lukekaapa ao. kirjoitus, joka on pätkä pitkään sotahistoriaa harrastaneen ihmisen kirjoituksesta:
"Sotaa koskevia valintojakin toki tehtiin, mutta nämä tapahtuivat vasta touko-kesäkuussa 1941. Ensimmäinen konkreettinen valintatilanne oli edessä 30.5.-3.6. Silloin Suomen sotilasjohto hallitukselta saamiensa valtuuksien mukaisesti sopi saksalaisten joukkojen tulosta Pohjois-Suomeen ja suomalaisen III armeijakunnan alistamisesta 15.6. alkaen saksalaisille. Näin Suomi sallisi saksalaisille ainakin maaperänsä käytön tulevassa sodassa. Tosin voidaan hyvin perustellusti kysyä, olisiko Saksasta lähes täysin riippuvainen Suomi todella pystynyt estämään saksalaisia joukkoa käyttämästä Lappia, jos se olisi näin halunnut menetellä? Lopullinen valinta sotaan lähdöstä voidaan katsoa tehdyn 16.6.1941. Tällöin Suomi Saksalta saamiensa vakuuksien pohjalta lopulta päätti, että se suorittaa täyden liikekannallepanon ja valmistautuu ottamaan aktiivisesti osaa Saksan sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Liikekannallepanon kolmas, laajin ja ratkaisevin, vaihe aloitettiinkin jo 17.6.
Niinpä kun Joseph Goebbels pääsi 22.6.1941 aamuyöllä radiossa lukemassaan Adolf Hitlerin puheessa hieman lähemmäs loppua, kuului radiosta kok maailmalle: "Yhdessä suomalaisten aseveljien kanssa seisovat Narvikin valloittajan joukot Jäämeren rannalla". Hitlerin puheessaan käyttämää "yhdessä" sanontaa yritettiin heti lievittää Suomessa ja ulkomaille selitettiin Suomen olevan puolueeton. Tässä ei kuitenkaan ollut kyse muusta kun diplomaattisesta viivyttämisestä saada Suomelle oikeutettu casus belli, eli esimerkiksi Neuvostoliitto hyökkäämään Suomeen. Saksalaisia joukkoja oli jo runsaasti Suomessa, Suomen lentokenttiä käytettiin Neuvostoliittoon kohdistuneisiin pommituslentoihin, suomalainen III AK oli alistettu saksalaisille, Saksa oli juuri toimittanut Suomelle raskasta tykistöä ja Suomen joukot hyökkäykseen sopivassa ryhmityksessä. Suomi oli nyt selkeässä liitossa Saksan kanssa, vaikka toki kirjallista sopimusta tästä ei ollut. Suomen silloisenkin lain mukaan myös suullinen sopimus oli kaikkia sitova.
Kun Neuvostoliitto sitten alkoi sopivasti pommittamaan Suomea, kuten oli jo hieman ennakoitu, julisti Presidentti Ryti 26.6. maamme olevan jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa. Tällä ei kuitenkaan voi katsoa olevan kovin suurta merkitystä, sillä käytännössä hyökkäyssotaan oli sitouduttu jo viikkoja aikaisemmin. Niinpä jo kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa siteeratussa Mannerheimin Jatkosodan 1. päiväkäskyssä todettiin: "Kutsun Teitä kanssani pyhään sotaan kansakuntamme vihollista vastaan. Sankarivainajat nousevat kesäisten kumpujen alta jälleen rinnallemme tänään, jolloin lähdemme Suomelle turvatun tulevaisuuden luodaksemme Saksan mahtavien sotavoimien rinnalla ja asetoverina vakain mielin ristiretkelle vihollistamme vastaan."
"Sotaa koskevia valintojakin toki tehtiin, mutta nämä tapahtuivat vasta touko-kesäkuussa 1941. Ensimmäinen konkreettinen valintatilanne oli edessä 30.5.-3.6. Silloin Suomen sotilasjohto hallitukselta saamiensa valtuuksien mukaisesti sopi saksalaisten joukkojen tulosta Pohjois-Suomeen ja suomalaisen III armeijakunnan alistamisesta 15.6. alkaen saksalaisille. Näin Suomi sallisi saksalaisille ainakin maaperänsä käytön tulevassa sodassa. Tosin voidaan hyvin perustellusti kysyä, olisiko Saksasta lähes täysin riippuvainen Suomi todella pystynyt estämään saksalaisia joukkoa käyttämästä Lappia, jos se olisi näin halunnut menetellä? Lopullinen valinta sotaan lähdöstä voidaan katsoa tehdyn 16.6.1941. Tällöin Suomi Saksalta saamiensa vakuuksien pohjalta lopulta päätti, että se suorittaa täyden liikekannallepanon ja valmistautuu ottamaan aktiivisesti osaa Saksan sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Liikekannallepanon kolmas, laajin ja ratkaisevin, vaihe aloitettiinkin jo 17.6.
Niinpä kun Joseph Goebbels pääsi 22.6.1941 aamuyöllä radiossa lukemassaan Adolf Hitlerin puheessa hieman lähemmäs loppua, kuului radiosta kok maailmalle: "Yhdessä suomalaisten aseveljien kanssa seisovat Narvikin valloittajan joukot Jäämeren rannalla". Hitlerin puheessaan käyttämää "yhdessä" sanontaa yritettiin heti lievittää Suomessa ja ulkomaille selitettiin Suomen olevan puolueeton. Tässä ei kuitenkaan ollut kyse muusta kun diplomaattisesta viivyttämisestä saada Suomelle oikeutettu casus belli, eli esimerkiksi Neuvostoliitto hyökkäämään Suomeen. Saksalaisia joukkoja oli jo runsaasti Suomessa, Suomen lentokenttiä käytettiin Neuvostoliittoon kohdistuneisiin pommituslentoihin, suomalainen III AK oli alistettu saksalaisille, Saksa oli juuri toimittanut Suomelle raskasta tykistöä ja Suomen joukot hyökkäykseen sopivassa ryhmityksessä. Suomi oli nyt selkeässä liitossa Saksan kanssa, vaikka toki kirjallista sopimusta tästä ei ollut. Suomen silloisenkin lain mukaan myös suullinen sopimus oli kaikkia sitova.
Kun Neuvostoliitto sitten alkoi sopivasti pommittamaan Suomea, kuten oli jo hieman ennakoitu, julisti Presidentti Ryti 26.6. maamme olevan jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa. Tällä ei kuitenkaan voi katsoa olevan kovin suurta merkitystä, sillä käytännössä hyökkäyssotaan oli sitouduttu jo viikkoja aikaisemmin. Niinpä jo kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa siteeratussa Mannerheimin Jatkosodan 1. päiväkäskyssä todettiin: "Kutsun Teitä kanssani pyhään sotaan kansakuntamme vihollista vastaan. Sankarivainajat nousevat kesäisten kumpujen alta jälleen rinnallemme tänään, jolloin lähdemme Suomelle turvatun tulevaisuuden luodaksemme Saksan mahtavien sotavoimien rinnalla ja asetoverina vakain mielin ristiretkelle vihollistamme vastaan."
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Suomi oli nyt selkeässä liitossa Saksan kanssa, vaikka toki kirjallista sopimusta tästä ei ollut."
Tottakai Suomella ja Natseilla oli kirjallinen sopimus. Ei kai edes suomalainen voi olla niin tyhmä että luottaa suullisiin sopimuksiin, etenkin kun sopimus lupaa rikkauksia, maita ja mantuja sodan päättyessä natsi-Suomi -koalition voittoon.
Tämä kirjallinen sopimus joko;
a) tuhottiin kun sodan häviö kävi selväksi
b) julistettiin salaiseksi ja haudattiin valtionarkiston syövereihin 200-500 vuodeksi
c) luovutettiin/takavarikoitiin Kremlin arkistoihin, josta sitä ei vielä ole löydetty
d) käytettiin neuvotteluvalttina sotakorvauksista, jotka Suomi nöyrästi ja mukisematta suostui maksamaan
yksityiskohtaa. Kauttakulkusopimus tehtiin jo syksyllä -40. Suomen ammeija ei ollut hyökkäysryhmityksessä. "Sotailmoituksen" antoi pääministeri.
Liikekannallepano suoritettiin kolmessa vaiheessa kesäkuun puolenvälin tienoilla.
Ja joukot todellakin ryhmitettiin heti hyökkäysryhmitykseen.
Puolustusryhmityksestä ei oltaisi voitu 2 viikossa siirtyä hyökkäysryhmitykseen pohjoisessa, jossa suomalaiset hyökkäsivät yhdessä saksalaisten kanssa jo 1.7.
vähän historiaa. Aikoinaan Suomen rauhallisia aikeita todisteltiin puolustusryhmityksellä. Tarvittiin ulkomaalainen tutkija kertomaan, ettei ryhmitys todistanut mitäään Suomen aikeista. Ei Talvisodan jälkeen ehditty laatia kuin yksi LKP-suunnitelma ja se oli puolustukselinen. Kahdessa viikossa ryhmitystä kerkeää muuttamaan varsin runsaasti.
keskustelu, (= paskanjauhamien?) etenee niin nopeasti, ettei mukaan ehdi.
Tuo minua ihmetyttää:
"Kun Neuvostoliitto sitten alkoi sopivasti pommittamaan Suomea, kuten oli jo hieman ennakoitu"
Ja kysyinkin jo tuolla aikaisemmin,
eli, Fakta-osiossa kirjoitat:
"Kun 25. kesäkuuta Puna-armeijan ilmavoimat pommittivat Helsinkiä, Turkua ja Porvoota, pääministeri Jukka Rangell totesi radiossa, että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa."
Onkohan tämä jotenkin venäläinen ts. yleisliittolainen tapa varmistaa sodan alkaminen ja jatkuminen?
Pommitetaan varmuuden vuoksi heti alkuun siviilikohteita!? Ajattelutapa on kai saatu siirretyksi nykyisiin johtajiin?
Lapissa ja koillismaalla NL:n "sankaripartisaaneille" jokainen suomalainen syrjäkylä oli kasarmeja ja sotilaita täynnä oleva sotilastukikohta.
Mikähän olisi ollut tehokkaampi tapa Jatkosodan aloittamiseen kuin pommittaa naapurimaan pääkaupunkia?
Kyllä Suomalaiset tosiaan oli syyllisiä kuten totesit....Neukkulahan oli osoittanut rauhantahtonsa aloittamalla talvisodan jonka jatkumo jatkosota oli.
Olisikos taas pitänyt olla talvisodan jälkeen yhtä valmistautumaton tulevaan,siis jatkosotaan?
Merkit rajan takaa olivat selvät mitä tuleman pitää ja sinä valitat että Suomi aloitti ja on syyllinen...
Olet varmaankin samaa mieltä Venäjän virallisen lausunnon kera tästä Haloselle osoitetusta vastauksesta että Neukkula toi Suomeen Demokratian,niinkös?