laitoksiin. Ahdistavaa. Olen itse isoissa kouluissa kouluni käynyt ja koulu olikin ihan samanoloinen kylmä säilytyslaitos kuin isot vankilat. Kiusaaminen oli jatkuvaa. Huudettiin "luuta ja verta". Lapset hukkuivat toistensa jalkoihin. Joukossa oli lapsia, jotka olisivat tarvinneet erikoisopetusta ja he sitä saivatkin, mutta silti pihalla muut saivat päähänsä milloin kivillä täytetystä piposta tai milloin mistäkin. Katsoin pienen koulun lapsien haastattelua ja heillä oli puheen tuottaminen vaivatonta. Ison koulun oppilaat surivat tulevia koulumatkoja, mutta olivat jo tyypillisen ison koulun oppilaiden tapaan estyneitä ja harvapuheisia. Mielestäni voitaisiin elvyttää jo suljettuja kouluja, jos todella haluamme lapsiolle parasta. Se on henkistä hyvinvointia. Lapsuus on traumatisoivin ikäkausi. Rahapelien rahat ja keräysvarat olisi ehkä syytä kohdistaa aitoon lasten auttamiseen.
lopetetaan pikkukoulut
ja ahdetaan lapset isoihin
2151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
se kulkee kyllä mukana aikuisuuteen. En halunnut olla missään tekemisissä vuosikausiin kuoluun liittyvien asioiden kanssa saati tavata ihmisiä, joita näin koulussa. Olin se kiltti pikku tyttö luokan viimeisessä pulpetissa. Inhoan yhä edelleen lapsuuden olosuhteita enkä viitsi käydä paikoissa, joissa joudun tekemisiin vanhojen ahdistavien koulumuistojen kanssa. En kokenut fyysistä väkivaltaa niin kuin jotkut, mutta koko luokka oli sairas tai ehkä koko koulu. Ja MUISTANPA VIELÄ lastentarhankin olot. Sielläkin oli nioin paljon lapsia, että pienet oppilaat saivat olla kuin orpoja. Opettajat olivat kyllä mukavia, mutta heiltä ei liiennyt aikaa muille kuin niille, jotka sitä eniten vaativat. Jatkuva meteli ja epävarmuus siitä mitä ympärillä tapahtuu on myös ahdistava muisto. Miksi lapset pitäisi koko Soomessa ahtaa tällaisiin isoihin laitoksiin???
nuoria sellaisessa ympäristössä, joka on uhkaava ja turvaton ja jossa kukaan ei kuuntele ketään vaan varustautuu pahimman varalle. Ikävä kyllä koulu, joka ei tarjoa turvaa ja huomiota on kaikenlaisen pahoinvoinnin pesäke. Ihmiskuva muuttuu vastenmieliseksi siis totaalinen vääristymä. Kavereista tulee välteltäviä. Olen kuullut samoin tuntevien nykynuorten ajatuksia. He pelaavat mieluummin kotonaan tietokonepeljä yksin kuin ovat samanikäisten seurassa. Se ei ainakaan edistä mitään erinomaista, että luodaan pahoinvoinnille kehykset ja tuotetaan yksinäisiä, pelokkaita ihmisiä. Katsokaa pienten koulujen aktiivisia ja sanavalmiita lapsia.