Lueskelin uutta (ensi kesänä voimaantulevaa) Tieliikennelakia ja samalla mietin eräitä historiajuttuja.
Ensin uudesta laista:
19§ Ajoneuvon paikka ajoradalla
"Jos ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa, ajoneuvolla on ajettava oikeanpuoleisimmalla ajokaistalla taikka muulla ajokaistalla, jos siitä ei aiheudu vaaraa eikä haittaa. Kaistaa ei saa vaihtaa tarpeettomasti."
Tämä näyttäisi olevan tiukempi kuin nykyinen säädös, jonka puitteissa vasemmanpuoleisen kaistan jatkuva käyttö muualla kuin moottoritiellä oli täysin sallittua. Tulkintaohjeita tietysti kaivataan siihen, mitä tuo "haitta" tässä merkitsee esim. suhteessa siihen, että kuljettaja tietää kaistojen olevan jakautumassa eri suunnille parin kilometrin päässä ja on menossa sinne, mihin vasemmanpuoleinen kaista vie.
27§ Ajoneuvon ajaminen suojatien yli
"Ajoneuvolla suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja ajettava sellaisella nopeudella, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä."
Jälleen nykyistä tiukempi säädös; tuo nähdäkseni velvoittaa sovittamaan ajonopeuden sellaiseksi, että pystyy pysähtymään, jos tyhjästä aineellistuu jalankulkija suojatielle, vaikka jalankulkijoita olisi lainkaan näkyvissä.
32§
"Ohituskielto ei kuitenkaan koske taajaman ulkopuolella muuta kuin liikennemerkistä ennakolta ilmenevää risteystä."
Tämä on selkeämpi kuin nykyinen, joka muistaakseni puhuu "vähäisen tien risteyksestä" tms.
33§ Ohittajan ja ohitettavan keskinäiset velvollisuudet
"Ajoneuvolla, jota ohitetaan vastaantulevan liikenteen puolelta vasemmalta, on ajettava niin oikealla kuin se muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Ajoneuvon nopeutta ei saa lisätä eikä muulla tavalla vaikeuttaa ohitusta."
Tämä selkiytyy nykyiseen nähden, koska tuo yllälainattu on kokonaisuudessaan oma momenttinsa; siten tuo jälkimmäinen virke mielestäni koskee vain ko. momenttia eli moottoritiellä saa oikeanpuoleista kaistaa ajava ihan rauhassa kiihdyttää (rajoituksen puitteissa), vaikka vasemmalla kaistalla olisi ohittaja. Sitä nykyisessäkin laissa mielestäni on tarkoitettu, mutta ei ole selkeästi niin kirjoitettu.
36§ Pysäyttäminen ja pysäköinti
Maitoauton erivapaus vasemmalle pysäyttämiseen näköjään poistuu :) Toisaalta "ranskalainen pysäköinti" eli vasemmalle puolen katua pysäköinti tulee lailliseksi taajamassa. Seuraavissa pykälissä määritellyt pysäköinti- ja pysähtymiskiellot laajenevat, en jaksa nyt kaikkea listata.
48§ Suuntamerkki
Tarkentuu selvästi nykyisestä.
49§ Valojen käyttö
Kaukovalojen käyttö on kiellettyä "valaistulla tiellä", nykyinen laki sanoo "tyydyttävästi valaistulla".
51§ Hätävilkku
Saksalaistyylinen "stausta" varoittaminen, ts. hätävilkkujen käyttö auton liikkuessa tulee sallituksi.
160§ Liikennevirhemaksu
Tämä ilmeisesti korvaa rikesakon. Mietin vain, että onkohan tämä valmistelutoimi sille, että joskus tulevaisuudessa näitä voisivat antaa muunkinlaiset toimijat kuin poliisi, tulli ja rajavartiolaitos (kuten esim. pysäköintivirhemaksu nykyisin)?
