Eihän tuottavuuden kasvussa, kilpailussa, keskittymisessä ja yleisessä tehokkuudessa sinänsä mitään vikaa ole. Lyhyen aikavälin tarkastelussa saattaa jopa näyttää, että siitä on ihan hyötyäkin joillekkin kuluttajille. Kuluttajat on kuitenkin myös työntekijöitä, joten pidemmällä aikavälillä ajatellen edellämainituista on vain haittaa.
Näin ei tietenkään olisi jos yhteiskunnan rakenteet olisivat hieman järkevämpiä. Mitä enemmän toiminta tehostuu, sitä pienemmäksi käy se eliitti joka siitä hyötyy. No, Kyllähän sitä voimakkaimmat ja koulutetuimmat kuitenkin vielä pärjää.
Keskitysleirien kaasukammiossakin voimakkaimmat polkivat heikoimpia kasoiksi alleen, pysyäkseen vielä hetken hengissä - kuolivat sitten kuitenkin itsekin. Julma vertaus, mutta kannattaisi miettiä.
Näin ei tietenkään olisi jos yhteiskunnan rakenteet olisivat hieman järkevämpiä. Mitä enemmän toiminta tehostuu, sitä pienemmäksi käy se eliitti joka siitä hyötyy. No, Kyllähän sitä voimakkaimmat ja koulutetuimmat kuitenkin vielä pärjää.
Keskitysleirien kaasukammiossakin voimakkaimmat polkivat heikoimpia kasoiksi alleen, pysyäkseen vielä hetken hengissä - kuolivat sitten kuitenkin itsekin. Julma vertaus, mutta kannattaisi miettiä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mainittakoon ensin, että hienoa kun nimimerkki -Cohen- käyttää juutalaisvertausta ;)
Siitä riippumatta:
-Tuotannon tehokkuus ei välttämättä pienennä "eliittiä". Tilanne vääristyy näyttämään siltä, koska kilpailutilanteet eri maissa ovat niin erilaiset. Siksi työ teetetään maissa, joissa kenelläkään ei ole varaa hankkia tekemiään tuotteita.
-Rahan arvoa voi kasvattaa kierrättämällä sitä. Mitä enemmän ihmiset kuluttavat, sitä useammille riittää yhä parempi elintaso.
-Jos halvan tuotannon maissa elintasoa saadaan nostettua (kuten kovaa vauhtia tapahtuu mm. Intiassa, Kiinassa yms.) niin tilanne tulee tasoittumaan.
Globaalilla markkinoilla pärjäävät kansanväliset yhtiöt loistavasti mutta tavallinen veronmaksaja, ei.Hitleriä haukautaan vielä tänäkin päivänä, koska se halusi, että vahvimmat selviytyvät, tosiasiassa meillä on nyt sama selektio menossa.Eläimen tasoa, syö, tai tule syödyksi. Tätä se on.
Pötypuhetta. Globaaleilla markkinoilla pärjää, jos vain osaa. Suomi on itseasiassa aika hyvässä asemassa, jos vain asenne täällä saadaan oikeaksi - korkeakoulutettujen määrä on suuri, ja menestys löytyy nimenomaan high tech -tuotekehityksestä ja tuotannosta. Täällä on ihan turha kutoa villasukkia tai väsätä lapioita sarjatyönä; sen voi tehdä muualla halvemmalla. Oikeastaan ainoa riski on jumittuminen vanhoihin kaavoihin, maanviljelyyn ja sdp:n sitkeään äänestämiseen. Sosialistinen ote on varmin keino taata työttömyys kaikille, pääoman ja korkeasti koulutetun väestön karatessa pikkuhiljaa maasta.
Siinä viedään samalla hyvinvointia myös kehitysmaihin, jotka globalisaation vastustajat haluavat vastuuttomasi pitää takapajuloina.
"Absoluuttisessa köyhyydessä elävien määrä on 1990-luvun aikana kasvanut miljardista 1,7:ään miljardiin. Nämä ihmiset elävät alle dollarilla päivässä, kärsivät vakavasta aliravitsemuksesta, ovat vailla koulu- ja terveyspalveluja, usein vailla puhdasta vettä, pienviljelijöitä tai maattomia tai kaupunkien slummien asukkaita, elävät keskimäärin 40-vuotiaiksi, ovat suurimmaksi osaksi naisia ja lapsia.
Maailmanlaajuiset tuloerot ovat nykyään suurempia kuin yhdenkään valtion sisäiset tuloerot. Maailman rikkain viidennes ansaitsee 80 kertaa enemmän kuin köyhin viidennes. Vuosikymmenen alussa tämä tuloero oli 60-kertainen; vuonna 1960 30-kertainen. Maailman 200 rikkainta kaksinkertaistivat nettovarallisuutensa vain neljässä vuodessa vuosina 1988-1992 yli tuhanteen miljardiin dollariin. Kolmen rikkaimman omaisuus on suurempi kuin kaikkien LDC-maiden yhteensä näissä maissa asuu 600 miljoonaa ihmistä."
ja täällä lisää globalisaation ilosanomaa!
http://www.sci.fi/~tumakaup/10_VELKA.HTM#Velkakriisi
---->
Minä en oikein näe miten hikipajat, lapsityövoima ja ay-liikkeiden kieltäminen lisää kehitysmaiden hyvinvointia. Voisitko selittää?
Yrityksethän kiristävät kolmannen maailman hallituksia antamaan niille veroetuja (eli vapautuksia) ja vastikkeetta rakentamaan niitä palvelevaa infrastruktuuria (rakennetaanko tie tehtaaseen vai sairaala?).
Vastuuttomia ovat siis ainoastaan monikansalliset yritykset.
On totta, että suomalainen pärjää (globaaleilla) markkinoilla jos vain osaa - toistaiseksi. Ei kai se nimittäin enää kenellekkään mikään uutinen ole, että kiinailmiö on laajennut tuotekehitykseenkin, eikä enää siis rajoitu pelkästään tuotantoon.
Suomen asema ei myöskään mielestäni ole mitenkään erityisen hyvä, eikä se myöskään enää kauaa ole kilpailukykyinen "high tech -tuotekehityksessä". Tässä muutama fakta edellämainitun argumentin tueksi [Tiede-lehti, 2/2005]:
1. Intiassa alle 25-vuotiaiden osuus väestöstä on yli puolet väestön kokonaismäärästä. Suomessa väestön ikäjakauma ei muistuta edes pyramidia.
2. Intiasta valmistuu joka vuosi 700 000 tuhatta hyvin koulutettua ja englantia puhuvaa ihmistä.
3. Intiassa on kolme miljoonaa yliopistollisen loppututkinnon suorittanutta biokemian insinööriä ja biotieteilijää.
Kaikilla ei myöskään ole edes mahdollisuutta hommata sitä korkeaa koulutusta, edes täällä Suomessa. Tuottavuuden kasvu luo väistämättä rakenteellista työttömyyttä ja sen aiheuttamien ilmiöiden lieventämiseksi tarvittaisiin järkevämpiä yhteiskunnallisia rakenteita. STAKESin mukaan suomessa näkee 100 000 ihmistä nälkää ja se kertookin tämän hetkisten rakenteiden tilan aika hyvin. Me olemme kuitenkin nykyisen mitta-asteikon mukaan "hyvinvointiyhteyskunta".
Noh noh, aika synkän kuvan maalasit. Samalla voisit referoida kehiin myös muutaman merkittävän Intialaisen yrityksen, jotka haastavat suomalaista korkeateknologiaa markkinoilla.
"Kaikilla ei myöskään ole edes mahdollisuutta hommata sitä korkeaa koulutusta, edes täällä Suomessa. Tuottavuuden kasvu luo väistämättä rakenteellista työttömyyttä ja sen aiheuttamien ilmiöiden lieventämiseksi tarvittaisiin järkevämpiä yhteiskunnallisia rakenteita."
Okei, ehkä kaikilla ei ole mahdollisuutta, mutta se on silti helpointa täällä verrattuna oikeastaan mihin tahansa muuhun maahan. Koulutus kun ei ole pelkästään ilmaista, vaan siitä jopa maksetaan tukea!
Olen samaa mieltä järkevämpien yhteiskunnallisten rakenteiden tarpeesta. Oma mielipiteeni on, että työpaikkoja saadaan lisää ainoastaan helpottamalla työnantajien asemaa ja lisäämällä rahan kiertonopeutta. Vuosikaudet jatkunut sdp:n / vasemmistoliiton linja työttömyyden vähentämiseksi (työllistämistuet yms.) ei ole tuottanut merkittävää tulosta; ehkä olisi tosiaan aika kokeilla sitä tuloverotuksen keventämistä?
päättävät maiden asiosista, näin se sitten on nähtävä. Vastuulliset ovat antaneet valtansa pois näille vastuuttomille ylikansallisille markkinavoimille=globalisaatiolle.
Tutkiskelin asiaa ihan mielenkiinnosta ja tässä pari havaitoa Googlesta:
1. Jos ei rajoituta pelkkiin teknologiayrityksiin ja tarkastellaan maailman 2000 suurimman yrityksen listaa (Forbes 2000), huomataan että suomalaisia yrityksiä löytyy 11 ja intialaisia 27. Ok, näyttäis että suomalaiset pärjää kokoonsa nähden hyvin.
Lähde: http://www.forbes.com/lists/
2. Sitten keskitytään teknologiaan ja tarkastellaan Businesweekin listaa viime vuoden parhaista (ei siis isoimmista) IT-yrityksistä. Suomalaisia yrityksiä löytyy listalta 0 kappaletta ja Intialaisia 2. Lista sisältää 100 yritystä.
Lähde: http://www.businessweek.com/pdfs/2004/0425_it100.pdf
No, BusinessWeekin listalla ei ole Nokiaa ollenkaan ja noi 2 Intialaista firmaa on aika nakkikioskeja siihen verrattuna. Tosin jokin syy Nokian pois jättämiseen varmaankin on. Joka tapauksessa näyttää siltä, että intialaisillakin on tunkua teknologia-sektorille. Siinä sinun referointisi.
Aikaisemmassa postauksessani mainitsinkin, että suomalaisten osaaminen riittää - toistaiseksi. IMF kun ei ole missään vaiheessa ottanut projektikseen Suomen kansantalouden romahduttamista. Intia ei ole yhtä onnellisessa asemassa ja on siksi joutunut antamaan muulle maailmalle pienen etumatkan. Etumatka kaventuu koko ajan ja on kohta kurottu kiinni - sitten mennäänkin ohi ja vauhdilla...
Olemme selkeästi pohjimmiltaan samaa mieltä; jotain tarttee tehdä ennemmin tai myöhemmin. Juju onkin siinä, että globalisaatiosta voivottelu ei korjaa tilannetta, vaan on keskityttävä olemassaoleviin vahvuuksiin. Suomella todellakin on tällä hetkellä ihan kohtalainen asema korkean teknologian markkinoilla, ja se on myös realistisesti käytännössä ainoa ala, jolla voimme myös jatkossa pärjätä. Avainasemassa onkin jatkuva laadukas koulutus, jota ilman Suomi ei yksinkertaisesti voi menestyä. Varmaa se ei ikinä ole, mutta mahdollista kuitenkin.
tätäkin asiaa...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000074&posting=22000000008347619
Pitkällä tähtäimellä tuottavuus ja kasvu tuhoavat elämisen edellytykset täysin.Markkinataloudessa unohdetaan elämän peruasiat,eli se että ihmisetkin taistelevat elämästä niukkuuden markkinoilla.Siis kysymys on eläimillä aina ruuan riittävyydestä.Muu leikkiminen on toisarvoista.Nythän ruoka tuotetaan länsimaissa täysin öljyteknologialla,mites käy kun öljy loppuu?Löytyykö jostain jeesus,joka siunaa leivän moninkertaiseksi?Jokaisen pitää sen verran käsittää,että ajatusta on muutettava.
On arvioitu, että öljypohjainen ruokatuotanto on PIAN vaikeuksissa Öljyn hinnan pysyessä korkeana.
Koko markkinatalous on rakennettu tavalla, joka on mahdollistanut porvareille halvan työvoiman kehitysmaihin, koska ruokaa on pystytty tuottamaan huikeita määriä öljypohjaisilla lannotteilla ja öljypohjaisella koneellisella viljelyllä.
Koko uusliberalismi ja markkinatalous on kuin juna puuskuttamassa kohti lopullista tuhoa. Teollistuminen loi mahdollisuuden tuottaa ruokaa miljardeille ihmisille ja pian se voiteluaine, joka systeemiä pyörittää Öljy on niin kallista, että sitä ei enään riitä tehomaatalouden ylläpitämiseen.
Neuvostoliiton kaatumisen huuma alkaa kyllä pikkuhiljaa haihtua, kun tajuaa asiohin perehtymällä, että Neuvostoliiton karu kommunismi tappoi, ehkä 100 miljoonaa ihmistä, mutta teollistuminen/markkinatalous ja uusliberalismi johtaa tilanteeseen, jossa kuolleita on 4-5 miljardia ihmistä, kun öljypohjainen ruokatuotanto romahtaa.