Maanviljelijän tuntipalkka?

"MTK:n antamien tietojen mukaan esim. viljanviljelijän osalta on nyt menossa sellainen työvaihe, jossa viljelijä tarkkailee lumen ja roudan sulamista.
"

Kuulostaa yhtä helpolta kuin seurata vaikka maalin kuivumista.
Sitäkin voisi tehdä neljän euron tuntipalkalla.
Tai vähemmälläkin.

Esimerkiksi ruokaperunan viljelijät eivät katsele maan sulamista vaan lajittelevat ja pakkaavat perunat kauppoihin.Tätä tapahtuu ympäri vuoden, joten lomia ei ole.
Toukotöissä työpäivä voi vierähtää hyvinkin useasti lähemmäs 20 tuntia jos säät ovat suosiolliset, tällöin työpäivä vastaa 2,5 tavallisen 8h työpäivän mittaa.
Vastaavasti sadonkorjuunaikana työpäivät eivät katso kelloa, vaan perunat nostetaan ja viljat puidaan kun siihen on mahdollisuus.
Kesällä maanviljelijät hoitavat peltojansa ja huoltavat koneita sadonkorjuuseen.
Talvella toimittavat elintarvikkeita kauppoihin, sekä huoltavat koneita ja kiinteistöjä.
Mutta talvet ovat hieman helpompaa tahtia kuin kevään ja syksyn tappotahti.
Tuntipalkka kaiketi lasketaan tuolla vuodessa tulleen tuoton ja työpäivien tuntien "8h" suhteena.

||| kirjoitti:

"MTK:n antamien tietojen mukaan esim. viljanviljelijän osalta on nyt menossa sellainen työvaihe, jossa viljelijä tarkkailee lumen ja roudan sulamista.
"

Kuulostaa yhtä helpolta kuin seurata vaikka maalin kuivumista.
Sitäkin voisi tehdä neljän euron tuntipalkalla.
Tai vähemmälläkin.

Lue lisää

Älkää pelästykö ei kukaan maksa maanviljelijöille 4e/tunti. Maanviljeliät ovat sen itse hiellään ja verellään kyntäneet ja kylväneet, joka muuten ei ole ihan laiskottelua.

Tämän kirjoituksen perusteella voidaan siis todeta, että sekä viljelijät että duunarit ovat kovin tyhmää sakkia.

Viimeisten vuosien aikana moni viljelijä on lopettanut tämän niin helpon ja kannattavan työn ja siirtynyt duunaamaan mitättömällä tuntipalkalla tehtaaseen.

On muuten sekin ihme, että viljelijä, joka on laiskotellut vuosia, jopa vuosikymmeniä, otetaan mielihyvin töihin tehtaisiin. Ehkä se on niin, että kun kerää voimia kauan aikaa, sitä voimaa on sitten kertynyt paljon ja viljelijöistä tulee sitten ahkeria duunareita, joille riittää kysyntää koska he jaksavat duunata.

Vastaavasti duunarit eivät ole oivaltaneet kuinka helposti he saisivat euronsa ryhtyessään viljelemään. Nytkin olisi lumen sulamisen odottelua rattoisasti pari kuukautta.

Kuinka tyhmiä ihmiset ovatkaan. Haluavat vain raataa tehtaissa, vaikka saisivat eurot niin helpolla vain viljelemällä maata.

jeps kirjoitti:

Esimerkiksi ruokaperunan viljelijät eivät katsele maan sulamista vaan lajittelevat ja pakkaavat perunat kauppoihin.Tätä tapahtuu ympäri vuoden, joten lomia ei ole.
Toukotöissä työpäivä voi vierähtää hyvinkin useasti lähemmäs 20 tuntia jos säät ovat suosiolliset, tällöin työpäivä vastaa 2,5 tavallisen 8h työpäivän mittaa.
Vastaavasti sadonkorjuunaikana työpäivät eivät katso kelloa, vaan perunat nostetaan ja viljat puidaan kun siihen on mahdollisuus.
Kesällä maanviljelijät hoitavat peltojansa ja huoltavat koneita sadonkorjuuseen.
Talvella toimittavat elintarvikkeita kauppoihin, sekä huoltavat koneita ja kiinteistöjä.
Mutta talvet ovat hieman helpompaa tahtia kuin kevään ja syksyn tappotahti.
Tuntipalkka kaiketi lasketaan tuolla vuodessa tulleen tuoton ja työpäivien tuntien "8h" suhteena.

Lue lisää

käyvät vielä vieraalla töissä?
Kai ne tunnit ainakin on pois tilan töistä?
Eikö se muuten pitäisi huomioida tukien määrässä jollain lailla, jos käy tilan ulkopuolella ansiotyössä?
Ei monen muunkaan sivutyötä/harrastustoimintaa tueta verovaroin.

Minäkö tyhmä? kirjoitti:

Tämän kirjoituksen perusteella voidaan siis todeta, että sekä viljelijät että duunarit ovat kovin tyhmää sakkia.

Viimeisten vuosien aikana moni viljelijä on lopettanut tämän niin helpon ja kannattavan työn ja siirtynyt duunaamaan mitättömällä tuntipalkalla tehtaaseen.

On muuten sekin ihme, että viljelijä, joka on laiskotellut vuosia, jopa vuosikymmeniä, otetaan mielihyvin töihin tehtaisiin. Ehkä se on niin, että kun kerää voimia kauan aikaa, sitä voimaa on sitten kertynyt paljon ja viljelijöistä tulee sitten ahkeria duunareita, joille riittää kysyntää koska he jaksavat duunata.

Vastaavasti duunarit eivät ole oivaltaneet kuinka helposti he saisivat euronsa ryhtyessään viljelemään. Nytkin olisi lumen sulamisen odottelua rattoisasti pari kuukautta.

Kuinka tyhmiä ihmiset ovatkaan. Haluavat vain raataa tehtaissa, vaikka saisivat eurot niin helpolla vain viljelemällä maata.

Lue lisää

Olen ymmärtänyt, että maataloustuet ovat se kovasti keskustelua herättävä asia?

En minä ainakaan pidä maataloustöitä helppoina tai kevyinä.

Mutta keskustelu tällä palstalla vellookin sen ympärillä, pitäisikö ja missä määrin pitäisi ja millälailla pitäisi tukea maataloutta?

Tuo on vain hedelmätöntä duunari/viljelijä-vastakkainasettelua, jota sinunkin kirjoituksesi oli.

Päivästä toiseen tuollaista, niin ei ole ihme, että kaikki provosoituvat pelkän herjanheiton asteelle.

Kyse on kuitenkin vain siitä, miten maataloutta pitäisi tukea?
Eli kyse on verorahasta ja mihin sitä laitetaan ja millä perusteilla?

jotka... kirjoitti:

käyvät vielä vieraalla töissä?
Kai ne tunnit ainakin on pois tilan töistä?
Eikö se muuten pitäisi huomioida tukien määrässä jollain lailla, jos käy tilan ulkopuolella ansiotyössä?
Ei monen muunkaan sivutyötä/harrastustoimintaa tueta verovaroin.

Lue lisää

Kirjoittajalla taitaa nyt olla käsitteet menneet jotenkin sekaisin. Viljelyhän on elintarvikkeiden tuottamista. Viljelijä tuottaa elintarvikkeita ja sille muodostuu tietty hinta, esimerkiksi kilolle munakoisoja. Sitten viljelijä laittaa ne munakoisot myyntiin tietyllä hinnalla, johon sisältyy työpalkka, koneet ja laitteet, verot ja muut maksut.

Tämä hinta on kuluttujien mielestä liian suuri osalle kansalaisista, joten on otettu käyttöön tuet, joita kutsutaan maataloustuiksi, niiden liittyessä maatalouteen. Tällä maataloustukeen käytettävällä rahalla valtio maksaa osan näiden munakoisojen ja muiden maataloustuotteiden hinnoista ostajien puolesta, jotta he saisivat ruokaa valtion mielestä sopivaan hintaan.

Tukea ei siis saa viljelijä, vaan viljelijän tuotteiden ostaja. On siis aivan sama, minkä verran viljelijä käyttää aikaansa työhönsä, sillä tukea maksetaan, ainakin toistaiseksi, kuluttajahinnan kompensoimiseksi kilo tai litra periaatteella.

Duunareillahan nämä ajatukset ovat tietenkin toisenlaisia, sillä duunauksessa työ on suojeltua, eikä sitä saa yksi henkilö tehdä kuin enintään kahdeksan tuntia päivässä. Viljelijät ovat kuitenkin yrittäjiä, joten heillä ei ole tätä työtuntirajoitusta ja he voivat tehdä vaikka 12 tunnin päiviä ympäri vuoden.

Niin, miten se olikaan? Duunarin työtä tuetaan 192 eurolla kuukaudessa kun huomioidaan tuet teollisuudelle. Viljelijän työtä tuetaan 90 eurolla kuukaudessa, jos lasketaan maataloustuen menevän viljelijöille. Ja työttömille maksetaan sitten paras tuki, 500 euroa kuukaudessa. Että kenenkähän harrastustoimintaa sitä tässä maassa tuetaankaan?

Tilastopelle kirjoitti:

Olen ymmärtänyt, että maataloustuet ovat se kovasti keskustelua herättävä asia?

En minä ainakaan pidä maataloustöitä helppoina tai kevyinä.

Mutta keskustelu tällä palstalla vellookin sen ympärillä, pitäisikö ja missä määrin pitäisi ja millälailla pitäisi tukea maataloutta?

Tuo on vain hedelmätöntä duunari/viljelijä-vastakkainasettelua, jota sinunkin kirjoituksesi oli.

Päivästä toiseen tuollaista, niin ei ole ihme, että kaikki provosoituvat pelkän herjanheiton asteelle.

Kyse on kuitenkin vain siitä, miten maataloutta pitäisi tukea?
Eli kyse on verorahasta ja mihin sitä laitetaan ja millä perusteilla?

Lue lisää

No nyt sinä menit pilaamaan hyvän leikin. Minä kun tulin vain nauramaan näille iänikuisille duunari/viljelijä kinasteluille.

Meillähän maatalouden arvo on 11 miljardia euroa. Jos meillä ei olisi maataloutta, meidän pitäisi hankkia jostakin muusta tuloina tuo 11 miljardia euroa, vaikka myymällä niin paljon enemmän metsää tai kännyköitä.

Tai ei aivan 11, vaaan 800 miljoonaa vähemmän, sillä 800 miljoonaa on se tuki, minkä maksamme itse tukea. Eli jää 10.2 miljardia euroa korvattavaksi. Taitaa vain metsän ja kännyköiden ostajista tulla pulaa jos noin paljon enemmän.

Jos poistamme tuen, sehän vain merkitsi että elintarvikkeiden hinnat nousisivat. Kun kotimaisten tuotteiden hinta nousee, ihmiset ostavat sitten ulkomaisia tuotteita eli raha siirtyy muihin maihin ja meille tulee 700 000 uutta työtöntä.

Maataloustuella siis estetään se, etteivät ajattelemattomat kuluttajat syydä kaikkia rahojamme ulkomaille.

Meillähän tuetaan paljon muutakin kuin maataloutta. Maataloutta tuetaan 90 eurolla kuussa, teollista työpaikkaa (metsä, kännykät) tuetaan 192 eurolla kuussa, tekemättömyyttä tuetaan yli 500 eurolla kuussa.

Näin tarkasteltuna voitaisiin sanoa että maataloustukea pitäisi lisätä ja työttömyystukea vähentää jotta kaikkia tuettaisiin tasapuolisesti.

Minäkö tyhmä? kirjoitti:

Kirjoittajalla taitaa nyt olla käsitteet menneet jotenkin sekaisin. Viljelyhän on elintarvikkeiden tuottamista. Viljelijä tuottaa elintarvikkeita ja sille muodostuu tietty hinta, esimerkiksi kilolle munakoisoja. Sitten viljelijä laittaa ne munakoisot myyntiin tietyllä hinnalla, johon sisältyy työpalkka, koneet ja laitteet, verot ja muut maksut.

Tämä hinta on kuluttujien mielestä liian suuri osalle kansalaisista, joten on otettu käyttöön tuet, joita kutsutaan maataloustuiksi, niiden liittyessä maatalouteen. Tällä maataloustukeen käytettävällä rahalla valtio maksaa osan näiden munakoisojen ja muiden maataloustuotteiden hinnoista ostajien puolesta, jotta he saisivat ruokaa valtion mielestä sopivaan hintaan.

Tukea ei siis saa viljelijä, vaan viljelijän tuotteiden ostaja. On siis aivan sama, minkä verran viljelijä käyttää aikaansa työhönsä, sillä tukea maksetaan, ainakin toistaiseksi, kuluttajahinnan kompensoimiseksi kilo tai litra periaatteella.