Ja sitten se historiaosuus. Vaikka olen oman ajokorttini saanut jo ennen nykyisen (1981) Tieliikennelain voimaantuloa, en muista sen kaikkia määräyksiä eikä sitä tunnu mistään löytyvän. Olisikohan jollakulla teksti tallessa tai varma tieto muuten parista asiasta? Kas kun etenkin vanhemman polven kuskit usein väittävät, että ilman paitaa tai kenkiä ajamisesta tai vaikkapa rantasandaaleissa ajamisesta tulisi sakot. Sille väitteelle ei kuitenkaan löydy mitään pohjaa Tieliikennelaista tai -asetuksesta. Mutta olisiko se vielä nykyistäkin vanhempi laki määrännyt jotain sellaista?
Ensin uudesta laista:
19§ Ajoneuvon paikka ajoradalla
"Jos ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa, ajoneuvolla on ajettava oikeanpuoleisimmalla ajokaistalla taikka muulla ajokaistalla, jos siitä ei aiheudu vaaraa eikä haittaa. Kaistaa ei saa vaihtaa tarpeettomasti."
Tämä näyttäisi olevan tiukempi kuin nykyinen säädös, jonka puitteissa vasemmanpuoleisen kaistan jatkuva käyttö muualla kuin moottoritiellä oli täysin sallittua. Tulkintaohjeita tietysti kaivataan siihen, mitä tuo "haitta" tässä merkitsee esim. suhteessa siihen, että kuljettaja tietää kaistojen olevan jakautumassa eri suunnille parin kilometrin päässä ja on menossa sinne, mihin vasemmanpuoleinen kaista vie.
27§ Ajoneuvon ajaminen suojatien yli
"Ajoneuvolla suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja ajettava sellaisella nopeudella, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä."
Jälleen nykyistä tiukempi säädös; tuo nähdäkseni velvoittaa sovittamaan ajonopeuden sellaiseksi, että pystyy pysähtymään, jos tyhjästä aineellistuu jalankulkija suojatielle, vaikka jalankulkijoita olisi lainkaan näkyvissä.
32§
"Ohituskielto ei kuitenkaan koske taajaman ulkopuolella muuta kuin liikennemerkistä ennakolta ilmenevää risteystä."
Tämä on selkeämpi kuin nykyinen, joka muistaakseni puhuu "vähäisen tien risteyksestä" tms.
33§ Ohittajan ja ohitettavan keskinäiset velvollisuudet
"Ajoneuvolla, jota ohitetaan vastaantulevan liikenteen puolelta vasemmalta, on ajettava niin oikealla kuin se muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Ajoneuvon nopeutta ei saa lisätä eikä muulla tavalla vaikeuttaa ohitusta."
Tämä selkiytyy nykyiseen nähden, koska tuo yllälainattu on kokonaisuudessaan oma momenttinsa; siten tuo jälkimmäinen virke mielestäni koskee vain ko. momenttia eli moottoritiellä saa oikeanpuoleista kaistaa ajava ihan rauhassa kiihdyttää (rajoituksen puitteissa), vaikka vasemmalla kaistalla olisi ohittaja. Sitä nykyisessäkin laissa mielestäni on tarkoitettu, mutta ei ole selkeästi niin kirjoitettu.
36§ Pysäyttäminen ja pysäköinti
Maitoauton erivapaus vasemmalle pysäyttämiseen näköjään poistuu :) Toisaalta "ranskalainen pysäköinti" eli vasemmalle puolen katua pysäköinti tulee lailliseksi taajamassa. Seuraavissa pykälissä määritellyt pysäköinti- ja pysähtymiskiellot laajenevat, en jaksa nyt kaikkea listata.
48§ Suuntamerkki
Tarkentuu selvästi nykyisestä.
49§ Valojen käyttö
Kaukovalojen käyttö on kiellettyä "valaistulla tiellä", nykyinen laki sanoo "tyydyttävästi valaistulla".
51§ Hätävilkku
Saksalaistyylinen "stausta" varoittaminen, ts. hätävilkkujen käyttö auton liikkuessa tulee sallituksi.
160§ Liikennevirhemaksu
Tämä ilmeisesti korvaa rikesakon. Mietin vain, että onkohan tämä valmistelutoimi sille, että joskus tulevaisuudessa näitä voisivat antaa muunkinlaiset toimijat kuin poliisi, tulli ja rajavartiolaitos (kuten esim. pysäköintivirhemaksu nykyisin)?
