Miettikääpäs nyt itse sitä mikä vaikutus Helsingin keskustan asfaltilla, betonirakennuksilla, liikenteellä ja muulla kaupunkirakenteella on reilun 33 asteen tuloksessa. Luuletteko todellakin että modernin kaupungin lämpötila olisi vertailukelpoinen saman paikkakunnan lämpöön vaikkapa 1920-luvulla?
Itse olen täysin varma että kaupungin rakenteet ja liikenne nostavat nostavat mittauslukemia vähintäin 2 asteella. Suur-Lontoon ilmastoa tutkineet ovat päätyneet jopa lähes 5 asteen kaupunkivaikutukseen.
Itse olen täysin varma että kaupungin rakenteet ja liikenne nostavat nostavat mittauslukemia vähintäin 2 asteella. Suur-Lontoon ilmastoa tutkineet ovat päätyneet jopa lähes 5 asteen kaupunkivaikutukseen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
asfaltin päällä voi olla jo 100 astetta ja siihen sulaa jo kuoppia
siinä missä
ruoholla voi vielä kävellä
en kiistä
tuolla on epätavallisen kuuma
Näyttäähän mittari auringonpaisteessa vaikka mitä, eikä se kerro mitään ulkolämpötilasta. Eikä Helsigissä ollut kuin alle 32 astetta. Ennätyksestä vain turhaan vouhkattiin, koska se oli muka Helsingin kovin saavutus.
Ei ne ilmatieteenlaitoksen mittarit auringonpaisteessa ole. Täällä Tampereella kun on tullut seurattua Keskustan mittauspistettä, niin siinä on kaiken aikaa lämpimämpi kuin esimerkiksi muutaman kilometrin päässä lentokentän mittauspisteellä keskellä metsää. Varsikaan öisin keskustan lämpö ei laske läheskään yhtä paljon kuin ympäristössä.
Kun lämpötilan mittauspisteitä maailmanlaajuisesti vähennettiin, lopetettiin vaikeakulkuiset paikat ensimmäisenä, kuten Siperian ja muiden kylmien, asumattomien seutujen mittauspisteet.
Jäljellä on pääasiassa kaupungeissa ja muissa lämpimämmissä paikoissa olevat pisteet, mikä tietenkin vääristää lämpötilojen keskiarvoa.
Meidän ”lämpöennätys” on 51˚c