Lääkärille pääsy on viivästynyt Helsingissä

Aika hupaisaa ollut ollut tuo demari vastustaminen asioiden joustavuuteen.

Nykyisin kunnat järjestävät julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-uudistuksessa vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy 18 uudelle maakunnalle. Tavoitteena on, että jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus saada laissa säädetyt riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunta huolehtii, että palveluja on tasapuolisesti saatavissa kaikille.

Tarkoitus on, että uudistus tulee voimaan 1.1.2021. Kaikki ei kuitenkaan muutu yhdessä yössä vaan sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat vaiheittain.
Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat toimiva kokonaisuus. Jonoja on nykyistä vähemmän, kun palvelut ja hoitopolut ovat sujuvia. Ihmiset pääsevät nopeammin lääkäriin ja muihin palveluihin.
Asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri palvelujen välillä.
Ihmiset saavat jatkossakin lähipalveluja omalta asuinseudultaan.

Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa
Jatkossa asiakas voi valita nykyistä laajemmin, mistä hankkii sosiaali- ja terveyspalvelut. Tarkoituksena on, että julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voivat jatkossa tarjota julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat.

Käytännössä asiakas voi listautua valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi ja valita lisäksi haluamansa hammashoitolan. Erikoissairaanhoidon hoitopaikan voi valita kuten nykyisinkin. Lisäksi asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen toimipisteen ja palveluyksikön, jossa asioi.


Maakunta tuottaa osan palveluista itse
Osa asiakkaista tarvitsee muita enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja. Valinnanvapauslain mukaan maakunnan liikelaitoksen palveluyksikössä (esim. sosiaaliasema, sairaala tai vammaispalvelujen yksikkö) arvioidaan tällöin asiakkaan palvelutarve ja tehdään asiakassuunnitelma. Asiakas voi saada palvelut suoraan maakunnan liikelaitoksesta. Vaihtoehtona asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankkii asiakassuunnitelman mukaiset palvelut.
Työterveyshuolto ja yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Jatkossakin on olemassa työnantajan kustantamaa työterveyshuoltoa. Suuri osa työikäisestä väestöstä käyttää näitä palveluja. Samoin on edelleen yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka asiakas maksaa itse esimerkiksi yksityisellä sairausvakuutuksella. Valinnanvapauden ulkopuolella olevista yksityisistä terveyspalveluista ei enää makseta sairausvakuutuskorvausta siirtymäajan jälkeen.

Oikeus hakeutua kiireelliseen hoitoon kotikunnasta ja asuinpaikasta riippumatta säilyy ennallaan. Hätätilanteessa voi soittaa 112 tai mennä lähimpään päivystykseen. Sairaaloiden työnjako uudistuu. Jatkossa ihmiset saavat kaikkein vaativimman hoidon laajan päivystyksen sairaaloista. Näin varmistetaan osaava ja laadukas hoito.

JÄNNÄKSI MENEE, KIURU AJAA NYT VASTUSTAMIAAN ASIOITA.