Ja sitten se historiaosuus. Vaikka olen oman ajokorttini saanut jo ennen nykyisen (1981) Tieliikennelain voimaantuloa, en muista sen kaikkia määräyksiä eikä sitä tunnu mistään löytyvän. Olisikohan jollakulla teksti tallessa tai varma tieto muuten parista asiasta? Kas kun etenkin vanhemman polven kuskit usein väittävät, että ilman paitaa tai kenkiä ajamisesta tai vaikkapa rantasandaaleissa ajamisesta tulisi sakot. Sille väitteelle ei kuitenkaan löydy mitään pohjaa Tieliikennelaista tai -asetuksesta. Mutta olisiko se vielä nykyistäkin vanhempi laki määrännyt jotain sellaista?
Vastaukset 39
Vanhimmat
Mielestäsi "Ajoneuvon nopeutta ei saa lisätä eikä muulla tavalla vaikeuttaa ohitusta." lauseella ei olisi vaikutusta moottoriteeolosuhteisiin. Pidän sitä outona jos moottoritiellä voi haitata ohituksia. Tulee varmaan jatkossa mielenkiintoisia tilanteita jos oikeanpuoleisella kaistalla aletaan enemmänkin nostamaan niitä nopeuksia ko. tilanteessa.
Historiaosuudesta sen verran että olen myös aikoinaan penskana kuullut tuosta avojaloin ajamisen kiellosta. Ei valitettavasti mitään faktaa aiheeseen liittyen.
No, ensinnäkin lakitekstin lukemiseen ja tulkintaan varsin tottuneena perustelen mielipiteeni juuri kyseisen pykälän muotoilulla. Se virke on selvästi osa yhtä momenttia eli koskee vain sen momentin määrittelemää tilannetta, ei ohittamista yleisesti.
Toiseksi moottoritiellä ei mielestäni ole olemassa sellaista käsitettä kuin ohituksen vaikeuttaminen. Jos molemmat ajoneuvot etenevät rinnakkain suurinta sallittua nopeutta, niin tilanne ei ole millään tavalla lainvastainen tai vaarallinenkaan. Yksi erikoistapaus tulee silti mieleen: oletetaan, että A ajaa nopeudella 100 km/h oikealla kaistalla, rajoitus on 120 km/h ja B tulee takaa vasenta kaistaa nopeudella 110 km/h. Uuden Tieliikennelain tekstin perusteella A saa kiihdyttää nopeuteen 120 km/h, jos tekee sen ENNEN kuin B on ehtinyt ohi eli takapuskuri on A:n etupuskurin edellä. Mutta oikealta ohittamisen kielto on yhä voimassa, joten mikäli B ehtii edelle ja ajaa edelleen nopeudella 110 km/h, niin A ei saa kiihdyttää siitä yli.
Sinänsä tuo kaksi rinnakkain 110 km/h on mielenkiintoinen tilanne. Nopeusmittarit kun voivat aivan laillisesti näyttää tuossa tilanteessa 120 km/h eikä kenelläkään ole velvollisuutta tietää mittarivirhettään, joten tilanteeseen ei sovellu sen enempää aiheettoman hitaan ajamisen kuin liikenteen haittaamisenkaan kielto.
Tuli vain mieleen että kyllä moottoritielläkin ohitetaan. Ainakin minä ohittelen lähes päivittäin. Saavun hitaamman perään ja ohitan vasemman kaistan kautta ja siirryn takaisin oikealle kaistalle ohitukseni jälkeen. Jos kerta on ohituksia, niin kyllä niitä voidaan myös vaikeuttaa tai jopa estää tavalla tai toisella.
"Historiaosuudesta sen verran että olen myös aikoinaan penskana kuullut tuosta avojaloin ajamisen kiellosta. "
Juuri tarkistin, eikä kuljettajan kengistä tahi vaatteista vuoden1957 säädöksissä
ole mitään mainintaa.
Kyseessä on sitten joko urbaani legenda alun perinkin TAI poliisin mielivaltainen sakotusmenettely. Tässä suhteessa oikeuskäytäntö on ylipäätään kehittynyt hyvin positiivisesti ja nykyään linja on selkeästi se, että sakottaa voidaan vain sellaisesta, mikä on laissa sakotettavaksi määrätty.
