Pitkäperjantai on kirkkovuoden merkittävimpiä juhlapäiviä. Silloin muistellaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja kuolemaa Golgatalla. Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän edestämme, hänen sovitustyönsä on täytetty. Pitkäperjantaita vietetään pääsiäispäivää edeltävänä perjantaina.
Aluksi Kristuksen kuolemaa ja ylösnousemusta vietettiin yhtenä juhlana, pääsiäisenä. Hiljaisen viikon perjantaita on pidetty kuitenkin paastopäivänä viimeistään 200-luvulta lähtien. Pitkäperjantai Kristuksen kuoleman muistopäivänä tavataan 300-luvulta lähtien. Perinne on syntynyt todennäköisesti Jerusalemissa.
Pitkäperjantain jumalanpalvelus eroaa selvästi vuoden muiden pyhien jumalanpalveluksista. Messua ei vietetä. Sanajumalanpalvelusta leimaa ristin äärellä viipyminen, johon kehotetaan: Katsokaa ristinpuuta, jolle maailman Vapahtaja on naulittu. Kirkonkellot ja tavallisesti myös urut vaikenevat. Pitkäperjantaina liturginen väri on musta, samoin kuin sitä seuraavana hiljaisena lauantaina. Alttari on riisuttu. Kynttilöitä ei käytetä lukuun ottamatta jumalanpalveluksen symboliikkaan liittyvää Kristus-kynttilää. Kukkien sijasta voidaan käyttää viittä punaista ruusua ja orjantappurakruunua.
Pitkäperjantai on osa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä, jonka vietto alkaa kiirastorstain messusta ja ulottuu pääsiäispäivän iltaan (ns. triduum sacrum, pyhä kolmen päivän juhla). Pitkäperjantaina voidaan viettää myös Jeesuksen kuolinhetken rukoushetkeä klo 15 ja pitkäperjantain illan palvelusta, jonka sisältönä on Jeesuksen hautaaminen.
Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsin sanasta långfredag. Sanaa pitkä käytetään tässä yhteydessä yleisesti vain Pohjoismaissa. Pitkäperjantai (Long Friday) nimitys on ollut aiemmin käytössä myös anglosaksien keskuudessa. Juhlan saksankielinen nimi on Karfreitag, joka tarkoittaa suomeksi valitusperjantaita.
Surun ohella pitkäperjantaihin liittyy myös kiitollisuus, sillä Kristus sovitti kuolemallaan ihmisten synnit. Englantilaiset ja hollantilaiset kutsuvatkin päivää hyväksi perjantaiksi (Good Friday, Goede Vrijdag). Ortodoksit puhuvat suuresta perjantaista, kuten myös virolaiset (Suur Reede). Romaanisissa kielissä taas puhutaan pyhästä perjantaista (esimerkiksi. ranskan vendredi saint ja espanjan viernes santo).
Aluksi Kristuksen kuolemaa ja ylösnousemusta vietettiin yhtenä juhlana, pääsiäisenä. Hiljaisen viikon perjantaita on pidetty kuitenkin paastopäivänä viimeistään 200-luvulta lähtien. Pitkäperjantai Kristuksen kuoleman muistopäivänä tavataan 300-luvulta lähtien. Perinne on syntynyt todennäköisesti Jerusalemissa.
Pitkäperjantain jumalanpalvelus eroaa selvästi vuoden muiden pyhien jumalanpalveluksista. Messua ei vietetä. Sanajumalanpalvelusta leimaa ristin äärellä viipyminen, johon kehotetaan: Katsokaa ristinpuuta, jolle maailman Vapahtaja on naulittu. Kirkonkellot ja tavallisesti myös urut vaikenevat. Pitkäperjantaina liturginen väri on musta, samoin kuin sitä seuraavana hiljaisena lauantaina. Alttari on riisuttu. Kynttilöitä ei käytetä lukuun ottamatta jumalanpalveluksen symboliikkaan liittyvää Kristus-kynttilää. Kukkien sijasta voidaan käyttää viittä punaista ruusua ja orjantappurakruunua.
