijaan. Juuri nyt Jari Sinkkonen tekee sitä ohjelmassaan "Liian kaunista kuunneltavaksi". Kerrassaan upeaa musiikkia! Arvostan miestä suuresti myös ammattinsa takia; lastenpsykiatri, jolla järkevimmät kuulemani mielipiteet lapsista ja heidän kasvatuksestaan tämän päivän melskeissä.

Eilen iltayöstä sattui hauska episodi, kun koirat ja pojanpoika täällä olivat. Poika oli jo nukkumassa kun yhtäkkiä kuului hänen huoneestaan huuto: vaari. Siellä poika oli herätetty unesta, kun toinen koirista oli hypännyt hänen sänkyynsä ja innolla nuoli pojan naamaa ja korvia. Kumpikin koira tykkää lapsista yli kaiken ja toinen niistä keksi tilaisuuden osoittaa se. Huoneen ovi oli huonosti kiinni, joten koira sai sen auki kuonollaan. Meitä kyllä nauratti. Poika ensin hieman säikähti, kun unesta sillä tavalla herätettiin, mutta ei sitten enää ollut moksiskaan. Hänkin on koirien kanssa hyvä kaveri ja tykkää niistä kovasti.

Pitäisi lähteä kauppaan, mutta ei yhtään huvita. Päivä päivältä lisääntyy haluttomuuteni mennä minkäänlaiseen kauppaan, etenkin ruokakauppaan. En tiedä, mistä johtuu, mutta näin vain on. Onneksi siippa siellä käy aika mielelläänkin.

Ongelmana siipan kauppareisuissa vain on se, että kun pyydän häntä tuomaan maitoa ja leipää, niin hän tulee kotiin kahden täyden kassin kanssa; hän on melkoinen heräteostaja. Itse kun sinne menen, niin ostan todellakin vain sen maidon ja leivän.

Ei meillä onneksi kuitenkaan kovin paljon ruokahävikkiä tule. Välillä kyllä joskus tympii, kun ruokaa jää yli ja sitä samaa sitten joudutaan syömään ehkä kolmenakin päivänä, eikä se aina ole kivaa, vaikka kuinka herkkuruokakin olisi kysymyksessä. On kaksi ruokaa, mitä voin syödä montkin päivää peräkkäin. Ne ovat itse tehty hernekeitto ja kaalilaatikko, jolla Rapunenkin aikoo tänä viikonloppuna herkutella. Niistä en saa kylläkseni.

Sain juuri äsken tietää, että eräs sukulaismies on päässyt eroon tinnituksesta akupunktion avulla. Nyt ryhdyn minäkin selvittämään sopisiko se omaan tapaukseeni.

Leppeää kesälauantaita!
am

Meilläkin U käy aina nykyään kaupassa, mutta olen kirjoittanut hänelle lapun mukaan, tuo ne plus omat heräteostoksensa. Kerran hän löysi taskustaan edellisen lapun, sekä uuden lapun, ei ollut varma kummat piti tuoda, toi molempien lappujen ostokset. Näin meillä oli kaksinkertainen määrä esim tommaatteja ja kurkkua, mutta syötyä ne tuli. Käy yleensä ilman puhelinta kaupassa, koska se soi aina kuulemma kesken kassanmaksuja ja samalla nokkakin alkaa vuotaa.

Cee

Kesälauantai on leppeä, kuten amummu toivottelikin!

Minä saunoin juuri ja olisin halunnut jäädä ihastelemaan iltaa ja maisemaa tuonne viherhuoneeseeni saunan jälkeen vaikka koko illaksi, mutta hiukset täytyy mennä föönaamaan ennen kuin kuivuvat kokonaan.

Järviradio soittaa taas vanhaa tanssimusiikkia taustalla ihmisten toiveiden mukaan. Joku toivoi juuri Mattia ja Teppoa! En kuullut mitä kappaletta, mutta pianhan sen kuulee.

Nyt on mentävä hiusten kimppuun. Hyvää illanjatkoa!

Rapu

Hyvää sunnuntaita, vaikka sää onkin harmaa täällä meillä päin ainakin!

Lueskelin Hesaria, nukuttuani ensin puoli yhdeksään, mitä ei usein tapahdu ja innostuin lukemaan myös jääkiekkoilija Janne Virtasesta, kun huomasin että hän puhuu myös isänä.

Hän kertoo kertovansa lapsistaan ja perhearjestaan Twitterissä ja mediassa yleensä ja saanut myös siitä avoimuudestaan moitteitakin. Hän kertoo moittijoille vastanneensa, että hänelle käy, ettei kirjoita sinne sitten mitään, koska hänen täytyy olla oma itsensä tai ei sitten ollenkaan kirjoituksia.

Niinhän mekin (mummot) teemme täällä. Meille tärkeitä asioita ovat arkiset perheasiat, ei mitkään maailmoja kaatavat ihme uudistukset! Minä voin myös sanoa omastapuolestani niin kuin tuo jääkiekkoilija isä, että voin olla myöskin kirjoittamatta, jos en voi olla täälläkin oma aito itseni.

Mutta nyt sitten täytyy ryhtyä pilkkomaan kaalia, jos aion syödä tänään kaalilaatikkoa!

Hyvää päivänjatkoa!

Rapu

Tuosta musiikkimausta tuli mieleeni yksi juttu, jossa olimme monta naista koolla ja aloimme puhua musiikista. Yksi nainen oli sitä mieltä, että ei ole perempaa laulajaa maailmassa kuin Mario Lanza, jota verrattiin jopa Enrico Carusoon. Lauloihan Lanza hyvin, mutta ei ollut minun lempparini. Mutta tämän naisen vakaa ihailu Mariota kohtaan lopetti meidän muiden puheet mielimusiikista, koska tämä nainen meni aivan fanaattiseksi tästä idolistaan.

Toisen tapauksen muistan, kun meitä oli neljä naista koolla, jotka harvoin tapaamme kun yksi meistä alkoi haluta kuunnella Vesku Loirin Lapin kesää ja me muut emme saaneet puhua mitään sinä aikana. Kun se kuuntelu ei loppunut siihen, sanoin asunnon emännälle, että en ole tänne tullut kuuntelemaan Vesku Loiria vaan haluan keskustella teidän kanssanne. Olimme jokainen miesten vaimoja, jotka olivat patikkaretkellä Lapissa. Miehet siis kamuja keskenään ja me naisetkin tunsimme toisemme heidän myötään. Tosin yhden näistä miehistä tunsimme U:n kanssa jo lapsuudesta, samoin hänen vaimonsa, joka oli illan emäntä.
Cee

Uusi viikko taas käsillä. Kohti joulua mennään:)) Tänään onkin taas kokonainen kettispäivä. Siippa on niitä juuri hakemassa. Tulee siis lenkkeiltyä ainakin kolme kertaa, koska lähtevät kotiin vasta iltauutisten aikoihin. Toivottavasti ei kovasti sada. Ukkosta ovat myös luvanneet ja silloin saattaa sadetakkikin olla tarpeen.