Duunareillahan nämä ajatukset ovat tietenkin toisenlaisia, sillä duunauksessa työ on suojeltua, eikä sitä saa yksi henkilö tehdä kuin enintään kahdeksan tuntia päivässä. Viljelijät ovat kuitenkin yrittäjiä, joten heillä ei ole tätä työtuntirajoitusta ja he voivat tehdä vaikka 12 tunnin päiviä ympäri vuoden.

Niin, miten se olikaan? Duunarin työtä tuetaan 192 eurolla kuukaudessa kun huomioidaan tuet teollisuudelle. Viljelijän työtä tuetaan 90 eurolla kuukaudessa, jos lasketaan maataloustuen menevän viljelijöille. Ja työttömille maksetaan sitten paras tuki, 500 euroa kuukaudessa. Että kenenkähän harrastustoimintaa sitä tässä maassa tuetaankaan?

Lue lisää

Perseet vaan penkkiin, jos rahat ei muuten riitä. Kuluttajahan senkin lopulta aina maksaa.

helppoa kirjoitti:

Perseet vaan penkkiin, jos rahat ei muuten riitä. Kuluttajahan senkin lopulta aina maksaa.

Ala sitten pian duunariksi, niin pääset lyömään läskiperseesi penkkiin.

helppoa kirjoitti:

Perseet vaan penkkiin, jos rahat ei muuten riitä. Kuluttajahan senkin lopulta aina maksaa.

Ja lähtiessä muuten kannattaa perehtyä näihin sivuihin.

http://www.sak.fi/

Naura sinäkin paskainen nauru MTK:lle ja liity duunarin etua ajavaan liittoon.

Liitto määräytyy sitten tarkemmin sen mukaan, millaiseen duuniin hakeudut läskipersettäsi hautomaan.

Toivotan sinulle helpompaa elämää jatkossa!

Minäkö tyhmä kirjoitti:

No nyt sinä menit pilaamaan hyvän leikin. Minä kun tulin vain nauramaan näille iänikuisille duunari/viljelijä kinasteluille.

Meillähän maatalouden arvo on 11 miljardia euroa. Jos meillä ei olisi maataloutta, meidän pitäisi hankkia jostakin muusta tuloina tuo 11 miljardia euroa, vaikka myymällä niin paljon enemmän metsää tai kännyköitä.

Tai ei aivan 11, vaaan 800 miljoonaa vähemmän, sillä 800 miljoonaa on se tuki, minkä maksamme itse tukea. Eli jää 10.2 miljardia euroa korvattavaksi. Taitaa vain metsän ja kännyköiden ostajista tulla pulaa jos noin paljon enemmän.

Jos poistamme tuen, sehän vain merkitsi että elintarvikkeiden hinnat nousisivat. Kun kotimaisten tuotteiden hinta nousee, ihmiset ostavat sitten ulkomaisia tuotteita eli raha siirtyy muihin maihin ja meille tulee 700 000 uutta työtöntä.

Maataloustuella siis estetään se, etteivät ajattelemattomat kuluttajat syydä kaikkia rahojamme ulkomaille.

Meillähän tuetaan paljon muutakin kuin maataloutta. Maataloutta tuetaan 90 eurolla kuussa, teollista työpaikkaa (metsä, kännykät) tuetaan 192 eurolla kuussa, tekemättömyyttä tuetaan yli 500 eurolla kuussa.

Näin tarkasteltuna voitaisiin sanoa että maataloustukea pitäisi lisätä ja työttömyystukea vähentää jotta kaikkia tuettaisiin tasapuolisesti.

Lue lisää

Jos maatiloilla on kiireitä varsinkin keväällä ja syksyllä, niin ottavatko työntekijöitä esim. kortistoista pätkätöihin?

Jos työttömiä on paljon, niin ohjataanko tai halutaanko heitä pätkätöinin maatiloille, vai tekevätkö isännät ja emännät työnsä itse ja talkoilla?

Haluaisin tietää tilojen ulkopuolisia työllistävän vaikutuksen? Kukahan kertoisi.....

Minäkö tyhmä? kirjoitti:

Kirjoittajalla taitaa nyt olla käsitteet menneet jotenkin sekaisin. Viljelyhän on elintarvikkeiden tuottamista. Viljelijä tuottaa elintarvikkeita ja sille muodostuu tietty hinta, esimerkiksi kilolle munakoisoja. Sitten viljelijä laittaa ne munakoisot myyntiin tietyllä hinnalla, johon sisältyy työpalkka, koneet ja laitteet, verot ja muut maksut.

Tämä hinta on kuluttujien mielestä liian suuri osalle kansalaisista, joten on otettu käyttöön tuet, joita kutsutaan maataloustuiksi, niiden liittyessä maatalouteen. Tällä maataloustukeen käytettävällä rahalla valtio maksaa osan näiden munakoisojen ja muiden maataloustuotteiden hinnoista ostajien puolesta, jotta he saisivat ruokaa valtion mielestä sopivaan hintaan.

Tukea ei siis saa viljelijä, vaan viljelijän tuotteiden ostaja. On siis aivan sama, minkä verran viljelijä käyttää aikaansa työhönsä, sillä tukea maksetaan, ainakin toistaiseksi, kuluttajahinnan kompensoimiseksi kilo tai litra periaatteella.

Duunareillahan nämä ajatukset ovat tietenkin toisenlaisia, sillä duunauksessa työ on suojeltua, eikä sitä saa yksi henkilö tehdä kuin enintään kahdeksan tuntia päivässä. Viljelijät ovat kuitenkin yrittäjiä, joten heillä ei ole tätä työtuntirajoitusta ja he voivat tehdä vaikka 12 tunnin päiviä ympäri vuoden.

Niin, miten se olikaan? Duunarin työtä tuetaan 192 eurolla kuukaudessa kun huomioidaan tuet teollisuudelle. Viljelijän työtä tuetaan 90 eurolla kuukaudessa, jos lasketaan maataloustuen menevän viljelijöille. Ja työttömille maksetaan sitten paras tuki, 500 euroa kuukaudessa. Että kenenkähän harrastustoimintaa sitä tässä maassa tuetaankaan?

Lue lisää

Miksi sitten Suomessa yleensä pitää viljellä maata. Lopetetaan koko viljely. Jos kerran tuki ei menekään viljelijälle, vaan viljelijän tuotteiden ostaja, on se se ja sama, missä maassa viljellään, kun tuet tulevat kuitenkin takaisin suomalaisille kuluttajille!

tilaton kirjoitti:

Jos maatiloilla on kiireitä varsinkin keväällä ja syksyllä, niin ottavatko työntekijöitä esim. kortistoista pätkätöihin?

Jos työttömiä on paljon, niin ohjataanko tai halutaanko heitä pätkätöinin maatiloille, vai tekevätkö isännät ja emännät työnsä itse ja talkoilla?

Haluaisin tietää tilojen ulkopuolisia työllistävän vaikutuksen? Kukahan kertoisi.....

Lue lisää

valtio antaa niille rahaa siihen, esim. yhdistelmätuki.

Tai sitten tilat ottavat joltain kursseilta ilmaista työvoimaa työharjoittelun nimissä.
Tosin kuulin kerran, kun yksi isäntä kitisi siitäkin, kun pitää täyttää niin monta lappua, että saa (ilmaisen) työntekijän tilalleen.

Ilmainen työntekijä saa sitten tietysti tuonluontoisilta isänniltä senkin luontoisedun kaupanpäälle, että isännät ja emännät mankuvat kylillä, kuinka huonoa työvoimaa sitä on tarjolla tilalle.

Niin paitsi, että isännissä ja emännissäkin on positiivisia poikkeuksia.

jeps kirjoitti:

Esimerkiksi ruokaperunan viljelijät eivät katsele maan sulamista vaan lajittelevat ja pakkaavat perunat kauppoihin.Tätä tapahtuu ympäri vuoden, joten lomia ei ole.
Toukotöissä työpäivä voi vierähtää hyvinkin useasti lähemmäs 20 tuntia jos säät ovat suosiolliset, tällöin työpäivä vastaa 2,5 tavallisen 8h työpäivän mittaa.
Vastaavasti sadonkorjuunaikana työpäivät eivät katso kelloa, vaan perunat nostetaan ja viljat puidaan kun siihen on mahdollisuus.
Kesällä maanviljelijät hoitavat peltojansa ja huoltavat koneita sadonkorjuuseen.
Talvella toimittavat elintarvikkeita kauppoihin, sekä huoltavat koneita ja kiinteistöjä.
Mutta talvet ovat hieman helpompaa tahtia kuin kevään ja syksyn tappotahti.
Tuntipalkka kaiketi lasketaan tuolla vuodessa tulleen tuoton ja työpäivien tuntien "8h" suhteena.

Lue lisää

jotka myyvät koko satonsa jalostuslaitoksille jo syksyllä. Eikai heillä kovin kiire ole talvella.

Paljonko perunan tuottaja hinta laski EU:n myötä?

Saiko perunanviljelijä ennen EU:ta jotain tukeja,jotka korvattiin EU:n maksamalla varsin huomattavalla tuella. (noin 600€/hehtaari)

Vai tuliko EU tuki perunanviljelijöille kuin taivaan lahjana?

Ymmärtääkseni perunanviljelijät pärjäsivät ennen EU:takin erittäin hyvin.

Minäkö tyhmä? kirjoitti:

Kirjoittajalla taitaa nyt olla käsitteet menneet jotenkin sekaisin. Viljelyhän on elintarvikkeiden tuottamista. Viljelijä tuottaa elintarvikkeita ja sille muodostuu tietty hinta, esimerkiksi kilolle munakoisoja. Sitten viljelijä laittaa ne munakoisot myyntiin tietyllä hinnalla, johon sisältyy työpalkka, koneet ja laitteet, verot ja muut maksut.

Tämä hinta on kuluttujien mielestä liian suuri osalle kansalaisista, joten on otettu käyttöön tuet, joita kutsutaan maataloustuiksi, niiden liittyessä maatalouteen. Tällä maataloustukeen käytettävällä rahalla valtio maksaa osan näiden munakoisojen ja muiden maataloustuotteiden hinnoista ostajien puolesta, jotta he saisivat ruokaa valtion mielestä sopivaan hintaan.

Tukea ei siis saa viljelijä, vaan viljelijän tuotteiden ostaja. On siis aivan sama, minkä verran viljelijä käyttää aikaansa työhönsä, sillä tukea maksetaan, ainakin toistaiseksi, kuluttajahinnan kompensoimiseksi kilo tai litra periaatteella.

Duunareillahan nämä ajatukset ovat tietenkin toisenlaisia, sillä duunauksessa työ on suojeltua, eikä sitä saa yksi henkilö tehdä kuin enintään kahdeksan tuntia päivässä. Viljelijät ovat kuitenkin yrittäjiä, joten heillä ei ole tätä työtuntirajoitusta ja he voivat tehdä vaikka 12 tunnin päiviä ympäri vuoden.

Niin, miten se olikaan? Duunarin työtä tuetaan 192 eurolla kuukaudessa kun huomioidaan tuet teollisuudelle. Viljelijän työtä tuetaan 90 eurolla kuukaudessa, jos lasketaan maataloustuen menevän viljelijöille. Ja työttömille maksetaan sitten paras tuki, 500 euroa kuukaudessa. Että kenenkähän harrastustoimintaa sitä tässä maassa tuetaankaan?

Lue lisää

"Kai ne tunnit ainakin on pois tilan töistä? "
******************

Siis ne tunnit, jotka kuluu vieraan töissä.

Eli vaikuttanee ainakin siihen, mikä muodostuu jussukan tuntipalkaksi maataloudesta?
Kun se nyt niin pieneksi kuuluu jäävän?

Ja onko pakko tukea ylituotantoa juuri näiden "harrasteviljelijöiden" osaltakin, kun nekin ovat huomanneet, että muissa hommissahan sitä pääseekin helpolla, kun ei tarvitse muuta tehdä kuin iskeä perseet penkkiin, kuten joku tuossa mainitsikin?

jos... kirjoitti:

valtio antaa niille rahaa siihen, esim. yhdistelmätuki.

Tai sitten tilat ottavat joltain kursseilta ilmaista työvoimaa työharjoittelun nimissä.
Tosin kuulin kerran, kun yksi isäntä kitisi siitäkin, kun pitää täyttää niin monta lappua, että saa (ilmaisen) työntekijän tilalleen.

Ilmainen työntekijä saa sitten tietysti tuonluontoisilta isänniltä senkin luontoisedun kaupanpäälle, että isännät ja emännät mankuvat kylillä, kuinka huonoa työvoimaa sitä on tarjolla tilalle.

Niin paitsi, että isännissä ja emännissäkin on positiivisia poikkeuksia.

Lue lisää

muillakin aloilla, joten maanviljelijät voivat unohtaa kitinät! Työtä tehdään monessa firmassa nykyisin niin, että työvoima joustaa ruuhkahuippujen mukaan ilman kitinöitä.

Yhdistelmätuki on taas yksi naurettava tuki, joka vain siirtyy byrokratian rattaissa. Työnhakija täyttää lipput ja laput, virkailija täyttää liput ja laput ja isäntä tekee sen saman. Eniten tästä kärsii työtön, joka juoksee monen asian perässä, tekee työn ja valtio maksaa. Eli veronmaksajat.

Kuka saa hyödyn? Virkamies ja isäntä saavat, mutta veronmaksajat maksavat....?

Minäkö tyhmä kirjoitti:

No nyt sinä menit pilaamaan hyvän leikin. Minä kun tulin vain nauramaan näille iänikuisille duunari/viljelijä kinasteluille.

Meillähän maatalouden arvo on 11 miljardia euroa. Jos meillä ei olisi maataloutta, meidän pitäisi hankkia jostakin muusta tuloina tuo 11 miljardia euroa, vaikka myymällä niin paljon enemmän metsää tai kännyköitä.

Tai ei aivan 11, vaaan 800 miljoonaa vähemmän, sillä 800 miljoonaa on se tuki, minkä maksamme itse tukea. Eli jää 10.2 miljardia euroa korvattavaksi. Taitaa vain metsän ja kännyköiden ostajista tulla pulaa jos noin paljon enemmän.

Jos poistamme tuen, sehän vain merkitsi että elintarvikkeiden hinnat nousisivat. Kun kotimaisten tuotteiden hinta nousee, ihmiset ostavat sitten ulkomaisia tuotteita eli raha siirtyy muihin maihin ja meille tulee 700 000 uutta työtöntä.

Maataloustuella siis estetään se, etteivät ajattelemattomat kuluttajat syydä kaikkia rahojamme ulkomaille.

Meillähän tuetaan paljon muutakin kuin maataloutta. Maataloutta tuetaan 90 eurolla kuussa, teollista työpaikkaa (metsä, kännykät) tuetaan 192 eurolla kuussa, tekemättömyyttä tuetaan yli 500 eurolla kuussa.

Näin tarkasteltuna voitaisiin sanoa että maataloustukea pitäisi lisätä ja työttömyystukea vähentää jotta kaikkia tuettaisiin tasapuolisesti.

Lue lisää

Voisit kertoa, mistä tuon luvun 11 miljardia keksit. Viime tilastojen mukaan maataloustulo oli 14 000 euroa tilaa kohti. Kun tiloja on noin 70 000, tulee maataloustulon suuruudeksi noin miljardi euroa.

Siihen kun lasketaan mukaan 800 miljoonan euron euron tukipotti, niin voidaan puhua täysin sosiaalisesti tuetusta yritystoiminnasta. Eikö niin?

Vastaavasti yrität selittää, että 800 miljoonan maataloustukien poistaminen aiheuttaa 700 000 uutta työtöntä, eli suomessa olisi noin miljooona työtöntä. Heh heh.... Mahtavaa kepulogiikkaa... jos ei syö suomalaista pottua ja närpiöläisiä tomaatteja, joka kolmas työikäinen menettää työpaikkansa...

Wiljami

Wiljami kirjoitti:

Voisit kertoa, mistä tuon luvun 11 miljardia keksit. Viime tilastojen mukaan maataloustulo oli 14 000 euroa tilaa kohti. Kun tiloja on noin 70 000, tulee maataloustulon suuruudeksi noin miljardi euroa.

Siihen kun lasketaan mukaan 800 miljoonan euron euron tukipotti, niin voidaan puhua täysin sosiaalisesti tuetusta yritystoiminnasta. Eikö niin?

Vastaavasti yrität selittää, että 800 miljoonan maataloustukien poistaminen aiheuttaa 700 000 uutta työtöntä, eli suomessa olisi noin miljooona työtöntä. Heh heh.... Mahtavaa kepulogiikkaa... jos ei syö suomalaista pottua ja närpiöläisiä tomaatteja, joka kolmas työikäinen menettää työpaikkansa...

Wiljami

Lue lisää

Ovatko maatilat muuttuneet sosiaalisiksi yrityksiksi?

Olenkin lukenut, että ne työllistävät yleensä paljon vajaakuntoista porukkaa....ovatko nykyiset maanviljelijät ihan vajaakuntoisia? Älyllisesti voivat sitä ollakin, mutta syytön minä siihen olen. Olen pätkätyöntekijä-duunarinainen ja ilman tukiliivejä. ;D

tilaton kirjoitti:

muillakin aloilla, joten maanviljelijät voivat unohtaa kitinät! Työtä tehdään monessa firmassa nykyisin niin, että työvoima joustaa ruuhkahuippujen mukaan ilman kitinöitä.

Yhdistelmätuki on taas yksi naurettava tuki, joka vain siirtyy byrokratian rattaissa. Työnhakija täyttää lipput ja laput, virkailija täyttää liput ja laput ja isäntä tekee sen saman. Eniten tästä kärsii työtön, joka juoksee monen asian perässä, tekee työn ja valtio maksaa. Eli veronmaksajat.

Kuka saa hyödyn? Virkamies ja isäntä saavat, mutta veronmaksajat maksavat....?

Lue lisää

Isännät ei halua kuulla puhuttavankaan tällaisesta?

"Työtä tehdään monessa firmassa nykyisin niin, että työvoima joustaa ruuhkahuippujen mukaan ilman kitinöitä.
"

Tuohan on totta, mutta täälläkin vaan kerrotaan, kuinka duunarilla on helppoa.

Ja yhdistelmätuki ja pilipalikursseille pakolla lähetetyt pitkäaikaistyöttömät ovat juuri niitä, joista hyötyy juuri eniten ne isännät, jotka sitten "kiitokseksi" mainostavat työntekijän ("harjoittelijan") osaamattomuutta ja/tai laiskuutta.

Ja toinen, joka hyötyy noista ihmeellisistä kursseista , on tietenkin se, joka myy tuon kurssituksen.

Yhdistelmätuella olevien työajasta ei muuten lasketa kuin tietty osa työssäoloehdon täyttymiseen, joka liittyy ansiosidonnaisen päivärahan saamiseen.

Taisi olla sopivasti vielä niin, että, jos on yhdistelmätuella, niin ei saa kahden vuoden aikana täyttymään työssäoloehtoa.

tilaton kirjoitti:

muillakin aloilla, joten maanviljelijät voivat unohtaa kitinät! Työtä tehdään monessa firmassa nykyisin niin, että työvoima joustaa ruuhkahuippujen mukaan ilman kitinöitä.

Yhdistelmätuki on taas yksi naurettava tuki, joka vain siirtyy byrokratian rattaissa. Työnhakija täyttää lipput ja laput, virkailija täyttää liput ja laput ja isäntä tekee sen saman. Eniten tästä kärsii työtön, joka juoksee monen asian perässä, tekee työn ja valtio maksaa. Eli veronmaksajat.

Kuka saa hyödyn? Virkamies ja isäntä saavat, mutta veronmaksajat maksavat....?

Lue lisää

että on juostava työvoimatoimiston, kelan ja sosiaalitoimiston väliä lippulappujen kanssa, tehtävä työt, jonka valtio verorahoilla maksaa, odotettava näitä tukia, jotka tulevat tipottain ja ovat pieniä ja sen päälle saa vielä aliarvioivan suhtautumisen joka taholta, koska on vain yhdistelmätukityöläinen tai pätkätyöntekijäpaska.

Eli onks järkee vai nou? Ei kohota ainakaan työntekijän itsetuntoa tai mielialaa. Jolloin tarvitaankin kunnan mielenterveyspalveluja.
Näinhän se nykyään menee.

jos.. kirjoitti:

Isännät ei halua kuulla puhuttavankaan tällaisesta?

"Työtä tehdään monessa firmassa nykyisin niin, että työvoima joustaa ruuhkahuippujen mukaan ilman kitinöitä.
"

Tuohan on totta, mutta täälläkin vaan kerrotaan, kuinka duunarilla on helppoa.

Ja yhdistelmätuki ja pilipalikursseille pakolla lähetetyt pitkäaikaistyöttömät ovat juuri niitä, joista hyötyy juuri eniten ne isännät, jotka sitten "kiitokseksi" mainostavat työntekijän ("harjoittelijan") osaamattomuutta ja/tai laiskuutta.

Ja toinen, joka hyötyy noista ihmeellisistä kursseista , on tietenkin se, joka myy tuon kurssituksen.

Yhdistelmätuella olevien työajasta ei muuten lasketa kuin tietty osa työssäoloehdon täyttymiseen, joka liittyy ansiosidonnaisen päivärahan saamiseen.

Taisi olla sopivasti vielä niin, että, jos on yhdistelmätuella, niin ei saa kahden vuoden aikana täyttymään työssäoloehtoa.

Lue lisää

Se onkin metkaa, kun työssäoloehtoja lasketaan.
Jokainen typerä työllisyyskurssi, joita aikuisillekin järjestetään, tulee maksamaan.

Järjestäjänä on työkkäri, kouluttajana kunnan tai valtion oppilaitos ja maksaja on veronmaksaja.

Ellei kouluttajana ole ylihinnoiteltu koulutus-ja konsulttifirma. Jatkuvat työllisyyskurssit eivät ole sen enempää hyödyllisiä kuin edullisiakaan.
Veronmaksajalle varsinkaan.

Niillä poistetaan tehokkaasti myös sitä, että tulisi kahden vuoden työnhakijana olemisen jälkeen oikeutetuksi saada työtä työvoimatoimiston tarjoamana. Kurssit vähentävät myös tätä kahden vuoden työttömänä-oloaikaa.

Wiljami kirjoitti:

Voisit kertoa, mistä tuon luvun 11 miljardia keksit. Viime tilastojen mukaan maataloustulo oli 14 000 euroa tilaa kohti. Kun tiloja on noin 70 000, tulee maataloustulon suuruudeksi noin miljardi euroa.

Siihen kun lasketaan mukaan 800 miljoonan euron euron tukipotti, niin voidaan puhua täysin sosiaalisesti tuetusta yritystoiminnasta. Eikö niin?

Vastaavasti yrität selittää, että 800 miljoonan maataloustukien poistaminen aiheuttaa 700 000 uutta työtöntä, eli suomessa olisi noin miljooona työtöntä. Heh heh.... Mahtavaa kepulogiikkaa... jos ei syö suomalaista pottua ja närpiöläisiä tomaatteja, joka kolmas työikäinen menettää työpaikkansa...

Wiljami

Lue lisää

Eipä tainnut tulla. Mutta ensin korjaisin yhden asian. En tietääkseni edusta kepulogiikkaa, koska en tunne kyseistä logiikkaa. Olen aivan ulkopuolinen, joka tuli katsomaan näitä kiihkeitä keskusteluja täällä ja heittämään vähän löylyä sekaan, suomalaiseen tapaan.

Käydään seuraavaksi grillillä, johan tässä tulikin nälkä. Ostetaan vaikka tavallinen hampurilainen, joka maksaa kai 3 euroa. En käy grilleillä, joten en tiedä tarkkaan.

Nyt voimme laskea että saadakseen tuloa vuodessa 30 000 euroa, jolla elelee hyvin, grillin omistajan tulee myydä 10 000 hampurilaista vuodessa. Olemmeko nyt tyytyväisiä? Vai tuliko ehkä mieleen, ettei se koko hampurilaisen hinta menekään grillin omistajalle?

Pitääkö hänen ehkä hankkia se pihvi ja leipä jostakin? Pitääköhän jonkun kuljettaa ne hänelle? Pitääköhän jonkun toimittaa sähköä, kaasua, lämpöä, valoa, mainoksia, kalusteita ja monia muita asioita hänelle, joista hän maksaa?

Ehkä näin. Entä jos emme ostaisikaan hampurilaisia? Mitä tapahtuisi? Jäisikö vain grillin omistaja työttömäksi, vai vaikuttaisiko se muuhunkin? Vähenisikö työt muiltakin, esimerkiksi leivän ja pihvintoimittajilta, rakennusmiehiltä, mainosmyyjiltä?

Epäilisin, että työt vähenisivät muualtakin ja muutamassa yrityksessä vähennettäisiin sitten väkeä tämän johdosta. Eli se hampurilainen ei työllistänytkään ainoastaan sitä grilliyrittäjää, vaan monia muita pieneltä osaltaan.

Näin on myös viljelyksessä. Jos viljely loppuu, ei työ lopu ainoastaan siltä viljelijältä, vaan monelta muultakin. Helsingissäkin moni sihteerityttö jää työttömäksi vaikkei ole koskaan kuullutkaan, että se viljelijä on antanut hänelle niitä osto- ja myyntitöitä vaikkapa pulteista tai fosforista. Ei sitä tule ajatelleeksi jos vain kirjoittelee lähetteitä tai harrastaa pulttien myyntiä pulttikauppiaan kanssa.

Nyt varmaan ymmärät mistä tuo 11 miljardia koostuu? Sitä en keksinyt itse, vaan sen voit lukea esimerkiksi tilastokeskuksen tilastoista, jotka eivät tietääkseni ole kepulaisia. Eli viljely työllistää meillä kaikkiaan 700 000 ihmistä. Monen hitsarinkin tulot tulevat viljelyksessä ja jalostuksessa tarvittavista töistä.