Pitkäperjantai on osa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä, jonka vietto alkaa kiirastorstain messusta ja ulottuu pääsiäispäivän iltaan (ns. triduum sacrum, pyhä kolmen päivän juhla). Pitkäperjantaina voidaan viettää myös Jeesuksen kuolinhetken rukoushetkeä klo 15 ja pitkäperjantain illan palvelusta, jonka sisältönä on Jeesuksen hautaaminen.
Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsin sanasta långfredag. Sanaa pitkä käytetään tässä yhteydessä yleisesti vain Pohjoismaissa. Pitkäperjantai (Long Friday) nimitys on ollut aiemmin käytössä myös anglosaksien keskuudessa. Juhlan saksankielinen nimi on Karfreitag, joka tarkoittaa suomeksi valitusperjantaita.
Surun ohella pitkäperjantaihin liittyy myös kiitollisuus, sillä Kristus sovitti kuolemallaan ihmisten synnit. Englantilaiset ja hollantilaiset kutsuvatkin päivää hyväksi perjantaiksi (Good Friday, Goede Vrijdag). Ortodoksit puhuvat suuresta perjantaista, kuten myös virolaiset (Suur Reede). Romaanisissa kielissä taas puhutaan pyhästä perjantaista (esimerkiksi. ranskan vendredi saint ja espanjan viernes santo).
Vastaukset 37
Vanhimmat
juuttunut siihen fixideaasi, ettemme muka pitäisi tärkeinä pääsiäisen tapahtumia ja ettemme muka viettäisi sitä! Jo aikaisemin on tästä keskusteltu, mutta yhä tuo omituinen väitteesi pysyy.
on pääsiäisen vietossa tärkein asia näköjään munien maalaaminen ja MAP-kirkon tuottaman videon
katsominen.
Tapani voisitko antaa linkin MK:aan missä on mainittu pääsiäinen tai esimerkiksi lehtimaja juhla.
ja sovituksesta on vaikka kuinka paljon kohtia. Kysyit pääsiäisestä erityisesti Mormonin kirjassa. Ylösnousemuksesta on mm. seuraavat:
Alma 11:40-45
Alma 40:8
2.Nefi 2:8
2. Nefi 9:6-9
Moosia 15:21-26
Sovituksesta mm. seuraavat:
1. Nefi 11:32-33
2. Nefi 2:3-10; 25-27
ym. ym. todella monia kohtia.
ettei sivuilla http://www.mormon.org hakemistossa ("Etsi tietoa" kohdassa) mainita joulua eikä pääsiäistä. Olet jättänyt minitsematta, että ko. sanastossa on vain sellaisia sanoja, jotka ehkä ovat outoja kirkon ulkopuolisille. Joulu ja pääsiäinen eivät ole sellaisia sanoja.
Jeesuksen ristillä kuolemasta, koska silloin Jeesus kuolemallaan lunasti ihmiskunnan synnit.
Jeesuksen ristikuolema ja ylösnousemus ovat kristinuskon kulmakivi.
1. Nefi 11:33 mainitaan Nefin näystä, että Kristus korotettiin ristille ja surmattiin maailman syntien tähden.
3. Nefi 27:14-15 Kristus sanoo nefiläisille, että hänen Isänsä lähetti hänet, jotta hänet korotettaisiin ristille.
Moos. 7:55 kohdassa mainitaan, että Henok näki Ihmisen Pojan krotettuna ristille.
Sovitukseen kuului kärsimys sekä Getsemanessa että Golgatan ristillä. Miksi niin monet väheksyvät Getsemanen kärsimystä?
2 Nefi 6:9 Jakob kertoo Israelin Pyhän palvelutyöstä ja ristiinnaulitsemisesta.
3. Nefi 8 kertoo Amerikan mantereen luonnonmullistuksista merkkinä Kristuksen ristiinnaulitsemisesta Jerusalemissa.
ilman ristiä kaikki on hullutusta.
sinä saarnaat paljon, mutta et ristiinnaulittua Kristusta.
on aivan turhaa heittää paloja mormonin kirjasta, jos ei tahdo alistua siihen sanaan, jonka on koko maailman toivo: se on sana rististä.
turhaa on myös alkaa puolustella kirkkoaan puhelemalla kidustusvälineestä ja ristin palvomisesta ja sillä, että "tuo on taas sitä toden omaa oppia".
kerron taas jo tässä vaiheessa, että oppini on kristinoppia, joka pohjaa vain ja ainoastaan raamattuun.
