Suomen hallitus aikoo siis lisätä runsaasti kehitysapua Afrikkaan siinä toivossa, että sitten sieltä tulisi vähemmän elintasopakolaisia Suomeen ja muualle Eurooppaan. Mutta se on melkoista epärealismia. Kehitysapua on annettu Afrikkaan miljardien edestä jo viisikymmentä vuotta eikä silti mitään todellista kehitystä näytä tapahtuvan yksittäisiä pieniä edistysaskeleita lukuunottamatta. Todennäköisesti kehitysapuun annettavat rahat menevät vääriin taskuihin kuten tähänkin asti. Tämä tulee todella kalliiksi Suomelle ja samoin meille tulee hyvin kalliiksi se vaihtoehto, että sitten otetaan vastaan näitä afrikkalaisia elintasopakolaisia, joista useimmat eivät edes työllisty koskaan ja osa jopa ovat rikollisia. Molemmat vaihtoehdot ovat kalliita ja huonoja Suomen kansan kannalta. Koskee tietysti myös kaikkia muitakin Euroopan maita. Miten meillä on varaa tälläiseen rahan tuhlaukseen kun samalla säästetään vanhusten hoidosta ja koulutuksesta?
Sitten on tietysti olemassa se julma vaihtoehto että kehitysapu lopetetaan ehkä yksittäisiä hyvin onnistuneita projekteja lukuunottamatta ja ovet suljetaan elintasopakolaisilta. Se kuulostaa todella kylmältä ja kovalta ratkaisulta ja aiheuttaisi varmasti kaaottisen tilanteen Afrikassa, mutta toisaalta silloin heidän olisi pakko alkaa keksiä ja kehittää omia paikallisia ratkaisujaan tilanteen parantamiseksi. Niin kauan kun he tietävät voivansa turvautua kaikessa länsimaiden apuun, he eivät edes yritä itsenäisesti ratkoa ongelmiaan. Jos tämä apu evätään joka suunnasta, on jäljellä enää kaksi vaihtoehtoa: Ryhdistäytyminen tai koko maan tuhoutuminen. Se kummalla tavalla yksittäiset Afrikan maat reagoivat tilanteeseen on sitten heidän oma valintansa. Mutta länsimaat eivät voi ikuisesti kannatella Afrikkaa. Heidän olisi jo aika rakentaa yhteiskuntiaan itse.
Sitten on tietysti olemassa se julma vaihtoehto että kehitysapu lopetetaan ehkä yksittäisiä hyvin onnistuneita projekteja lukuunottamatta ja ovet suljetaan elintasopakolaisilta. Se kuulostaa todella kylmältä ja kovalta ratkaisulta ja aiheuttaisi varmasti kaaottisen tilanteen Afrikassa, mutta toisaalta silloin heidän olisi pakko alkaa keksiä ja kehittää omia paikallisia ratkaisujaan tilanteen parantamiseksi. Niin kauan kun he tietävät voivansa turvautua kaikessa länsimaiden apuun, he eivät edes yritä itsenäisesti ratkoa ongelmiaan. Jos tämä apu evätään joka suunnasta, on jäljellä enää kaksi vaihtoehtoa: Ryhdistäytyminen tai koko maan tuhoutuminen. Se kummalla tavalla yksittäiset Afrikan maat reagoivat tilanteeseen on sitten heidän oma valintansa. Mutta länsimaat eivät voi ikuisesti kannatella Afrikkaa. Heidän olisi jo aika rakentaa yhteiskuntiaan itse.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.