Eilen olimme taas yksissä rippijuhlissa. Niitä on tässä alkusyksystä vielä kahdet tiedossa. Sitten meneekin pari vuotta ennen kuin seuraava ripparirypäs on käsillä. Lapset ne vain kasvavat. Me vanhat vain viisastutaan;)

Olipa tänään HS:ssa hyvä vastine taannoiseen, Mikael Jungnerin möläytykseen, ettei lukeminen tärkeää ole. No, hänestähän sen huomaa. Itse luen paljon, mutta viime aikoina se ei oikein ole luontunut, kun tuolla kipeällä kädellä on vaikea pidellä kirjaa. Istuessa se onnistuu, mutta kun tykkään lukea nimenomaan sängyssä, niin siellä on kirjan pitely kivuliasta. Sanomalehdenkin pitely sattuu, vaikka sitä luen aina istuen. Netistä kyllä lueskelen kaikkea, mutta kirjan pitää olla kirja ja sanomalehden sanomalehti. Ugh!

Kyllä minuakin ihmetyttää, miksi ei saisi kirjoittaa perhe- ja kotiasioista. Ikäänkuin se olisi jotain typerämpää kuin muut elämän aiheet. Niinhän meitäkin nimitellään nyplääjämummoiksi. Halveksuntaa se on. On fakta, että jos naiset eivät pitäisi perhasioita yllä, niin todellisessa kuin virtuaalimaailmassakin, niin kuka sen sitten tekisi. Ja perhehän on useimpien ihmisten kantava voima, elämän energialähde. Sitten vielä voivotellaan, kun naiset eivät ole miesten tapaan laumoin tunkemassa korkeisiin virkoihin, johtajiksi ja muihin nokkahommiin. Monet naisten kommentit, joita esim. lehtien haastatteluissa ja keskustelupaltoilla saa lukea, kertovat perheen ja kodin olevan (vielä) naisille etusijalla, ennen työelämän "kulmahuoneen" valloitusta.

Onkohan LiisaO saanut metsästä saalista.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille
am

Kotona taas, ja hyvä niin. Kaksi päivää on sopiva aika olla poissa. Ei sieltä metsästä saalista saanut, vähätkin mustikat ovat kuivuneet. Aika kului lukiessa, ristikoita tehdessä ja pieniä luontotapahtumia seuratessa. Illat alkavat olla pimeitä. Minne tämä kesä on oikein mennyt?

Lukeminen on minulle toinen luonto ja saman "paheen" on tytär perinyt. Jo vauvana ollessa hän katseli kuvakirjoja ja lukemaan opittuaan alkoi piankin käydä kirjastossa. Sen lisäksi että työsuhde-etuna pääsin helposti käsiksi uutuuskirjoihin. Pohjimmaltaan lukuinnostukseni tietysti juontaa lapsuuskotiin; sekä isäni että äitini ja kaikki veljet olivat kovia lukijoita. Ja siitä taaksepäin: kouluja käyneet isän vanhemmat lukivat tietysti, mutta kouluja käymätön äidinäitipä kirjoitti itse runoja!

Ennen mökille menoa nautimme vähän toisenlaisesta perinnekulttuurista. Kotiseutumuseon rannassa esitettiin vanhoja tukkimiestaitoja, nähtiin muun muassa tukkimiehen vala ja näreen taivutusta: monen metrin pituinen ohut näre kieputettiin tolpan ympärille pyöreäksi pesäksi. Voimia vaativa temppu - jos se piiska olisi päässyt irti, lähimpien katsojien naamat olisivat olleet vaarassa.Tukkimiehen vala taas tapahtuu niin, että kelluvaan pölliin lyödään puoshaka pystyyn ja tukkilaisen on kierrettävä sen ympäri saappaat kuivina ja lopulta kumarruttava suutelemaan virran vettä. Näytöksessä olivat maailmanmestarit, paikalliset Mikkosen veljekset asialla. Koskenlaskua emme tyynen joen varrella päässeet näkemään, niistä on erillisiä näytöksiä kuuluisilla Ruunaankoskilla. Vanhan ajan tukkilaiselämää esiteltiin sekä valokuvina että paikalle sisustettuina tukkikämppinä. Kyllä tuli muistoja mieleen nuoruudesta, jolloin monet tutut koulupojat menivät kesäksi tukkilautoille töihin.

m

Minulla on yksi vanha valokuva, missä isä keikkuu tukin päällä keksillä huitomassa. Oli nuorena miehenä uittohommissa vähän aikaa. - Käyhkön "Kaksi vanhaa tukkijätkää" menee aina sieluun saakka.
am

Aamupäivää!

Harmaa on tämä aamupäivä ainakin säänpuolesta, eikä mitään muutakaan erikoista valoa ole nyt näkyvissä. Pääasia on kuitenkin, ettei anna harmauden nujertaa.

"Nujertajia" elämässä on aina ja tuolta Hesarista luin juuri nuoren miehen hyvin tähänkin päivään osuvan kolumnin, nimeltä "Aina joku haluaa alistaa muita"

Alistajia löytyy aina. Alistaminen on vallankäyttöä, missä "yli-ihminen" kuvittelee olevansa muita ylivoimaisesti parempi ja näin ollen hän voi sosiaalisessa elämässäkin alistaa muita, valeita levitellen ja yrittäen aivan oman mielikuvituksen luomina "totuuksina" levittää "juoruja" ja yrittää näin kääntämällä saada kaikki asiat toista vastaan ja asettaa toiset myös keskenään toisiaan vastaan, nostaen näin itsensä ylitse muiden.

"Alistaminen on tasa-arvon ja itsenäisyyden vastakohta."

Mites tuo tuntui niin oudon "tutulta" tekstiltä? Ikään kuin tuollainen "sosiaalisuus" olisi hyvinkin tullut tutuksi myös näiltä ketjuilta?

Ei "tikutella", vaikka onkin "tikkutiistai!" Pysytään totuudessa! Ja - Ihmisinä!

Rapu

Tikkutiistaita täältä böndeltäkin!
Loppukesän maku säässä on nyt vahva. Kettislenkillä lämmitti hikeen saakka aurinko, mutta raikas tuulonen välillä leyhytteli. Siellä missä kettikset nyt asuvat on lähes silmänkantamattomiin jo upeat värit saaneita viljapeltoja, joissa katse lepää. Kohta varmaan alkavat puinnit.

Joskus kauan sitten asui perheemme myös viljapeltojen laidalle rakennetussa taloyhteisössä, missä talojen värit oli otettu loppukesän ja alkusyksyn luonnon väripaletista: eri keltaisen ja punaisen sävyjä. Huomasin taannoin po. alueella kulkiessani, että taloyhtiö remontissaan oli maalannut kaikki talot vain kahdella värillä ja vuorilaudat kirkuvan valkoisella. Koko suunnittelijan idea talojen luontoa mukailevasta värityksestä oli pilattu.

Naurattaa, kun tuolla papparaisten ketjussa pitää oikein olla esilukija, esikatselijasta puhumattakaan. Eivät taida muuten saada selvyyttä kirjoituksista ja sadoista linkeistään. Eipä mittään, naapuriapuhan on hieno juttu. Joskus on sanottu, että poliisejakin on aina kaksittain; toinen osaa lukea ja toinen kirjoittaa;))

Älkää "mummot" vaan uskoko mitään mitä kirjoitan. Kaikki on kuitenkin sepitettä tuomarimme Alin mielestä.

Voi vain kysyä, saanko jotain gloriaa pääni päälle, jos fantasioin käynnistä kotiseutumuseossa;)))

Huomenta!

Ukkoskuuro ohi ja nyt näyttää jo siltä, että aurinko tulee pian esiin. Minun pitäisi lähteä käymään postissa ja sitä en muista, koska edellinen käyntini Rautakiskassa oli noissa merkeissä? Samalla käyn kaupassakin ostamassa lähinnä vihanneksia ja hedelmiä.

Muuten on aivan tapahtumaköyhää elämää ja se on hyvin rauhoittavaa! En kaipaa mitään jatkuvaa menoa, vaan viihdyn hyvin aivan omien harrastusteni kanssa. Pakko ei sovi minulle - vaikka joskus sitäkin on "pakko" sietää ja toimia sen mukaan.

Mukavaa päivänjatkoa!

Rapu

Minutkin herätti tänä aamuna ukkonen. Olisin nukkunut mielelläni pidempäänkin, mutta luonto määräsi toisin.

Kohta lähden naapurikaupunkiin lounaalle, susheja syömään. Ne ovat suurta herkkuani, joita kylläkin aika harvoin syön. Niissä on runsaasti riisiä, josta mahani usein alkaa valittaa, kuten paljosta perunasta ja pastastakin. Mutta ovat niin hyviä, että välillä pitää uhmata mahan tuntemuksiakin. Olen suunnitellut, että opettelisin tekemään niitä itse, jolloin voisin laittaa riisiä oman mieleni mukaan. Vielä en ole kerinnyt;)) ryhtyä tuumasta toimeen. Ehkä joku päivä.

Eilen kävi ilmi ihan konkreettisesti, kuinka eläkeläisillä on kiire. Yritimme ystäväni kanssa löytää yhteistä, sopivaa päivää käydäksemme jo jokakesäiseksi traditioksi muodostuneella keikalla Iittalan naivistien näyttelyssä ennen kuin se tämän kuun lopussa suljetaan. Sellaista päivää ei löytynyt. Minulla menoja jonkin verran vähemmän kuin ystävälläni, jota mm. sairauden hoito kuljettaa paikasta toiseen useana päivänä juuri näinä viikkoina.

Tänään sain vihdoin tehtyä valituksen minua suuresti risovasta asiasta. Kuntamme siirtyi HSL:n asiakkaaksi ja matkojen maksaminen muuttui sen mukana, kuten kulkeminen julkisilla yleensäkin. Jotain alennuksiakin HSL myöntää vanhoille. Me 7-kymppiset pääsemme kulkemaan puoleen hintaan hiljaisena aikana, aamuyhdeksästä iltapäivään. Mutta tuota lippua ei saa ostaa mobiilisovelluksella, vaan vain henkilökohtaisella matkakortilla. Kortti minulla kyllä on - se lähetettiin kaikille kuntalaisille - mutta sitä en käytä. En halua kuljettaa mukanani ja muistaa yhtään ylimääräistä rompetta, kun liikun julkisilla. Matkaliput ostan aina puhelimellani, mutta se ei nyt HSL:lle käy tässä seiskymppisten tapauksessa. Siitä valitin. Saa nähdä saanko vastausta.

Mutta nyt menoksi. Hyvää päivää teille!
am

Tuntuu hassulta ajatus, että lähes kaikilla on puhelin, firmoillakin. Silti puhelimella ei pääse oikeastaan mihinkään. Jo parin päivän ajan olen puhelimella yrittänyt varata aikaa vakihuoltamostani, siinä onnistumatta. Tänään lähes sattumalta löysin po. firman sivun netistä, missä ajanvaraus"kaavake"; puhelimella ei enää aikaa voi varatakaan. Vastaavat kai sitten anomukseeni , jos ajan minulle löytävät. No, jos ei kohtapian kuulu mitään niin sitten vaihtuu huoltamo.

Eilen kuulin taas terveydenhuollostamme jutun, jota en lähes voinut uskoa, mutta pakko on. Sisareni eräs tuttu oli toukokuun alussa käynyt magneettikuvauksessa jonkun vaivan selvittämiseksi. Hänelle oli sanottu, että tuloksista soitetaan 15.8.!!! Miten voidaan 3,5kk pitää ihmistä epätietoisuudessa! Sisareni selviää vastaavasta vain! kahden kuukauden odotuksella! Rikosluontoista toimintaa julkiselta. Jos vaiva on vakava, niin silloin viikkokin on liikaa potilaalle.

Olemme siipan kanssa olleet pari vuotta soteyhtymämme valinnanvapauskokeilussa ja voineet sen turvin käyttää yksityistä lääkäriasemaa. Ja homma on pelannut loistavasti. Sinne on saanut lääkärin ajan usein samanakin päivänä, ja pisinkin odotusaika on ollut kolme päivää. Laboratorioon pääsi, kun vain meni ovesta sisään. Taannoin olkapääni kuvauksistakin sain tulokset samana päivänä, ei kuukausien päästä.

Nyt tuo kokeilu sitten loppuu. Tänään saimme soteyhtymältämme sitä koskevan kirjeen. Kirjeen lopussa sanottiin, että jos haluamme voimme jatkaa ko. yksityisen aseman käyttöä, mutta omalla kustannuksella. Siis ihan kunnanviskaalit antavat minulle luvan käyttää yksityistä lääkäriä!! Hienoa palvelua! Pitäisi ehkä lähettää sinne kirje ja kiittää moisesta armosta.

Siipan kanssa siis siirrymme ensi kuun alusta taas oman tervarin asiakkaiksi. Ja se kyllä surettaa; lääkäriin pääsee vasta kun on pää kainalossa, muutoin vain hoitajan puheille, jonka jälkeen menee vähitnään viikkoja ennen kuin saa ajan (jos po. hoitaja lääkärikäynnin tarpeelliseksi toteaa), kuvantamistutkimuksien sijaan siellä käsketään syödä buranaa, labraan on tuntien jonotus. No, lohtuna on ettemme ole ainoita sillä hihnalla.

Täytyy varmaan tästä lähin yrittää pysyä terveenä vaikka väkisin, jottei tarvitsisi lääkärin apua. Omena päivässä pitää lääkärin loitolla, sanottiin ennen. Pitäisiköhän tänä päivänä syödä kaksi.
am

U:kin sai eilen puhelimeensa tekstiviestin, että hän saa netistä pankin sivuilta jonkun uuden yhteydenottokoodin/viestin jostain asiasta ja sitä asiaa me emme netistä pankin sivuilta löytäneet. Joten jätimme asian siihen.

Noin kuukausi sitten tilasin pari tavaraa ja niiden pitäisi jo olla tulleet läheiseen ärrään, mutta mitään ei ole ärrältä kuulunut. Firmalta sain ensin tiedon, että tavarat on lähetetty ja saapuvat 2 viikon kuluttua, sitten tuli uusi tiedote s-postiin, että tavarat on lähetetty ja saapuvat 7-10 pvän kuluttua. Mitään pakettitunnistetta en ole saanut, joten odotellaan nyt vaikka tuomiopäivään asti.
Ennen on aina tullut puhelimeeni sen paketin tunniste ja että on haettavissa. Onkohan sekin lopetettu, ja pitäisi osata netistä etsiä se paketti jostain posti.netistä, mihin palveluun emme ole kirjautuneet, enkä kirjaudu jatkossakaan.

On kyllä ärsyttävää. Joka ainoaan asiaan pitäisi olla tunnisteet ja salasanat, että pystyy hoitamaan mitään.

Cee

Helteistä päivää, tai ainakin siltä tuntuu, on hautovaa. Aamuyöllä oli ollut ukonilma ja salamoinut noin tunnin. Minä en siihen herännyt, lievää sateen ropinaa jossain vaiheessa kuulin.

Taas tuli käytyä labrassa, saa nähdä onko CRP ja La alentuneet. Olkanivel on ainakin edelleen kipeä, haittaa kaikenlaista toimintaa, esim astioiden laittoa tiskikoneesta kaappeihin, jonka hylly on hiemankin korkeammalla kuin käteni nousuvara, hiustenlaitto, painavan oven avaus esim talomme ulko- ja väliovi ovat todella painavat, ym puhumattakaan kaikesta muusta pikkuaskareesta, jota olkanivel haittaa. Onhan minulla onneksi U, joka auttaa kaikessa mahdollisessa, kuten A-mummulla siippansa.

Meillä täällä ajaa se pieni robottibussi Aurinkolahden ja metroaseman väliä, äskenkin se ajoi meidän edellämme, mutta kyllä siellä on ihminen varmistamassa sen kulkua. Näitä on muuallakin Helsingissä kokeilussa. Uskaltaisikohan sellaisen kyytiin silloin, kun se elävä ihminen ei ole mukana varmistamassa kulkua. Meillehän aiottiin jo ajat sitten laittaa metrot itsekseen kulkemaan, mutta kyllä niissä edelleen on kuljettajat ohjaamossa.

Cee

HS:ssa oli tuosta robottibussista juttua, ja siinä myös sanottiin, että operaattori on aina mukana, joten joku bussin kulkua vahtii edes vähän.

Jotenkin ihan älytöntä, että kaikissa mahdollisissa töissä ihminen halutaan pois - pienentämästä tuottoja. Silti ihmisten pitäisi jollain pelillä saada elantonsa hankittua. Pitäisi laittaa joku veroluonteinen sivukulu myös koneille, kun niistä ei tarvitse maksaa ihmistyövoiman sivukuluja. Työstä pois sysityille ihmisille sitten maksellaan kaikenlaisia tukia, jotta eläisivät. Mutta se, että vain pysyy hengissä ei läheskään kaikkia tyydytä. Pitäisi olla jotain järkevää tekemistäkin, muutakin kuin pelaamista. - No, on tietysti tehtäviä, missä kone voi olla varmempi kuin erehtyväinen ihminen.

Tänään vihdoin sain huollon autolleni, kun menin paikan päälle sitä varaamaan. Mies siellä sanoi, että on niin paljon töitä, ettei kerkiä puhelimeen vastaamaan eikä nettiviestejä katsomaan. Luulisi, että siinä olisi jo varaa palkata vaikka osapäiväinen toimistohenkilö hoitamaan yhteydenotot.

Aamulla on minulla aikainen herätys. Laiva Tallinnaan lähtee jo klo 9 ja täältä satamaan kestää vähintään tunnin, kun on arkiaamu ja kaikki väylät täynnä autoja. Illalla perillä menemme katsomaan ja kuulemaan Trubaduuria Birgitta-luostarin kirkkoon, sen raunioihin. Ja sitten yöllä esityksen jälkeen taas parannamme hotellihuoneessa maailmaa hyvästä viinistä ja herkkupaloista nauttien.

Ja sunnuntai-iltana herkkujen nauttiminen jatkuu täällä kotikunnailla: on vanhemman poikamme synttärit. Samalla juhlistamme molempien poikiemme suorittamia tutkintoja. Nuorempi poika kyllä valmistui jo reilut pari vuotta sitten, mutta ei halunnut mitään kekkeriä silloin pitää. Nyt toisen pojan naisystävä haluaa tuon juhlistamisen järjestää. Emmekä pistä hanttiin. Minä tuon laivalta samppusta ja ostan kaupasta grillattavia. Tällä kertaa minun osuuteni huoltojoukoissa on siis hyvin pieni. Ihan mukavaa välillä sekin.

Nyt iltapäiväkahville. Siippa osti pullaa!!
am

Kiitos, Cee! Nämä minun sosialistijutut;) yleensä pakkaantuvat samaan pinkkaan, kuten nyt viime viikkoina on ollut. Parin viikon päästä on vielä yksi retki, Narvaan, mutta sen jälkeen alkaakin taas hiljaiselo. Se hämäränhyssy. Konsertteja ja oopperoita on kyllä syksyn mittaan tiedossa, mutta ne ovat ihan muunlaista kanssakäymistä. Konsertissa voi olla kuvaannollisesti ypöyksin, vain taide puhuu.

Itse asiassa esim. musiikkitapahtumaan on minusta melkein mukavampi osallistua yksin kuin seurassa, missä ainakin väliajoilla pitäisi ylläpitää jonkinlaista seurustelua kaverin kanssa. Yksin ollessaan saa olla ihan omissa mietteissään. Ja jos puhetarve yllättää, niin ei konserttia, missä ei jotakuta tuttua tapaisi.
am

Käytin läppärin huollossa. Sain seuraavana päivänä takaisin. Nopea homma, kun piti vain jotain roinaa poistaa.

Minä en ole aikoihin tarvinnut miesvoimaa mihinkään. Olen järjestänyt elämäni niin, että pärjään ilman. Tänne muuttaessani oli molemmissa päissä yksi mies lastaamassa/purkamassa pakua. Muuten hoidimme muuton tyttären kanssa kaksistaan.

Lyhyt pituuteni joskus vaikeuttaa tiettyjä asioita. Niinpä kerran kävi huoltomies putsaamassa katon rajassa olevat ilmastointiritilät.

Teidän kahden ukon miesvoimaan kuuluu alituinen yritys nujertaa tänne kirjoittavia naisia.

Näin taas ihmeunia viime yönä. Olin katselemassa jotain suuria asuntoja Helsingin Ullanlinnanmäellä ja asuntoa esitteli yksi minulle ennestään tuttu nuori nainen ja hänen kaverinsa. Huoneet olivat valtavan isoja, oli lakatut parkettilattiat ja isot sängyt joka huoneessa. Mukaan ilmestyi myös nuoria miehiä, kaikki asuivat siinä samassa asunnossa. Kysyin, miten kauhea vuokra teillä on. sanoivat että kolmesataa per nuppi. Ihmettelin että niinkin halpa. Kysyin, että omistaako tämän asunnon joku yksityinen vai firma? Se jäi epäselväksi, mutta siivooja siellä kuulemma oli, joka puunasi paikat. Sitten lähdimme sieltä asunnosta ja olimme taas yhtäkkiä korkeilla kallioilla, jotka valuivat vettä. Ylöspäin piti koko ajan kiivetä ja minä en pysynyt nuorempien mukana, vaan eksyin ja etsin ulospääsyä sieltä kaltseilta jonnekin alfalttitielle, missä kulkee muitakin kuin minä. Kun ulospääsyä ei ollut näkyvissä, ajattelin, että miksi helkkarissa katson tällaista unta ja heräsin. Oli turvallista olla taas omassa himassa, eikä missään vaarallisen liukkaassa vuoristossa kiipeilemässä ulospääsyä etsien.

Cee

Pihallamme oli äsken suppailulauta kuivumassa puun alla ja mies vei sen ulkovarastoon. Oli todella väsyneen näköinen askel miehellä, kun hän vei sitä melaa varmaan kotiparvekkeellensa. On varmaan suppailu kovaa puuhaa jalkalihaksille merellä, verrattuna ehkä pieneen järveen. Ei ole kokemusta mistään tällaisesta minulla enkä pysyisi sillä laudalla varmaan hetkeäkään kun olisin jo meressä huutamassa apua.

Cee

Terveiset eteläisestä naapurista! Matka meni taas hienosti. Kiitos ensisijaisesti mahtavan matkaseuran, mutta hotellikin osoittautui loistavaksi - emme aiemmin ole ko, hotellissa olleet. Oopperaesitys hurmasi, paitsi katsomon tuolit olivat epämukavia, ovat olleet sitä aina, ja osa porukastamme kärsikin niillä istuissaan tuntemuksia selässään, minä muiden mukana. Mutta ne vaivat peittyivät upeaan musiikkiin. Sanotaan, että mitäpä nainen ei kärsisi kauneuden tähden. Pätee myös musiikkiin.

Tänä iltana vietämme synttäreitä ja valmsitujaisia. Kauhistuttaa, että oma lapsi on lähempänä viittä kuin neljää kymppiä. Minulla ei näissä kekkereissä ole listattuja tehtäviä muita kuin samppuksen ja grillattavien hankintaa. Ja ne on hoidettu. Äsken tein ylläriksi kuitenkin ison pastasalaatin ja rapsutin siipan kanssa kassillisen pottuja. En oikein osaa olla tekemättä mitään. "Kokoonkutsuja" on valmistanut vaikka mitä syömistä, joten sapuskaa piisaa. Ja jos nyt sitten ruokaa jää, niin se laitetaan jakoon kaikille "koiran pusseihin". Niillähän voi hoitaa huomisiakin syömisiä.

Täällä näköjään taas solvattu naisia ja heidän elämäänsä, ja esitelty kaiken yläpuolelle asettuvia ylivertaisesti viisaampia elämisen malleja. Että pitääkin joka käänteessä olla esittämässä ja vakuuttelemassa omaa viisauttaan! Mutta :"...tyhmä viisas ei näe omaa tyhmyyttään, koska on olevinaan niin viisas".

Leppoisaa pyhäpäivää!

Kiva, että A-mummun matka meni hyvin ja musiikki oli nautittavaa, pl tuolien epämukavuus. Harvalla tuolilla on mukava istua pidempään, sen olen huomannut. Pakottaa jaloittelemaan välillä. Esim espanjalaistyyliset, korkealla suoralla selkänojalla olevat koristeelliset puutuolit, missä istuinosa on sellaista punottua juurakkoa, ovat todella pahat istua pitkällä päivällisellä. Tarkoitus on varmaan, ettei syö liian kauan, ja konsertissa, ettei nukahda kesken esityksen ja ala kuorsata. Tarkoitus kaikella!

Cee

Aurora : "Olipa avuton kommentti. Ei tässä ollut kyse siitä, kuka on mitäkin keksinyt.

Etpä uskaltanut vastata a-mummulle, heh heh."

Missä se lehmän kysymys, mihin muka en uskalla vastata? Lehmän henkäykset kun eivät juuri yleensäkään ole kuin pieruja saharassa.

Kaksi vanhaa vanhaa varista ... nuokkuu ...

Kyllä tosiaan nyt ulkona näyttää loppukesältä. Varmin merkki ovat nuo naapurin pihan tulenpalavan punaiset pihlajanmarjat. Niistä tulee mieleen myös kouluvuodet. Joka syksy - ei sentään lukiossa - kuviksen tunnilla piirrettiin/maalattiin pihalajanmarjaoksia, joita oppilaat opettajan pyynnöstä toivat mukanaan kouluun piirustusmalleiksi. MInäkin niitä aika usein toin, koska kotimme lähellä kasvoi paljon pihlajia. Niitä osasin minäkin piirtää, mutta muuten kuvaamataitoni oli vähän täältä sinne päin. En kuitenkaan ihan luokan kehnoin ollut.

Piirtämisestä tuli mieleen keskikoulun kuvaamataidon opettajani. Hän oli Tulenkantajiiin kuulunut Ilmari Pimiä. USein kun me likat piirrettiin, niin hän luki meille omia runojaan. Hän oli muuten kamalan - liian? - kiltti, mutta joskus sai raivareita, kun me likat häntä kiusattiin. Sen ikäset likat osaavat sen taidon.

Kohta on taas vuorossa kettislenkki. Olivat olleet viikonloppuna lomapaikassaan. Siellä toinen koirista oli kaivanut itsensä tarhan aidan alta vapauteen, mutta ei ollut lähtenyt "haneen", kun kaveri ei tullutkaan perässä. Se oli jäänyt pihaan odottelemaan, mistä sitten hoitaja sen yhytti ja toimitti takaisin tarhaan. Jos se olisi lähtenyt menemään, niin olisi sen kiinni saaminen voinut kestää. Näiden poikien edeltäjä-kettis myös kerran karkasi samaisesta tarhasta ja laukkasi itsensä lähes tainnuksiin, tuntitolkulla villisian perässä.

Mutta nyt vaatteisiin ja menoksi. Hyvää uutta viikkoa!
am

kyllä on todella syksyisen näköistä, puista on pudonnut lehtiä ja ne ovt aivan keltaisenaan maassa kun niistä on väri kaikonnut. Puissa ne ovat vielä aivan vihreinä. Ja pari tuntia sitten satoi kaatamalla.

Ex-miniäni koirat olivat myös kaivaneet heidän aitaukseensa kamalat onkalot maahan, mutta eivät karanneet.

Cee

Sain tänään tiedon labratuloksista, että CRP on nyt 21 (oli aiemmin 64) ja La oli 43 (aiemmin 87) eli alentuneet, siis parantuneet. Olkapään jatkohoidosta ei mitään puhetta. Miten A-mummun olkapään tilanne on nyt, kun olet muutaman kerran käynyt fyssarilla. Minulle ei olisi fyssarista apua, korkeintaan kortisonipiikki voisi tehota suoraan siihen niveleen.

Cee

Katsokaa ja ihmetelkää, ammulla on tiatoo, mutta ei sano. Ties vaikka olisi ratkaisun avaimet käsissään. Eiku auton avaimet. Ja sit mökille huljuttamaan varpaita veteen.

"Kyllä niistäkin asioista puhun - sattuneesta syystä jopa tiedänkin paljon, luultavasti ilmastonmuutoksestakin jo paljon ennen sinua - mutta ihan muussa seurassa. "

Hei Paula ja muut kohtalosisaret

Tänään oli minulla onnenpäivä, kaksi oikein ja vain yksi väärin. Likaisten sormenjälkien poisto ovenpielistä kävi kuin leikki, kun olin keksinyt ostaa Tokmannilta taikasienen. Mitähän tökottiä ne on siihen pannut mutta tulos oli loistava.

Paluumatkalla nappasin kirppiksen ovenpielestä kaksi ilmaista puseroa, toinen oli pyjaman yläosa, toinen pikkupusero kiiltävillä napeilla. Olin taas kunniaksi suvulleni jonka tunnuslause kuuluu: kun ilman saa, syö vaikka hotapulveria. Jo velivainajani oli vakiovieras kaikissa maistiaisissa.

Nämä löydöt häivyttivät sen nolouden tunteen, jonka koin marketissa, kun unohdin maksaa itsepalvelukassalla. Onneksi siellä seisoskelee yksi myyjä juuri tällaisia tapauksia varten ja nätisti muistutti minua maksamisesta.

Sonja Qveflander

Paulan hommia minäkin tänään tehnyt jonkin verran. Pojanpojan herkkua, nakkikastiketta tein ison kattilallisen. Hän tuli meille koulun jälkeen hoidossamme olevia koiria lenkittämään ja leikittämään. Syötiin täällä yhdessä, ja loput sai poika mukaansa, jotta on huomennakin koulun jälkeen ruokaa valmiina. No, kävin itsekin koirien kanssa ulkona, mutta mitään erikoista ei nyt ole kerrottavana niiden tuotoksista. Kerron, kun niin käy;))

Minua sangen suuresti ihmetyttää "keskustelu" totuudesta ja valheesta, missä etupäässä (muka) me naiset elämme. Mitähän hittoa se tarkoittaa! Kuka tietää, että on valheesta kyse, kuka (muka) tietää totuuden? Olisi mielenkiintoista tietää, miten ne määritellään. Samoin kuin käsitteet "laput silmillä" ja "rajallinen käsitys". Papparaisetko ne muka tietävät. Jep, jep, nauru pidentää ikää.
am

Kyllä tuli kalliiksi korvan puhdistuksessa käynti! Tuli lähtiessä kiire, enkä kerinnyt ennen lähtöä pestä käsiäni, joissa naamarasvaa. Kun sitten parkkeerasin autoa ahtaaseen väliin, lipsahti käteni ratin pidossa ja niin torppasin toiseen parkkeerattuun autoon kunnon skraadit. Vähän nyt kyrsii. Eikä ole edes perjantai ja 13.p! No, onneksi on vakuutus.

Omaankin autooni tuli jälki, mutta aika vaatimaton. Jälkiä siinä on kyllä ennestäänkin, mutta kun auto on tosi vanha niin kaikkea ei kannata korjuuttaa. Voi tulla maksamaan se enemmän kuin itse auto maksaa nyt. - Kaikkea sattuu, mutta jos ei mittään tee niin ei mittään satukaan. Olisi kai pitänyt peruuttaa korvatohtori ja jäädä punkkaan. No, sitten ehkä olisin pudonnut sängystä ja saanut kipsin käteeni, tjms.

Tänään onkin sitten muuten hiljainen päivä, ei edes kettislenkkiä, kun omistajat etäpäivällään hoitavat sen. Pitäisi taas ruveta etsimään neuleohjeita. Minulla on kauan ollut hyllyssä iso kasa pellavasilkkilankaa, josta aikoinaan piti tekemäni itselleni jakku. Malli vain puuttuu. On vain kovin työlästä ruveta muuntamaan jotain mallia ostamiini lankoihin sopivaksi, kun ne eivät suoraan sovi mihinkään ohjeeseen, Mittailua ja laskemista tarvitaan. Onneksi olen aikoinani opiskellut matikkaa;)))

Kepeätä keskiviikkoa!

On A-mummulla taitoja vaikka mihin, nytkin aikoo alkaa tehdä itselleen jakkua pellavasilkkilangoista, tuollaisia lankoja tuskin olen koskaan nähnytkään. Minäkin aikoinaan aioin tehdä meille sängynpeiton kalastajalangasta virkkaamalla, mutta noin kymmenen palan jälkeen tein niistä paloista tyynynpäällisen ja langat jäivät kaappiin odottamaan uutta tulemista.

Tänään luin lehdestä, miten veritulppa iskee suomalaisten jalkoihin ja nimenomaan laskimoihin. On kipeä tilanne, itselläni on samanlainen juttu melkein, kun valtimot tuppaavat kapenemaan ja aiheuttamaan ahtautta verenkiertoon. Nyt on taas maanantaina aika Meikkuun ja jalkojen verenkierto taas tutkitaan ja itse olen sitä mieltä, että ei hyvältä näytä, mutta jos näyttää, olen tietysti iloinen.

Täällä on kaikenlaista Sonjaa vieraillut, ainakin Sonja O ei ole käynyt täällä, minulla on kirjahyllyssäni kirja Sonja O. kävi täällä, Anja Kaurasen kirja, jolla sai jonkun palkinnonkin aikoinaan.

Minä olen Cee.

