Tiedättekö miten hieno kaupunki Helsinki on?

Ottaako totuus peräsuoleen viljan ja maitorasvojen lisäksi. Tutkimusten mukaan Itämeren suurin saastuttaja on Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maatalous.

Helsingin kautta menee mereen tosiaan vain vajaan kahden miljoonan asukkaan jätevedet. Hyvin puhdistettuina. Pietarin alueella on kuusi miljoonaa asukasta ja huonompi puhdistus, vaikka suomalaiset sielläkin on nyt puhdistamoja kehittäneet.
Kokemäenjoen valuma-alueella asunee n. miljoona ihmistä ja Kymijoen valuma-alueella lähes saman verran. Maatalouden saasteita niissä paljon. Millaiset puhdistukset lienee Porissa ja Kotkassa?
Itä-Suomesta valuu vesiä Vuoksen vesistön kautta Nevajokeen ja Pietarin puhdistettavaksi mutta määrä on mitätön Pietarin seudun rinnalla ja välissä oleva Laatokkakin niitä jo suodattaa.

Ainakin eilen oli näitä tarjolla, niin Ranskan ja Italian tuotteita kuin kotimaista ohralientä. Lääkäri käskee tosin terveys-syistä minua nykyään välttämään kumpiakin mutta mistä ne mitään tietävät.

aito-arska kirjoitti:

Ainakin eilen oli näitä tarjolla, niin Ranskan ja Italian tuotteita kuin kotimaista ohralientä. Lääkäri käskee tosin terveys-syistä minua nykyään välttämään kumpiakin mutta mistä ne mitään tietävät.

Lue lisää

Vai käskee lääkäri Sinun välttämään noita tuotteita. Vaikka minulla on ollut tiettyjä vaivoja - ohitusleikkaus jo 21 vuotta sitten ja pallolaajennus kaksi vuotta sitten - lääkäri ei ole kieltänyt minua noista, vaikka eräistä muista nautinnoista. Kuten ruokavaliostani, jonka pitäisi olla melko rasvaton. Myös tupakasta, josta olin täysin erossa kauan, mutta jälleen se on tullut ainakin iltanautinnokseni. Näin kesällä pihassani lasillisen lisukkeena, talvella siihen ei ole houkutusta, kun sisällä en tietenkään tupakoi.

Noista juomista. Jos olen terve, en kai koskaan mene nukkumaan ilman iltadrinkkiä. Vahvemmissa juomissa olin ennen viskin ystävä, mutta jo kauan mieluisin iltadrinkkini on ollut gin-tonic, usein kaksikin sellaista.

Useammin kuitenkin pari tai kolmekin lasillista viiniä. Punaviiniä silloin, jos iltapalanani on ollut lihaperäistä. Valkoviiniä tänään, kun iltapalakseni söin halstrattua lohta, ihan kaupasta ostettua vain. Juomanani oli vain jääkaapissani oleva kolmen litran pakkaus chileläistä ”valkkaria” Esperitu de Chile - eli Chilen henki - joka puolikuivana on minulle mieluisampi kuin useimmat mielestäni liian kuivat ranskalaiset, italialaiset tai muut eurooppalaiset valkoviinit.

Mikään suuri oluenystävä en ole ollut koskaan, en edes ammoisena sotilasurani aikoina, vaikka se kerhoillamme vuolaana virtasikin. ”Vanhana faitterina ” tietenkin tiedät, samoin oli myös niissä messeissämme. Kun jokaisena arki-iltana heti palveluksen päätyttyä saunamme oli kylpykunnossa, aina minäkin saunakaljani nautin, mutta myöhemmin illalla messissäämme - jos siellä kävin - otin jotakin muuta.

Eilen illalla kuitenkin, kun minulla oli saunailta täällä kotonani. tulin nauttineeksi ensin pitkän ”ohraliemen” ja sen päälle vielä tuhdinpuoleisen viskin, viljatuotehan sekin on. Tänään olen siis nautiskellut vain tuota ”Chiilen henkeä” ja nytpä voin jo lähteä tästä iltapesuille Hyvän Yön toivotuksin Sinulle ja niille muillekin, jotka mahdollisesti sattuvat tämän lukemaan.

kapi_ kirjoitti:

Vai käskee lääkäri Sinun välttämään noita tuotteita. Vaikka minulla on ollut tiettyjä vaivoja - ohitusleikkaus jo 21 vuotta sitten ja pallolaajennus kaksi vuotta sitten - lääkäri ei ole kieltänyt minua noista, vaikka eräistä muista nautinnoista. Kuten ruokavaliostani, jonka pitäisi olla melko rasvaton. Myös tupakasta, josta olin täysin erossa kauan, mutta jälleen se on tullut ainakin iltanautinnokseni. Näin kesällä pihassani lasillisen lisukkeena, talvella siihen ei ole houkutusta, kun sisällä en tietenkään tupakoi.

