Miksi pikku pioneeri keskusteluketju on poistettu???
pikku pioneeri keskusteluketju poistettu???
sanan vapaus
151698
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
http://www.ylioppilaslehti.helsinki.fi/ylioppilaslehti/010216/010216pioneeri.html
se alkoi kyseisellä jutulla joka löytyy ylioppilaslehden sivuilta
Näistä asioista halutaan vaieta, koska nämä ovat niin kiusallisia tunnustaa ja käsitellä. Kommunistit ottivat ja käänsivät takkinsa ja ovat kuin mitään ei olisi koskaan ollutkaan.
Meitä pioneereja oli liki 40 000.
Meitä kasvatettiin kuin karjaa kommunistien kuuliaisiksi työkaluiksi.
Nyt nämä vanhemmat luimuilevat jossain.
Jotkut yhteiskunnan paraatipaikoilla.
Mutta me heidän lapsensa joille he pakkosyöttivät umpikieroa maailmankatsomustaan emme saa kertoa kokemuksistamme.
Näyttäkää televisiossa vappumarssikuvia ja tilaisuuksia joissa lauloimme "Osoitteeni on Neuvostomaa" ja "Lenin- setä asuu Venäjällä". Miksei tehdä dokumentteja tai tutkimuksia tästä hurmosliikkeestä?
Pioneerin ohjeet:
9. Suojele ja rakasta järjestöäsi.
10. Säilytä järjestösi maine tahrattomana ja ole sille uskollinen.
En ole näihin pystynyt sitoutumaan. Totuus ja vapaus ovat tärkeämpiä.
Näin kertoo Anni Sinnemäen isä:
Taistolaisuus oli kollektiivinen mielisairaus
Anssi lopetti poliittisen toimintansa vuonna 1984. Hän työskenteli kuitenkin vielä vuoteen 1987 taistolaisten julkaiseman Kulttuurivihkot-lehden päätoimittajana. Mies suomii liikettä nyt kovin sanoin: laitavasemmistossa ei koskaan käyty kunnollista keskustelua siitä, mitä ylilyöntejä tehtiin tai mitä Neuvostoliiton romahdus merkitsi aatteelle.
Katumusta, joka olisi ollut Anssin mielestä välttämätöntä, ei osoitettu.
- Taistolaisuus oli kollektiivinen mielisairaus. Jos katsoo mitä silloin sanottiin ja tehtiin, ei voi sanoa muuta kuin että se oli absurdia ja järjenvastaista.
- Kollektiivisuudesta ja solidaarisuudesta puhumalla äärivasemmistossa oikeutettiin yksilön alistaminen ja polkeminen.
- Kommunistijohtajien ainoa ansio oli se, että he estivät kapinaa muuttumasta niin väkivaltaiseksi kuin se oli monessa muussa maassa, entinen taistolainen toteaa viiltävän itsekriittisesti.
Ankarin kritiikki on vasta tulossa. Anssi puhuu arasta asiasta, josta menneisyyttään katuneetkin taistolaiset ovat vaienneet.
- Vaikka se oli kollektiivista hulluutta, jokainen ihminen on itsestään vastuussa. Vasemmiston itsekritiikkiin on tärkeää tuoda se moraalinen näkökohta, että taistolaisuus oli Neuvostoliitosta kurinalaisesti ja sotilaallisesti johdettua toimintaa. Kaikki huomasivat sen.
- Valmistauduimme siihen, että olisimme tottelevaisia, kun tulee tiukka paikka. Vallankumous. Annoimme itsemme käytettäväksi sellaiselle politiikalle, jonka tiesimme tekevän silloin paljon väärää. Tiesimme myös mitä se olisi voinut tehdä.
- Monet kysyvät nyt, mitä pahaa me muka tehtiin, kun kannatettiin rauhaa, solidaarisuutta ja muita hienoja asioita. Minä sanon: tätä pahaa me tehtiin. Vaikkei me ehditty tehdä käytännössä paljon pahaa, olimme potentiaalisesti valmiita tekemään paljon enemmän.
- Kun huomaa suostuneensa tällaiseen, pitää katua ja myöntää, että me teimme väärin.
Miksi me kommunistien lapset, jotka silloin jo tajusimme että vanhempamme eivät ole oikealla asialla ja että heidän todellisuudentajunsa on kadonnut, emme kerro kielteisistä kokemuksistamme.
Olenko minä ainoa koko joukosta, jota hävetti ja ahdisti marssia diktatuurin ja sen lumetodellisuuden tahtiin. Oliko heidän aivopesunsa niin tehokasta?
En tiennyt itkeä vai nauraa, kun kävin katsomassa pienten lasten esittämän "pioneeri musikaalin" Annan talossa viime viikonloppuna. Ohjaus Hanna Brotherus ja laulujen sanat Anni Sinnemäki. Ja kyllä...vallankumouksen autuudesta ne mukulat lauloi, tai oli siis pantu laulamaan. Hyväksyn täysin aikuisten vapaan teatterikentän temmeltää jos minkälaisten asioiden kimpussa. Tuntui karmivalta lukea hesarin kulttuurikriitikon ylistävät arvostelut tästä lasten hyväksikäytöstä. Eli kuinka suojella lapsia poliittiselta aivopesulta tänäkin päivänä?
Hienoa, te kaikki edellä kirjoittaneet. Vaikeista asioista on hyvä kirjoittaa ja puhua. Onnea teille, että osaatte suhtautua oikein menneisyyteenne, ei se ole teidän syynne.
Silti haluaisin saada jonkinlaisen listan nimistä, jotka ovat olleet pioneeritoiminnassa ja tänä päivänä vaikuttavat Suomen päätös - ja kulttuurielimissä. Ja toivon, että varsinkin he ovat käyneet sisäisen Jaakobin paininsa ja voittaneet. Kusetus on aina kusetusta.
mikä ihmeen lykkausmieliala teillä, jotka ette koskaan siinä toiminnassa olleet niin on?
minulle jäi positiiviset muistot pioneeritovereista, ja silloin keskustelimme asioista, jotka tänäkin päivänä ovat tapetilla.
minulla ei ainakaan ole mitään hävettävää, päinvastoin.
tosin kuuluin siihen nailonpuseroiseen porukkaan.
Miten tämän sanoisi... te toimitte sellaisten arvojen puolesta, jotka olivat/ovat demokratian ja vapaan yhteiskunnan vastaisia. Sellaista toimintaa en voi hyväksyä. Tapahtui se sitten mihin maailmanaikaan tahansa, missä tahansa ja kenen tahansa toimesta.
Vaikka teillä olisi ollut kuinka hauskaa leikkiessä leikkejänne. Vapauden kustannuksella ei kenelläkään kuitenkaan ole varaa leikkiä, ymmärrätkös?
Minä kuuluin oikeaoppisiin puhdasmielisiin maailmanvallankumousta varten kouluttautuviin kansainvälisiin Leninin lapsijoukkoihin, niin sanottuihin Uusiin Ihmisiin. Olimme valmiita siihen, että elämme tulevaisuudessa Neuvostoliitossa, todellisessa kotimaassamme, joka levittäytyy kaikkialle maailmaan.
Irtisanouduin tästä projektista hieman ennen teini-ikää.
Alkuperäinen nim. ex-pioneeri
"te toimitte sellaisten arvojen puolesta, jotka olivat/ovat demokratian ja vapaan yhteiskunnan vastaisia."
Mikäs auktoriteetti sinä olet määrittelemään, mitkä arvot ovat "demokratian ja vapaan yhteiskunnan vastaisia"? Jotakuinkin kaikki poliittiset suuntaukset julistavat olevansa "demokratian" ja "vapauden" puolella, ja väittävät vastustajistaan päinvastaista. Tältä pohjalta ei mitään eroja voida politiikassa nähdä. Sellaisella käsitteellä kuin "vapaus" ei ole mitään merkitystä, jollei sitä erikseen määritellä. Ja määritelmien kirjo on yhtä laaja kuin poliittisten suuntaustenkin.
Mahtavatko nämä nykyiset taistolaisuuden syntien ruotijat huomata, millaisia puolivillaista retoriikkaa pursuavia demagogeja itse ovat? Suolletaan vain halpaa moralisointia ja lopullisia tuomioita. Ilmeisesti aivopesu pioneereissa on ollut niinkin tehokasta, että rationaalinen ajattelu ei vain enää ota luonnistuakseen... :p
Olet taitava halkomaan hiuksia. Se ei ikävä kyllä kuitenkaan riitä. Tarvitsisi myös osata hiffata itse asia.
