On käynyt ilmi että menossa on Ruotsin mustamaalaamis kamppanja jossa vihervassarien aivopesun mädättämät opettajat esittävät Ruotsista perättömiä syytöksiä. Tälläisiä syytöksiä esimerkiksi ovat olleet väitteet että sortotoimina Ruotsi olisi harjoittanut suomalaisia kohtaan rotusyrjintää ja suomalaisille epäedullista kielipolitiikkaa. Lisäksi on kouluissa on lakattu puhumasta yhteisestä Ruotsi-Suomen ja hämärtämään kaikkien mielistä ettei Suomen historian kannalta erittäin merkitykselistä liittovaltiota ole muka ole koskaan ollut olemassakaan. Mikäli havaitset vastaavanlaista lapsesi koulussa, otat yhteyttä kouluun ja vaatikaa rehtorilta aivopesun mädättämien opettajien erottamista. Ruotsin mustamaalaaminen on lopetettava välittömästi ja lapsia on suojeltava vihervassarien kommunistiselta aivopesulta.
Lapsille opetetaan kouluissa valheellista historiaa
Anonyymi
7<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ruotsi soti viimeiseen Hakkapeliittaan!
Ruotsin käymät jatkuvat sodat esti Suomen väestönkehityksen kasvun jopa satojen vuosien ajan!
"Suomen kansalla oli ollut voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä ja täyttää rivien aukot aikana, jolloin sen väkiluku oli kaikkiaan vain 300.000 henkeä."
Carl Gustaf Emil Mannerheim osallistui Lützenin taistelun 300-vuotismuistojuhlaan yhdessä sotilasvaltuuskunnan kanssa Lützenissä, Saksassa lokakuussa 1932. Läsnä olivat myös mm. Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf sekä Reichswehrin päällikkö, kenraali K. v. Hammerstein-Equord.
Kirkonmenojen jälkeen Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf esitti Ruotsin tervehdyksen. Sitten Mannerheim vuorostaan tervehti sankarikuninkaan muistoa lausumalla:
”Kaukaa pohjolasta olemme tulleet Lützeniin tuomaan Suomen tervehdyksen kuolemattomalle sankarille, rakastetulle kuninkaalle, ja siunaamaan esi-isäimme muistoa, jotka rinnan veljiensä ja uskonystäväinsä kanssa taistelivat ja vuodattivat vertaan hänen voitollisten lippujensa alla”
Mannerheim mainitsi puheessaan myös uskonpuhdistuksesta ja huomautti siitä, kuinka Suomen kansalla oli ollut voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä ja täyttää rivien aukot aikana, jolloin sen väkiluku oli kaikkiaan vain 300.000 henkeä.
Puheen loppu kuului:
”Vuosisadat kiitävät ohi ja katoavat, aika tasoittaa ja sovittaa. Hengen ja työn suurmiehet, jotka kerran ovat ohjanneet kansojen kohtaloita ja epäitsekkäästi uhrautuneet ylevien päämäärien puolesta, loistavat milloinkaan sammumattomien soihtujen tavoin pimeydessä, joka verhoaa ihmiskunnan pitkää tietä kohti henkistä kasvua ja täydellistymistä.
Kustaa II Adolfissa, sotapäällikössä ja valtiomiehessä, maani viljelyksen edistäjässä ja sen itärajan turvaajassa Suomen kansa yhä vielä kunnioittaa jaloimmillaan ilmenevää miehuutta, tahdon ylväyttä, aatteen lentoa, pyrkimysten puhtautta ja uskon nöyryyttä.”
Puheen jälkeen Mannerheim laski Suomen Tasavallan presidentin ja hallituksen seppeleen.
(Lähde: G. Mannerheim, Muistelmat, Osa II ss 37..38 kuva osa I s. 467 Otava 1952.)
Loppuun vielä tällainen "ponnistus"!
POHJAN PRIKAATIN PERINNEJOUKOT
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/Perinnejoukot.htm
Prikaatin perinnejoukot ovat runsaan 400 vuoden aikana käyneet noin 100 taistelua. Taisteluita, joihin Pohjan Prikaatin perinnejoukot ovat osallistuneet on listattuna taulukossa.
Pohjan Prikaatin perinnejoukkojen taistelut
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm
Uutiset, 3.11.2005
Kustaa II Aadolf ja ruotsalaisuuden päivä 6.11.
http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=120505&contentlan=1&culture=fi-FI
>>Itse asiassa yhtään 30-vuotisen sodan ratkaisutaistelua ei voitettu ilman suomalaisia hakkapeliittoja. Muun muassa suomalaisen Torsten Ståhlhandsken johdossa taistelujoukot eivät hävinneet 14 vuoden aikana kertaakaan. Hakkapeliittojen rinnalla ei sovi toki unohtaa suomalaista jalkaväkeä, joka tositoimiin joutuessaan osoitti olevansa sekin valiojoukkoa.
Suomen uhrit 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä suuriksi kuin jatkosodassa 300 vuotta myöhemmin: 50 000 – 60 000 mieheen. Suomi piti aseissa miesmäärää, joka tänään merkitsisi asukaslukuun suhteutettuna arviolta 200 000 – 300 000 sotilaan kenttäarmeijaa. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen.
Sodan tappiot kaatuneina oli Jatkosodan luokkaa ja väestömäärä oli noinkin pieni. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen kuten Berliinin suurlähetystön tiedotteessakin on kerrottu!
Mannerheim puheessaan:
"Suomen kansalla oli ollut voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä ja täyttää rivien aukot aikana, jolloin sen väkiluku oli kaikkiaan vain 300.000 henkeä."
http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=120505&contentlan=1&culture=fi-FI
"Suomen uhrit 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä suuriksi kuin Jatkosodassa 300 vuotta myöhemmin: 50 000 – 60 000 mieheen. Suomi piti aseissa miesmäärää, joka tänään merkitsisi asukaslukuun suhteutettuna arviolta 200 000 – 300 000 sotilaan kenttäarmeijaa. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen"
© Suomen suurlähetystö, Berliini
www.luetzen-info.de
Stallari: "Suomen kansan suuri enemmistö pääsi ensi kertaa vapaaksi koko historian aikana vasta syyskuussa 1944. Siihen asti oli aina jonkun ryöstäjän koura niskassa imemässä ja ryöstämässä melki kaiken mitä köyhä sai kerättyä."
Suomalaiset eivät koskaan olleet orjia,kuten pääosa itänapurin kansalaisista vuoteen 1991.
Suomalaiset hallitsivat tilojaan, vaikka osa läänitettiin aatelisille. Torpparijärjestelmä oli lailla säädetty.
Ruotsin vallan aikana saatiin se perussivistys, jolla selvittiin Venäjän ajasta jopa 1863 alkaenjatkuvasti kehittyen.
Vapaus koitti sitten keväällä 1918. Syksyllä 1918 purettiin torpparijärjestelmä.
Suomi kehittyi äärivasemmiston vastustuksesta huolimatta, kunnes NL:n hyökkäys sen keskeytti 1939.
Itenäisyys säilyi sodissakin, joten 1944 päästiin demokratiaa jatkamaan kommunistien yrityksistä huolimatta.
-----Ruotsin vallan aikana saatiin se perussivistys------
Sivistys Suomeen haettiin suoraan Saksan yliopistoista, ei siinä jarrumiehenä Ruotsia välissä tarvittu.
------Torpparijärjestelmä oli lailla säädetty.-----
Onko kukaan tutkija selvittänyt moniko torppari aikain saatossa haastoi isäntänsä oikeuteen sopimusrikkomuksesta ? Tuskin montakaan löydät, hyvä jos yhtään, joten laki oli turha ja liekö sitä edes ollutkaan.
Suomeen perustettiin Turun yliopisto jo 1600-luvun puolivälissä.
Suomalaisia opiskeli kyllä Saksan ja Ranskan yliopistoissa jo 1500-luvulta alkaen. Samoin Ruotsin puolella.
Torpat olivat välttämättömiä työvoiman lähteitä suurilla tiloilla. Ainakin Kustaa III:n säätämästä talonpoikaistilojen torpparioikeudesta säädettiin lailla.Sillä haluttiin välttää tilojen jakautuminen liian pieniksi.
Torpparijärjestelmä oli aikansa tuote,koska tiloja oli kielletty jakamasta.
Suomesa tilojen jakaminen meni äärimmäisyyksiin sotien jälkeen.
Pientilat elättivät viljelijänsä jotenkin 1960-luvulle, mutta menettivät sitten kannattavuutensa. Nykyisin ne ovat täysin hävinneet.
” Onko kukaan tutkija selvittänyt moniko torppari aikain saatossa haastoi isäntänsä oikeuteen sopimusrikkomuksesta ? Tuskin montakaan löydät, hyvä jos yhtään, joten laki oli turha ja liekö sitä edes ollutkaan.”
Laki sitoi molempia! Sekä isäntiä että torppareita oli sekä hyviä ja huonoja. Maine kiiri pitkälle! Ei huono isäntä saanut hyvää torpparia. Siihen aikaan lapsia oli taloissa paljon eikä vuokran maksu työllä ollut kummoinenkaan ongelma.
Torppareita kyllä riitti kiusattavaksi huonoillekin isännille, syntyvyys takasi sen.
Vasta teolllistuminen toi muutoksen.
Kriminologi Ruotsin räjähdyksistä: Täysin poikkeuksellista, ei tällaista tapahdu kuin sota-alueilla
Ruotsissa on tehty tänä vuonna jo 102 vakavaa räjähdeiskua. Kolmannes niistä Etelä-Ruotsin Malmössa.
Ruotsi3.11.2019 klo 15.05
Poliisit tutkivat räjähdyksessa pahasti vaurioitunutta yökerhon sisäänkäyntiä.
Poliisit tutkivat 18. maaliskuuta räjähdyksessä vaurioita saanutta yökerhon sisäänkäyntiä Malmössa.Johan Nilsson / EPA
Jaa artikkeli Facebookissa
492
Jaa artikkeli Twitterissä
Rikollisjoukkioiden Ruotsissa jatkuvasti tekemät räjähdeiskut ovat täysin poikkeuksellisia Euroopan ja jopa maailman mittakaavassa, arvioi kriminologi Amir Rostami sanomalehti Dagens Nyheterissä(siirryt toiseen palveluun).
Ruotsissa on tehty tänä vuonna jo 102 räjähdeiskua, joita tutkimaan on hälytetty poliisin räjähderikoksiin erikoistunut ryhmä. Viime vuonna vastaavana aikana räjähdyksiä oli 39.
Lähes kolmannes räjähdyksistä on sattunut Etelä-Ruotsin Malmössa. Tukholmassa niitä on ollut 19 ja Göteborgissa 13.
Rostamin mukaan vastaavaa määrää räjähdeiskuja ei tehdä missään toisessa rikkaassa maassa, jossa ei käydä sotaa tai jossa ei kärsitä vuosia jatkuneesta terrorismista.
– Löytääkseen vastaavaa pitää etsiä sota-alueita tai maita, joilla on pitkä terrorismihistoria, kriminologi Amir Rostami sanoo haastattelussa.
Pahasti räjähdyksessä vaurioitunut kerrostalon julkisivu.
Kerrostalon edustalle jätetty räjähde aiheutti suuret tuhot kesäkuun alussa Linköpingissä. Poliisi ei ole vieläkään onnistunut selvittämään tapausta. Jeppe Gustafsson / EPA
Taustalla rikollisjengien taistelu
Rostamin mukaan tarkkaa tilastovertailua Ruotsin ja muiden Länsi-Euroopan maiden välillä on vaikea edes tehdä, sillä muiden maiden tilastoihin kirjautuu niin vähän vastaavia rikoksia.
– Olen ollut yhteydessä lukuisiin poliisiviranomaisiin sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa, eikä missään niistä tunnisteta samanlaista kehityskulkua kuin meillä Ruotsissa, Rostami kertoo.
Tutkijoiden on vaikea löytää selitystä sille, miksi räjähdeiskuja tehdään Ruotsissa, muttei muissa vastaavan väestöpohjan ja sosiaaliset olosuhteet omaavissa maissa. Rostami näkee rikollisjengien väkivallan käytössä 15 vuotta jatkuneen kierteen, jossa keinot ovat koko ajan koventuneet.
– Ensin ammuttiin laukauksia jalkaan ja takapuoleen, sitten ryhdyttiin ampumaan toisia, sitten laukausten määrä lisääntyi, tehtiin suoranaisia teloituksia ja häpäistiin uhreja. Nyt on todella paljon räjähdyksiä, Rostami piirtää väkivallan kierteen punaisen langan.
Rikollisjengeillä, joiden jäsenillä on usein maahanmuuttajatausta, on lukuisia aktiivisia konflikteja eri puolilla Ruotsia. Konfliktien taustalla voi olla niin taistelu huumekaupan reviireistä kuin ihmissuhteetkin.
Toistaiseksi räjähdeiskut ovat aiheuttaneet enimmäkseen aineellista vahinkoa. Tosin syyskuussa Etelä-Ruotsin Lundissa tehdyssä räjäytyksessä haavoittui vakavasti yksi ohikulkija(siirryt toiseen palveluun).