Noista juomista. Jos olen terve, en kai koskaan mene nukkumaan ilman iltadrinkkiä. Vahvemmissa juomissa olin ennen viskin ystävä, mutta jo kauan mieluisin iltadrinkkini on ollut gin-tonic, usein kaksikin sellaista.

Useammin kuitenkin pari tai kolmekin lasillista viiniä. Punaviiniä silloin, jos iltapalanani on ollut lihaperäistä. Valkoviiniä tänään, kun iltapalakseni söin halstrattua lohta, ihan kaupasta ostettua vain. Juomanani oli vain jääkaapissani oleva kolmen litran pakkaus chileläistä ”valkkaria” Esperitu de Chile - eli Chilen henki - joka puolikuivana on minulle mieluisampi kuin useimmat mielestäni liian kuivat ranskalaiset, italialaiset tai muut eurooppalaiset valkoviinit.

Mikään suuri oluenystävä en ole ollut koskaan, en edes ammoisena sotilasurani aikoina, vaikka se kerhoillamme vuolaana virtasikin. ”Vanhana faitterina ” tietenkin tiedät, samoin oli myös niissä messeissämme. Kun jokaisena arki-iltana heti palveluksen päätyttyä saunamme oli kylpykunnossa, aina minäkin saunakaljani nautin, mutta myöhemmin illalla messissäämme - jos siellä kävin - otin jotakin muuta.

Eilen illalla kuitenkin, kun minulla oli saunailta täällä kotonani. tulin nauttineeksi ensin pitkän ”ohraliemen” ja sen päälle vielä tuhdinpuoleisen viskin, viljatuotehan sekin on. Tänään olen siis nautiskellut vain tuota ”Chiilen henkeä” ja nytpä voin jo lähteä tästä iltapesuille Hyvän Yön toivotuksin Sinulle ja niille muillekin, jotka mahdollisesti sattuvat tämän lukemaan.

Lue lisää

Kapi muista kirja mukaan ja kunnon käteenveto. Se saa vanhan aliupseerin nukahtamaan ja näkemään painajaisiaan.

kapi_ kirjoitti:

Vai käskee lääkäri Sinun välttämään noita tuotteita. Vaikka minulla on ollut tiettyjä vaivoja - ohitusleikkaus jo 21 vuotta sitten ja pallolaajennus kaksi vuotta sitten - lääkäri ei ole kieltänyt minua noista, vaikka eräistä muista nautinnoista. Kuten ruokavaliostani, jonka pitäisi olla melko rasvaton. Myös tupakasta, josta olin täysin erossa kauan, mutta jälleen se on tullut ainakin iltanautinnokseni. Näin kesällä pihassani lasillisen lisukkeena, talvella siihen ei ole houkutusta, kun sisällä en tietenkään tupakoi.

Noista juomista. Jos olen terve, en kai koskaan mene nukkumaan ilman iltadrinkkiä. Vahvemmissa juomissa olin ennen viskin ystävä, mutta jo kauan mieluisin iltadrinkkini on ollut gin-tonic, usein kaksikin sellaista.

Useammin kuitenkin pari tai kolmekin lasillista viiniä. Punaviiniä silloin, jos iltapalanani on ollut lihaperäistä. Valkoviiniä tänään, kun iltapalakseni söin halstrattua lohta, ihan kaupasta ostettua vain. Juomanani oli vain jääkaapissani oleva kolmen litran pakkaus chileläistä ”valkkaria” Esperitu de Chile - eli Chilen henki - joka puolikuivana on minulle mieluisampi kuin useimmat mielestäni liian kuivat ranskalaiset, italialaiset tai muut eurooppalaiset valkoviinit.

Mikään suuri oluenystävä en ole ollut koskaan, en edes ammoisena sotilasurani aikoina, vaikka se kerhoillamme vuolaana virtasikin. ”Vanhana faitterina ” tietenkin tiedät, samoin oli myös niissä messeissämme. Kun jokaisena arki-iltana heti palveluksen päätyttyä saunamme oli kylpykunnossa, aina minäkin saunakaljani nautin, mutta myöhemmin illalla messissäämme - jos siellä kävin - otin jotakin muuta.

Eilen illalla kuitenkin, kun minulla oli saunailta täällä kotonani. tulin nauttineeksi ensin pitkän ”ohraliemen” ja sen päälle vielä tuhdinpuoleisen viskin, viljatuotehan sekin on. Tänään olen siis nautiskellut vain tuota ”Chiilen henkeä” ja nytpä voin jo lähteä tästä iltapesuille Hyvän Yön toivotuksin Sinulle ja niille muillekin, jotka mahdollisesti sattuvat tämän lukemaan.

Lue lisää

Tällä on oikea Osmium 76, kirjoitin alussa nikillä Osku ja OsQ. Muistanet varmaan? Sitten nuo mitättömät omatekoiset upseerit ja inssit, kpukemistit, jotka eivät tienneet ja eivät tiedä vieläkään edes vanhan Kansakoulun laskuopin oppimäärää.
Kun en rekisteröinyt nimimerkkiä Osmium 76, nämä mielettömän typerät kepuääliöt rekisteröivät sen ja kirjoittivat mitä törkeimpiä homo-yms.- juttuja sinusta nimimerkilläni, jota en suojannut, koska luulin, että kepulaisissa olisi joitakin hyviä käytöstapoja! Mutta ei ole ollut ei ole nyt ja tuskin tulee olemaan tulevaisuudessakaan.

kapi_ kirjoitti:

Vai käskee lääkäri Sinun välttämään noita tuotteita. Vaikka minulla on ollut tiettyjä vaivoja - ohitusleikkaus jo 21 vuotta sitten ja pallolaajennus kaksi vuotta sitten - lääkäri ei ole kieltänyt minua noista, vaikka eräistä muista nautinnoista. Kuten ruokavaliostani, jonka pitäisi olla melko rasvaton. Myös tupakasta, josta olin täysin erossa kauan, mutta jälleen se on tullut ainakin iltanautinnokseni. Näin kesällä pihassani lasillisen lisukkeena, talvella siihen ei ole houkutusta, kun sisällä en tietenkään tupakoi.

Noista juomista. Jos olen terve, en kai koskaan mene nukkumaan ilman iltadrinkkiä. Vahvemmissa juomissa olin ennen viskin ystävä, mutta jo kauan mieluisin iltadrinkkini on ollut gin-tonic, usein kaksikin sellaista.

Useammin kuitenkin pari tai kolmekin lasillista viiniä. Punaviiniä silloin, jos iltapalanani on ollut lihaperäistä. Valkoviiniä tänään, kun iltapalakseni söin halstrattua lohta, ihan kaupasta ostettua vain. Juomanani oli vain jääkaapissani oleva kolmen litran pakkaus chileläistä ”valkkaria” Esperitu de Chile - eli Chilen henki - joka puolikuivana on minulle mieluisampi kuin useimmat mielestäni liian kuivat ranskalaiset, italialaiset tai muut eurooppalaiset valkoviinit.

Mikään suuri oluenystävä en ole ollut koskaan, en edes ammoisena sotilasurani aikoina, vaikka se kerhoillamme vuolaana virtasikin. ”Vanhana faitterina ” tietenkin tiedät, samoin oli myös niissä messeissämme. Kun jokaisena arki-iltana heti palveluksen päätyttyä saunamme oli kylpykunnossa, aina minäkin saunakaljani nautin, mutta myöhemmin illalla messissäämme - jos siellä kävin - otin jotakin muuta.

Eilen illalla kuitenkin, kun minulla oli saunailta täällä kotonani. tulin nauttineeksi ensin pitkän ”ohraliemen” ja sen päälle vielä tuhdinpuoleisen viskin, viljatuotehan sekin on. Tänään olen siis nautiskellut vain tuota ”Chiilen henkeä” ja nytpä voin jo lähteä tästä iltapesuille Hyvän Yön toivotuksin Sinulle ja niille muillekin, jotka mahdollisesti sattuvat tämän lukemaan.

