Oi Herra! Kunpa jo kevät koittaisi! Elämän Valo, lämpö voittaisi talven jään ja roudan, toisi elämäämme ikuisen poudan.
Tahdon nähdä sinitaivaan, unohtaa menneet., kylmän pimeän vaivan. Tahdon nähdä kukkakedot, kuulla linnun laulun, riemun ja unohtaa pimeyden pedot! Oi Herra! Valaise, lämmitä meitä! älä koskaan unhohon heitä! Vielä meitä on muutama jäljellä , vielä jaksamme hetken kävellä., Vaan kohta jo voimat uupuvat , tule ennenkuin sielumme uupuvat!
Tahdon nähdä sinitaivaan, unohtaa menneet., kylmän pimeän vaivan. Tahdon nähdä kukkakedot, kuulla linnun laulun, riemun ja unohtaa pimeyden pedot! Oi Herra! Valaise, lämmitä meitä! älä koskaan unhohon heitä! Vielä meitä on muutama jäljellä , vielä jaksamme hetken kävellä., Vaan kohta jo voimat uupuvat , tule ennenkuin sielumme uupuvat!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nyt vihdoin sinitaivaan nään, ei edes pientä pilvenhattaraa yllä pään. Vain puhdas valo ja lämpö. Ja taivaan sinessä , valkoisin siivin, lintujen mä lentävän nään. Oi! Ohi on aika tuskan, pimeyden, ei enää paina taakka syntien. Tullut on aika riemujen, iloita, tanssia, karkeloiden, kun Herra kohoaa morsiamen! Ja vieraat , juhlapuvuissaan saa vihdoin käydä juhlimaan!
On totuus, on ymmärrys. On hyvyys ja rakkaus. Näistä syntyy viisaus. On mies on nainen, ja heillä onni Jumalainen. Syntyy poika, se on totta. Syntyy tyttö se on hyvä. Siinä on parisuhteen onnenjyvä.
Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra. Sanos Paavo :)
Kiitos Paavo ❣️
Jumalan Rakkaus . Se Rakkaus on puhdas, täydellinen. Vain enkeli taivaan. Voi ymmärtää sen. Siinä on valo, Siinä on lämpö. Siitä syntyy Elämä. Kun ihminen kerran saa kokea sen, ei koskaan enää ole hän samanlainen.
Olen kulkenut pitkän matkan ja luulen tästä vielä jatkan, eteenpäin elon tiellä. Kerran vielä, jossain siellä, missä kotini on, saan yhtyä lauluun, ilohon. Silloin enää ei sieluni ole koditon, eikä tarvitse enää mun olla onneton. Mä tunnen...aavistan...on varattu mulle nimellä paikka. Ja vaikka...tällä hetkellä...olenkin kovalla, kivisellä retkellä, ei taistoni tää ole tarpeeton, eikä tuskani ole aiheeton. Sillä Kaitselmus mua opettaa, eikä tahdo vielä lopettaa työtä joka sieluni puhdistaa. Siksi tahdon Herralle kiitoksen antaa siitä, että Hän mua vielä kantaa ja antaa voimaa joka saa Rakkauden Jumalaan taas sielussain soimaan.