Jeesukseen Kristukseen, Lunastajaamme ja Vapahtajaamme, joka sovitti syntimme ja voitti kuoleman. Sovituksen kuului sekä Getsemanessa että ristillä tapahtunut kärsimys. Risti yksinään ei ketään pelasta, vaan Kristuksen sovitus, joka tapahtui ristillä ja Getsemanessa. Kun Kristus antoi henkensä ristillä, hän teki sen voittaakseen kuoleman. Ristin palvomisessa on menty mahdottomuuksiin. Sitä suudellaan ja tehdään ristinmerkkejä. Tärkeämpää on muistaa, mitä Kristus teki ja mitä hän odottaa meiltä.
Tapani kirjoitit:" Kun Kristus antoi henkensä ristillä, hän teki sen voittaakseen kuoleman."
VÄÄRIN, Jeesus ristikuolemallaan lunasti maailman synnit ja voitti kuoleman.
tapahtumat ovat evankeliumissa yhtälailla tärkeät golgatan kanssa, miksi niistä ei puhuta halaistua sanaa jälkeen tuon yön?
et voi tuoda raamatusta esille yhtäkään paikkaa, jossa getsemanen rukoustaistelu tuotaisiin esille juuri Jeesuksen sovintotyöstä puhuttaessa.
mitä Jeesus odottaa meiltä? ei ainakaan toisien evankeliumien vastaanottamista.
Hän odottaa, että olisimme joka päivä valmiit polvistumaan Hänen ristinsä juurelle ilman kiertoteitä (=puutarharetkiä).
Etkö itse huomaa miten väheksyt Kristuksen kärsimystä Getsemanessa? Se oli kaikkea muuta kuin huviretki, koska Raamatun mukaan hänen hikensä vuoti veripisaroiden tavoin ja kerrotaan hänen tulleen tuskaan.
mitä Jeesus teki. koroitan Ristin Miestä ja haluan tuoda esille Hänen evankeliuminsa, niin kuin se on annettu. ei niinkuin se on väännelty.
Mark. 10:21
Mutta kuin Jesus katsahti hänen päällensä, rakasti hän häntä, ja sanoi hänelle: yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna vaivaisille; ja sinulla pitää oleman tavara taivaassa: ja tule, seuraa minua, ottain risti.
1. Kor. 1:17
Sillä ei Kristus minua lähettänyt kastamaan, vaan evankeliumia saarnaamaan, ei sanan viisaudella, ettei Kristuksen risti turhaan menisi.
Siis kysymyksessä ei suinkaan ole mitkään kymmenykset, vaan meidän on jaettava kaikki mitä meillä on.
Samoin kaste on opetuksen rinnalla häviävä. Jumala tuskin piittaa minkälaisia seremonioita vietetään. Ainakaan emme saisi loukata toisiamme. Evankeliumi ja rakkaus on lopultakin tärkein. Ristiä meidät on velvoitettu alati kuljettamaan mukanamme. Eläessämme Jumalan opetuksen mukaan voimme tehdä sen ilolla.
Turust
mitä Antti yrittää sanoa. Kyllä mormonit ylösnousemuksesta puhuvat ja Jeesuksen kuolemasta. Mutta ei enempää joulua kuin Pääsiäsitä (joka on ehdottomasti suurin juhla) vietetä sillä tavalla kuin yleensä vanhoissa kristillissä kirkoissa. Niin kuin tuolla alempana jo sanoimme, ei esimerkiksi Pitkänä Perjantaina ole mitään kokouksia. Mormonikirkossa on kokoukset vain sunnuntaina, eli siis ensim. pääsiäispäivänä. Tietysti mormonit myös maalaavat munia ja syövät mämmiä ym. Huippujuttu oli tuo video! Että videosta katsellaan pääsiäisen tapahtumia. Heh.
Muistan, kuinka yritin järjestää jotain toimintaa Pitkänä perjantaina. Joskus onnistuin ehdottamaan jotakin illanviettoa.