Minä aikoinaan luin Sonja Oon alusta muutaman sivun enkä sen jälkeen mitään. Jotkut kyllä kehuvat, mutta minä en innostunut. Muutenkin karsastan Kaurasta, joka ryhtyi sukunimipeluriksi. Meni Saarikosken kanssa naimisiin ja hoputti tämän vaihtamaan sukunimensä Snellmanniksi, jonka itsekin sitten otti. Nyt erottuaan on siis Snellman (vs. Kauranen!) ja mies palasi takaisin Saarikoskeksi. LiisaO voi tietää paremmin, mitä oikeasti tapahtui. Minun tietoni on jostain lehdestä lukemastani jutusta

Aikoinaan kudoin ja ompelin paljon. Lapsillemmekin suurimman osan pito- ja ulkovaatteetteistakin siihen saakka, kunnes alkoivat ynsiä äidin tekemiä; kavereilla oli kaupan vaatteet. Viime vuosina en ole tehnyt kumpaakaan: ompelukone tarttis korjausta, ja neljä vuotta sitten saamani ihottuma sormissa esti kutomisen näihin päiviin saakka. Nyt taas voisin jo kutoakin.

Voip olla että jakun kutominen ei enää kiehdo, jahka jotain mallia alan työstää ja sen vaivalloiseksi huomaan. Saatan sen sijaan ryhtyä tekemään langasta ponchoa, jolla kyllä enemmän käyttöäkin kuin jakulla. Ja sukkia pitäisi kutoa. Lapsille kudoin aikoinaan monet sukat, ja nyt ovat ne kaikki auttamattomasti liian pienet. Kumpikin lapsi on jo pidempikin kuin minä. Siippakin rounuaa uusia villasukkia. Vanhat on jo moneen kertaan parsittu, mutta hyvin ovat kelvanneet, mökkisukkina vallan mainiot.

Sain äsken tehtyä vakuutusyhtiöönikin vahinkoilmoituksen. Totesin, että torppaamani auton omistaa firma, joka on protestilistalla ja ko. autosta on käyttövero maksamatta. Saa nähdä yrittääkö omistaja jotain filunkia korjauksen kanssa. Ehdotti kyllä heti puhelimessa, että sovittaisiin rahalla. En suostunut. Otin kuvat vaurioista, ja vakuutusyhtiö ne minulta saa, jos haluaa tarkistaa asian.

Iltapäiväkahvi tuoksuu. Pitääpä ruveta nautiskelemaan siitä suunkin kautta.

Täältä kaiketi taas viety joku kirjoitus, kun viimeinen kirjoitus listan mukaan tullut eilen 1600 enkä ainakaan minä sellaista löytänyt. No, eipä ollut ensimmäinen poisto, mutta ihan selvästi viestien poistaminen on harventunut. Oliskohan robo saanut täydennyskoulutusta.

Tänään jatkuu taas tauon jälkeen fys.terapia. Aika ahkerasti olen kyllä saamiani jumppaohjeita tällä aikaa noudattanut, mutta ehkä olisi vielä ahkerampi pitänyt olla. Olkapää ja -varsi eivät ole kivuttomia, mutta suht hyvin kärsin sen kanssa toimia. Jotkut liikkeet kyllä sattuvat melkoisesti, mutta niitä yritän välttää. Buranaa tai panadolia en enää ole ottanut moniin päiviin, mikä sekin kertoo, että parempaan päin olen menossa.

Pitää myös selvittää eilisen törttöilyni jäljiltä oman autoni jälkien korjaus. Vakuutusyhtiöstä soitti täti, että minun kaskooni kuuluu joku kolariturva, jonka käyttö kyllä vähentää bonuksiani, mutta jos lokasuojan paikkaaminen maksaa enemmän kuin se, niin silloin korjaaminen tietysti kannattaa. Pitää vielä käydä arvioituttamassa korjauksen hinta vakuutusyhtiön listalta valitsemassani korjaamossa, joka onkin tuossa muutaman kilometrin päässä.

Sitä ennen kohta taas koirapoikia tuulettamaan. Isäntäväkensä hankki kummallekin valjaat ja ihme tapahtui: lakkasivat vetämästä. Tavallinen panta kaulassaan kiskovat niin, että korina kurkusta vain kuului. Joku koiratietäjä on sanonut, että pannassa kiskova koira vetää vielä enemmän valjaissa, kun ei enää kurkkua kurista. Ajan mittaan nähdään kuinka käy, ovatko nyt vain ihmeissään ja kun tottuvat valjaisiin, niin meno taas äityy.

Hyvää päivää!
am

Ihme juttu. Kirjoitin omien koirieni valjaista, ulkoilusta ym. mutta robo ei kai tykännyt siitä, että lähetin kettiksille terveisiä.

m

Ehkä robo kuuluu Pelastakaa Koirat Valjaista-yhdistykseen ja viran puolesta hävittää tekstit, jotka sotivat po. periaatetta vastaan.

Mutta tulipa taas todistettua, että valjaat hiljentävät ainakin kettisten menohaluja. Aattelin, että valjaiden remmit jotenkin tuntuvat oudoilta, kun menevät koipien ja mahan ympäriltä, ja sen takia tepastelevat hissukseen. Terveiset menevät perille, kiitos!
am

Hyvää alkuiltaa kaikille! Olin U:n kanssa tänään pankissa ja siitä on todella kauan kun olemme siellä asioineet, paitsi jouduinhan minä siellä asioimaan useinkin, mutta ne olivat U:n isän perinnönjakoasioissa. Nyt olimme tunnistautumassa, ettemme ole jotain rahanpesijöitä sun muuta ihmeellisyyttä, mitä nykyään on. Virkailija oli todella miellyttävä ihminen ja meillä oli välillä todella hauskaa. Pankki siis haluaa välillä tunnistaa ja tuntea asiakkaansa ja se on nykyään hankalaa, kun emme asioi pankissa ja sehän on tehty mahdottomaksikin tänä verkkopankkien ja mobiilimaksujen takia.

Totesimme että U:n älykänny on liian vanhanaikainen ottaa käyttöön mobiilimaksu, mutta U sai sitten opastuksen tämän pienen muoviläpyskän käyttöön, jota hän ei ole halunnut opetella tähän mennessä minun avullani. Mutta se tunnuslukukortti on vielä olemassa ja käytössä ainakin toistaiseksi.

Samalla sain lopetettua apen roikkuvan tilin, jossa minä olin asioidenhoitajana ja millä tilillä ei ole tapahtunut mitään vuoden 2017 jälkeen ja rahaa siellä oli vain 53 e ja lisää ei ollut tulossa. Virkailija löysi heti kaikki tiedot, että minä olin asioiden hoitaja ja että kaikki mahdolliset tulot tilille ovat pois, eli osakkeenmyynnistä tulevaa tappiota ei voi enää vähentää mistän, koska ei ole mistä vähentää.

Cee

Pojantytär on tulossa huomenna meille viikonlopuksi ja hänellä oli alunperin tietona meille, että tulevat vasta myöhään illalla, joten soitin äsken että pitääkö paikkansa. No, ei pitänyt. Tulevat poikaystävänsä kanssa ja melko alkuillasta, Nuorilla kun on aina nälkä, haluan aina tietää suunnilleen tuloajan, että ruoka on valmiina. Saahan sen tietysti lämmitettyä, mutta on se eri asia kuin juuri valmistettu.

Cee

Perjantaita!
Meilläkin manataan juuri nyt Nordean toimintaa. Ei kuitenkaan ole ainut pankki, joka konttorinsa on vähentänyt niin, että päästäkseen niihin, pitää tehdä oikea matka. Nykyään ei tosta noin vain poiketa pankissa kauppareisulla.

Siippa taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana joutuu toimittelemaan yhtiön pankkiasioita. Tänään hänen pitää mennä allekirjoittamaan pari paperia, ja lähin mahdollinen konttori on Hesassa keskellä pahinta kekskustaa. Vielä pari vuotta sitten konttori oli omassa kylässä, viime vuonna vielä naapurikaupungissa, nyt siis ei missään lähimailla. Lähteä perjantai-iltapäivänä keskustaan seikkailemaan on aika absurdi juttu, mutta pakko on kuin köyhän kuolema.

Piti vielä illalla lähteä mökille viemään peräkärry talvisäilöön, mutta luultavasti siirrämme lähdön huomiseksi. Ei ole oikein mieltä mennä sinne illaksi käkkimään, siippa telkkari vahtaamaan minä sudokuja tekemään. Samat voi tehdä kotonakin. Huomenna on uusi päivä jo aamusta alkaen.

"Meidän" kettsiten kotona on ampiaisongelma. Kahteen kertaan ovat "savustaneet" niitä isosta pesästään, ja suht hyvä jo tilanne onkin. Mutta eilen oli muutama siivekäs tullut heille sisälle, kun terassin ovi oli ollut auki. Sillä seurauksella, että koirat olivat niitä tutkineet lähemmin ja toista sitten pisti yksi polkuanturoiden väliin. Onni oli ettei päässyt pistämään suuhun. Pistetylle oli annettu kyypakkauksen pilleri, eikä ainakaan tähän aamun mennessä tullut muita seurauksia kuin turvotus käpälässä. Oli kuulemma koira uikuttanut kipua. Itseäni on amppari muutaman kerran pistänyt, ja se kyllä ihan oikeasti sattuu.

Satanut on taas oikein kunnolla. Joskus aamuvarhaisella heräsin siihen ja koviin tuulenpuuskiin. Nyt jo aurinko pilkistelee, joten ehkä selviämme koiralenkistä kastumatta. Pitää kyllä sadeviitta ottaa mukaan.

Hyvää viikonlopun aloittelua!

Meilläkin on satanut kuudesta alkaen vähän väliä oikein kaatamalla, kerran jyrähtikin, mutta sen suurempaa ukonilmaa ei tullut.

Poikamme soitti illalla ja minä kuulin hänen äänensä, mutta hän ei minun. Soitti sitten faijalleen ja saimme asian selville. Äsken soitti pojantytär ja taas minä kuulin hänet mutta hän ei minua. Soitin hänelle langallamme. Puhelimeeni on tullut siis joku vika. Nyt kun muistelen, niin puhelimeni putosi eilen lattialle jossain vaiheessa, ei mennyt rikki ainakaan näkyvästi mutta jotain vikaa siihen siis on tullut.

Poikamme puolison älykänny oli ollut eilen pimeänä, piti päästä bussiin, oli hankkinut juuri ABC-matkojen kuukausimatkat, hinta yli 100 e, mutta känny ei näyttänyt mitään, joten kuski sanoi, että nouse vain kyytiin, jotain yleistä häikkää oli ollut eilen linjoissa. Poika arveli, että Putinin käynti täällä sotki puhelinyhteydetkin.

Cee

Lehdistä luin, että Hgin keskusta on veden vallassa, varsinkin maaanlaiset parkkihallit, Kampin linja-autoasema ja metroasemat ovat vaikeuksissa ym. Yhdessä kuvassa vesikaivo suihkutti vettä kuin geysiiri katukivetyksen reunassa. Siitä yli ajaen olisi auto saanut hyvän painepesun pohjaansa.

Cee

Siippa yritti puhelimella saada tietoa keskustan parkkipaikoista, josko niihin pääsee lainkaan. yhteenkään puheluun ei vastattu. Varmaan pieni hoppu numeroiden haltijoilla. Uusi sade kuulemma tulossa. Saa nähdä onko tämän päivän saldo illalla jo yhtä suuri kuin koko kuukauden sademäärä.

Pitipä taas kaupassa sortua itsepalvelukassalle. Lupasin itselleni, että käytän kassaneidin palveluita niin kauan kuin mahdollista, mutta jo kaksi kertaa olen lupauksen rikkonut. Äsken taas oli käytössä vain kaksi "miehitettyä" kassaa, ja molemmissa hirveät jonot. Ja perjantai-iltapäivä!

Siihenhän se menee, että ihmiset eivät jaksa jonottaa kassoilla, jos itse saavat asian hoidettua nopeammin. Ja se se tietysti on kaupan tarkoituskin. Säästetään, kun ei tarvita niin paljon ihmistyövoimaa. Mutta veikkaan että säästöt eivät näy tavaroiden hinnoissa vaan, ihan muissa "hinnoissa". Suututtaa huonokuntoisten ja palveluita tarvitsevien puolesta, kun joutuvat sitten seisomaan jonossa väsymykseen saakka. MInä päivänä tahansa itsekin voin siinä jonossa seistä, ja silloin suututtaa varmaan vielä enemmän.

Noidan oppipoika elokuva
(The Sorcerer's Apprentice/USA 2010). Nicolas Cage on National Treasure -elokuvien ohjaajan Jon Turteltaubin toimintaseikkailun pääosassa Balthasar Blake, New Yorkissa pikkupuotia pyörittävä velho, joka etsii ammatilleen sopivaa jatkajaa. Tavatessaan sattumalta nuoren Daven ja aistiessaan tämän piilevät kyvyt Balthasar ottaa nuorukaisen oppipojakseen. Aikuiseksi vartuttuaan Dave (Jay Baruchel, mm. Tropic Thunder, Paksuna) kohoaa avainmasemaan, kun Balthasarin 1 300 vuotta kypsynyt kammottava salaisuus uhkaa koko maailman tulevaisuutta. Pääosissa: Nicolas Cage, Jay Baruchel, Alfred Molina, Teresa Palmer, Toby Kebbell, Monica Bellucci, Alice Krige. Ohjaus: Jon Turteltaub. (104')