Aatoksia Filippiläiskirjeen pohjalta.

Luin tänään filippiläiskirjeen ensimmäisen luvun ja tuntui jotenkin kuin se olisi puhutellut kovasti. Tuossa alussa heti kun Paavali kertoo kiittävänsä Jumalaa Ja ilolla rukoilleensa filippiläisten puolesta. Minkälaiset tuntemukset ihmisellä täytyy olla että voi tulla kiittävällä ja ilolla annettu rukous? Sen täytyy olla sisäinen ilo joka tulee varmuudesta ja turvallisuuden tunteesta – mihin, Ihmisiinkö? – Ajattelin että vanha Paavali luottaa niin Kristuksen alkamaan työhön tuossa Filippiläisten joukossa, hänellä on sisäinen tietoisuus ja varmuus siitä, että he Kristuksen ruumiinosina täyttävät paikkansa ja tehtävänsä pelotta, koska Jeesus on heidän turvakallionsa.

Hän kertoo vielä rukouksestaan, mm sanoen rakkautenne tulisi runsaammaksi tiedossa ja käsittämisessä. Tämähän on ihan selkeää kehitystä. Mielestäni tämä todistaa kovasti sen asian puolesta, että mitä enemmän on yhteydessä Jeesukseen sen enemmän aivan kuin uppoaa Kristuksen Hengen uutteeseen täyttyen Hengestä. Mitä vielä, täyttyessä Hengestä tulee myös tiedon ja oikean käsittämisen kyky. Siis ihan samalla kaavalla kun ihminen alkaa opiskella jotain uutta aihetta; vaikkapa kalastusta. Hän hakee kirjallisuutta lukeakseen. Hiphei tieto lisää tuskaa ja hän haluaa päästä juttusille henkilöiden kanssa jotka ovat harrastaneet kalastusta jo pitkään, hän hakeutuu sellaiseen porukkaan. Kun hän on tekemisissä alan harrastajien, kanssa joilla on kokemuksen henki, sellainen kalastaja-henki (tietämys taitamus), hän samalla imee tätä kalastuksen tiedonhenkeä itseensä. Kun tällaisen opiskelijan ystävä tulee jonkin ajan päästä opiskelijaa tapaamaan, hän sanoo sinussa on jotain uutta, jotain käsittämätöntä intoa ja paloa, sinä kerrot minulle paljon kalojen elämästä ja siitä miten ne käyttäytyvät.

Nyt tulee erikoinen juttu joka taitaa koskea ainoastaan Jumalan työtä. Kohta 14 Paavalin vangitseminen ei suinkaan sammuttanut evankeliumin etenemistä ja julistusta vaan se antoikin voimaa ja rohkeutta näille jotka vapaana olivat, todella ”kääriä hihansa ja alkaa töihin”.
Mielenkiintoinen juttu. Ajatellaanpa vaikka jos jollain pienellä paikkakunnalla alettaisi vaikkapa varastaa polkupyöriä. Asiaa tutkittaisi ja tekijöitä jahdattaisi ja viimein varkaat saataisiin kiinni. Kun kopla vangitaan niin siitä ei toki synny seurauksena, että polkupyöriä alkaa kadota vieläkin enemmän – ei vaan tilanne rauhottuu ja ihmisten pyörät jäävät heidän omistukseensa. Koska varastaminen on lainvastainen teko, jo seuraavaa keikkaa suunnittelevat vetäytyvät, peläten kiinni joutumista.
Jumalan kutsumat työntekijät, Jumalan evankeliumin hengessä, eivät kuitenkaan tehneet mitään lainvastaista, koska Jumala haluaa että ihmiset Jeesuksen Kristuksen, Jumalan neitseestä syntyneen ainokaisen Pojan kautta pelastuvat. Tämän vuoksi he saivat ylhäältä voimaa ja rohkeutta jatkaa, moni sai voimaa aloittaakin julistustyönsä kun oli se palo ja se tuli ja se henki ja rakkaus ja se tieto sydämessä.

Nyt lopetan tämänkertaisen jutusteluni, koska kaikkein nuorimmaiset eivät jaksa lukea pitkiä tarinoita.