Ollaan siis aivan eri tasolla jos verrataan vaikkapa ortodoksisen kirkon suurta pääsiäisen viettoa. Ensin pitkää paastoa, hiljentymistä, sitten sitä suurta riemujuhlaa. En tosin ole mikään asiantuntija, mutta näin olen nähnyt.
Nyt olen kovin kiitollinen, että olen päässyt irti mormonien aneemisesta toiminnasta. Onhan sielläkin vilpittömiä ihmisiä ja todella mukavia ihmisiä. Mutta onneksi ei tarvitse enää selitellä itselleen ja muille kaikkia kummia opetuksia. Mutta varjo seuraa tietysti hautaan asti.
Toivon hyvää pääsiäisenaikaa kaikille. Antakaa anteeksi itsellenne ja toisille.
Mielestäni on tosi tekopyhää viettää paria suurempaa juhlapyhää vuodessa menemällä vain silloin kirkkoon ja sitten tuomitsemalla muut uskovaiset, kuten nyt sinä esim. mormonit siitä että he käyvät joka sunnuntai kirkossa, mutta että heillä ei nyt ole erikseen joitakin pääsiäisen messuja niinkuin joillakin ortodokseilla n...
ei se tee yhtään vähemmäksi heidän pääsiäistään...
voi olla jopa päinvastoin syvällisempääkin ilman ulkonaisia suurentelun merkkejä!!
Tekopyhää touhua , sanon minä!
Mene itsesi ja lopeta
valittelu ja huskastelu!
sellainen rakennus ole kirkko, minkä katolla ei ole ristiä.
on totisesti muutakin kuin rakennus, jonka katolla on risti. Kovin suppea on määrittelysi!
kiitos vastauksestasi, mutta väärin meni siinä mielessä, että en tahdo tuomita mormoneja enkä voi itse hurskastella millään kun en ole minkään sortin uskovainenkaan.
Mormonismi teki minusta skeptikon.
Mutta toistan, että olin monena pääsiäispäivänä mormonikirkossa, eikä siellä mainittu sanaakaan tästä aiheesta. Joskus seurakunnan johtaja tai kokouksen johtaja ennen loppurukousta saattoi sanoa, että nyt on pääsiäinen...jne.
En silti kiistä, etteikö yksittäisen jäsenen mielessä ollut pääsiäinen. Oli varmasti.
Jumalanpalvelukseen tarkoitettu rakennus jonka katolla olevassa tangossa on kuu ja tähti nimitetään moskeijaksi. Pelkällä tähdellä merkittyjä rakennuksia taas nimitetään synagogiksi.
Kirkoissa taas on risti.
Eräissä rakennuksissa joita MAP- kirkko nimittää temppeleiksi taas on usein katolla ns. totinen torvensoittaja.
Näin minä olen asian ymmärtänyt. Olenko taas väärässä?
Turust
kohdan Matt. 16:18? - Siinä sanotaan: "Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita.
Kirkko -sanaa käytetään kirkkorakennuksesta, mutta myös uskonnollisesta organisaatiosta. Sellaisen Kristus perusti sille todistukselle, joka Pietarilla oli siitä, että "Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika" (jae 16). Nyt tuo sama organisaatio, kirkko, on palautettu. Meille jäseneille on ominaista tuo sama todistus, joka oli Pietarilla. Aivan kaikilla sitä ei ole, mutta se syntyy Hengen vaikutuksesta, kun rakastaa totuutta.
nykyisessä lulukirjassammekin on 10 pääsiäisaiheista laulua. Kaikki laulut ainakin niissä seurakunnissa, joissa olen ollut pääsiäisen aikoihin, ovat olleet juuri noita lauluja. Laulun 122 nimikin on "Pääsiäisaamu". Laulu 123 on "Hän on noussut" jne.
Epäilen muistiasi.
kiistellyn kohdan hyvinkin muistan. Minä annan kuitenkin vähän periksi, ellei ristiä niin kirkonkellot kirkossa on jokatapauksessa oltava. Muutoin kirkko helposti tulee muutetuksi moskeijaksi tästä on mantereellamme monia esimerkkejä.