No, uusi lakiteksti ei sitä kuitenkaan moottoritiellä kiellä ainakaan nopeusrajoituksen puitteissa tapahtuvan kiihdytyksen suhteen. Eikä ole syytäkään, koska moottoritieohitus on perusluonteeltaan erilainen. Itse asiassa voi väittää, ettei se ole ohitus lainkaan vaan ohiajaminen, johon ehkä liittyy kaistanvaihto tai sitten ei.
Jätä tuo "No" sana tarpeettomana virkkeen alusta pois, koska sillä ei ole mitään kieliopillista merkitystä.
Kukaan ei puhu uudistuvasta suojatie määräyksestä. Suojatie on sellainen tie, ettei siinä saa ajaa kenenkään päälle, sanoohan sen jo järkikin, mutta eipä se vaan ole selvyys niille tumpeloille, jotka tämän tästä niittailevat ihmisiä suojateille. Minusta kaikkien suojateiden eteen pitäisi vaihtaa merkit uusiksi, eli STOP merkki tai kärkikolmio, jos sillä olisi parempi teho.
Suojatie korokkeita haukutaan aiheetta, koska niillä on ajonopeuksia hillitsevä vaikutus. Ehdottaisin , että joka ikinen suojatie korotettaisiin töyssyksi. Minua eivät töyssyt haittaa, eikä mikään muukaan tieliikenteen sääntö.
Puhutaan vaan. Näköjään muuttuu parempaan suuntaan.
"Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille." muuttuu muotoon "Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku."
Enää ei tarvitse kinastella että missä kohtaa jalankulkijja "on astumassa" suojatielle. Jatkossa jos vähänkään näyttää siltä että jalankulkija valmstautuu ylitykseen, niin esteetön kulku on aennettava.
Myös tämä lisäys on hyvä. "Jos näkyvyys suojatielle on rajoittunut muulla tavoin, ajoneuvolla on hidastettava ja tarvittaessa pysäytettävä ennen suojatietä."
"ajoneuvolla on ajettava oikeanpuoleisimmalla ajokaistalla taikka muulla ajokaistalla"
Kaistan voi siis valita vapaasti, kuten tähänkin asti, kunhan ei puikkelehdi eikä aiheuta vaaraa taikka haittaa.
On se kuitenkin aiempaa tiukempi. Nykyinen laki ei sisällä edes tuollaisia ehtoja eli vaikkapa Kehä I:llä saa täysin vapaasti ajaa vasenta kaistaa. Tulkintaohjeita jää odottamaan, mitä sillä haitalla tarkoitetaan.
Myönnän lukeneeni ko. pykälän sikäli huolimattomasti alunperin, että en tajunnut vaara/haitta-ehdon koskevan nimenomaan sitä muun kaistan käyttöä vaan oikeanpuoleisen kaistan käyttövelvoitetta. Toisin sanoen luin sen ensimmäisellä kerralla kuten pyörätien käyttöön koskevan nykylaissa olevan maininnan, että pyörätietä pitää käyttää, jos se käy "haitatta". Mutta juuri päinvastaistahan tuossa tarkoitetaan.
Muuten, uusi Tieliikennelaki ei näköjään sisällä pyöräilijälle erikseen määrättyä velvoitetta käyttää pyörätietä tai pyöräkaistaa.
"Muuten, uusi Tieliikennelaki ei näköjään sisällä pyöräilijälle erikseen määrättyä velvoitetta käyttää pyörätietä tai pyöräkaistaa."
Eipä sitä tee nykyinenkään laki.
Totta puhut, se on nykyään asetuksessa, ei laissa. Ja sielläkin vain pyörätiemerkin kohdalla.
Kyllä nykyisessä laissa "määrätään" käyttämään yleensä eniten oikealla olevalla vapaata ajokaistaa jos on useampi kaista.
"Milloin kuljettajan ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa, hänen on kuljetettava ajoneuvoa ajokaistaa tarpeettomasti vaihtamatta yleensä eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla."
