Ylen ohjelmistossa on vielä viikon verran katsottavissa otsikon elokuva, kesto 1.29 ja varustettuna suomalaiselle tekstityksellä:
https://areena.yle.fi/1-3557798
Kiinnostavaa leffa kaikille Kuussakäynnin puolustajille ja epäilijöille, voittaa typerät rymistelypätkät mennen tullen.
https://areena.yle.fi/1-3557798
Kiinnostavaa leffa kaikille Kuussakäynnin puolustajille ja epäilijöille, voittaa typerät rymistelypätkät mennen tullen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itse katsoin Star Warssia, sen perusteella jossain tuolla kaukana on galaksi jossa soditaan niin perkeleesti.
Seuraavana ajattelin katsoa Harry Potteria, jotta oppisin jotain noidista joita maailma kuulemma on puolillaan.
Ymmärrätkö mitä eroa on fiktiolla ja todellisuudella?
" Vakavasti otettavaa elokuvasta ei saa silti tekemälläkään, vaan se jää ennemminkin tekijäporukan sisäpiirivitsiksi." (Anna Salonen)
Ehkä ei ole rymistelyä, mutta Anna Salonen pitää vouhotuksena. Itse en jaksa katsoa, kun kerran "... ei loppua kohden rakentuva jännitys kuitenkaan tartu katsojaan."
Samaa lajia on Teemalla tänään klo 21.50 nähtävä elokuva, jossa Neuvostoliitto kävi Kuussa jo vuonna 1938.
Huu, USA ei siis päässyt kuuhun mutta Neukut siellä todellakin kävivät jo 80 vuotta sitten.
Vaiettu salaliito, tässä linkki uskottavaan dokkariin:
https://areena.yle.fi/1-4348054
"Anna Salonen pitää vouhotuksena". En tiedä kuka tuo nainen on enkä siten voi kovin vakavasti ottaa sanomisiaan. Kai noita Anna Salosia on maassamme kymmeniä?
Minä katsoin tuon Avalanchen.
Tuli muuten vahva tunne että helkkari, juuri noin sen täytyi mennä.
Tämä Anna Salonen on alan ihmisiä, jonka mahdollisesta arvovallasta en tiedä:
https://hiff.fi/kulissien-takaa/2016/09/06/operation-avalanche-elokuva-salaliitosta-salaliiton-keskella/
Anna Salonen oli tuolloin siis elokuvajournalismin opiskelija.
Joko olisi edennyt elokuvajournalismin asiantuntijaksi?
Riippuu paljon siitä, kuinka kauan on jo opiskellut ja onko hänellä kokemusta.
Tosin, kuten olemme tällä palstalla huomanneet, kuka tahansa voi olla elokuva-asiantuntija.
Olin eräänä kesänä koulupoikana tsupparina Hesarilla Ludvikinkadulla.
Meillä oli käytössämme pieni huone jonka molemmin puolin oli penkit joilla istuen odotimme seuraavaa kutsua.
Seinällä oli numeroitu taulu johon syttyi valo kun joku toimittaja halusi palveluamme käyttää.
Kari Suomalaisen kutsua odotettiin innolla koska silloin napero näki ekana uuden piirroksen joka seuraavan päivän lehteen tulisi.
Silloin oli Hesarin elokuva- arvostelijana Paula Talaskivi.
Hän oli myös himotuimpia kohteitamme koska antoi tsupparille aina vapaalipun- tai kaksi johonkin leffaan.
Lisäys vielä.
Kun otin lopputilin mennäkseni taas kouluun niin esimieheni sanoi että jää tänne, voit päästä latomoon tai painoon oppipojaksi koska olet pärjännyt täällä hyvin.
Hesarin ja latomon painot sijaitsivat silloin talon pimeissä kellareissa joissa oli infernaalinen meteli ja tunnelma kuin suoraan helvetin esikartanoista.
Kieltäydyin nauraen.
Kumpikin täällä mainittu elokuva on siis ns. mukadokumentti, jossa ei välttämättä tarvitse olla mitään todellista. Ne on tehty "kieli poskessa".