Tässä on nyt nimenomaisesti kysymyksessä kirkkorakennukset.
seurakunta, ekklesi an!! Jeesus ei siis puhunut kirkkorakennuksesta, eikä myöskään kirkko-organisaatiosta, vaan seurakunnasta. tarkemmin sanottuna globaalista uskovien yhteydestä Hänessä, globaalista seurakunnasta.
puheesi mormonikirkon palauttamisesta on siis tämänkin raamatunpaikan mukaan aivan pötyä.
pietari oli sekä globaalin seurakunnan perustajajäsen, että myös paikallisen, jerusalemin (alku)seurakunnan perustajajäsen.
pääsiäisen vietosta ja puheista seurakunnassa.
kait se voi olla seurakuntakohtaistakin, mutta kyllä meillä on ollut pääsiäiseen liittyvät puheet ja musiikkikin.
On ollut hyvin juhlallista , mutta niinhän se on aina jokisena sunnuntainakin.
vapaa on tahtosi, mutta tuomita et voi !!
Sitä ei ole sinullekaan sallittu.
ei se ulkonainen komeus ja merkit tee kirkkorakennuksesta sen pyhempää, jos et ole vielä sitä oppinut, niin aika on jo.
Kirkko tai seurakunta, tärkeintä on se, mitä sillä tarkoitetaan. Joku saa sanoa kirkkoa seurakunnaksi, mutta sitten hän joutuu aina lisäämään sanan "paillis-" seurakunnan eteen. Kätevämpää on puhua kirkosta kokonaisuutena ja erikseen seurakunnista, jotka ovat sen alueellisia toimintayksiköitä.
Jeesus ei puhunut kirkosta, vaan seurakunnasta. temppeleistä Hän kyllä puhui...
mainitsee kirkonkin Matt. 16:18 jakeessa. Seurakunta ja kirkko ovat rinnakkaiskäsitteitä samalle asialla muutamissa kohdissa. Kun kirkko oli pieni eli ehkä vain yksi seurakunta, niin useampia seurakuntia koskevaa käsitettä, kirkko, ei ehkä käytetty.
ei ole tässä tarkalleen sama kuin Jeesuksen sana.
Jeesus puhui ekklesiasta, uloskutsuttujen joukosta, seurakunnasta.
älä tuijota kääntäjän kirkko-sanaan, vaan alkuperäiseen sanaan ja varsinkin sen tarkoitusperiin.
et siis halua kuulua samaan uloskutsuttujen seuraan, johon kristityt kuuluvat, vai miksi vänkäät?
tarkoittaa juuri "uloskutsuttua" eli tässä tapauksessa maailmasta Kristuksen yhteyteen erotettua. Mormonien oikea nimitys on "myöhempien aikojen pyhät". Pyhiksi Kristus kutsui seuraajiaan. Kristitty -sana tuli käyttöön vasta myöhemmin Antiokiassa.
Kyllä me mormonit uskomme pääsiäisen merkitykseen samalla tavoin kuin jouluunkin. Me vietämme sitä samalla tavalla kuin muutkin. Mitä sillä on väliä jos kaikki yksityiskohdat eivät mene samalla tavoin kuin muun kristikunnan kanssa (jos nyt puhutaan vaikka tästä ristin palvomisesta)?
Kirkon suomenkieliset sivut ovat hyvin suppeat, mutta englannin kielisillä sivuilla on paljon enemmän tietoa. Hakusanalla "Easter" löytyi yli 400 eri artikkelia -> http://library.lds.org/nxt/gateway.dll?f=templates$fn=default.htm$xhitlist_q=easter$xhitlist_x=Simple$xhitlist_s=relevance-weight$xhitlist_d=$xhitlist_hc=[XML][kwic,0]$xhitlist_xsl=xhitlist.xsl$xhitlist_vpc=first$xhitlist_sel=title;path;content-type;home-title;hit-context;field:zr;field:Ref
Suomessa kirkko on hyvin pieni ja meillä on myös siten pienet voimavarat suomennella ja tehdä nettisivujamme kattavammaksi.
Teillä on kyllä voimavaroja, mutta ette vissiin uskalla tehdä mitään omaa, vaan SLC:stä päätetään joka ikinen yksityiskohtakin. Tietysti sellainen kaamea byrokratia hidastuttaa ja estää suomalaisia mormoneja toimimasta.
MAP-kirkon suomalaiset nettisivut on ihan onnettomat. Ei hyödytä mitään viitata ihmisiä englanninkielisille sivuille. Harva pystyy sellaisia hyödyntämään mitenkään.
Teillä on varmasti ainakin pyhät kirjoituksenne suomeksi digitaalisessa muodossa (jokuhan ne on joutunut kääntämään ja tarkistamaan viimeksi vuonna 2002 eikö niin). Joten siitä vaan pikapikaa html-muotoon ihmisten luettavaksi ja tutkittavaksi.
Ei siinä kauaa nokka tuhise kun porukalla teette tuon työn. Onhan ne englanniksikin netissä, miksei siis suomeksi??? Raamattua teidän ei edes tarvi panna sinne kuin linkin vaan, sehän on jo netissä. Mutta omat kirjoituksenne selityksineen. Hommiin siitä nyt vaan ja tehkää tuo kulttuuriteko ensi tilassa.
josta ilmenee ettei asianosainen tiedä YHTÄÄN MITÄÄ mormonismista eikä MAP-kirkostakaan. Ehdotan MENE TUTUSTUU.. tuu kirkkoon Pääsiäsi sunnuntains niin näät!
Kaikkee sitä...
niin suosittelen sinulle tutustumista kristilliseen pääsiäisajan tapahtumiin.
josta ei mitään pidä menemään muuttamaan.
2. Moos. 12:11
Mutta näin pitää teidän syömän sitä: teidän pitää oleman vyötetyt kupeista, ja kengät jalassanne, ja sauva kädessänne, ja pitää sen syömän niinkuin matkaan kiiruhtavaiset: se on Herran pääsiäinen.
3. Moos. 23:5
Neljäntenätoistakymmenentenä päivänä ensimmäisenä kuukautena, kahden ehtoon välillä, on Herran pääsiäinen.
4. Moos. 28:16
Mutta neljäntenätoistakymmenentenä päivänä ensimäisellä kuulla, on pääsiäinen Herralle.
2. Kun. 23:23
Mutta kahdeksantenatoistakymmenentenä kuningas Josian vuonna pidettiin tämä pääsiäinen Herralle Jerusalemissa.
2. Aik. 35:6
Teurastakaat pääsiäinen ja pyhittäkäät teitänne, valmistakaat myös veljenne, tekemään Herran sanan jälkeen Moseksen kautta.
2. Aik. 35:19
Josian valtakunnan kahdeksantena vuonna toistakymmentä pidettiin tämä pääsiäinen.
Matt. 26:2
Te tiedätte, että kahden päivän perästä tulee pääsiäinen, ja Ihmisen Poika ylönannetaan ristiinnaulittaa.
Mark. 14:1
Niin oli kahden päivän perästä pääsiäinen ja makianleivän päivät. Ja ylimmäiset papit ja kirjanoppineet etsivät, kuinka he kavaluudella hänen kiinniottaisivat ja tappaisivat.
Joh. 2:13
Ja Juudalaisten pääsiäinen oli läsnä, ja Jesus meni ylös Jerusalemiin,
Joh. 6:4
Ja lähestyi pääsiäinen, Juudalaisten juhla.
Joh. 11:55
Mutta Juudalaisten pääsiäinen lähestyi, ja monta siitä maakunnasta meni pääsiäisen edellä Jerusalemiin puhdistamaan itsiänsä.
Toivoisin tätä noudatettavan niin mormonien, kuin tavallistenkin syntisten keskuudessa.
Turust
mutta kyllä se on niin, että nykyaika on nykyaikaa ja kirkkoon mennään lasten ja koko perheen ehdoilla ainakin meidän kirkossa.
Sunnuntai on Herran sapatti ... kolmas käsky- muistatko?
Ja se on tiettävästi edelleen voimassa.
Kunhan ihmiskunta sen pitäisi, niin olisi jo pitkällä, ei tarvitsisi arvostella toisten pääsiäisenviettotapoja tai motiivia... saatikka kirkon tornissa olevaa merkkiä.
Kyllä sunnuntain oikeasta vietosta tulisi niin paljon hyvää mieltä ja pyhyyttä, että väittelyt olemattomista asioista jäisivät taka-alalle.