Nykyisessä asetuksessa on myös asiasta seuraavaa: "Moottoritiellä on ajoneuvoa kuljetettava eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla. Jos ajokaistat on opastusmerkein osoitettu tarkoitetuiksi kukin tietylle liikennesuunnalle, saa kuljettaja kuitenkin käyttää olosuhteisiin ja matkan jatkamiseen parhaiten soveltuvaa ajokaistaa."
Tieliikenneasetus on osa tieliikennelakia, joten pyörätien käyttövelvollisuus on määrätty laissa.
Ei siinä mitään määrätä. Siinä kainosti toivotaan, että niin tehtäisiin. Tuo sana "yleensä" vesittää asian täydellisesti.
Tämä on lakitekstiin tottumattomille usein vähän vaikea asia ymmärtää. Logiikka menee näin:
1) yleensä on eri asia kuin aina
2) jos tilanteita, joissa siitä "yleensä noudatettavasta" menettelystä saa poiketa, ei ole erikseen millään tavoin määritelty, on mikä tahansa peruste kelvollinen.
Uudessa laissa on selvä rajaus, että muun kuin oikeanpuoleisimman kaistan käytöstä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa. Vanhassa laissa sitä(kään) rajausta ei ole. Kuten aiemmin sanoin, tulkintaan sitten vielä jää se, mikä on vaaraa/haittaa aiheuttavaa ja mikä ei. Se nyt on tietysti on selvää, ettei tällaiseksi voida lukea sitä, että vasemmanpuoleisen kaistan käyttö estää ylinopeudella tapahtuvan ohituksen (muulla kuin hälytysajossa olevalla eli sireeniä ja vilkkuja käyttävällä hälytysajoneuvolla).
Väärin. Tämä on tietysti hieman semantiikkaa, koska vaikutus tienkäyttäjään on sama, mutta lakiterminologian kannalta ero on iso. Asetus ei ole laki eikä osa lakia vaan se annetaan lain nojalla ja vastaavasti sen antaja voi sen myös itse kumota ilman, että itse lakia tarvitsee eduskunnan muuttaa.
Käytän tuota moottoritien kaistojen käyttöä koskevaa määräystä selventävänä esimerkkinä: koska se ei ole tällä hetkellä ole voimassaolevassa eduskunnan säätämässä Tieliikennelaissa vaan valtioneuvoston asetuksessa, voisi valtioneuvosto sille päälle osuessaan kumota ko. määräyksen. Uuden Tieliikennelain astuessa voimaan sitä ei enää voida kumota ilman eduskunnan päätöstä.
1) yleensä on eri asia kuin aina.
Näin on. Yleensä on pääsääntöisesti, eli useimmiten, eli "lähes aina".
Niinhän se yleiskielessä on ja ehkä juuri siksi ihmiset eivät useinkaan ymmärrä, miksi tuon sanan käyttö lakitekstissä muuttaa määräyksen suositukseksi.
Moottoriten tulppaaminen toisen rinnalla ajamalla on jonkinasteinen haitta. Ei ehkä rinnan ajajille itselleen eikä välittömästi heidän takana ajavilleen, mutta kun tulppa laajenee kahden kaistan pitkiksi jonoiksi, myös onnettomuustodennäköisyys kasvaa. Mahdollisissa kolaritilanteissa tulppaajat itse tuskin joutuvat edesvastuuseen.
Kun moottoritiet tulivat Suomeen, ohituksen haittaaminen oli selkeästi laissa kielletty. Nyt on erilainen henki.
Sekoitat nyt vähän puuroja ja vellejä, sillä tuo haittaehto liittyy muihin kuin moottoriteihin. Moottoriteillä on selkeästi olemassa määräys käyttää oikeanpuoleisinta vapaata kaistaa. Mutta jos rinnalla on auto, niin eihän kaista ole silloin vapaa.
Jos ne rinnakkaiset autot ajavat molemmat täsmälleen suurinta sallittua, niin eiväthän ne voi aiheuttaa haittaa, koska nopeampia ei lain mukaan voi olla olemassa! Jos nopeus on selvästi alle suurimman sallitun, niin silloin tietysti voi tulla kyseeseen muualla samassa laissa mainittu liikenteen haittaaminen. Väitän kuitenkin, että silloin pitää olla reilusti alle suurimman sallitun, jokin 4-5 km/h ei vielä täytä ehtoa. Oma näkemykseni on, että vasta sallitun mittarivirheen ylittävä poikkeama on sellaista, jossa liikenteen haittaamisesta voi ruveta puhumaan. Hämärä, ehkä vanhentunut muistikuva on, että nopeusmittari on laillinen, vaikka se näyttäisi 120 km/h tosinopeuden ollessa vain 105 km/h.
