"Vesivoima ei aina puhdasta (8.3.2005)
Vesivoimaloiden vihreä imago fossiilisten polttoaineiden vaihtoehtona on harhaa. Näin väittää hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n konsultti Eric Duchemin New Scientistissa. Vesivoimaloiden padot näet tuottavat merkittäviä määriä kasvihuonekaasuja. Joissakin tapauksessa ne tuottavat jopa enemmän hiilidioksidia ja metaania kuin fossiilisella polttoaineella toimiva voimala.
Patojen päästöt vaihtelevat paljon. Brazilialainen Philip Fearnside tutki Curuá-Una:n patoa Parássa Brasiliassa. Vuonna 1990 pato syyti ilmaan yli 3,5 kertaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin saman sähkömäärän tuottava fossiilista polttoainetta käyttävä voimala.
Pato puskee ensimmäisen annoksen kasvihuonekaasuja, kun sen rakentamisessa tulvan alle kuollut kasvillisuus lahoaa. Tämän jälkeen padon pohjaan jääneet kasvit mädäntyvät ilman happea ja tuottavat metaania. Voimalan turbiinien kautta kulkeva vesi ”nostaa” tämän metaanin ilmakehään.
New Scientist -lehti kertoo, että padoissa riittää jatkuvasti lahoavaa ainesta: kuivina aikoina tulva-alueelle leviävä kasvillisuus kuolee veden alla kosteina aikoina ja tuottaa metaania, joka on 21 kertaa haitallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.
Väite vesivoiman puhtauden näennäisyydestä ei ole uusi, mutta uusien tutkimusten myötä asia on pääsemässä viimein politiikkojen asialistoille. IPCC pitää vuonna 2006 seuraavan kokouksen, jossa lasketaan kunkin valtion hiilibudjetti. Siinä on tarkoitus ottaa ensimmäistä kertaa huomioon myös vesivoimaloiden patojen pinta-alat."
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.asp?id=49787
Vuorovesivoimalat ovat tietty uutisen ulkopuolella?
Vesivoimaloiden vihreä imago fossiilisten polttoaineiden vaihtoehtona on harhaa. Näin väittää hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n konsultti Eric Duchemin New Scientistissa. Vesivoimaloiden padot näet tuottavat merkittäviä määriä kasvihuonekaasuja. Joissakin tapauksessa ne tuottavat jopa enemmän hiilidioksidia ja metaania kuin fossiilisella polttoaineella toimiva voimala.
Patojen päästöt vaihtelevat paljon. Brazilialainen Philip Fearnside tutki Curuá-Una:n patoa Parássa Brasiliassa. Vuonna 1990 pato syyti ilmaan yli 3,5 kertaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin saman sähkömäärän tuottava fossiilista polttoainetta käyttävä voimala.
Pato puskee ensimmäisen annoksen kasvihuonekaasuja, kun sen rakentamisessa tulvan alle kuollut kasvillisuus lahoaa. Tämän jälkeen padon pohjaan jääneet kasvit mädäntyvät ilman happea ja tuottavat metaania. Voimalan turbiinien kautta kulkeva vesi ”nostaa” tämän metaanin ilmakehään.
New Scientist -lehti kertoo, että padoissa riittää jatkuvasti lahoavaa ainesta: kuivina aikoina tulva-alueelle leviävä kasvillisuus kuolee veden alla kosteina aikoina ja tuottaa metaania, joka on 21 kertaa haitallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.
Väite vesivoiman puhtauden näennäisyydestä ei ole uusi, mutta uusien tutkimusten myötä asia on pääsemässä viimein politiikkojen asialistoille. IPCC pitää vuonna 2006 seuraavan kokouksen, jossa lasketaan kunkin valtion hiilibudjetti. Siinä on tarkoitus ottaa ensimmäistä kertaa huomioon myös vesivoimaloiden patojen pinta-alat."
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.asp?id=49787
Vuorovesivoimalat ovat tietty uutisen ulkopuolella?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Frankfurter Rundschau online 8.9.2004
Aurinkosähköä voimalasta
Energiaa 1.800 taloudelle Leipzigissä otetaan käyttöön maailman suurin aurinkovoimala.
Shell otti keskiviikkona käyttöön maailman suurimman, noin 21 hehtaaria ja viisi megawattia käsittävän aurinkovoimalan Leipzigissä. 33.500 aurinkoenergiamoduulia tuottavat vuosittain sähköä 1.800 saksalaiselle taloudelle.
Kirjoittanut: Oliver Ristau
Leipzig 8. syyskuuta.
Vierekkäin rivissä yli 30.000 aurinkoenergiamoduulia muodostavat yhdeksän kilometrin pituisen matkan. Näin laajamittainen aurinkoenergiaprojekti on ensimmäinen laatuaan Saksassa. Tähän asti suurin osa sähköä tuottavista aurinkoenergialaitteista on rakennettu talojen katoille: "Viime vuonna vielä 90 prosenttia koko markkinoista", sanoo Carsten Körnig, Berliinissä sijaitsevasta aurinkoenergia-elinkeinoelämän kattojärjestöstä (Unternehmensverband der Solarwirtschaft = UVS). Vuodelle 2004 UVS arvioi, että syntyy laajamittaisia laitoksia noin 45 MW:in edestä, mikä olisi kolme kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna ja 15 prosenttia koko markkinoista. Tulevina vuosina joka kolmas aurinkomoduuli Saksassa rakennetaan suurissa voimaloissa.
Tämän takia aurinkoenergiakauppa, joka aikaisemmin perustui ensisijaisesti yksityisiin talonomistajiin, houkuttelee nyt myös finanssimaailmaa. "Meillä on suuret ja erittäin attraktiiviset markkinat edessä", sanoo Bastian Dittrich Hampurissa sijaitsevasta, König & Co, arvopaperiasiantuntijaliikkeestä, joka ensisijaisesti myy suljettuja laiva-arvopapereita. Uusiutuvaa energiaa koskevan lain (EEG) ohella aurinkoenergian puolesta puhuu 20 vuoden takuukorvaus, joka tällä hetkellä on suurista aurinkovoimaloista 45,7 senttiä/kWh, myöskin vähäinen vajaustoimintariski. "Ennusteet auringon paistamiselle ovat huomattavasti varmempia kuin tuulen kohdalla", sanoo Dittrich. "Tämä vakuuttaa pankit."
Hampurilaiset suunnittelevat ensimmäisiä aurinkoenergia-arvopapereita, joiden kautta investoidaan 30 miljoonaa euroa aurinkovoimaloihin Saksassa. Se on enemmän kuin Shellin projektiin investoidut 22 miljoonaa euroa. Myös Leipzigin aurinkovoimala kuuluu arvopaperitarjontaan: Düsseldorfin WestLB tytäryhtiö ostaa osakkeet. Jotta ei syntyisi aurinkoenergiarakennusvimmaa
lainsäätäjät ovat tehneet rajoituksia uusiutuvaa energiaa koskevaan lakiin: " Vain tietyille alueille kuten esim. vanhoille teollisuusalueille voidaan rakentaa", sanoo Körnig.
Shell on Leipzigissä rakentanut voimalansa vanhan ruskohiilibrikettitehtaan alueelle. "Siten ei synny mitään erimielisyyksiä luonnonsuojelijoiden kanssa", sanoo Shellin edustaja Rainer Winzenried. Suurvoimalat aiheuttavat kustannuspaineen alalla. "Sellaisilla suurprojekteilla aurinkoenergian tuotantokustannukset tulevat laskemaan vuosittain viidellä prosentilla", arvioi Winzenried. Vähintään siihen on alan päästäväkin, sillä lain mukaan 20 vuoden takuuajan aikana korvaus laskee viidellä prosentilla vuodessa.
Lisäinformaatioruutu:
Aurinkomarkkinat
Japanin jälkeen Saksalla on maailman toiseksi suurimmat aurinkoenergiamarkkinat. Tänä vuonna markkinat kaksinkertaistuvat alan antamien tietojen mukaan 300 MW:iin. Liikevaihdon odotetaan nousevan ensimmäisen kerran yli miljardiin euroon. Vuoden loppuun mennessä on rakennettu pieniä ja suuria aurinkovoimaloita noin 700 MW:in edestä. Se vastaa noin kahden pienen atomivoimalan kapasiteettia. Sähköntuotannon osuus on 0.05 prosentin osuudellaan edelleen promilleluokkaa. Maailman suurin aurinkokennojen valmistaja on japanilainen sähkökonserni Sharp ja sen jälkeen tulee japanilainen kilpailija Kyocera sekä BP ja Shell. Suurimmat saksalaiset yhtiöt ovat RWE Schott Solar viidennellä tilalla, Q-Cells yhdeksännellä tilalla sekä SolarWorld kymmenennellä tilalla.
www.naisetrauhanpuolesta.org/index.php?dir=ryhmat&op=3
"Japanin jälkeen Saksalla on maailman toiseksi suurimmat aurinkoenergiamarkkinat. Tänä vuonna markkinat kaksinkertaistuvat alan antamien tietojen mukaan 300 MW:iin. "
Suomi todellakin jää pois kehityksen junasta, ei mahdu edes jälkijunaan!
"Vuorovesivoimalat ovat tietty uutisen ulkopuolella?"
Vuorovesivoimaloita taitaa olla kahta eri tyyppiä: perinteinen pato/allas-malli, jossa nousuvesi täyttää altaan sekä vuoroveden virtausta hyödyntävä 'tuulimylly'-malli:
HS Verkkoliite 20.7.2003:
"Norjassa tuotetaan sähköä vuorovedellä
Julkaistu 20:29
Kvalsund. Norjalainen voimayhtiö aikoo ensimmäisenä maailmassa tuottaa vuorovedellä sähköä valtakunnan verkkoon kilpailukykyiseen hintaan.
Vuorovesi- ja tuulivoimaloiden tietotaitoa yhdistämällä on kehitetty vedenalainen vuorovesivoimala, jonka generaattori muuntaa vahvat merivirrat sähköksi verkkoon.
Perinteisissä vuorovesivoimaloissa vesi on jouduttu patoamaan suurilla bunkkereilla, ja tuulivoimapuistot paistavat maisemassa näkyvästi.
Uuden vuorovesivoimalan ainoa ympäristörasite ovat sen jalustan jalansijat ja itse valtava mylly on kokonaan meren pohjassa.
Ensimmäisestä vuorovesivoimalasta saadaan virtaa verkkoon elokuun alussa. Kvalsundetin salmeen aiotaan pystyttää tämän ja ensi vuoden aikana yhteensä kaksikymmentä vuorovesimyllyä, joiden pitäisi tuottaa sähköä noin kolmentuhannen ihmisen päivittäisiin tarpeisiin.
Lisää aiheesta maanantain Helsingin Sanomissa
"
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/105850 6323603
PAto/allas-mallin ympäristövaikutusten voisin kuvitella olevan muuten lähellä vesivoimalaa, mutta altaan päästöt liukenevat hissukseen mereen.
"PAto/allas-mallin ympäristövaikutusten voisin kuvitella olevan muuten lähellä vesivoimalaa, mutta altaan päästöt liukenevat hissukseen mereen."
Vuorovesi vaihtelee parhaimmillaan 8 metriä ja niin se on tehnyt hamasta alusta saakka. Sen patoaminen EI voi vaikuttaa muuten kuin myönteisesti päästöihin? Patoamalla vuorovettä sen EDESTAKAISESTA liikkeestä otetaan energiaa - vuoroveden kulku hivenen hidastuu - ei muuta.
Mun mielestä vuorovesivoimalan patoallas itsessään on kuin mikä tahansa vesivoima-allas mätänevine kasveineen jne. No, suolainen vesi on erona kyllä ja suurempi korkeusvaihtelukin ehkä.
Eihän vuorovettä hyödynnettäessä sitä kokonaisudessaan padota! Vuoreveden EDESTAKAISESTA liikkeestä se energia otetaan!
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=vuorovesi&btnG=Google-haku&meta=
On vuorovesivoimaloita, jotka toimii niin, että nousuvesi menee padon yli altaaseen jonka sivussa on vesivoimala.
On vuorovesivoimaloita, ainakin se Norjassa oleva, jotka toimii niin, että nousu- ja laskuveden virtausenergiaa hyödynnetään vedenalaisella tuulimyllyllä.
Ehkä sinä tarkoitat aaltovoimalaa, joka hyödyntää pääasiassa aaltojen pystysuuntaista liike-energiaa. Voi olla, että sitäkin jossain kutsutaan vuorovesivoimalaksi.
Täytyy myöntää, että terminologia on aika uutta ja Suomessa vähemmän tunnettua.
mitä siihen vuorovesi-ilmiöön liittyy - EI MITEN SE TOIMII. Henkilökohtaisesti olen sen kanssa ollut tekemisissä merenkulustakin leipäni ansainneena.
Kuva kertokoon puolestaan:
http://th03acc0187.swisswebaward.ch/en/prinzip_wasser.htm
.. ELI MITEN SE TOIMII ...
ja otat sen padon pois - miltäpä näyttää?
Tuo on sitten taas uusi vuorovesivoimalatyyppi minulle. tuokin hyödyntää nousu- ja laskuveden virtauksen.
ja bonjaan kyllä sen, että patokin voidaan jättää pois. eikä niitä mätäneviä kasveja siellä sitten ole ilmastoo pilaamassa.
kiitos jutusta. oli ihan jees
tähänastiset vuorovesivoimalat ovatkin olleet juuri tuontyyppisiä. Ne - Norjassa? - konstruoidut virtaamassa olevat 'propelit' ovat uutta tekniikkaa.
Patoa ei voi jättää pois, mutta oli sitä padottua allasta tai sitten ei, ei se vaikuta asiaan luonnon kannalta yhtikäs mitään. Vuoksi ja luode toimivat kuten ennenkin. Erinomaisen suuria alueita meri paljastaa ja peittää sen parikertaa vuorokaudessa .... oli patoja tai sitten ei.
"tähänastiset vuorovesivoimalat ovatkin olleet juuri tuontyyppisiä."
Olen lukenut vain toisentyyppisistä: nousuvesi nousee padon yli, jonka takana allas, josta vesi lasketaan turpiineille. vaikuttaa tehottomalta. En kiistä, etteikö kertomasi olisi jopa yleisempi - ei vain ole sattunut silmään näissä suomen oloissa :)
Norjan tuulimyllymalli on itse asiassa hyvin lähellä samaa kuin kertomasi. erona on, että koko hässäkkä on veden alla ja että ne oikeasti ovat kuin tuulimyllyjä. jostain luin, että ne oli osoittautuneet jopa arvioita tehokkaammiksi - tiiviin virtausaineen ansiosta.
Allas/pato voi olla myös luonnon allas, kuten norjassa: vuono.
Maapallon sisuksista löytyy sen verran energiaa, että yhtäkään ydinvoimalaa ei tarvittaisi, jos rakennettaisiin tarpeeksi geotermisiä laitoksia.
Joku tuossa edellä väitti ydinvoimaa päästöttömäksi. Sitä se ei ole. Maailmassa ei ole ainuttakaan ydivoimalaa, josta ei tulisi sallittuja päästöjä. Niiden lisäksi lirahduksia ja tussahduksia sattuu ajoittain.
Eikö geotermistä lämpöä ole saatavissa pääasiassa vain mannerlaattojen reunamilla - Aasian saarivaltioissa ja Islannissa? Afrikassakin sitä kyllä on hyödynnetty.
Kehitysmaihin geoterminen energia sopiikin hyvin, sillä vaihtoehtona ydinvoima on sinne aivan liian riskialtista ja kuitenkin näissä maissa energian kulutus kasvaa lähitulevaisuudessa kaikkein eniten.
Nyt olisi kiva kuulla edes yksi päästötön energiamuoto?
Kaikkien aiemmin palstalla mainittujen on todettu aiheuttavan enemmän tai vähemmän päästöjä (aurinko- ja ydinvoima puhtaimmat).
Lasketaanko muuten tuulivoiman varavoiman aiheuttamat päästöt tuulivoiman päästöihin?
käytettäköön VESIVOIMAA - sillä saavutetaan myös - optimoidusti molempia käyttäen - rantaviivan eli vesijättömaan pysyminen nätimmin rajoissaan. Järvimaisemat ovat kansallisomaisuutta.
"Lasketaanko muuten tuulivoiman varavoiman aiheuttamat päästöt tuulivoiman päästöihin?"
Moista järjen köyhyyttä on vaikea kuvitella. Paitsi kun muistaa, että CO2-päästöjen vähentämiskeinona tarjoilet tarpeettoman hiilivoimalan korvaamista ydinvoimalalla.
Sinulle tämä jatko voi olla ylivoimaista ymmärtää, mutta kirjoitankin muille:
Päästöt lasketaan päästölähteestä. Joissakin erikoistapauksissa, kuten esimerkiksi ydinvoimaloissa, varadieseleiden päästöt lasketaan ydinvoimalan päästöiksi YVA:nkin mukaan, koska ne ovat välttämätön osa tuotantolaitosta. Elinkaaritarkastelussa luonnollisesti huomioidaan koko tuotannon päästövaikutukset, kuten esimerkiksi energialähteen kuljetuksen energian tuotantolaitokselle.
Tuulivoimalla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä esimerkiksi seuraavasti:
Säädetään niitä ydinvoimayhtiöiden omistamien hiililauhdevoimaloiden tehoja tuulivoimatuotannon mukaan, jolloin hyvällä tuulella sekä päästöt vähenee että säästetään uusiutumatonta luonnonvaraa.
"Kaikkien aiemmin palstalla mainittujen on todettu aiheuttavan enemmän tai vähemmän päästöjä (aurinko- ja ydinvoima puhtaimmat)."
Kaikki tuotantotavat aiheuttavat päästöjä, mutta mistä olet tietosi "(aurinko- ja ydinvoima puhtaimmat)" saanut? Hengenheimolaisesi täällä kertoi seuraavan tiedon:
"
Toisaalta tutkimuksessa "Life-Cycle Assessment of Electricity Generation Systems and Applications for Climate Change Policy Analysis" (Paul J. Meier, University of Wisconsin-Madison, August, 2002) verrattiin eri energiamuotojen koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjä ja päästiin seuraaviin tuloksiin:
CO2 vastaavat kasvihuonekaasupäästöt tonneina/GWh
Hiili 1041
Kaasu 622
Biomassa 46
Aurinko 39
Ydinvoima 17
Tuuli 14
"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006264119#22000000006264119
Lähde mitä käytät viittaamassasi keskustelussa, on näemmä tämä:
http://www.nei.org/images/lifecycleemissions2.gif
"
Nuclear 0,022 kg-CO2 / kWh
Wind 0,037 kg-CO2 / kWh
"
Äärimmäisen nöyryyttävää sinun kannaltasi.
Koitas revitellä linkeillä ja lainauksilla jotta saat tämänkin synkän hetken kätkettyä jonnekin palstan uumeniin.
ei mua nolota mutta sä lienet jo naamaltas hehkuvan punanen. katsos, kun kysyin tätä:
"Kaikkien aiemmin palstalla mainittujen on todettu aiheuttavan enemmän tai vähemmän päästöjä (aurinko- ja ydinvoima puhtaimmat)."
eli mistä sait tiedon, että aurinko- ja ydinvoima ovat puhtaimmat, niin vastasit näin:
"
Nuclear 0,022 kg-CO2 / kWh
Wind 0,037 kg-CO2 / kWh
"
jooh. eipä voi ku ihmetellä taas kerran.
sovitaan niin että sä saat ihan rauhassa korvata sen tarpeettoman hiilivoimalan ydinvoimalla co2-päästöjen vähentämiseksi, niinku halusitki, jooko?
ei sun järjenjuoksuu kukaan jaksa ihmetellä.