Lue lisää

Täällä oikea Osmium76.
Olen täysin raitis:
tupakkaa en ole polttanut,
enkä lasiin sylkenyt.
No onhan sitä Armiroa, isän Klubi 77, Bostonia, Kenttiä, Philip Morrista ja Marlboroa myöhemmin tullut poltettua ja piippua Clania Caravelleä, Kiltaa, Rottingin sekoitusta.
Kun kerroin kavereilleni että aion lopettaa sekä tupakoinnin että juomisen, niin kaikki varoittivat: "Älä hyvä mies lopeta, koska se udelleen aloittaminen oin niin vaikeaa."

aito-arska kirjoitti:

Ainakin eilen oli näitä tarjolla, niin Ranskan ja Italian tuotteita kuin kotimaista ohralientä. Lääkäri käskee tosin terveys-syistä minua nykyään välttämään kumpiakin mutta mistä ne mitään tietävät.

Lue lisää

Työläiset eivät kuitenkaan siellä ja muualla osaa olla kuluttamatta syöpäläisten pelloilta tulevaa. En minäkään tajunut ennen valistusta tätä tärkeätä seikkaa. Tukijussien osuuskuntien ja keskojen kuraviineihin en koske. Se koskisi kulakkiin, jos pelkästään Helsingissä kaikki työläiset jättäisivät olvit ja altiat kauppaan.

kapi_ kirjoitti:

Vai käskee lääkäri Sinun välttämään noita tuotteita. Vaikka minulla on ollut tiettyjä vaivoja - ohitusleikkaus jo 21 vuotta sitten ja pallolaajennus kaksi vuotta sitten - lääkäri ei ole kieltänyt minua noista, vaikka eräistä muista nautinnoista. Kuten ruokavaliostani, jonka pitäisi olla melko rasvaton. Myös tupakasta, josta olin täysin erossa kauan, mutta jälleen se on tullut ainakin iltanautinnokseni. Näin kesällä pihassani lasillisen lisukkeena, talvella siihen ei ole houkutusta, kun sisällä en tietenkään tupakoi.

Noista juomista. Jos olen terve, en kai koskaan mene nukkumaan ilman iltadrinkkiä. Vahvemmissa juomissa olin ennen viskin ystävä, mutta jo kauan mieluisin iltadrinkkini on ollut gin-tonic, usein kaksikin sellaista.

Useammin kuitenkin pari tai kolmekin lasillista viiniä. Punaviiniä silloin, jos iltapalanani on ollut lihaperäistä. Valkoviiniä tänään, kun iltapalakseni söin halstrattua lohta, ihan kaupasta ostettua vain. Juomanani oli vain jääkaapissani oleva kolmen litran pakkaus chileläistä ”valkkaria” Esperitu de Chile - eli Chilen henki - joka puolikuivana on minulle mieluisampi kuin useimmat mielestäni liian kuivat ranskalaiset, italialaiset tai muut eurooppalaiset valkoviinit.

Mikään suuri oluenystävä en ole ollut koskaan, en edes ammoisena sotilasurani aikoina, vaikka se kerhoillamme vuolaana virtasikin. ”Vanhana faitterina ” tietenkin tiedät, samoin oli myös niissä messeissämme. Kun jokaisena arki-iltana heti palveluksen päätyttyä saunamme oli kylpykunnossa, aina minäkin saunakaljani nautin, mutta myöhemmin illalla messissäämme - jos siellä kävin - otin jotakin muuta.

Eilen illalla kuitenkin, kun minulla oli saunailta täällä kotonani. tulin nauttineeksi ensin pitkän ”ohraliemen” ja sen päälle vielä tuhdinpuoleisen viskin, viljatuotehan sekin on. Tänään olen siis nautiskellut vain tuota ”Chiilen henkeä” ja nytpä voin jo lähteä tästä iltapesuille Hyvän Yön toivotuksin Sinulle ja niille muillekin, jotka mahdollisesti sattuvat tämän lukemaan.

Lue lisää

Miten luulet tukijussien tienaavan huonolaatuisella ohralla. Isojen kaupunkien duunareiden avulla tietenkin. Pelkästään Sörnäisissä asuvien kitaan menee paljon Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan laadultaan huonosta ohrasta jalostettua ureaa. Suomalaista ohraa eivät edes kehitysmaat osta, leipää siitä ei juuri saa. Johonkin se ohra täytyy syöpäläisten survoa. Työväki pysyy humalassa ja kulakkisuku äveriäänä.

osmium1 kirjoitti:

Täällä oikea Osmium76.
Olen täysin raitis:
tupakkaa en ole polttanut,
enkä lasiin sylkenyt.
No onhan sitä Armiroa, isän Klubi 77, Bostonia, Kenttiä, Philip Morrista ja Marlboroa myöhemmin tullut poltettua ja piippua Clania Caravelleä, Kiltaa, Rottingin sekoitusta.
Kun kerroin kavereilleni että aion lopettaa sekä tupakoinnin että juomisen, niin kaikki varoittivat: "Älä hyvä mies lopeta, koska se udelleen aloittaminen oin niin vaikeaa."

