Laskettelun historia

Tässä vähän tietoa (mitä verkosta löytyi)
Kolille maamme ensimmäisen hiihtohissi 1939. (http://lappi.skai.fi/~penttipo/verkkokurssi/suomi.htm)

Kauniainen - mäenlaskua vuodesta 1933 (http://www.grifkalpine.fi/)

Kalpalinna - 1939 (http://www.kalpalinna.com/)
Kalpalinnassa on lasketeltu vuodesta 1939. Vuonna 1950 alueelle rakennettiin Suomen ensimmäinen hiihtohissi ja 60-luvun alussa Euroopan ensimmäinen lumetusjärjestelmä. Rinteet ( kisarinne ) ovat edelleen Etelä-Suomen monipuolisimmat ja kisarinne tasoltaan E-Suomen vaativin. Syksyllä 2002 Calpiksen kisa sai ensimmäisenä Suomessa kansainvälisen hiihtoliiton FIS -rinneluokituksen kategoriassa rinteet, joiden korkeusero on yli 86 metriä.

Urheilun parissa ystävystyneet Karl A. Ebb ( s.5.9. 1896, k. 22.8.1988 ) ja Aleksanteri Patama ajoivat Harvialan tietä matkalla metsästämään vuonna 1939. Patama näki paljaaksi hakatun mäen, joka oli ns. linnavuori nimeltä Kiianlinna. Sopivan hetken tultua he kävivät katsomassa " moista " korkeaa mäkeä.

Tuon ajan parhaana suomalaisena alppinistina "Kalle" (kuvassa) ihastui Kiianlinnan mäkimaastoon ja osti alueen (30.8.1939). Jo samana syksynä Kalle raivasi yhdessä poikansa Heimon kanssa ns. Kallen ykkös' rinteen laskettelukuntoon ja he laskivat siinä ensikäännökset marraskuun 30. päivänä 1939. Myös suomalais-kansallisen " alppimajan " rakennustyöt saatettiin alulle samana syksynä.

Suomen ensimmäinen hiihtohissi!

Sota oli Ebbin perheessä surun aikaa. Perheen ainoa lapsi Heimo Ebb (s.29.10. 1922, k. 17.7.1944) kaatui sodan viimeisinä päivinä. Kalle oli rakentanut Kiianlinnan yhdessä Heimon kanssa, joka oli lahjakkain uuden polven pujottelija Suomessa. Heimo haudattiin Kiianlinnan länsirinteelle ikikuusien katveeseen.

Sodan jälkeen raivattiin Kallen kakkos' rinne Kilpivuoren pohjoisrinteelle, johon Kalle rakensi Suomen ensimmäisen hiihtohissin 1950 (toinen Kauniaisiin 1951 ja kolmas Kolille 1952).

Viinirypäleviljelmä Kiianlinnassa!

Eino ja Osmo Kalpala olivat Kiianlinnan vakituisia vieraita aina 1940-luvulta lähtien. Yhdessä muiden Slalom Seuran pujottelijoiden kanssa he matkustivat Turengin Kiianlinnaan joko autolla tai junalla ja asuivat ns. puutarhurin talon vierashuoneessa. Kallella oli puutarhuri, joka kesäisin viljeli kasvi-huoneessa mm. viinirypäleitä Helsingin hienoimpiin ravintoloihin ja talvisin auttoi laskettelukeskuksen töissä.
Euroopan ensimmäinen lumetusjärjestelmä!

Eino ja Osmo Kalpala ostivat tulevan Kalpalinnan hiihtokeskuksen alueen Kiianlinnan vierestä kesäkuussa 1963. Seuraavana talvena ( 1964 ) Kalpalinna aloitti toimintansa. Uuden hiihtokeskuksen palvelut olivat tarkoitettu kaikille lajin harrastelijoille, kun Kiianlinna säilyi Kallen ja hänen hyvien ystäviensä " yksityismäkenä ".

Samoihin aikoihin he hankkivat Kalpalinnaan myös Eurooppan ensimmäisen, useasta lumitykstä koostuvan lumetusjärjestelmän. Seuraavan vuosikymmenen puolivälissä Kalle myi Kiianlinnan Eino Kalpalalle, jolloin Kiianlinnasta tuli osa Kalpalinnan hiihtokeskusta. Vuonna 1979 toteutettiin Kallen läsnäollessa Karl A. Ebbin muistoreljeffi (taiteilija Erkki Kannosto), joka nyt Kallen majan seinällä, ja päätettiin säilyttää Kallen rinnealue tuleville laskettelijapolville osana Suomen merkittävintä laskettelun historiaa.

70- ja 80 -luvun alppikanuunat
70- ja 80-luvuilla Kalpalinnan arvostus ja suosio oli aktiiviharrastajien keskuudessa suuri. Kisarinne oli tunnettu vaativuudestaan ja taidoiltaan erinomaisista laskettelijoistaan. Keskus oli suosittu myös kisa-, freestyle- ja nopeuslaskijoiden piirissä. Kiitos tehokkaan lumetusjärjestelmän ja ammattitaidon, Calpiksen laskettelukausi oli myös kilpailijoitaan huomattavasti pidempi.

Kalpiksen kävijöiden erinomainen taitotaso ja maine aikaansai ‘ imua ‘ myös muiden harrastajapiirien keskuudessa. Kysymys; mihin menet skimbaamaan, oli tärkeä. Haluttiin kuulua silloisten ” alppikanuunoiden ” joukkoon - kuulua samaan ystäväpiiriin, jengiin!

90-luvun taitteessa Kalpalinnan suosio hiipui. Tämä johtui osaksi 80-luvulla hiihtokeskusten välillä käynnistyneestä ” kilpavarustelusta ”, matalasuhdanteesta, monien keskusten käynnistämistä mittavista markkinointikampanjoista sekä laskettelijoiden keskuudessa tapahtuneessa ‘ sukupolven vaihdoksesta ‘. Kalpiksen rinteet ovat profiililtaan edelleen Etelä-Suomen parhaat ja monipuolisimmat. Hissikapasiteetti, lumetusjärjestelmä, palvelut ja hintataso ovat kilpailukykyiset. Erityisen vahvaksi kilpailutekijäksi on noussut uuden moottoritien ansiosta nopea saavutettavuus.

Puijo (http://personal.inet.fi/yritys/puijonrinteet/)
Laskettelu
Suomalaiset saivat Kuopiossa ensimmäisenä tutustua Kanadasta saapuneisiin uutuuksiin, slalomiin ja pujotteluun. Suomeen laskettelun toi monipuolinen urheilu- ja liikemies Erkki. U. Penttilä, joka teki itse ensimmäisen avauslaskun v. 1934. Penttilän aloitteesta Puijon laskettelurinne raivattiin v.1938 ja Antikkalanrinne raivattiin v.1958. Ensimmäinen hiihtohissi rakennettiin vuosina 1956- 57. (A. O. Arponen, 1990)

Ruka (http://www.ruka.fi)
Maanmittausinsinööri Kalevi Routala teki aloitteen ensimmäisen rinteen raivaamiseksi ja haki suullisen luvan metsänhoitajilta. Ahkeran talkootyön tuloksena voitiin alkutalvesta 1955 laskea ensimmäiset laskut. Rinne on vuosien saatossa laajentunut nykyiseksi eturinteeksi.

Vuonna 1955 pidettiin ensimmäiset pujottelukilpailut ja seuraavana vuonna Rukalla järjestettiin pujottelun SM-kisat. Kuusamon Eräveikot perusti 1956 pujottelujaoston hoitamaan laskettelua. Oppia lasketteluun ja toimintojen kehittämiseen haettiin Åresta. Rukan hiihtokoulun perustaminen sai myös kimmokkeen sieltä.

Seuraavaksi unelmaksi muodostui hissin rakentaminen ja 300 m pitkä hissi valmistui 1957. Kuusamon Matkailun toimesta Rukalle saatiin ensimmäinen 28-vuodepaikkainen majoitustila, Kaltiomaja, jossa oli myös ruokailu- ja oleskelutilat sekä sauna.

jeeeee

RUKALLA. siellä avattiin maamme ensimmäinen NYPPYLÄ.