Asioitahan voidaan tietenkin muuttaa, mutta silloin on huomioitava nämä kaikki asiat, ei pelkästään sitä viljelijää tai grillikauppiasta.

Nämä asiat näkee hyvin näin ulkopuolelta kun ei tarvitse katsella maailman menoa vihreiden, ruskeiden, punaisten eikä muunkaan väristen lasien läpi.

Minäkö tyhmä? kirjoitti:

Kirjoittajalla taitaa nyt olla käsitteet menneet jotenkin sekaisin. Viljelyhän on elintarvikkeiden tuottamista. Viljelijä tuottaa elintarvikkeita ja sille muodostuu tietty hinta, esimerkiksi kilolle munakoisoja. Sitten viljelijä laittaa ne munakoisot myyntiin tietyllä hinnalla, johon sisältyy työpalkka, koneet ja laitteet, verot ja muut maksut.

Tämä hinta on kuluttujien mielestä liian suuri osalle kansalaisista, joten on otettu käyttöön tuet, joita kutsutaan maataloustuiksi, niiden liittyessä maatalouteen. Tällä maataloustukeen käytettävällä rahalla valtio maksaa osan näiden munakoisojen ja muiden maataloustuotteiden hinnoista ostajien puolesta, jotta he saisivat ruokaa valtion mielestä sopivaan hintaan.

Tukea ei siis saa viljelijä, vaan viljelijän tuotteiden ostaja. On siis aivan sama, minkä verran viljelijä käyttää aikaansa työhönsä, sillä tukea maksetaan, ainakin toistaiseksi, kuluttajahinnan kompensoimiseksi kilo tai litra periaatteella.

Duunareillahan nämä ajatukset ovat tietenkin toisenlaisia, sillä duunauksessa työ on suojeltua, eikä sitä saa yksi henkilö tehdä kuin enintään kahdeksan tuntia päivässä. Viljelijät ovat kuitenkin yrittäjiä, joten heillä ei ole tätä työtuntirajoitusta ja he voivat tehdä vaikka 12 tunnin päiviä ympäri vuoden.

Niin, miten se olikaan? Duunarin työtä tuetaan 192 eurolla kuukaudessa kun huomioidaan tuet teollisuudelle. Viljelijän työtä tuetaan 90 eurolla kuukaudessa, jos lasketaan maataloustuen menevän viljelijöille. Ja työttömille maksetaan sitten paras tuki, 500 euroa kuukaudessa. Että kenenkähän harrastustoimintaa sitä tässä maassa tuetaankaan?

Lue lisää

Kepulaiset varmaan haluavat työttömille työpaikkoja, työttömyys on liian kallis harrastus.

Kuinka Vanhanen ja kepulaiset ovat työllisyyttä lisäämässä, niin että se on kaikille kannattavaa ja eurot pyörivät Suomen yrityksiä pyörittämässä.

Ei kai niitä rahoja ulkomaille haluta viedä!!????

tilaton kirjoitti:

Jos maatiloilla on kiireitä varsinkin keväällä ja syksyllä, niin ottavatko työntekijöitä esim. kortistoista pätkätöihin?

Jos työttömiä on paljon, niin ohjataanko tai halutaanko heitä pätkätöinin maatiloille, vai tekevätkö isännät ja emännät työnsä itse ja talkoilla?

Haluaisin tietää tilojen ulkopuolisia työllistävän vaikutuksen? Kukahan kertoisi.....

Lue lisää

Siitä minulla ei ole tarkempaa tietoa. Minulla on kyllä pari tuttavaa, joilla on maatila. Kiireisimpinä aikoina olen joskus käynyt avittamassa. Onhan se ihan mukava välillä rehkiä vähän, tulee piristystä elämään. Joskus olen kysellyt eikö kortistosta saisi apua että saisi kaiken ajallaan varmsti tehtyä.

Viimeksi kaveri kertoi että hänellä on jatkuvasti avoinna kolmen kiireapulaisen paikkaa keväällä ja syksyllä, mutta vähänlaisesti heitä on ollut. Eräs oli saanut päivässä aikaan niin paljon, että siinä oli mennyt 500 euroa korjauskuluihin. Joku on tehnyt sopimuksen, mutta ei ole jaksanut ilmestyä seuraavana päivänä tekemään työtä. Mutta kunnon tekijöitä ei ole ollut. Minusta ne päivät kun olen ollut mukana, eivät ole olleet mitenkään vaikeita, vaikkakin vähän rankkoja tottumattomalle.

Viimeksi kun kävelimme kaverin metsässä, hän valitteli että pitäisi ehtiä nuokin alueet hoitaa. Kyselin taas että mikset palkkaa metsuria hommiin. Se oli kai tyhmä kysymys, hän sanoi että koko ajan on paikka auki, jos vain joku tulisi ja tekisi. Pari viinamäen miestä oli yrittänyt, mutta eivät olleet jaksaneet metsään asti.

Tämähän ei ole kattava tieto, mutta olen saanut sellaisen mielikuvan, että työllistettäisiin kyllä, jos olisi saatavana kunnon työntekijöitä.

vaalimaa kirjoitti:

Miksi sitten Suomessa yleensä pitää viljellä maata. Lopetetaan koko viljely. Jos kerran tuki ei menekään viljelijälle, vaan viljelijän tuotteiden ostaja, on se se ja sama, missä maassa viljellään, kun tuet tulevat kuitenkin takaisin suomalaisille kuluttajille!

Lue lisää

Viljely työllistää 700 000 ihmistä maassamme. Jos myytäisiin puuta tai kännyköitä niin paljon lisää, että tälle porukalle tulisi uudet työpaikat, niin ajatuksesi on loistava. Tosin teollisuuttakin tuetaan ja vieläpä tuplasti sen, mitä elintarvikkeita.

Jos ei tuettaisi, eivät tuotteemme menisi kaupaksi. Ihmiset nimittäin helpommin hyväksyvät sen, että palkat ovat korkeat ja niistä peritään suuret verot. Teollisuuden tuenhan voisi poistaa ja alentaa palkkoja vastaavalla summalla. Asia olisi silloin viennin kannalta samanlainen.

Tällä, että kuluttaja saa tuen ansiosta elintarvikkeet halvemmalla, työllistetään siis 700 000 suomalaista. Jos lopetaan tuki, niin ostaisimme sitten kymmenellä miljardilla eurolla elintarvikkeita muualta. Jos ajattelemme EU:n kannalta, aivan samahan se on, missä viljellään.

Mutta kun toistaiseksi meillä on omakin talous, niin se ostaminen vähentää meidän ostovoimaamme, sillä ne rahathan, mitkä me viennillämme nyt saamme ja voimme ostaa niillä tuotteita ulkomailta, jaettaisiin elintarvikkeiden kanssa. Käytännössä siis jos ostaisimme elintarvikkeet ulkoa, emme voisi ostaa enää autoja tai elektroniikkaa.

Voimmehan me tietenkin niitäkin alkaa tekemään, mutta en usko että 10 %:n tuella saisimme kuluttajille autoja ja elektroniikkaa maailmanarkkinahintoihin.

Toisin sanoen, voimme säästää kyllä 800 miljoonaa euroa, mutta menetämme samalla 10 000 miljoonaa euroa.

Minäkö tyhmä? kirjoitti:

Eipä tainnut tulla. Mutta ensin korjaisin yhden asian. En tietääkseni edusta kepulogiikkaa, koska en tunne kyseistä logiikkaa. Olen aivan ulkopuolinen, joka tuli katsomaan näitä kiihkeitä keskusteluja täällä ja heittämään vähän löylyä sekaan, suomalaiseen tapaan.

Käydään seuraavaksi grillillä, johan tässä tulikin nälkä. Ostetaan vaikka tavallinen hampurilainen, joka maksaa kai 3 euroa. En käy grilleillä, joten en tiedä tarkkaan.

Nyt voimme laskea että saadakseen tuloa vuodessa 30 000 euroa, jolla elelee hyvin, grillin omistajan tulee myydä 10 000 hampurilaista vuodessa. Olemmeko nyt tyytyväisiä? Vai tuliko ehkä mieleen, ettei se koko hampurilaisen hinta menekään grillin omistajalle?

Pitääkö hänen ehkä hankkia se pihvi ja leipä jostakin? Pitääköhän jonkun kuljettaa ne hänelle? Pitääköhän jonkun toimittaa sähköä, kaasua, lämpöä, valoa, mainoksia, kalusteita ja monia muita asioita hänelle, joista hän maksaa?

Ehkä näin. Entä jos emme ostaisikaan hampurilaisia? Mitä tapahtuisi? Jäisikö vain grillin omistaja työttömäksi, vai vaikuttaisiko se muuhunkin? Vähenisikö työt muiltakin, esimerkiksi leivän ja pihvintoimittajilta, rakennusmiehiltä, mainosmyyjiltä?

Epäilisin, että työt vähenisivät muualtakin ja muutamassa yrityksessä vähennettäisiin sitten väkeä tämän johdosta. Eli se hampurilainen ei työllistänytkään ainoastaan sitä grilliyrittäjää, vaan monia muita pieneltä osaltaan.

Näin on myös viljelyksessä. Jos viljely loppuu, ei työ lopu ainoastaan siltä viljelijältä, vaan monelta muultakin. Helsingissäkin moni sihteerityttö jää työttömäksi vaikkei ole koskaan kuullutkaan, että se viljelijä on antanut hänelle niitä osto- ja myyntitöitä vaikkapa pulteista tai fosforista. Ei sitä tule ajatelleeksi jos vain kirjoittelee lähetteitä tai harrastaa pulttien myyntiä pulttikauppiaan kanssa.

Nyt varmaan ymmärät mistä tuo 11 miljardia koostuu? Sitä en keksinyt itse, vaan sen voit lukea esimerkiksi tilastokeskuksen tilastoista, jotka eivät tietääkseni ole kepulaisia. Eli viljely työllistää meillä kaikkiaan 700 000 ihmistä. Monen hitsarinkin tulot tulevat viljelyksessä ja jalostuksessa tarvittavista töistä.

Asioitahan voidaan tietenkin muuttaa, mutta silloin on huomioitava nämä kaikki asiat, ei pelkästään sitä viljelijää tai grillikauppiasta.

Nämä asiat näkee hyvin näin ulkopuolelta kun ei tarvitse katsella maailman menoa vihreiden, ruskeiden, punaisten eikä muunkaan väristen lasien läpi.

Lue lisää

...missä mainitsemasi 11 miljardia esiintyy.

Epäilenpä että sellaista tilastoa ei ole, ja koko tarinasi on lapsekkaan vilkkaan mielikuvituksesi tuotetta. Eli satua.

Wiljami

||| kirjoitti:

"Kai ne tunnit ainakin on pois tilan töistä? "
******************

Siis ne tunnit, jotka kuluu vieraan töissä.

Eli vaikuttanee ainakin siihen, mikä muodostuu jussukan tuntipalkaksi maataloudesta?
Kun se nyt niin pieneksi kuuluu jäävän?

Ja onko pakko tukea ylituotantoa juuri näiden "harrasteviljelijöiden" osaltakin, kun nekin ovat huomanneet, että muissa hommissahan sitä pääseekin helpolla, kun ei tarvitse muuta tehdä kuin iskeä perseet penkkiin, kuten joku tuossa mainitsikin?

Lue lisää

Jos luit kommenttini tarkasti, huomasit että jotkut viljelijät tekevät usein pitempää päivää. Voidaan olettaa, että he tekevät normaalin työvuoden maatalouden parissa (normaali työaika duunareilla on 30-40 tuntia viikossa, yrittäjällä se jatkuu molempiin suuntiin), mutta sitten vapaa-ajallaan käyvät muualla töissä. Tämähän on sallittua yrittäjille, muttei duunareille.

Olet kyllä oikeassa siinä, että ylituotantoa ei kannattaisi tukea, mutta asiassa on taas kaksi puolta, jos olen oikein antanut itselleni netin kertoa. Tuotanto vaihtelee vuosittain ja nykyinen taso on mitoitettu siten, että keskimäärin tulos on hyvä. Pitää muistaa, että kyse ei ole pelkästään viljelijöistä, vaan sadoista tuhansista muista, jotka maatalous maassamme työllistää.

Jos ylituotanto leikattaisiin pois, kävisi niin, että nämä välilliset työt heiluisivat nykyistäkin enemmän, mikä taas lisää kustannuksia sillä, että pätkätöiden määrä lisääntyisi useammalla sektorilla. Pätkätyöt on todettu kalliiksi, sillä niiden vuoksi ihmiset sairastuvat kovin ja terveydenhoitokulut kasvavat.