Lue lisää

Joko Osmium on pujama päällä.
Kapi pitää yöpujamaa päivälläkin, on sitten valmiina päällä iltayöstä, kun on hömpsyt ottanut, ja kirjan kanssa kapuaa sänkyyn.

https://sotaveteraanit.fi/2018/06/12/myyttinen-assa-rykmentti/

Ässä-rykmentti

Ässä-rykmentti oli ”Kurvin kundeista”, eli Hämeentien mutkaa ympäröivien seutujen Sörnäisten, Harjun, Kallion ja Vallilan kasvateista koottu joukko. Talvisodassa he muodostivat Jalkaväkirykmentti 11:n, jatkosodassa heistä koottiin Jalkaväkirykmentti 26.

Lähtökohdat olivat haastavat: edellisen sodan arvet olivat vielä sen verran hyvässä muistissa.

– Tapahtumat, jotka käytiin läpi näillä kallioilla ja rannoilla sekä Stadin edustan saarilla jättivät syvät haavat monien mieliin. Kaikki haavat eivät ole ehkä vieläkään saaneet täysin sitä hoitoa, mitä ne olisivat tarvinneet jo useita sukupolvia sitten. Kuitenkin ja kaikesta huolimatta lähtivät näiden isien pojat yhteistä asiaa puolustamaan vielä vereksillä olevista isien haavoista huolimatta, pohti Stadin Slangi ry:n Esko Vepsä muistomerkillä pitämässään juhlapuheessa.

Kovat oli oltavat, mutta kovia olivat miehetkin.

– He taistelivat sillä sisulla ja rohkeudella sekä neuvokkuudella, jonka ankara työ, vaatimaton elämä ja vastuunkantamisen taito antoi niin yksilöille kuin ryhmällekin, joukolle ja joukko-osastolle kaluunoiden ja kaulusnappien määrään katsomatta, Vepsä muistutti.

Talvisodan tappiot olivat kovat: Ässä- rykmentti menetti kaatuneina ja haavoittuneina yli kaksi kolmasosaa vahvuudestaan. Sotaan lähteneestä liki 2900 miehestä oli sodan päättyessä jäljellä reilu 850. Hengissä heistä on enää yksi, jatkosodan veteraaneja on elossa viisi.

Lempinimensä Ässä-rykmentti sai joukko-osastotunnuksestaan, joka sattui olemaan kirjain ”S”. Nimensä veroisiksi he sotien aikana myös osoittautuivat.


Ässä-rykmentin historia omana yksikkönään päättyi reilu puoli vuotta jatkosodan alkamisen jälkeen. Tähän johtaneita tapahtumia ympäröi vähintään samanlainen myyttisyys ja ristiriitaisuus.

Heinäkuussa 1941 alkanut hyökkäysvaihe jatkui rykmentin kohdalla kuukausia vailla riittävää lepoa ja joukon menettäessä puolet vahvuudestaan. Rykmentti osallistui mm. Petroskoin eli Äänislinnan valtaukseen johtaneisiin taisteluihin.

Joulukuun alussa se oli mukana Suomen hyökkäyssotavaiheen päättäneessä Karhumäen valtauksessa, jonka jälkeen uupuneet ja äärimmilleen ajetut miehet nousivat peräänkuuluttamaan reilumpaa kohtelua. Jotkut lähteet puhuvat jopa joukkokieltäytymisestä, mutta tämän väitteen Ässä-rykmentin perinnetoimikunnan tiedottaja Kari Björn kiistää. Karhumäen jälkeen osasto kuitenkin hajoitettiin.

Siinä missä jotkut tulkitsisivat tuon niskoitteluna, näkee Vepsä tapauksessa esimerkin jostain ihan muusta.

– Ässän miehet osoittivat Sörkan kundien mielenlujuutta ja rikkumatonta yhteishenkeä vaatiessaan oikeutta ja kohtuullisuutta joukkojen tehtäväjakoon ja mahdollisuutta viipyä edes hetken levossa saavutetuissa asemissa. Suurin tappioin oli edetty tavoitteeseen. Lepo oli tarpeen.