Jeesuksen nimessä siunausta :-)
1108
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Ja täytyy sanoa rakas tuttan ei omalla voimalla noin kauniita ajatuxia kirjoittelet!
Siunausta ja hyvän päivän jatkoa sulle rakas!
Amen (savis!)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tuttan kirjoitti:

Luin tänään filippiläiskirjeen ensimmäisen luvun ja tuntui jotenkin kuin se olisi puhutellut kovasti. Tuossa alussa heti kun Paavali kertoo kiittävänsä Jumalaa Ja ilolla rukoilleensa filippiläisten puolesta. Minkälaiset tuntemukset ihmisellä täytyy olla että voi tulla kiittävällä ja ilolla annettu rukous? Sen täytyy olla sisäinen ilo joka tulee varmuudesta ja turvallisuuden tunteesta – mihin, Ihmisiinkö? – Ajattelin että vanha Paavali luottaa niin Kristuksen alkamaan työhön tuossa Filippiläisten joukossa, hänellä on sisäinen tietoisuus ja varmuus siitä, että he Kristuksen ruumiinosina täyttävät paikkansa ja tehtävänsä pelotta, koska Jeesus on heidän turvakallionsa.

Hän kertoo vielä rukouksestaan, mm sanoen rakkautenne tulisi runsaammaksi tiedossa ja käsittämisessä. Tämähän on ihan selkeää kehitystä. Mielestäni tämä todistaa kovasti sen asian puolesta, että mitä enemmän on yhteydessä Jeesukseen sen enemmän aivan kuin uppoaa Kristuksen Hengen uutteeseen täyttyen Hengestä. Mitä vielä, täyttyessä Hengestä tulee myös tiedon ja oikean käsittämisen kyky. Siis ihan samalla kaavalla kun ihminen alkaa opiskella jotain uutta aihetta; vaikkapa kalastusta. Hän hakee kirjallisuutta lukeakseen. Hiphei tieto lisää tuskaa ja hän haluaa päästä juttusille henkilöiden kanssa jotka ovat harrastaneet kalastusta jo pitkään, hän hakeutuu sellaiseen porukkaan. Kun hän on tekemisissä alan harrastajien, kanssa joilla on kokemuksen henki, sellainen kalastaja-henki (tietämys taitamus), hän samalla imee tätä kalastuksen tiedonhenkeä itseensä. Kun tällaisen opiskelijan ystävä tulee jonkin ajan päästä opiskelijaa tapaamaan, hän sanoo sinussa on jotain uutta, jotain käsittämätöntä intoa ja paloa, sinä kerrot minulle paljon kalojen elämästä ja siitä miten ne käyttäytyvät.

Nyt tulee erikoinen juttu joka taitaa koskea ainoastaan Jumalan työtä. Kohta 14 Paavalin vangitseminen ei suinkaan sammuttanut evankeliumin etenemistä ja julistusta vaan se antoikin voimaa ja rohkeutta näille jotka vapaana olivat, todella ”kääriä hihansa ja alkaa töihin”.
Mielenkiintoinen juttu. Ajatellaanpa vaikka jos jollain pienellä paikkakunnalla alettaisi vaikkapa varastaa polkupyöriä. Asiaa tutkittaisi ja tekijöitä jahdattaisi ja viimein varkaat saataisiin kiinni. Kun kopla vangitaan niin siitä ei toki synny seurauksena, että polkupyöriä alkaa kadota vieläkin enemmän – ei vaan tilanne rauhottuu ja ihmisten pyörät jäävät heidän omistukseensa. Koska varastaminen on lainvastainen teko, jo seuraavaa keikkaa suunnittelevat vetäytyvät, peläten kiinni joutumista.
Jumalan kutsumat työntekijät, Jumalan evankeliumin hengessä, eivät kuitenkaan tehneet mitään lainvastaista, koska Jumala haluaa että ihmiset Jeesuksen Kristuksen, Jumalan neitseestä syntyneen ainokaisen Pojan kautta pelastuvat. Tämän vuoksi he saivat ylhäältä voimaa ja rohkeutta jatkaa, moni sai voimaa aloittaakin julistustyönsä kun oli se palo ja se tuli ja se henki ja rakkaus ja se tieto sydämessä.

Nyt lopetan tämänkertaisen jutusteluni, koska kaikkein nuorimmaiset eivät jaksa lukea pitkiä tarinoita.

Jeesuksen nimessä siunausta :-)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu