Tasa-arvo-uutisointi

Löysin tuoreista uutisista hauskan esimerkin siitä, miten melkein asia kuin asia voidaan oikein sanankääntein saada kuulostamaan naisiin kohdistuvalta sukupuolisyrjinnältä.

Ensin uutinen:
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101978763058
"Santamäki-Vuori: Pätkätyö estää tasa-arvon"
"Kuntien henkilöstöstä edelleen lähes neljäsosa työskentelee määräaikaisina. Heistä 80 prosenttia on naisia."

OK, tästä saa sen kuvan että naiset joutuvat aina vain tekemään pätkätöitä, onpas ikävää. Ajattelin kuitenkin asiaa pitemmälle ja muistin että julkisen sektorin henkilöstöstähän on muutenkin valtaosa naisia. Onkohan tuossa mukana äitiyslomasijaiset jne?

Etsin googlesta ja kas:

Kuntien henkilöstöstähän muutenkin 80 % on naisia!

Tämä selviää esimerkiksi menemällä osoitteeseen
http://www.kunnat.net
ja klikkaamalla järjestyksessä seuraavat linkit:
Tilastot (vasemmassa alareunassa)
Henkilöstö
Tietoa kuntien henkilöstöstä 2003

Siis pätkätyöt ovat kunnissa yhtä yleisiä naisilla ja miehillä. Pätkätöiden yleisyydessä nais- ja miespuolisten kunnan työntekijöiden välillä ei käsittääkseni täten voi olla tilastollisesti merkittävää eroa. Uutisesta syntyi kuitenkin aivan toinen mielikuva.
8402
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Voitko esittää ammttilaisten tekemää tilastoa, millä tavalla pätkätyö tilastoa tehtäessä on määritetty. Onko sinulla hajuakaan siitä, miksi pätkätyö on sukupuolittunut? Vähän faktaa, älyä ja päättelykykyä, kiitos.

Äänestä
  • En ymmärrä kysymyksiäsi. Juurihan minä osoitin että kunnissa (julkinen sektori) pätkätyöt ovat tasan yhtä yleisiä miehillä kuin naisilla. Saavatko siis nämä kunnissa pätkätöitä tekevät miehetkin pätkätöitä sen takia että työnantajan mielestä he saattavat mahdollisesti joskus synnyttää lapsen ja joutua äitiyslomalle, vai mitä ihmettä tuolla oikein mahdat tarkoittaa?

    Kysymys siitä, miksi naiset hakeutuvat kuntiin töihin miehiä enemmän on asia erikseen. Ymmärrätkö? Nyt vähän sitä älyä ja päättelykykyä, kiitos.

    T: Itsekin julkisella sektorilla vuodesta toiseen pätkätyötä tekevä mies.

    Äänestä

Näinhän se tosiaan menee. Kauhistellaan asioita, jotka eivät välttämättä riipu mitenkään sukupuolesta. Sama asiahan se on palkkakeskustelussa, jossa sukupuoliero paisutellaan 20 prosenttiin, vaikka tästä kahdestakymmenestä prosentista yli puolet johtuu jostain muusta kuin sukupuolesta. Se vaan kuulostaa niin hyvältä sanoa, että syy olisi sukupuolessa. Paljon vähemmän mediaseksikästä olisi sanoa, että syy on ammatinvalinnassa.

Äänestä

"Siis pätkätyöt ovat kunnissa yhtä yleisiä naisilla ja miehillä. Pätkätöiden yleisyydessä nais- ja miespuolisten kunnan työntekijöiden välillä ei käsittääkseni täten voi olla tilastollisesti merkittävää eroa."

No mutta, mikä noissa tilastoissa antaa mahdollisuuden tälläiseen tulkintaan. Osa-aikaisten työntekijöiden sukupuolijakaumaa ei näy missään. Miten niin ei voi olla eroa? Määrällisesti eroa on oltava jo naistyöntekijöiden suhteellisen´suuren osuuden vuoksi. Jos 80% työntekijöistä on naisia ja pätkätöitä teetetään, naiset ovat määrällisesti myös enemmän edustettuna osa-aikatyöntekijöinä.

Äänestä
  • Tottakai naisia on _määrällisesti_ enemmän pätkätöissä. Sehän oli jo lähtötieto. Mutta naisia ja miehiä on _suhteellisesti_ yhtä paljon pätkätöissä, seurauksena siitä että naisia on _määrällisesti_ enemmän töissä ylipäätään.

    Ja tässä puhuttiin siis kuntien työntekijöistä.

    En tiedä, auttaisiko todennäköisyyslaskenta hahmottamaan asiaa? Sikäli kuin sitä hallitsen... Merkitään tapahtuman A todennäköisyyttä P(A) ja tapahtuman A ehdollista todennäköisyyttä ehdolla että B on tosi P(A|B). Merkitään erillisiä tapahtumia pätkä=pätkätöissä, mies=mies, nainen=nainen.

    Kiinnostavaa on nyt se, onko todennäköisyys P(pätkä|nainen) suurempi kuin P(pätkä|mies)? Eli onko naisella suurempi todennäköisyys joutua pätkätyöhön kuin miehellä?

    Lähtötiedot ovat likipitäen seuraavat:
    A) Nämä mainittiin uutisessa:
    P(pätkä) = 0.25
    P(nainen|pätkä) = 0.80
    Koska kaikki ovat (käytännön kannalta) joko naisia tai miehiä, jälkimmäisestä seuraa
    P(mies|pätkä) = 0.20
    B) Löytämästäni tilastolinkistä taas ilmenee lisäksi seuraava tieto:
    P(nainen) = 0.80
    josta seuraa luonnollisesti että
    P(mies) = 0.20

    Sitten kaavat. Bayesin kaavan mukaan voidaan kirjoittaa seuraavat yhtälöt:

    P(pätkä|nainen) = P(pätkä)*P(nainen|pätkä)/P(nainen)

    P(pätkä|mies) = P(pätkä)*P(mies|pätkä)/P(mies)

    Lopuksi lukuarvot. Sijoittamalla lähtötiedot ylläoleviin yhtälöihin saadaan:

    P(pätkä|nainen) = 0.25*0.80/0.80 = 0.25
    P(pätkä|mies) = 0.25*0.20/0.20 = 0.25

    Nähdään siis että todennäköisyys päätyä pätkätyöhön kunnan hommissa on naisilla ja miehillä yhtä suuri. Se mikä saa aikaan määrällisen eron on naisten suurempi osuus kunnan työntekijöistä, siis ylläolevin merkinnöin se että P(nainen)>P(mies), 0.80>0.20. Naiset siis hakeutuvat miehiä enemmän kunnan töihin. Mistä se sitten kertoo vai kertooko mistään, se on jo aivan toinen ja monitahoisempi kysymys. Minä tässä vain korjasin uutisesta helposti syntyvän mielikuvan että naisia syrjittäisiin kunnan hommissa pätkätöillä, väite jota tilastot eivät mitenkään tue.

    Äänestä

  • sphere kirjoitti:

    Tottakai naisia on _määrällisesti_ enemmän pätkätöissä. Sehän oli jo lähtötieto. Mutta naisia ja miehiä on _suhteellisesti_ yhtä paljon pätkätöissä, seurauksena siitä että naisia on _määrällisesti_ enemmän töissä ylipäätään.

    Ja tässä puhuttiin siis kuntien työntekijöistä.

    En tiedä, auttaisiko todennäköisyyslaskenta hahmottamaan asiaa? Sikäli kuin sitä hallitsen... Merkitään tapahtuman A todennäköisyyttä P(A) ja tapahtuman A ehdollista todennäköisyyttä ehdolla että B on tosi P(A|B). Merkitään erillisiä tapahtumia pätkä=pätkätöissä, mies=mies, nainen=nainen.

    Kiinnostavaa on nyt se, onko todennäköisyys P(pätkä|nainen) suurempi kuin P(pätkä|mies)? Eli onko naisella suurempi todennäköisyys joutua pätkätyöhön kuin miehellä?

    Lähtötiedot ovat likipitäen seuraavat:
    A) Nämä mainittiin uutisessa:
    P(pätkä) = 0.25
    P(nainen|pätkä) = 0.80
    Koska kaikki ovat (käytännön kannalta) joko naisia tai miehiä, jälkimmäisestä seuraa
    P(mies|pätkä) = 0.20
    B) Löytämästäni tilastolinkistä taas ilmenee lisäksi seuraava tieto:
    P(nainen) = 0.80
    josta seuraa luonnollisesti että
    P(mies) = 0.20

    Sitten kaavat. Bayesin kaavan mukaan voidaan kirjoittaa seuraavat yhtälöt:

    P(pätkä|nainen) = P(pätkä)*P(nainen|pätkä)/P(nainen)

    P(pätkä|mies) = P(pätkä)*P(mies|pätkä)/P(mies)

    Lopuksi lukuarvot. Sijoittamalla lähtötiedot ylläoleviin yhtälöihin saadaan:

    P(pätkä|nainen) = 0.25*0.80/0.80 = 0.25
    P(pätkä|mies) = 0.25*0.20/0.20 = 0.25

    Nähdään siis että todennäköisyys päätyä pätkätyöhön kunnan hommissa on naisilla ja miehillä yhtä suuri. Se mikä saa aikaan määrällisen eron on naisten suurempi osuus kunnan työntekijöistä, siis ylläolevin merkinnöin se että P(nainen)>P(mies), 0.80>0.20. Naiset siis hakeutuvat miehiä enemmän kunnan töihin. Mistä se sitten kertoo vai kertooko mistään, se on jo aivan toinen ja monitahoisempi kysymys. Minä tässä vain korjasin uutisesta helposti syntyvän mielikuvan että naisia syrjittäisiin kunnan hommissa pätkätöillä, väite jota tilastot eivät mitenkään tue.

