Valehtehtelemalla pääministeriksi

Työttömiä kurittanut Sipilän hallitus maksanut yli 160 miljoonaa euroa yritystukea risteilylaivayhtiöille - Viking Line ylivoimainen listakärki
11.03.2019 klo 8:58
Valtaosa yritystuesta on tehotonta.
Varustamoita. Kymmenen eniten suoraa yritystukea vuosina 2015–2017 saaneiden joukossa on kolme varustamoa: Viking Line, Tallink Silja ja Finnlines.Varustamoita. Kymmenen eniten suoraa yritystukea vuosina 2015–2017 saaneiden joukossa on kolme varustamoa: Viking Line, Tallink Silja ja Finnlines.
Varustamoita. Kymmenen eniten suoraa yritystukea vuosina 2015–2017 saaneiden joukossa on kolme varustamoa: Viking Line, Tallink Silja ja Finnlines. VIKING LINE
Laivanvarustamot ovat yritystukimagneetteja, käy ilmi Kauppalehden selvityksestä. Kymmenen eniten suoraa yritystukea vuosina 2015–2017 saaneiden joukossa on kolme varustamoa: Viking Line , Tallink Silja ja Finnlines . Yhteensä niille on maksettu suoria yritystukia 165,4 miljoonaa euroa.

Avokätisimmin valtio on tukenut pörssilistattua Viking Lineä. Sen vuosittainen matkustajatukipotti on ollut 25–26 miljoonaa euroa. Viking Linen kilpailijaa Tallink Siljaa on tuettu vuosittain 15,9 miljoonalla eurolla.

Syöttötariffijärjestelmä on taannut tuulivoimalle suuret yritystuet. Kymmenestä suurimmasta suoran tuen saajasta neljä on tuulivoimayhtiöitä.

Esimerkiksi ST1:n ja S-ryhmän omistaman Tuuliwatin tukipotti on 65,8 miljoonaa euroa. Vaikka syöttötariffijärjestelmä on loppunut, tukien maksu yhtiöille jatkuu, koska tukea on myönnetty 12 vuodeksi eteenpäin.

Metsäjäteistä Metsä Group on suorien tuensaajien suvereeni ykkönen yli 40 miljoonalla eurolla. UPM-Kymmenelle valtio on maksanut suoraa yritystukea 22,7 miljoonaa ja Stora Ensolle 20,9 miljoonaa euroa. Summissa ovat mukana tytäryhtiöiden saamat tuet, jos sellaisia on ollut.


Kauppalehden tekemässä, suoria tukia koskevassa selvityksessä on valtaosa valtion maksamista suorista tuista, mutta siitä puuttuvat esimerkiksi maataloudelle ja asuntorakentamiseen myönnettävät suorat tuet. Mukana olevien tukien summa on noin kaksi miljardia euroa.

Tukipotti oli 700 miljoonaa euroa vuosina 2015 ja 2016 ja 600 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n erikoistutkijan Elias Einiön kanta järjestelmään on selvä: Tukiviidakkoa pitää karsia ja uudistaa reippaalla kädellä. Poliitikoilta on nyt löydyttävä rohkeutta päästää irti tuista, jotka ylläpitävät heikosti tuottavaa yritystoimintaa.

Einiön mukaan pulma on, että kaikista tuista uudistavia on vain runsas kymmenen prosenttia. Tuista 90 prosenttia on säilyttäviä, eli käytännössä tuilla ylläpidetään olemassa olevaa yritystoimintaa. Tukien vaikutuksia ei myöskään mitata riittävästi.

Samoja huolia korosti vuonna 2017 myös virkamiestyöryhmä, joka totesi ykskantaan, että valtaosa nykyisestä tuesta on talouskasvun kannalta tehotonta. Silti tukien uudistaminen on Juha Sipilän (kesk) pääministerikaudella jäänyt vähäiseksi.

Juha Sipilän (kesk) hallitus on kurittanut työttömiä muun muassa kiistellyllä aktiivimallilla.Juha Sipilän (kesk) hallitus on kurittanut työttömiä muun muassa kiistellyllä aktiivimallilla.
Juha Sipilän (kesk) hallitus on kurittanut työttömiä muun muassa kiistellyllä aktiivimallilla. PETTERI PAALASMAA
”Uudistamisen ei tarvitse tarkoittaa, että pottia leikataan reippaasti. Parannus olisi sekin, että tukia suunnattaisiin uudestaan”, Einiö sanoo.

Einiön mukaan keskeinen kysymys on, miksi valtio tukee kannattamattomia yrityksiä. Sidotaanko tehottomilla tuilla työntekijät yrityksiin, joiden kannattavuus heikentyy jatkuvasti?

”Säilyttäviä tukia perustellaan usein sillä, että niillä pidetään yllä yritysten liiketoiminnan kannattavuutta. Toinen peruste nojaa työllisyyteen, eli ilman tukea sitä saavat yritykset lähtevät Suomesta.”

Kumpaakin perustetta tutkija pitää huonona.

”Olisi korkea aika päästä eroon argumentista, että heikosti kannattavan liiketoiminnan tukeminen parantaisi Suomen kilpailukykyä.”

Einiö pitää toissijaisena sitä, onko yritys esimerkiksi pörssissä vai ei. Sen sijaan jokainen yritys, joka voi saada tukea, ottaa sitä vastaan.

”Jokainen tukieuro vahvistaa saajayritystä, mutta rasittaa kuluttajia ja yrityksiä muualla taloudessa.”

Einiön näkemys on, että painopisteen pitäisi olla uudistavissa tuissa, jotka tukevat tuottavuutta ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi t&k-tukien tavoite on lisätä koko talouden tuottavuutta, ei vain tukea yksittäistä yritystä. Säilyttävien tukien pitäisi olla lyhytaikaisia.

Nämä olivat mukana selvityksessä
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- rahoitus, kehittämisavustustuet, kuljetustuki, palkkatuet, kompensaatiotuki, syöttötariffit, tuet Finavian ulkopuolisille lentopaikoille, avustus yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoimintaan, avustus rautatiealan ammatilliseen koulutukseen, luotsaustoiminnan hintatuki, energiateknologian kärkihankkeet, energiatuki ja kauppa-alustuet.

Lähde: Business Finland, ely-keskukset, Energiavirasto, LVM, TEM, Traficom

Näin Mauri Pekkarinen ja Mika

Niin, ja missä työpaikassa saa normaalin työajan (40h /vko) palkankorotukseksi 2€ / tunti ilman mitään järkevää syytä?

Anonyymi kirjoitti:

Niin, ja missä työpaikassa saa normaalin työajan (40h /vko) palkankorotukseksi 2€ / tunti ilman mitään järkevää syytä?

Eipä eduskunnassa tarvitse edes käydä kertaakaan vaalikauden aikana jos ei huvita.