Demokratia on vapautta. Jokaisella yksi ääni ja sen mukaan muodostetaan asioista päättävien joukko. Proletariaatin DIKTATUURI ei ole demokratiaa. Aika yksinkertaista, vai mitä?
Vielä lopullisista tuomioista: ei tässä maassa sellaisia jaeta. Eikä liioin tällä keskustelupalstalla. Joten säästä näppistäsi ja jätä tuollaiset ala-arvoisuudet, ok?
Näin sanoo omin sanoin meidän pioneerien isähahmo Lenin:
"Hallitsevan (proletaarisen) luokan käsissä valtio on kone, jonka tehtävänä on sen luokkavastustajien murskaaminen. Tältä kannalta proletariaatin diktatuuri ei eroa pohjimmaltaan millään tavalla minkään muun luokan diktatuurista, koska proletaarinen valtio on kone porvariston murskaamiseksi."
"Diktatuuri on valtaa, joka nojaa suoranaisesti väkivaltaan ja jota eivät sido mitkään lait".
"Demokratia on vapautta. Jokaisella yksi ääni ja sen mukaan muodostetaan asioista päättävien joukko. Proletariaatin DIKTATUURI ei ole demokratiaa. Aika yksinkertaista, vai mitä?"
Ei ole, jos demokratiaa ei käsitellä abstraktisti vaan konkreettis-historiallisesti. Demokratia ja diktatuuri eivät ole toisiaan poissulkevia käsitteitä, vaan hallintotapana demokratia on aina esiintynyt rinnan diktatuurin kanssa. Demokratia ja diktatuuri ovat saman 'valtio' -kolikon kaksi eri puolta.
Ensimmäiset demokraattiset valtiot olivat orjavaltioita. Siinä mielessä tämä orjanomistajien demokratia oli rehellisempää, että orjien ei edes väitetty olevan kansalaisia. Ei ollut mitään luokat ylittävän demokratian kulisseja.
Demokratia ei ole vapautta. Se on hallintomuoto tai yleisemmin siitä johdettu päätöksentekomenetelmä.
Proletariaatin diktatuuri ei ole demokratiaa. Proletaarinen demokratia on. Saman valtiotyypin kaksi eri puolta.
Aivan kuten porvariston diktatuuri ei ole demokratiaa, mutta porvarillinen demokratia on. Yleensä molemmat, vähintään ensin mainittu, ovat läsnä samassa valtiossa.
"Vielä lopullisista tuomioista: ei tässä maassa sellaisia jaeta. Eikä liioin tällä keskustelupalstalla."
Tarkoitin lopullisilla tuomiolla lähinnä sitä, kuinka monet saarnamiehet täällä kommunismin vastaisen kampanjan aallonharjalla kuvittelevat edustavansa jotain lopullista totuutta. Se on nähtävissä mm. niistä emotionaalisesti latautuneista reaktioista mitä täällä saa, jos vähänkin kriittistä näkökulmaa koittaa tuoda historiaa käsitteleviin keskusteluihin. Esimerkiksi:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000007207543
Huomioitko ensimmäisessä lainauksessasi alleolevan kohdan?
"Tältä kannalta proletariaatin diktatuuri ei eroa pohjimmaltaan millään tavalla minkään muun luokan diktatuurista"
Ja mitä toiseen lainaukseen tulee...
"Diktatuuri on valtaa, joka nojaa suoranaisesti väkivaltaan ja jota eivät sido mitkään lait"
Onko tästä joku eri mieltä?
Me taidetaan olla niin eri koulukunnan miehiä(?), että tämä viestiketju tullee jatkumaan loputtomiin. Sinä olet kirjasi lukenut ja käyt asioita läpi käsitteellisellä tasolla. Minulle taas elävä elämä on se määrittävä tekijä.
Olet oikeassa demokratian suhteen, se on hallintomuoto. Käytännössä demokratia (aito sellainen) tuo mukanaan mm. sellaisia arvoja kuten sanan- ja uskonnonvapaus ja yhtäläinen äänioikeus. Minulle nämä kaikki ovat sitä paljon kiisteltyä vapautta. Toki monet muutkin tekijät.
Kommunismin vastainen kampanja on hyvä asia. Aallonharja-tilanteen hyvyydestä en ole niinkään varma; totalitääristen suuntausten vastustamisen tulisi olla trendeistä riippumatonta toimintaa.