Näissä tasoissa on varmaan vääryyksiä, mutta niiden poistaminen lisäisi taas byrokratiaa, joten suo siellä, vetelä täällä. Helpoin tapa poistaa näitä olisi lisätä työpaikkojen määrää muilla tuottavilla aloilla, jolloin ne viljelijät, joiden tuottavuus on heikkoa, voisivat siirtyä muihin töihin.

Sillä saataisiin tämä toivomasi tulos eli viljely olisi kaikilla tiloilla, jotka sitä tekevät, ammattimaista toimintaa eikä tarvitsi välillä etsiä leivän päälle makkaraa muista töistä.

Kyssäri kirjoitti:

Kepulaiset varmaan haluavat työttömille työpaikkoja, työttömyys on liian kallis harrastus.

Kuinka Vanhanen ja kepulaiset ovat työllisyyttä lisäämässä, niin että se on kaikille kannattavaa ja eurot pyörivät Suomen yrityksiä pyörittämässä.

Ei kai niitä rahoja ulkomaille haluta viedä!!????

Lue lisää

Suomessahan tämä politiikka on edunvalvontaa, ei politiikkaa sen varsinaisessa merkityksessä. Koska en ole poliittinen henkilö, toivoisin että joku kepulainen, joka tuntee heidän edunvalvontansa, vastaisi tähän.

Mitä nyt olen vähän suomalaista politiikkaa seurannut, niin demarit ovat aika lailla vieneet laivaamme omaan suuntaansa ja kepulaiset ovat saaneet laivan käymään joissakin halumiassaan satamissa, mistä on ollut heille hyötyä.

Kummallakaan johtavalla puolueella ei ole ollut mitään aikomusta parantaa työllisyyttä, enkä usko että kummankaan puolueen ohjelmiin sellaista on edes ajatelut laittaa. Sehän estäisi oman edun tavoittelun. Demarit pyrkivät hävittämään tuottavia työpaikkoja ja kepulaiset saamaan mahdollimman paljon maaseudulle verovaroja. Itse asiassa nämä molemmat pyrkimykset ovat toteutuneet aika hyvin, sillä työttömyyshän on lisääntynyt kiitettävästi nykyisenkin hallituksen aikana.

Rapatessa näkyy roiskuvan ja suurin osa nykyisten päättäjien toimista roiskii rahojamme ulkomaille. Suomi on hyvä temmellyskenttä ulkomaisille sijoittajille, jotka voivat ostaa halvalla hyviä, valmiiksi suunniteltuja tuotelinjoja ja siirtää työt halpatyövoimamaihin. Siitäkin huolimatta, että demarit yrittävät saada palkat Kiinan tasolle.


Vastauksena kysymykseesi voisi sanoa että työtttömän harrastustoiminta saadaan loppumaan jos meillä alettaisiin toteuttamaan politiikkaa. Politiikkahan tarkoittaa yhteisten asioiden hoitamista kaikkia kansalaisia hyödyttävällä tavalla.

Sen ei pitäisi olla nykyisenkaltaista toimintaa, jossa jokainen vetää omaan suuntaansa ja Suomi-laiva ajelehtii sitten minne milloinkin. Paras olisi varmaan virkamies hallitus, joka laatisi eri vaihtoehdot ja kansalaiset sitten äänestäisivät mikä tapa olisi paras ja sitä sitten toteutettaisiin seuraavat neljä vuotta. Kansalaiset sitten tietäisivät heti vaalituloksen selvittyä miten seuraavat neljä vuotta menee ja osaavat sopeutua siihen.

Minäkö tyhmä? kirjoitti:

Jos luit kommenttini tarkasti, huomasit että jotkut viljelijät tekevät usein pitempää päivää. Voidaan olettaa, että he tekevät normaalin työvuoden maatalouden parissa (normaali työaika duunareilla on 30-40 tuntia viikossa, yrittäjällä se jatkuu molempiin suuntiin), mutta sitten vapaa-ajallaan käyvät muualla töissä. Tämähän on sallittua yrittäjille, muttei duunareille.

Olet kyllä oikeassa siinä, että ylituotantoa ei kannattaisi tukea, mutta asiassa on taas kaksi puolta, jos olen oikein antanut itselleni netin kertoa. Tuotanto vaihtelee vuosittain ja nykyinen taso on mitoitettu siten, että keskimäärin tulos on hyvä. Pitää muistaa, että kyse ei ole pelkästään viljelijöistä, vaan sadoista tuhansista muista, jotka maatalous maassamme työllistää.

Jos ylituotanto leikattaisiin pois, kävisi niin, että nämä välilliset työt heiluisivat nykyistäkin enemmän, mikä taas lisää kustannuksia sillä, että pätkätöiden määrä lisääntyisi useammalla sektorilla. Pätkätyöt on todettu kalliiksi, sillä niiden vuoksi ihmiset sairastuvat kovin ja terveydenhoitokulut kasvavat.

Näissä tasoissa on varmaan vääryyksiä, mutta niiden poistaminen lisäisi taas byrokratiaa, joten suo siellä, vetelä täällä. Helpoin tapa poistaa näitä olisi lisätä työpaikkojen määrää muilla tuottavilla aloilla, jolloin ne viljelijät, joiden tuottavuus on heikkoa, voisivat siirtyä muihin töihin.

Sillä saataisiin tämä toivomasi tulos eli viljely olisi kaikilla tiloilla, jotka sitä tekevät, ammattimaista toimintaa eikä tarvitsi välillä etsiä leivän päälle makkaraa muista töistä.

Lue lisää

"..lisätä työpaikkojen määrää muilla tuottavilla aloilla, jolloin ne viljelijät, joiden tuottavuus on heikkoa, voisivat siirtyä muihin töihin."

Noin täytyy tehdä!
____________________


"normaali työaika duunareilla on 30-40 tuntia viikossa, yrittäjällä se jatkuu molempiin suuntiin).. "


Tiedät kai, että tuo vajaan neljänkymmenen tunnin viikoittainen työaika voi olla pitempi myös duunarilla?
Jopa ilman ylityökorvauksia?
Sopimusten mukaista tai ei.
Johtuu usein siitä, että työntekijälle se on se pienempi paha suostua siihen.

Ja missään yrityksessähän ei yrittäjä itse voi tuijottaa kelloon töitä tehdessään, eikä maatalouskaan ole siinä mielessä muista aloista poikkeava.

__________________________________

Minäkö tyhmä? kirjoitti:

Siitä minulla ei ole tarkempaa tietoa. Minulla on kyllä pari tuttavaa, joilla on maatila. Kiireisimpinä aikoina olen joskus käynyt avittamassa. Onhan se ihan mukava välillä rehkiä vähän, tulee piristystä elämään. Joskus olen kysellyt eikö kortistosta saisi apua että saisi kaiken ajallaan varmsti tehtyä.

Viimeksi kaveri kertoi että hänellä on jatkuvasti avoinna kolmen kiireapulaisen paikkaa keväällä ja syksyllä, mutta vähänlaisesti heitä on ollut. Eräs oli saanut päivässä aikaan niin paljon, että siinä oli mennyt 500 euroa korjauskuluihin. Joku on tehnyt sopimuksen, mutta ei ole jaksanut ilmestyä seuraavana päivänä tekemään työtä. Mutta kunnon tekijöitä ei ole ollut. Minusta ne päivät kun olen ollut mukana, eivät ole olleet mitenkään vaikeita, vaikkakin vähän rankkoja tottumattomalle.

Viimeksi kun kävelimme kaverin metsässä, hän valitteli että pitäisi ehtiä nuokin alueet hoitaa. Kyselin taas että mikset palkkaa metsuria hommiin. Se oli kai tyhmä kysymys, hän sanoi että koko ajan on paikka auki, jos vain joku tulisi ja tekisi. Pari viinamäen miestä oli yrittänyt, mutta eivät olleet jaksaneet metsään asti.

Tämähän ei ole kattava tieto, mutta olen saanut sellaisen mielikuvan, että työllistettäisiin kyllä, jos olisi saatavana kunnon työntekijöitä.

Lue lisää

Ja töistähän saa myös palkan?
Suuruudeltaan jotakin?

"Viimeksi kaveri kertoi että hänellä on jatkuvasti avoinna kolmen kiireapulaisen paikkaa keväällä ja syksyllä, mutta vähänlaisesti heitä on ollut."

Wiljami kirjoitti:

...missä mainitsemasi 11 miljardia esiintyy.

Epäilenpä että sellaista tilastoa ei ole, ja koko tarinasi on lapsekkaan vilkkaan mielikuvituksesi tuotetta. Eli satua.

Wiljami

Lue lisää

Kauppa- ja teollisuusministeriön tiedoista se löytyisi suoraan, mutta sinne et näköjään pääse ilman tunnuksia. Mutta tilastokeskuksen sivuilta sama asia löytyy, vaikka joudutkin ynäämään muutaman luvun yhteen.


http://www.stat.fi/tup/suoluk/taskus_tulot.html

Jos et onnistu, pyydä sitten lisää apua.

Minäkö tyhmä? kirjoitti:

Siitä minulla ei ole tarkempaa tietoa. Minulla on kyllä pari tuttavaa, joilla on maatila. Kiireisimpinä aikoina olen joskus käynyt avittamassa. Onhan se ihan mukava välillä rehkiä vähän, tulee piristystä elämään. Joskus olen kysellyt eikö kortistosta saisi apua että saisi kaiken ajallaan varmsti tehtyä.

Viimeksi kaveri kertoi että hänellä on jatkuvasti avoinna kolmen kiireapulaisen paikkaa keväällä ja syksyllä, mutta vähänlaisesti heitä on ollut. Eräs oli saanut päivässä aikaan niin paljon, että siinä oli mennyt 500 euroa korjauskuluihin. Joku on tehnyt sopimuksen, mutta ei ole jaksanut ilmestyä seuraavana päivänä tekemään työtä. Mutta kunnon tekijöitä ei ole ollut. Minusta ne päivät kun olen ollut mukana, eivät ole olleet mitenkään vaikeita, vaikkakin vähän rankkoja tottumattomalle.

Viimeksi kun kävelimme kaverin metsässä, hän valitteli että pitäisi ehtiä nuokin alueet hoitaa. Kyselin taas että mikset palkkaa metsuria hommiin. Se oli kai tyhmä kysymys, hän sanoi että koko ajan on paikka auki, jos vain joku tulisi ja tekisi. Pari viinamäen miestä oli yrittänyt, mutta eivät olleet jaksaneet metsään asti.

Tämähän ei ole kattava tieto, mutta olen saanut sellaisen mielikuvan, että työllistettäisiin kyllä, jos olisi saatavana kunnon työntekijöitä.

Lue lisää

"Tämähän ei ole kattava tieto, mutta olen saanut sellaisen mielikuvan, että työllistettäisiin kyllä, jos olisi saatavana kunnon työntekijöitä."
****************

Tämähän ei ole kattava tieto, mutta olen saanut sellaisen mielikuvan, että työt kelpaisivat kyllä, jos olisi saatavana kunnon palkka.

Minäkö tyhmä? kirjoitti:

Kauppa- ja teollisuusministeriön tiedoista se löytyisi suoraan, mutta sinne et näköjään pääse ilman tunnuksia. Mutta tilastokeskuksen sivuilta sama asia löytyy, vaikka joudutkin ynäämään muutaman luvun yhteen.


http://www.stat.fi/tup/suoluk/taskus_tulot.html

Jos et onnistu, pyydä sitten lisää apua.

Lue lisää

...sitä yhtätoista miljardiasi. Kuten sanoin, koko luku on lapsekkaan vilkkaan mielikuvituksesi tuotetta.

Wiljami

Hyvä. kirjoitti:

Ja töistähän saa myös palkan?
Suuruudeltaan jotakin?

"Viimeksi kaveri kertoi että hänellä on jatkuvasti avoinna kolmen kiireapulaisen paikkaa keväällä ja syksyllä, mutta vähänlaisesti heitä on ollut."

Lue lisää

Palkkaa maksetaan ymmärtääkseni sopimusten mukaan. Siellähän on näitä lomittajia, joilla on sovittu palkka. Kuvittelen että palkka vastaisi sitä, koska työtkin ovat samanlaisia.

Metsureilla on sitten omat palkkansa ja ne varmaan löytyvät jostakin metsureiden sivuilta. Palkasta ei tietääkseni ole koskaan ollut ongelmaa, eli ei ole sitä kun jotkut valittelevat että ei saa töihin 800 euron kuukausipalkalla. Kyllä tarjotut palkat vastaavat ymmärtääkseni sitä, mitä metsurit normaalisti saavat eri hommissa.

Toinen ongelma varmaan vaikuttaa sitten näihin, eli työthän eivät ole pysyviä työpaikkoja, vaan muutama viikko keväällä ja syksyllä ja metsureilla taas urakkapalkkaus hoidetun pinta-alan mukaan.

Tämä metsänhoitajaa kaipaava oli tässä niin pettyneen oloinen alkutalvesta kun siellä päin oli yksi metsuri töissä. Kysyinkin asiaa ja selvisi että siellä suunnalla oli ollut yksi metsuri saatavilla ja toinen isäntä oli ehtinyt palkata hänet koko talveksi. Siellä hän näkyy tekevän niitä töitä naapurille aina kun sielläpäin käyn.