Kirjoitit esimerkin juuri moottoritien tulppaamisesta, siksi otin moottoritienäkökulman.
Nykykäytännön mukaan toisen ajoajan pidentämistä ei enää pidetä haitan aiheuttamisena.
Eikä pidäkään (esittämissäni puitteissa), koska jokaisen tulee ottaa huomioon se, ettei aina voi edetä suurinta sallittua nopeutta (eikä koskaan sitä kovempaa).
Esimerkkin ei oikeastaan koskenut moottoritien "tulppaamista" (eikä suurinta sallittua ajavaa muuten voi syyttääkkään tulppaamisesta) vaan lainsäädäntöprosessia, siis sitä, miksi on eri asia, onko säädös laissa vai asetuksessa. Kuten sanoin jo aiemmin, tienkäyttäjään vaikutusta ei ole vaan kyse on siitä, miten tietyn määräyksen voi säädöksiin lisätä tai sieltä poistaa.
Pidän sitä outona ja epäilyttävänä että lakiteksti voisi muttaa suomen kielen merkityksen.
Jos halutaan että kyseessä on suositus, niin sitten kirjoitetaan että: suositellaan....
Mm. vanhempien ohjailemaa pyöräilykypärän käyttöä helpotettiin sanalla "yleensä". Lapset ja nuoret eivät kiinnittäneet siihen huomiota ja oli helppo myydä heille kuvitelma, että kypärä on aina ja kaikille pakollinen näyttämällä pykälä lakikirjasta.
Jos pykälässä olisi "suositellaan", niin pennut olisivat vaan haistatelleet vanhemmilleen.
Sama heijastimessa.
( Jos näitä määrättäisiin pakolliseksi, tulisi oikeudellisia ongelmia ).
- 5372 -
Kuten tuolla ylempänä lukee, niin: "yleensä" = tavallisesti, pääsääntöisesti, useimmiten, eli "lähes aina".
Kielellisesti on siis järkevästi ymmärrettävissä eikä niin kuin lakitekstin väitetty "suositus". Yleensä teen näin mutta joskus teen toisin. Yleensä käytän kypärää, mutta joskus (harvoin) en.
Eduskunta on määritellyt heijastimen yhteydessä sanan "yleensä" laissa tarkoittavan suositusta. Se riittää minulle tämän sanan tarkoittavan tienkäyttäjän vapaata valintaa.
Eduskunnalla on niin paljon poweria, että se voi kieltää vaikka pyöräilyn ja sanakirjat koko maassa, joten joidenkin sanakirjojen esittämällä ei ole eduskunnan päätöstä poissulkevaa merkitystä.
- 5372 -
No, jos et minua usko, niin mene kysymään joltakulta, jonka varmuudella tiedät tutkinnon suorittaneeksi lakimieheksi. Lakitekstin ja yleiskielen ero on siinä, että ensinmainittu on tietyllä tavalla tiukempaa, yleiskielessä on enemmän tulkinnanvaraa. Tavallaan niin, että tusina voi yleiskielessä olla noin 12 mutta lakikielessä se on täsmälleen 12. Ja toisin päin, jos lakikielessä sanotaan "lähes aina", (kuten synonymisoit sanan "yleensä"), niin se "lähes" on yhtä merkityksellinen kuin "aina" ja aiheuttaa sen, että ei olekaan "aina".
Tällainen asia tuli mieleen aiheeseen liittyen.
Laki sallii, oikeuttaa tai velvoittaa. Laki ei ole ohje eikä suositus.
Lainkirjoittajan oppaassa lukee jotakin tuollaista tai vastaavaa.
"""No, ensinnäkin lakitekstin lukemiseen ja tulkintaan varsin tottuneena"""
Hyvä, että palstalla on asiantuntija
Nyky:
Milloin kuljettajan ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa, hänen on kuljetettava ajoneuvoa ajokaistaa tarpeettomasti vaihtamatta yleensä eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla.
Uusi:
Jos ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa, ajoneuvolla on ajettava oikeanpuoleisimmalla ajokaistalla taikka muulla ajokaistalla, jos siitä ei aiheudu vaaraa eikä haittaa. Kaistaa ei saa vaihtaa tarpeettomasti.
- Sama kuin nykyinen. Sana "yleensä" antoi tienkäyttäjän itse päättää millä kaistalla niinkuin uudessakin "oikeanpuoleisimmalla ajokaistalla taikka muulla”.
Nyky:
Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille.
Uusi:
Ajoneuvolla suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja ajettava sellaisella nopeudella, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku.
- Uutena suojatietä lähestyttäessä ”erityistä varovaisuutta” ja syy löytynee seuraavasta.
Jalankulkijan velvollisuuksista on poistettu varovaisuus suojatielle astumisessa. So. seisova jalankulkija saa yllättää ja yht’äkkiä astua suojatielle vaikka auto on jo vaarallisen lähellä ja jalankulkija saa rynnätä talon kulman tai pensaan tai muun pimennon takaa suojatielle välittämättä lähestyvistä.
Tulkinnanvaraisuutta tulee aiheuttamaan tuo tarkoitetaanko uudessa ”ajoradalle menemisellä” myös suojatietä, joka on ajoradan osa, vai ei.
Nyky:
Suojatielle tai muuten ajoradalle astuvan jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä.
Uusi:
Ajoradalle menevän jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon tai raitiovaunun etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä.
***
- Raitiovaunulla käännyttäessä ei saa enää ajaa risteävää tietä ylittävän j-kulkijan, pp:n…. yli.
Nyky:
Ohituskielto ei koske risteystä, jossa risteävä tie on polku, tilustie tai muu vähäinen tie, eikä taajaman ulkopuolella muuta kuin liikennemerkistä ilmenevää risteystä.
Uusi:
Ajoneuvolla ei saa ohittaa suojatien kohdalla vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen eikä risteyksessä tai tasoristeyksessä taikka välittömästi niitä ennen. Ohituskielto ei kuitenkaan koske taajaman ulkopuolella muuta kuin liikennemerkistä ennakolta ilmenevää risteystä.
- Taajamasta on poistettu ”polku, tilustie tai muu vähäinen tie”. Muuten sama. Vähäistä tietä ei kuitenkaan ole määritelty.
- Suuntamerkkiin tulee lisä poistuttaessa liikenneympyrästä.
Kestettävä koko toimenpiteen ajan. Haastavaa pyöräilijälle käännöksissä.
- Pyörätien jatke menee poskelleen
- Pyörätien käytöstä on sanottu samalla tavalla kuin nykyisessäkin laissa ”on käytettävä ajettaessa asianomaiseen suuntaan”
- Tuomioissa on aivan sama onko peruste laissa vai asetuksessa. Ei mitään merkityseroa muuta kuin asetus usein selventää/tarkentaa mitä lailla tarkoitetaan.
- Vuodesta 1938 lähtien ei ole jalkineista, jalkineettomuudesta tai paidoista mitään. Miehen ajaminen paidatta on tietenkin sakotettava, ”kiihottamista kansanryhmää vallattomuuteen.”
- 5372 -
"Tulkinnanvaraisuutta tulee aiheuttamaan tuo tarkoitetaanko uudessa ”ajoradalle menemisellä” myös suojatietä, joka on ajoradan osa, vai ei.
Ei siinä mitään tulkinnanvaraisuutta ole, kun lukee hallituksen esityksen, jonka eduskunta on hyväksynyt.
” Pykälän 2 momentin mukaan ajoradalle menevän jalankulkijan olisi noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon tai raitiovaunun etäisyys ja nopeus edellyttävät.
Momentti vastaisi voimassa olevan tieliikennelain 44 §:n 2 momenttia ”
joka sanoo nykyisessä laissa:
”Suojatielle tai muuten ajoradalle astuvan jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon etäisyys ja nopeus edellyttävät.
Aikaisempi vastaukseni "hmmm..." on näköjään vaarallisena poistettu.
Veikkaan, että tuosta merkityksestä vielä joskus keskustellaan Korkeimmassa.
- 5372 -
Hyvä että näistä keskustellaan ajoissa.
Oliko myös niin että henkilöauton peräkärryä saa uuden lain mukaan vetää 100 km/ h nykyisen 80 sijaan?
Hyvä jos näin on, ettei tarvi teidentukkona olla kärryn kanssa
Nopeudet on lueteltu säädösliitteen kohdassa 5.2 (muokkasin listan paremmin tänne sopivaan muotoon)
Moottorikäyttöisen ajoneuvon sekä hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu nopeus (99 §) _80: Auto ja L-luokan ajoneuvo
100: Kuitenkin henkilö- ja pakettiauto, johon on kytketty luokittelumassaltaan enintään 750 kilogramman painoinen perävaunu sekä moottoripyörä, johon on kytketty perävaunu
_60: Ajoneuvo, johon on kytketty jousittamaton hinattava ajoneuvo
_60: Traktori, johon on kytketty hinattava ajoneuvo, jota ei ole varustettu lukkiutumattomin jarruin
_40: Traktori silloin, kun ajoneuvoyhdistelmän jollekin ajoneuvolle tai kytkentälaitteelle ei ole saatavissa tietoa sallitusta massasta
_40: Moottorikelkka, traktori ja liikennetraktori, jos perävaunussa kuljetetaan henkilöitä
_40: Traktori, johon on kytketty yli 2,6 metrin levyinen hinattava ajoneuvo
Aika ruma lista tuli, vaikka yritin siistiä. No kai siitä selvän saa.
Nopeuksia on yksi vähemmän kuin kategorioita, joten vähän on hankalaa.
Uusi yritys.
a) Auto ja L-luokan ajoneuvo:
80
b) Kuitenkin henkilö- ja pakettiauto, johon on kytketty luokittelumassaltaan enintään 750 kilogramman painoinen perävaunu sekä moottoripyörä, johon on kytketty perävaunu:
100
c) Ajoneuvo, johon on kytketty jousittamaton hinattava ajoneuvo:
60
d) Traktori, johon on kytketty hinattava ajoneuvo, jota ei ole varustettu lukkiutumattomin jarruin:
60
e) Traktori silloin, kun ajoneuvoyhdistelmän jollekin ajoneuvolle tai kytkentälaitteelle ei ole saatavissa tietoa sallitusta massasta:
40
f) Moottorikelkka, traktori ja liikennetraktori, jos perävaunussa kuljetetaan henkilöitä:
40
g) Traktori, johon on kytketty yli 2,6 metrin levyinen hinattava ajoneuvo:
40
g kohdassa säädettyä rajoitusta ei sovelleta erikoiskuljetukseen eikä tienpitoon käytettävään traktorin ja hinattavan ajoneuvon muodostamaan ajoneuvoyhdistelmään.
Uusi laki on turha, kun peltipoliisi on ainoa poliisi tien päällä ja sekin kyttää vain ylinopeuksia sakkojen antamisen vuoksi.
Pyöräteille ihan samat vitun töyssut ettei nämä saatanan ihmiskilpi ohjukset luotien lailla syöksy omenapuiden välistä teilattavaksi 50 cm töyssy.
Ei minullakaan ole mitään ajoradan töyssyjä vastaan ,.mutta kun pers aukisella suomella ei ole varaa huoltaa eikä ylläpitää niitä niin ovat kuin vanhoja kivijalkoja , revennyttä asvalttia , kivetyksiä puuttuu , vaarallisia.
Kiva suunnitella kaikkea kivaa ja uutta , sitten keksintö rapistuu säiden armoilla
Ja tämä vasemmankaista uudistus on hyvä , ajan aina näiden laahareiden eteen ilman vilkkua ja otan vielä 5 km vauhdista pois , näin ajamme sitten kuin vähä älyiset perille.
Syytä huomioida kenen syystä ne töyssyt ajoradalle ovat tulleet. Onko syynä he jotka ajavat sääntöjen ja rajoitusten mukaisesti vai kenties he jotka eivät näin tee?