    Todennäköisyyslaskelmista ei ole apua tässä tilanteessa jossa työalueet ovat voimakkaasti sukupuolittuneita. Laskelmasi olivat kyllä varsin vakuuttavia, ihan tässä mykistyin. Logiikkaa kannattaa koettaa. Niinpä, kunnalla on määrällisesti eniten työvoimaa terveys- ja sosiaalihallinnon sektoreilla, nämä alat ovat myös naisvaltaisia. Naisvaltaisten alojen ongelmana määräaikaiset työsuhteet ovat myös siksi, koska vain naisilla on taipumus pitää äitiys- ja vanheinpainlomia. Yllättävästi myös terveystoimen työntekijöistä on suurehko osa fertiili-ikäisiä naisia. Tästä voisi vetää jotain johtopäätöksiä, jos niin haluaisi. Minä tilastonikkarina kuitenkin odotan eriteltyjä tilastoja pätkätyövoiman s-p jakaumasta, ennen kuin teen johtopäätöksiä. Naisia kuitenkin syrjitään työmarkkinoilla määräaikaistöillä, taloudellisesti se on kannattavaa toimintaa.

    Äänestä

  • Ja vielä väitetään, että matematiikka ei ole naisille vaikeaa?! Totanoin.... en kehtaa sinulle edes alkaa rautalangasta vääntämään, mutta luulen tyttäreni silti ymmärtävän ihan laakista, joten... ei sittenkään pidä mennä yleistämään kaikkia naisia koskevaksi. Joillekin vain jopa toi yläasteen taso on ylivoimainen :)

    Äänestä

  • old_profile_16943 kirjoitti:

    Todennäköisyyslaskelmista ei ole apua tässä tilanteessa jossa työalueet ovat voimakkaasti sukupuolittuneita. Laskelmasi olivat kyllä varsin vakuuttavia, ihan tässä mykistyin. Logiikkaa kannattaa koettaa. Niinpä, kunnalla on määrällisesti eniten työvoimaa terveys- ja sosiaalihallinnon sektoreilla, nämä alat ovat myös naisvaltaisia. Naisvaltaisten alojen ongelmana määräaikaiset työsuhteet ovat myös siksi, koska vain naisilla on taipumus pitää äitiys- ja vanheinpainlomia. Yllättävästi myös terveystoimen työntekijöistä on suurehko osa fertiili-ikäisiä naisia. Tästä voisi vetää jotain johtopäätöksiä, jos niin haluaisi. Minä tilastonikkarina kuitenkin odotan eriteltyjä tilastoja pätkätyövoiman s-p jakaumasta, ennen kuin teen johtopäätöksiä. Naisia kuitenkin syrjitään työmarkkinoilla määräaikaistöillä, taloudellisesti se on kannattavaa toimintaa.

    JOs jollakin toimialalla työvoimasta on naisia 80 % niin miten suuri osa toimialan työntekijöistä pitäisi olla naisia, jotta tasa-arvo toteutuisi? 50 %?

    tämähän menee aika hauskaksi, sait suupieleni nousemaan ylöspäin :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


sphere kirjoitti:

Löysin tuoreista uutisista hauskan esimerkin siitä, miten melkein asia kuin asia voidaan oikein sanankääntein saada kuulostamaan naisiin kohdistuvalta sukupuolisyrjinnältä.

Ensin uutinen:
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101978763058
"Santamäki-Vuori: Pätkätyö estää tasa-arvon"
"Kuntien henkilöstöstä edelleen lähes neljäsosa työskentelee määräaikaisina. Heistä 80 prosenttia on naisia."

OK, tästä saa sen kuvan että naiset joutuvat aina vain tekemään pätkätöitä, onpas ikävää. Ajattelin kuitenkin asiaa pitemmälle ja muistin että julkisen sektorin henkilöstöstähän on muutenkin valtaosa naisia. Onkohan tuossa mukana äitiyslomasijaiset jne?

Etsin googlesta ja kas:

Kuntien henkilöstöstähän muutenkin 80 % on naisia!

Tämä selviää esimerkiksi menemällä osoitteeseen
http://www.kunnat.net
ja klikkaamalla järjestyksessä seuraavat linkit:
Tilastot (vasemmassa alareunassa)
Henkilöstö
Tietoa kuntien henkilöstöstä 2003

Siis pätkätyöt ovat kunnissa yhtä yleisiä naisilla ja miehillä. Pätkätöiden yleisyydessä nais- ja miespuolisten kunnan työntekijöiden välillä ei käsittääkseni täten voi olla tilastollisesti merkittävää eroa. Uutisesta syntyi kuitenkin aivan toinen mielikuva.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu