Yleisradio vuosi sitten: "Helsingissä johdetaan edelleen jätevesiä puhdistamattomina mereen – ”Palautetta vessapapereista tai pökäleistä ei ole tullut""
Helsingin Etelärannassa satama-altaan samea vesi kiiltelee auringossa. Palacen edessä, laivalaiturin kupeessa, vedenpinnan alla, sijaitsee viemäriputken pää, josta purkautuu ajoittain puhdistamattomia jätevesiä mereen Helsingissä eniten.
– Jätevesi sekoittuu niin hyvin huleveteen, että palautetta vessapapereista tai pökäleistä ei ole tullut, kertoo jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja Mari Heinonen HSY:stä.
Kotitalouksien jätevesiä purkautuu ajoittain puhdistamattomina mereen Etelärannan lisäksi noin 50 eri paikassa Helsingin kantakaupungin alueella. Näin tapahtuu esimerkiksi rankkasateiden aikana, kun viemäriverkon kapasiteetti ei riitä kuljettamaan kaikkia jäte- ja hulevesiä puhdistamolle.
– Tapahtuma on ajoittainen, voimakas, hyvin paikallinen ja lyhytkestoinen, kertoo pääkaupunkiseudun vesistöjen tilaa seuraava tutkija Emil Vahtera Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista.
Tutkija: Jätevesistä ei ole haittaa ihmisille
Kotitalouksien jätevedet ovat sitä itseään - virtsaa, ulosteita ja pesuvesiä. Ne sisältävät käytännössä orgaanista lika-ainetta, typpeä ja fosforia sekä taudinaiheuttajabakteereja.
– Jätevedessä on aina mukana myös taudinaiheuttajia, kertoo osastonjohtaja Heinonen HSY:stä.
Tästä huolimatta ylivuotopaikkojen välittömässä läheisyydessä ei tutkita vedenlaatua tai vaikutusta eläimistöön ja kasvistoon. Tutkija Emil Vahtera Helsingin ympäristöpalveluista kertoo, että syynä on resurssien vähyys. Vahteran mukaan merellä olevien seurantapisteiden tulosten perusteella jätevesien aiheuttamat haitat ovat kuitenkin vähäisiä.
– Kaikki kuormittavat tekijät huomioon ottaen, jätevesien ei ole todettu merkittävästi heikentävän vedenlaatua, eikä siitä ole ollut suoranaista haittaa ihmisille, sanoo tutkija Vahtera Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista.
Vedenlaatua halutaan parantaa lisääntyneen virkistyskäytön vuoksi
Helsingissä jätevesiä pääsee vuosittain puhdistamattomina mereen noin 3000 kuutiota. Jos se lastattaisiin 10 kuutio säiliöautoihin, se tarkoittaisi 300 kuormaa jätevettä.
– Määrä vaihtelee vuosittain hieman. Se riippuu siitä, onko voimakasta lumen sulamista tai rankkasateita, kertoo osastonjohtaja Heinonen.
HSY:n jätevedenpuhdistuksesta vastaava johtaja pitää ylivuotamista pienenä ongelmana, mutta ymmärtää asian merkityksen paikallisesti.
– Olemme merellisen Helsingin keskustassa ja tahtotilamme on toteuttaa omistajan tahtoa, joka tarkoittaa sitä, että merellinen Helsinki on yhä enemmän kaupunkilaisten virkistyskäytössä.
Viemäriverkon eriyttäminen maksaa satoja miljoonia
Syy kotitalouksien jätevesien mereen johtamiseen löytyy reilu sata vuotta sitten rakennetusta kantakaupungin viemäriverkosta. Jätevedet ja hulevedet eli sade- ja sulamisvedet laitettiin kulkemaan samassa putkessa. Näin tapahtuu edelleen, koska viemäriverkon eriyttäminen on valtava urakka, joka maksaa paljon.
– Sekaviemäriverkot ovat yleisiä kaikkialla maailmassa. Niitä ollaan muuttamassa, myös Helsingissä, mutta siihen menee kymmeniä vuosia ja se maksaa satoja miljoonia euroja, arvioi osastonjohtaja Heinonen HSY:stä.
Jätevesi ja hulevesi eriytetään kantakaupungissa osastonjohtaja Heinosen mukaan pääasiassa silloin, kun vanhat viemärit vaativat muutakin kunnostusta.
– Viimeisten viiden vuoden aikana saatiin pois kaksi ylivuotopistettä pääministerin virka-asunnon lähellä Rajasaaressa. Se vaati suuren tunneli-investoinnin. Seuraavan viiden vuoden aikana poistuu myös muutama ylivuotopiste, kertoo osastonjohtaja Heinonen.
Aalto-yliopistossa tutkitaan paikallista käsittelyä
Viemäriverkon eriyttämisen lisäksi keinot vähentää kantakaupungin kotitalouksien jätevesien ylivuotamista mereen ovat Heinosen mukaan olemattomat. Jotain on kuitenkin tekeillä. Aalto-yliopistossa tutkitaan jätevesien paikallista käsittelyä, mutta sen toteuttaminen käytännössä, esimerkiksi Etelärannassa, tuntuu Heinosesta lähes mahdottomalta.
– Kaupunkirakenteita on hankala muuttaa. Esimerkiksi Eteläranta on lähes tulkoon pyhä alue. Jos haluaisit sijoittaa tänne puhdistuskontin, se olisi todella vaikeaa, sanoo osastonjohtaja Heinonen HSY:stä.
Helsingin Etelärannassa satama-altaan samea vesi kiiltelee auringossa. Palacen edessä, laivalaiturin kupeessa, vedenpinnan alla, sijaitsee viemäriputken pää, josta purkautuu ajoittain puhdistamattomia jätevesiä mereen Helsingissä eniten.
– Jätevesi sekoittuu niin hyvin huleveteen, että palautetta vessapapereista tai pökäleistä ei ole tullut, kertoo jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja Mari Heinonen HSY:stä.
Kotitalouksien jätevesiä purkautuu ajoittain puhdistamattomina mereen Etelärannan lisäksi noin 50 eri paikassa Helsingin kantakaupungin alueella. Näin tapahtuu esimerkiksi rankkasateiden aikana, kun viemäriverkon kapasiteetti ei riitä kuljettamaan kaikkia jäte- ja hulevesiä puhdistamolle.
– Tapahtuma on ajoittainen, voimakas, hyvin paikallinen ja lyhytkestoinen, kertoo pääkaupunkiseudun vesistöjen tilaa seuraava tutkija Emil Vahtera Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista.
Tutkija: Jätevesistä ei ole haittaa ihmisille
Kotitalouksien jätevedet ovat sitä itseään - virtsaa, ulosteita ja pesuvesiä. Ne sisältävät käytännössä orgaanista lika-ainetta, typpeä ja fosforia sekä taudinaiheuttajabakteereja.
– Jätevedessä on aina mukana myös taudinaiheuttajia, kertoo osastonjohtaja Heinonen HSY:stä.
Tästä huolimatta ylivuotopaikkojen välittömässä läheisyydessä ei tutkita vedenlaatua tai vaikutusta eläimistöön ja kasvistoon. Tutkija Emil Vahtera Helsingin ympäristöpalveluista kertoo, että syynä on resurssien vähyys. Vahteran mukaan merellä olevien seurantapisteiden tulosten perusteella jätevesien aiheuttamat haitat ovat kuitenkin vähäisiä.
– Kaikki kuormittavat tekijät huomioon ottaen, jätevesien ei ole todettu merkittävästi heikentävän vedenlaatua, eikä siitä ole ollut suoranaista haittaa ihmisille, sanoo tutkija Vahtera Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista.
Vedenlaatua halutaan parantaa lisääntyneen virkistyskäytön vuoksi
Helsingissä jätevesiä pääsee vuosittain puhdistamattomina mereen noin 3000 kuutiota. Jos se lastattaisiin 10 kuutio säiliöautoihin, se tarkoittaisi 300 kuormaa jätevettä.
– Määrä vaihtelee vuosittain hieman. Se riippuu siitä, onko voimakasta lumen sulamista tai rankkasateita, kertoo osastonjohtaja Heinonen.
HSY:n jätevedenpuhdistuksesta vastaava johtaja pitää ylivuotamista pienenä ongelmana, mutta ymmärtää asian merkityksen paikallisesti.
– Olemme merellisen Helsingin keskustassa ja tahtotilamme on toteuttaa omistajan tahtoa, joka tarkoittaa sitä, että merellinen Helsinki on yhä enemmän kaupunkilaisten virkistyskäytössä.
Viemäriverkon eriyttäminen maksaa satoja miljoonia
Syy kotitalouksien jätevesien mereen johtamiseen löytyy reilu sata vuotta sitten rakennetusta kantakaupungin viemäriverkosta. Jätevedet ja hulevedet eli sade- ja sulamisvedet laitettiin kulkemaan samassa putkessa. Näin tapahtuu edelleen, koska viemäriverkon eriyttäminen on valtava urakka, joka maksaa paljon.
– Sekaviemäriverkot ovat yleisiä kaikkialla maailmassa. Niitä ollaan muuttamassa, myös Helsingissä, mutta siihen menee kymmeniä vuosia ja se maksaa satoja miljoonia euroja, arvioi osastonjohtaja Heinonen HSY:stä.
Jätevesi ja hulevesi eriytetään kantakaupungissa osastonjohtaja Heinosen mukaan pääasiassa silloin, kun vanhat viemärit vaativat muutakin kunnostusta.
– Viimeisten viiden vuoden aikana saatiin pois kaksi ylivuotopistettä pääministerin virka-asunnon lähellä Rajasaaressa. Se vaati suuren tunneli-investoinnin. Seuraavan viiden vuoden aikana poistuu myös muutama ylivuotopiste, kertoo osastonjohtaja Heinonen.
Aalto-yliopistossa tutkitaan paikallista käsittelyä
Viemäriverkon eriyttämisen lisäksi keinot vähentää kantakaupungin kotitalouksien jätevesien ylivuotamista mereen ovat Heinosen mukaan olemattomat. Jotain on kuitenkin tekeillä. Aalto-yliopistossa tutkitaan jätevesien paikallista käsittelyä, mutta sen toteuttaminen käytännössä, esimerkiksi Etelärannassa, tuntuu Heinosesta lähes mahdottomalta.
– Kaupunkirakenteita on hankala muuttaa. Esimerkiksi Eteläranta on lähes tulkoon pyhä alue. Jos haluaisit sijoittaa tänne puhdistuskontin, se olisi todella vaikeaa, sanoo osastonjohtaja Heinonen HSY:stä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.