Meillä kai on sellainen järjestelmän, että työttömän ei kannata ottaa vastaan ollenkaan parin viikon työtä, sillä hän saa enemmän jos on kokoajan kortistossa. Kuka hullu sitä nyt lähtisi raskaaseen maataloustyöhön ilmaiseksi tai vielä maksaisi siitä. No, minä taidan olla poikkeus, mutta en saakkaan rahaa kortistosta enkä saa palkkaa avusta Mutta sehän ei ole työnantajan syy vaan työttömyyslakimme.

hyvä kirjoitti:

"Tämähän ei ole kattava tieto, mutta olen saanut sellaisen mielikuvan, että työllistettäisiin kyllä, jos olisi saatavana kunnon työntekijöitä."
****************

Tämähän ei ole kattava tieto, mutta olen saanut sellaisen mielikuvan, että työt kelpaisivat kyllä, jos olisi saatavana kunnon palkka.

Lue lisää

Minulla on sellainen mielikuva, että molemmat tiedot pitävät paikkansa.


Viljelijät maksaisivat kunnon palkkaa tunnilta, mutta eivät voi ottaa työtöntä koko vuodeksi, ainoastaan käväisin ja syksyisin joksikin viikoiksi.

Tämä taas aiheuttaa meidän työttömyyslakiemme mukaan sen tilanteen, että työttömän kokonaisansio jää samaksi tai pienemmäksi kuin jos hän olisi kortistossa koko ajan. Korjaus pitäisi siis tehdä sosiaalipuolelle. Työssä olo kannattavammaksi kuin kortistossa oleminen.

Eli saadakseen kunnon palkan, työttömän tulisi saada palkka tekemästään työstä, eikä sen tulisi vähentää tukea muulta ajalta. Sanotaanko niitä nyt kannustinloukuiksi kun työttömän ei kannata tehdä lyhyitä työjaksoja.


Mitä nyt olen sivusta seurannut tuota toimintaa, niin se menee suunnilleen siten näiden viljelijöiden kesken että tule muutamaksi tunniksi töihin. Sitten siitä maksetaan yleinen tuntihinta ja toinen merkkaa sen menoksi ja toinen tuloksi. Kun se on niin helppoa, toisen yrittäjän palkkaaminen onnistuu usein, jos toinen vain ehtii. Onhan siinä tietenkin riski, että jos apu on vuorovaiheista, saattaa se merkintä jäädä tekemättä tuttujen kesken.

Mutta kortistosta palkkaaminen on huomattavasti monimutkaisempi juttu kaikkine työaika sääntöineen ja työpäivineen. Jos tilannetta haluttaisiin korjata, niin kortistot voisivat perustaa vaikka työnvälityksen, joka laskuttaisi työstä sen kokonaishinnan. Viljelijän olisi helppo ottaa töihin silloin kuin tarvitsee kun tietäisi tuntihinnan täsmällisesti.

Työntekijä taas olisi ikäänkuin varamiestyössä, josta saisi automaattisesti palkkaa työtuneiltaan ja korvausta siltä ajalta kun töitä ei ole. Nopeasti tämä järjestelmä toisi töihin sellaisia työntekijöitä, joilla työ onnistuu ja se olisi kaikkien etu. Niin viljelijän, työttömän kuin valtionkin, koska valtion menot vähenisivät ja muut saisivat lisää.

Minäkö tyhmä? kirjoitti:

Minulla on sellainen mielikuva, että molemmat tiedot pitävät paikkansa.


Viljelijät maksaisivat kunnon palkkaa tunnilta, mutta eivät voi ottaa työtöntä koko vuodeksi, ainoastaan käväisin ja syksyisin joksikin viikoiksi.

Tämä taas aiheuttaa meidän työttömyyslakiemme mukaan sen tilanteen, että työttömän kokonaisansio jää samaksi tai pienemmäksi kuin jos hän olisi kortistossa koko ajan. Korjaus pitäisi siis tehdä sosiaalipuolelle. Työssä olo kannattavammaksi kuin kortistossa oleminen.

Eli saadakseen kunnon palkan, työttömän tulisi saada palkka tekemästään työstä, eikä sen tulisi vähentää tukea muulta ajalta. Sanotaanko niitä nyt kannustinloukuiksi kun työttömän ei kannata tehdä lyhyitä työjaksoja.


Mitä nyt olen sivusta seurannut tuota toimintaa, niin se menee suunnilleen siten näiden viljelijöiden kesken että tule muutamaksi tunniksi töihin. Sitten siitä maksetaan yleinen tuntihinta ja toinen merkkaa sen menoksi ja toinen tuloksi. Kun se on niin helppoa, toisen yrittäjän palkkaaminen onnistuu usein, jos toinen vain ehtii. Onhan siinä tietenkin riski, että jos apu on vuorovaiheista, saattaa se merkintä jäädä tekemättä tuttujen kesken.

Mutta kortistosta palkkaaminen on huomattavasti monimutkaisempi juttu kaikkine työaika sääntöineen ja työpäivineen. Jos tilannetta haluttaisiin korjata, niin kortistot voisivat perustaa vaikka työnvälityksen, joka laskuttaisi työstä sen kokonaishinnan. Viljelijän olisi helppo ottaa töihin silloin kuin tarvitsee kun tietäisi tuntihinnan täsmällisesti.

Työntekijä taas olisi ikäänkuin varamiestyössä, josta saisi automaattisesti palkkaa työtuneiltaan ja korvausta siltä ajalta kun töitä ei ole. Nopeasti tämä järjestelmä toisi töihin sellaisia työntekijöitä, joilla työ onnistuu ja se olisi kaikkien etu. Niin viljelijän, työttömän kuin valtionkin, koska valtion menot vähenisivät ja muut saisivat lisää.

Lue lisää

Se pitänee paikkansa, että lyhyttä pestiä ei kannata ottaa vastaan, koska siinä häviää sitä kautta, että ansaittu palkka vähentää työttömyyspäivärahaa.

Eli syö sitä kautta osittain sitä ansiotyön tuomaa taloudellista hyötyä.

Ja, jos sattuu olemaan pitkä työmatka, niin matkakulut syö pahimmassa tapauksessa lopunkin, niin, että tulos on kutakuinkin plus miinus nolla.

Noinkohan se systeemi nyt menee?

Sitä en käsitä minäkään, miksi se on noin?

Mutta, mutta.
Eikö Mönkäre ole viime aikoina ottanut asiaa puheeksi?

lol kirjoitti:

Ja lähtiessä muuten kannattaa perehtyä näihin sivuihin.

http://www.sak.fi/

Naura sinäkin paskainen nauru MTK:lle ja liity duunarin etua ajavaan liittoon.

Liitto määräytyy sitten tarkemmin sen mukaan, millaiseen duuniin hakeudut läskipersettäsi hautomaan.

Toivotan sinulle helpompaa elämää jatkossa!

Lue lisää

Tässä parempi paikka eikä tarvitse maksaa tyhjästä ja elättää ay-pamppuja.

http://www.ytk.fi/fi/etusivu/

Wiljami kirjoitti:

...sitä yhtätoista miljardiasi. Kuten sanoin, koko luku on lapsekkaan vilkkaan mielikuvituksesi tuotetta.

Wiljami

Siellähän näkyy minkä verran kotitaloudet käyttävät keskimäärin elintarvikkeisiin. Suurin osa niistä on kotimaisen työn tulosta. Samoin suurin osa alkoholista on kotimaista viljaa. Siitä otat sen tupakan pois ja lisää niistä muista vähän maatalouden sivutuotteina syntyviin kotimaisiin tuotteisiin.

Sitten otat sen toisen taulukon ja katsot tulonsaajien tulot yhteensä. Saat niistä luvut 89 miljardia ja reilun neljä miljardia. Siitä sitten vähennät Donaltsin ja muiden ulkomaiden olioiden tuomat elintarvikkeet (löytyy toisesta taulukosta), niin voit laskea sen kokonaissumman perusteella että kokonaistulosta 11 miljardia syntyy kotimaisesta maataloudesta (12. 4 % kokonaistulosta eli kotimaisen elintarviketeollisuuden osuus muutama prosentti muista).

Tämä kertoo suoraan sen, minkä verran kotimainen maatalous työllistää kaikkia muita aloja, sillä kun kuluttaja ostaa elintarvikkeet, ne sisältävät lähes kaiken siihen liittyvät liityntä teollisuuden ja kaupan eurot.

tilaton kirjoitti:

Jos maatiloilla on kiireitä varsinkin keväällä ja syksyllä, niin ottavatko työntekijöitä esim. kortistoista pätkätöihin?

Jos työttömiä on paljon, niin ohjataanko tai halutaanko heitä pätkätöinin maatiloille, vai tekevätkö isännät ja emännät työnsä itse ja talkoilla?

Haluaisin tietää tilojen ulkopuolisia työllistävän vaikutuksen? Kukahan kertoisi.....

Lue lisää

Kaikki muut yritykset Suomesta on kohta myyty Kiinaan. Ainoa mikä varmasti jää Suomeen ja työllistää suomalaisia on maatalous!

hyvä. kirjoitti:

Se pitänee paikkansa, että lyhyttä pestiä ei kannata ottaa vastaan, koska siinä häviää sitä kautta, että ansaittu palkka vähentää työttömyyspäivärahaa.

Eli syö sitä kautta osittain sitä ansiotyön tuomaa taloudellista hyötyä.

Ja, jos sattuu olemaan pitkä työmatka, niin matkakulut syö pahimmassa tapauksessa lopunkin, niin, että tulos on kutakuinkin plus miinus nolla.

Noinkohan se systeemi nyt menee?

Sitä en käsitä minäkään, miksi se on noin?

Mutta, mutta.
Eikö Mönkäre ole viime aikoina ottanut asiaa puheeksi?

Lue lisää

Sehän olisi hyvä niin. Onko sinulla muuten tietoa minkä puolueen herroja tämä Mönkäre on? Kenties näitä kepulaisia?

Wiljami kirjoitti:

...sitä yhtätoista miljardiasi. Kuten sanoin, koko luku on lapsekkaan vilkkaan mielikuvituksesi tuotetta.

Wiljami

Luvut vaikuttavat täysin hatusta vedetyiltä. Esim. 700 000 ihmisen työllistyminen pelkästään kotimaisesta maataloudesta ei varmasti pidä paikkaansa. Tällaisissa laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että tilalle tulee jotain muuta, joka työllistää vähän vähemmän, yhtä paljon tai vähän enemmän. Jos elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita aletaan enemmän tuoda ulkoa, se työllistää esim. kuljetusliikkeitä ja kauppamatkustajia. Samalla se voi rationalisoida toimintaa niin, että vain suurissa erissä tuominen on kannattavaa.

Edelleen maataloustukien lopettaminen ei merkitse mitään maatalouden alasajoa. Nykyiselle bulkkituotannolle on olemassa kannattavampia vaihtoehtoja. Kun tuen ohjaavasta vaikutuksesta päästäisiin, maatalousyrittäjät voisivat markkinaehtoisuuden mukaan valita kannattavampia tuotantosuuntia. Esim. maitotuotteita voitaisiin tuoda halvalla Baltian maista ja meillä keskityttäisiin vaikkapa puutarhatuotteisiin, joissa kate lienee jo selvästi parempi.

Maatalouden arvosta pitäisi esittää selkeä laskelma niin, että nähtäisiin, mikä vaikutus milläkin muutoksella olisi mihinkin eriin. Nyt tämä laskelmiin viitannut on nähnyt vain sen osan, joka ikäänkuin poistuu, mutta on ummistanut silmänsä sen vaikutuksilta, mikä mahdollisesti tulee tilalle. Kokonaisvaikutusten arvioiminen on tietysti vaikea urakka, mikä vaan kertoo, ettei asia ole yksiselitteinen.

Tuollaisen logiikan mukaan, että maataloutta pitäisi vaalia sen työllistävän vaikutuksen takia on loogisesti kestämätön. Jos näin nimittäisin olisi, voisimme lisätä maataloustukia ja muita tukia niin, että meille tulisi täystyöllisyys ja vaikka hurja työvoimapula. Tällaisen muutosvastarintaisen näkemyksen mukaan paras tilanne olisi se, jos Suomessa kaikki puuhastelisivat maatalouden tai sen johdannaiselinkeinojen parissa ja tätä tuettaisiin verovaroin. Olen varma, että vallitsisi täystyöllisyys, mutta elintasossa kilpailisimme lähinnä Valko-Venäjän kanssa.

Tuo "Olenko tyhmän" logiikka edustaa näkemystä, joka ei näe kehittyneiden talouksien voimana juuri kykyä uudistua rakenteellisesti niin, että voidaan siirtyä koko ajan vähitellen huonosti kannattavasta toiminnasta paremmin kannattavaan. Näin Suomessa on tapahtunutkin, mutta varsinkin Keskusta on pyrkinyt kaikin tavoin jarruttamaan tätä kehitystä.

vaan kirjoitti:

Tässä parempi paikka eikä tarvitse maksaa tyhjästä ja elättää ay-pamppuja.

http://www.ytk.fi/fi/etusivu/

Lue lisää

Laitatko esimerkkejä SAK:n sivuston tavoin vaikkapa linkkinä, mitä etuja tuo YTK tarjoaa työttömyysturvan lisäksi?

Paitsi sen, että voit kuvitella olevasi jotain tavallista duunaria parempaa, kun et muka elätä ay-pamppuja?

Tosiasiassa olet vain vapaamatkustaja, joka ei ansaitse kuin syvää halveksuntaa niiden taholta, jotka kustantavat maksuillaan sinullekin samat edut kuin liittoon kuuluvilla on.

Vaikka mikäpä minä ketään olen typeryydestä moittimaan?

Minäkö tyhmä? kirjoitti:

Sehän olisi hyvä niin. Onko sinulla muuten tietoa minkä puolueen herroja tämä Mönkäre on? Kenties näitä kepulaisia?

Demari.
Pelleiletkö?
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre.
;-)

Mielipidepankki kirjoitti:

Luvut vaikuttavat täysin hatusta vedetyiltä. Esim. 700 000 ihmisen työllistyminen pelkästään kotimaisesta maataloudesta ei varmasti pidä paikkaansa. Tällaisissa laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että tilalle tulee jotain muuta, joka työllistää vähän vähemmän, yhtä paljon tai vähän enemmän. Jos elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita aletaan enemmän tuoda ulkoa, se työllistää esim. kuljetusliikkeitä ja kauppamatkustajia. Samalla se voi rationalisoida toimintaa niin, että vain suurissa erissä tuominen on kannattavaa.

Edelleen maataloustukien lopettaminen ei merkitse mitään maatalouden alasajoa. Nykyiselle bulkkituotannolle on olemassa kannattavampia vaihtoehtoja. Kun tuen ohjaavasta vaikutuksesta päästäisiin, maatalousyrittäjät voisivat markkinaehtoisuuden mukaan valita kannattavampia tuotantosuuntia. Esim. maitotuotteita voitaisiin tuoda halvalla Baltian maista ja meillä keskityttäisiin vaikkapa puutarhatuotteisiin, joissa kate lienee jo selvästi parempi.

Maatalouden arvosta pitäisi esittää selkeä laskelma niin, että nähtäisiin, mikä vaikutus milläkin muutoksella olisi mihinkin eriin. Nyt tämä laskelmiin viitannut on nähnyt vain sen osan, joka ikäänkuin poistuu, mutta on ummistanut silmänsä sen vaikutuksilta, mikä mahdollisesti tulee tilalle. Kokonaisvaikutusten arvioiminen on tietysti vaikea urakka, mikä vaan kertoo, ettei asia ole yksiselitteinen.

Tuollaisen logiikan mukaan, että maataloutta pitäisi vaalia sen työllistävän vaikutuksen takia on loogisesti kestämätön. Jos näin nimittäisin olisi, voisimme lisätä maataloustukia ja muita tukia niin, että meille tulisi täystyöllisyys ja vaikka hurja työvoimapula. Tällaisen muutosvastarintaisen näkemyksen mukaan paras tilanne olisi se, jos Suomessa kaikki puuhastelisivat maatalouden tai sen johdannaiselinkeinojen parissa ja tätä tuettaisiin verovaroin. Olen varma, että vallitsisi täystyöllisyys, mutta elintasossa kilpailisimme lähinnä Valko-Venäjän kanssa.

Tuo "Olenko tyhmän" logiikka edustaa näkemystä, joka ei näe kehittyneiden talouksien voimana juuri kykyä uudistua rakenteellisesti niin, että voidaan siirtyä koko ajan vähitellen huonosti kannattavasta toiminnasta paremmin kannattavaan. Näin Suomessa on tapahtunutkin, mutta varsinkin Keskusta on pyrkinyt kaikin tavoin jarruttamaan tätä kehitystä.

Lue lisää

Puhut monesssa kohdassa totta. Siis samaa kuin minäkin olen kertonut. Et vain ole huomannut, että olen jo useamman kerran maininnut, että asiat voitaisiin tehdä toisinkin, mutta meidän tulisi synnyttää lopetettavan työn tilalle ensin jotakin uutta, vähintään yhtä tuottavaa.

Sitten sinulla on väärä ajatus tuossa että lisäämällä maataloutta asiat olisivat paremmin. Optimi tilanne on silloin kun kaikki suomalaiset tekevät sataprosenttisesti tuottavaa työtä. Maataloushan ei ole koskaan tätä, vaan sen tuottavuus on lähempänä yhdeksääkymmentä.

Jos lisäämme maataloutta, tuottavuus ei lisäänny yhtään sillä emmehän me tarvitse enempää elintarvikkeita. Eli se vain pienentäisi tuottavuutta. Maatalous nyt vain sattuu olemaan sellaista, että ruoka on välttämätöntä ja sen avulla voimme työllistää 700 000 suomalaista vieläkin, pienimmällä tuella. Teollisuustyöpaikkaahan tuetaan 192 eurolla kuussa ja työttömänä oloa vähintään 500 eurolla kuussa. Joten kyllä 90 euroa maatalouteen on toistaiseksi edullista tukemista.


On aika riskaapelia ajaa ensin maatalous alas ja ajatella, että kyllä ne viljelijät siirtyvät muihin tuotteisiin. Mutta mutta, mikä sen nyt sitten estää? Mikseivät ihmiset ala tuottamaan näitä kannattavampia puutarhatuotteita jo nyt? Monella työttömällä on lopetettu tila ja kaikki mahdollisuudet aloittaa uudestaan. Mikseivät he aloita? Voisiko syy löytyä siitä, että keskusta ei salli kortistossa olevien aloittaa uudestaan, ilman tukia?

Ja jos nämä uudet olisivat tuottavampia, kai viljelijät olisivat sen verran viisaita että vaihtaisivat hiljalleen alaa. Lehmät pois ja tomaattipeltoja tilalle.

Olet myös oikeassa siinä, että olen kertonut mitä poistuu. Se kuitenkin on ainut varma asia. Kukaan ei voi sanoa tuleeko tilalle mitään uutta, sillä meillä on jo satojatuhansia työttömiä, joille ei ole löytynyt uutta työtä. Olisi aika ihmeellistä että jos työttömiä tulisi lisää 700 000, sitten kaikille syntyisikin työpaikka.

Mielestäni olisi paljon paljon parempi tapa luoda ensin työpaikat nykyisille työttömille ja sitten kun tulee pula työvoimasta, vähentää tukia vähiten tuottavilta aloilta, jotta sielä siirtyisi väkeä työvoimapulan vaivaamille aloille.

Sinun esittämät työmäärät, mitä tuonti synnyttäisi varmasti, ovat kuin pisara meressä. Hävitetään 10 miljardia ja saadaan 100 miljoonaa.

Selkeitä laskelmia me kyllä kaipaamme, sellaisia, jotka olisivat julkisia ja rautalangasta väännettyjä. Mutta kykeneenkö kukaan muu kuin minä tai sinä sellaista tekemään?

Minä kun en tuosta politiikasta tiedä mitään, voisitko sitten kertoa tyhmälle miten keskusta on ppyrkinyt jarruttamaan kehitystä. Mitä konkreettisia esityksiä on tehty ja ketkä ovat näitä tehneet? Missä ne on jarrutettu ja kenen toimesta?

Tuossa toisessa ketjussa tuli esille sellainen asia, että usein työllistymisen esteenä on byrokraattinen kortisto, joka estää ihmisten siirtymisen muuhun kuin kokopäivä työhön. Kuuluuko tämä niihin keskustan jarruttamiin uudistuksiin? Kun minä muistelen että meillä ei tämä keskusta ollut aikaisemmassa hallituksessa ollenkaan ja silloinkaan ei voinut tehdä töitä.


Niin, jos ajattelet noin mustavalkoisesti, ei 700 000 varmasti työllisty pelkästään maanviljelystä. Mutta sen avulla kyllä työllistyy. Jos ajattelet vähän asiaa, huomaat sen. Kun joku miettii, kannattaako joku yritys perustaa vai ei, tehdään laskelmia. Sanotaan että maatalous työllistää nykyisellään sitä 30 % ja muista saadaan kokoon loput 70 %. Jos maataloutta ei olisi, kannattavasta toiminnasta olisi vain 70 % olemassa, eikä yritystä kannattaisi perustaa, vaan hankkia ne valmiina ulkomailta. Meillä on paljon tällaista. Monet verstaat olisivat jääneet syntymättä jos ei olisi maataloutta. Monet työpaikat olisivat jääneet syntymättä.

Tämän saman syyn vuoksi myös monet yritykset lopetettaisiin jos niiden työmäärä vähenee liikaa, mikä helposti käy jos maatalous loppuisi. Kun nämä huomioidaan, saadaan ne puuttuvat osat tuohon lukuun.

Ja kuten olen sanonut, nykyinen tilanne on kannattavaa vain niin kauan kuin meillä on työttömyyttä tai huonommin tuottavaa työtä kuin maatalous. Sen jälkeen voidaan siirtää maataloudesta työntekijöitä kyllä tuottavimpiin paikkoihin, jos niitä vain syntyy.

hyvä kirjoitti:

Demari.
Pelleiletkö?
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre.
;-)

Sori, en tosiaan tunne poliitikkoja. Olen ajatellut etteivät he pysty antamaan minulle mitään luotettavaa tietoa,hehän vain ajavat omia etujaan. Siksi hankin tietoni muista kanavista.

En edes tiennyt että hän on Sosiaali- ja terveysministeri. Kuvittelin että hän on joku työttömyysministeri. Ja sukupuolikin meni väärin. Pitäisi kai katsella joskus televisiota.

Kun nyt tarkemmin katson, näyn olevan keskustan palstalla. Olenkin vähän ihmetellyt joitakin kannanottoja. Täällä kai kaikkien pitäisi olla kepulaisia.

Tämä nyt ei ole kuitenkaan minulle mitään outoa, muille ehkä. Minulla on tapana muutenkin sotkeentua tavallaan vääriin paikoihin. Esimerkiksi messuilla käydessäni kun alan keskustelemaan tai kyselemään jostakin asista niin isännät pyytävät kabinetin puolelle ja joskus on selvinnyt että ovat kuvitelleet minun olevan jonkin aivan minulle vieraan alan asiantuntija. Ihmetelleet vielä miten emme ole aiemmin tavanneet. Eipä siinä mitään, hyviähän ne kaviaarileivät ovat.

Samoin kaupassa olen havainnut tämän saman ilmiön. Kun joku kysyy myyjältä jotakin ja myyjä alkaa muminsemaan jotakin, olen joskus kertonut miten joku toimii tai tarkoittaa ja sekä asiakas että myyjä ovat sitten kuunnelleet ja esittäneet kysymyksiä. On ihan hauska kun toisinaan asiakas on sanonut lähtiessään että kerrankin sai kunnon tietoa, tänne kannattaa tulla toistenkin kun liikkestä löytyy, joku joka tietääkin jotakin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Luvut vaikuttavat täysin hatusta vedetyiltä. Esim. 700 000 ihmisen työllistyminen pelkästään kotimaisesta maataloudesta ei varmasti pidä paikkaansa. Tällaisissa laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että tilalle tulee jotain muuta, joka työllistää vähän vähemmän, yhtä paljon tai vähän enemmän. Jos elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita aletaan enemmän tuoda ulkoa, se työllistää esim. kuljetusliikkeitä ja kauppamatkustajia. Samalla se voi rationalisoida toimintaa niin, että vain suurissa erissä tuominen on kannattavaa.

Edelleen maataloustukien lopettaminen ei merkitse mitään maatalouden alasajoa. Nykyiselle bulkkituotannolle on olemassa kannattavampia vaihtoehtoja. Kun tuen ohjaavasta vaikutuksesta päästäisiin, maatalousyrittäjät voisivat markkinaehtoisuuden mukaan valita kannattavampia tuotantosuuntia. Esim. maitotuotteita voitaisiin tuoda halvalla Baltian maista ja meillä keskityttäisiin vaikkapa puutarhatuotteisiin, joissa kate lienee jo selvästi parempi.

Maatalouden arvosta pitäisi esittää selkeä laskelma niin, että nähtäisiin, mikä vaikutus milläkin muutoksella olisi mihinkin eriin. Nyt tämä laskelmiin viitannut on nähnyt vain sen osan, joka ikäänkuin poistuu, mutta on ummistanut silmänsä sen vaikutuksilta, mikä mahdollisesti tulee tilalle. Kokonaisvaikutusten arvioiminen on tietysti vaikea urakka, mikä vaan kertoo, ettei asia ole yksiselitteinen.

Tuollaisen logiikan mukaan, että maataloutta pitäisi vaalia sen työllistävän vaikutuksen takia on loogisesti kestämätön. Jos näin nimittäisin olisi, voisimme lisätä maataloustukia ja muita tukia niin, että meille tulisi täystyöllisyys ja vaikka hurja työvoimapula. Tällaisen muutosvastarintaisen näkemyksen mukaan paras tilanne olisi se, jos Suomessa kaikki puuhastelisivat maatalouden tai sen johdannaiselinkeinojen parissa ja tätä tuettaisiin verovaroin. Olen varma, että vallitsisi täystyöllisyys, mutta elintasossa kilpailisimme lähinnä Valko-Venäjän kanssa.

Tuo "Olenko tyhmän" logiikka edustaa näkemystä, joka ei näe kehittyneiden talouksien voimana juuri kykyä uudistua rakenteellisesti niin, että voidaan siirtyä koko ajan vähitellen huonosti kannattavasta toiminnasta paremmin kannattavaan. Näin Suomessa on tapahtunutkin, mutta varsinkin Keskusta on pyrkinyt kaikin tavoin jarruttamaan tätä kehitystä.

Lue lisää

Hyväksyt tuet balttiassa muttet Suomessa, miksi?

"maitotuotteita voitaisiin tuoda halvalla Baltian maista ja meillä keskityttäisiin vaikkapa puutarhatuotteisiin, joissa kate lienee jo selvästi parempi." kaksi asiaa tuosta esim. Viron tuottajahinta ei eroa niin suuresti suomalaisen tuottajan saamasta hinnasta, ero taitaa olla alle 10 senttiä. Ja toiseksi et tiedä vaan oletat puutarhatuotteissa olevan parempi kate, eikö olisi aika selvittää onko asia noin vai ei.

"Jos elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita aletaan enemmän tuoda ulkoa, se työllistää esim. kuljetusliikkeitä ja kauppamatkustajia." Niin korostaen sanaa jos, niin taitaapa vain käydä niin että raaka-aineita ei tuotaisi vaan jalostettua tavaraa vain. Ja vielä lisäksi tuo elintarvikkeiden tuonti ulkoa tarkoittaisi sitä että Suomalainen elintarviketeollisuus joutuisi maksaamaan enemmän kuin mitä se maksaa nykyään.

"Tällaisen muutosvastarintaisen näkemyksen mukaan paras tilanne olisi se, jos Suomessa kaikki puuhastelisivat maatalouden tai sen johdannaiselinkeinojen parissa ja tätä tuettaisiin verovaroin." Täyttä hölynpölyä, missä muka on niin vaadittu, että kaikken pitäisi puuhastella maatalouden parissa?

"uo "Olenko tyhmän" logiikka edustaa näkemystä, joka ei näe kehittyneiden talouksien voimana juuri kykyä uudistua rakenteellisesti niin, että voidaan siirtyä koko ajan vähitellen huonosti kannattavasta toiminnasta paremmin kannattavaan. Näin Suomessa on tapahtunutkin, mutta varsinkin Keskusta on pyrkinyt kaikin tavoin jarruttamaan tätä kehitystä." Mitä rakennetta tarkoitat? maataloutta? työelämän pelisääntöjä? verolakeja?

Totuutta kyselevä kirjoitti:

jotka myyvät koko satonsa jalostuslaitoksille jo syksyllä. Eikai heillä kovin kiire ole talvella.

Paljonko perunan tuottaja hinta laski EU:n myötä?

Saiko perunanviljelijä ennen EU:ta jotain tukeja,jotka korvattiin EU:n maksamalla varsin huomattavalla tuella. (noin 600€/hehtaari)

Vai tuliko EU tuki perunanviljelijöille kuin taivaan lahjana?

Ymmärtääkseni perunanviljelijät pärjäsivät ennen EU:takin erittäin hyvin.

Lue lisää

luuraa. Nyt olisi avoimia kysymyksiä tuossa yläpuolella.

KMa kirjoitti:

Hyväksyt tuet balttiassa muttet Suomessa, miksi?

"maitotuotteita voitaisiin tuoda halvalla Baltian maista ja meillä keskityttäisiin vaikkapa puutarhatuotteisiin, joissa kate lienee jo selvästi parempi." kaksi asiaa tuosta esim. Viron tuottajahinta ei eroa niin suuresti suomalaisen tuottajan saamasta hinnasta, ero taitaa olla alle 10 senttiä. Ja toiseksi et tiedä vaan oletat puutarhatuotteissa olevan parempi kate, eikö olisi aika selvittää onko asia noin vai ei.

"Jos elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita aletaan enemmän tuoda ulkoa, se työllistää esim. kuljetusliikkeitä ja kauppamatkustajia." Niin korostaen sanaa jos, niin taitaapa vain käydä niin että raaka-aineita ei tuotaisi vaan jalostettua tavaraa vain. Ja vielä lisäksi tuo elintarvikkeiden tuonti ulkoa tarkoittaisi sitä että Suomalainen elintarviketeollisuus joutuisi maksaamaan enemmän kuin mitä se maksaa nykyään.

"Tällaisen muutosvastarintaisen näkemyksen mukaan paras tilanne olisi se, jos Suomessa kaikki puuhastelisivat maatalouden tai sen johdannaiselinkeinojen parissa ja tätä tuettaisiin verovaroin." Täyttä hölynpölyä, missä muka on niin vaadittu, että kaikken pitäisi puuhastella maatalouden parissa?

"uo "Olenko tyhmän" logiikka edustaa näkemystä, joka ei näe kehittyneiden talouksien voimana juuri kykyä uudistua rakenteellisesti niin, että voidaan siirtyä koko ajan vähitellen huonosti kannattavasta toiminnasta paremmin kannattavaan. Näin Suomessa on tapahtunutkin, mutta varsinkin Keskusta on pyrkinyt kaikin tavoin jarruttamaan tätä kehitystä." Mitä rakennetta tarkoitat? maataloutta? työelämän pelisääntöjä? verolakeja?

Lue lisää

Olen kyllä ollut hyvin johdonmukaisesti sillä kannalla, että tuet pitäisi poistaa koko EU:n alueelta.

Jos Viron tuottajahinnat eivät eroa paljon Suomesta, niin kai se suomalainen pärjää silloin aidossa kilpailussa ilman tukiakin eikä maatalous siitä silloin mihinkään häviä. Puutarhatuotteiden parempikatteisuus ei ole olettamus, vaan perustuu esim. siihen tilastoon, jota nimimerkki "Agri" täällä jokin aika sitten esitteli. Puutarhatuotteissa oli sen mukaan selvästi vähiten tukia, mutta viivan alle jäi silti yhtä paljon kuin muillakin tuotantosektoreilla.

Jos elintarviketeollisuudelle on halvempaa ostaa kotimaista, niin silloin se ostaa sitä. Eihän silloin ole mitään ongelmaa, jos ulkomainen tulee aina kalliimmaksi kuten väität.

Mitä rakennetta tarkoitan? Suomessa on väen väkisin pidetty aluepoliittisista syistä yllä osin kannattamatonta taloudellista rakennetta. Erityisesti maatalousvaltaisuutta on pidetty täysin keinotekoisesti kainalosauvoilla pystyssä. Tästä kertoo parhaiten se, että meillä oli hyvinä työllisyysaikoina valtava ylituotanto varsin maito- ja kananmunatuotteissa. EU-aikana maatalous on joutunut sitten pakkosopeutumaan niihin raameihin, jotka EU-sopimus asetti omavaraisen maatalouden määrälle. Maatalouden ylitukemisen seurauksena hajasijoitusalueille on jäänyt paljon muutakin liikaväestöä, joka ei ole työllistynyt. Tämä johtuu siitä, että näitä alueita on tekohengitetty sotien jälkeen maatalouspainotteisuutta seuraten.

Suomella olisi ollut hyvinä tyuöllisyyskausina mainion tilaisuus lisätä teollista kapsiteettiaan ja kannattavaa yritystoimintaa. Tämä hyvä kehitys tukahdutettiin sillä, että aluepolitiikan nimissä on tuettu kannattamatonta yritystoimintaa. Jos näin ei olisi tapahtunut, maaseudun liikaväestö olisi muuttanut työtilaisuuksien perässä sinne, missä taloudellisen toiminnan edellytykset ovat paremmat. Tällainen kierre olisi aiempien esimerkkien valossa poikinut lisää kannattavaa yritystoimintaa. Nyt meillä ei olisi Itä- ja Pohjois-Suomessa Suomen oloissa suurta liikaväestöongelmaa ja sen mukanaan tuomia haittavaikutuksia, jos väkeä ei olisi keinotekoisesti saatu pysymään sijoillaan.

Keskustan pidä koko maa asuttuna -politiikka on tullut erittäin kalliiksi. Jos tämä olisi edes ollut aluekeskuspainoteista, haitat olisivat jääneet vähäisemmiksi, mutta ei. Keskusta on suosinut haulikkokuvioasutusta maatalouspainotteisuutta seuraten. Ylituettu maatalous on ohjannut asutuksen rakennetta Suomessa, kun Keskusta siltarumpupolitiikallaan sijoitti rahaa mahdollisimman hajalleen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen kyllä ollut hyvin johdonmukaisesti sillä kannalla, että tuet pitäisi poistaa koko EU:n alueelta.

Jos Viron tuottajahinnat eivät eroa paljon Suomesta, niin kai se suomalainen pärjää silloin aidossa kilpailussa ilman tukiakin eikä maatalous siitä silloin mihinkään häviä. Puutarhatuotteiden parempikatteisuus ei ole olettamus, vaan perustuu esim. siihen tilastoon, jota nimimerkki "Agri" täällä jokin aika sitten esitteli. Puutarhatuotteissa oli sen mukaan selvästi vähiten tukia, mutta viivan alle jäi silti yhtä paljon kuin muillakin tuotantosektoreilla.

Jos elintarviketeollisuudelle on halvempaa ostaa kotimaista, niin silloin se ostaa sitä. Eihän silloin ole mitään ongelmaa, jos ulkomainen tulee aina kalliimmaksi kuten väität.

Mitä rakennetta tarkoitan? Suomessa on väen väkisin pidetty aluepoliittisista syistä yllä osin kannattamatonta taloudellista rakennetta. Erityisesti maatalousvaltaisuutta on pidetty täysin keinotekoisesti kainalosauvoilla pystyssä. Tästä kertoo parhaiten se, että meillä oli hyvinä työllisyysaikoina valtava ylituotanto varsin maito- ja kananmunatuotteissa. EU-aikana maatalous on joutunut sitten pakkosopeutumaan niihin raameihin, jotka EU-sopimus asetti omavaraisen maatalouden määrälle. Maatalouden ylitukemisen seurauksena hajasijoitusalueille on jäänyt paljon muutakin liikaväestöä, joka ei ole työllistynyt. Tämä johtuu siitä, että näitä alueita on tekohengitetty sotien jälkeen maatalouspainotteisuutta seuraten.

Suomella olisi ollut hyvinä tyuöllisyyskausina mainion tilaisuus lisätä teollista kapsiteettiaan ja kannattavaa yritystoimintaa. Tämä hyvä kehitys tukahdutettiin sillä, että aluepolitiikan nimissä on tuettu kannattamatonta yritystoimintaa. Jos näin ei olisi tapahtunut, maaseudun liikaväestö olisi muuttanut työtilaisuuksien perässä sinne, missä taloudellisen toiminnan edellytykset ovat paremmat. Tällainen kierre olisi aiempien esimerkkien valossa poikinut lisää kannattavaa yritystoimintaa. Nyt meillä ei olisi Itä- ja Pohjois-Suomessa Suomen oloissa suurta liikaväestöongelmaa ja sen mukanaan tuomia haittavaikutuksia, jos väkeä ei olisi keinotekoisesti saatu pysymään sijoillaan.

Keskustan pidä koko maa asuttuna -politiikka on tullut erittäin kalliiksi. Jos tämä olisi edes ollut aluekeskuspainoteista, haitat olisivat jääneet vähäisemmiksi, mutta ei. Keskusta on suosinut haulikkokuvioasutusta maatalouspainotteisuutta seuraten. Ylituettu maatalous on ohjannut asutuksen rakennetta Suomessa, kun Keskusta siltarumpupolitiikallaan sijoitti rahaa mahdollisimman hajalleen.

Lue lisää

kun jaksat kirjoittaa tuollaista "soopaa" päivästä toiseen!

pelle kirjoitti:

kun jaksat kirjoittaa tuollaista "soopaa" päivästä toiseen!

...vastineen, etkä kepulaiseen tyyliin ala haukkumaan kirjoittajaa, kun omat faktat loppuvat.

Ja muuten: tuo mvv:n teksti oli tuhannen tosi.

Wiljami

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen kyllä ollut hyvin johdonmukaisesti sillä kannalla, että tuet pitäisi poistaa koko EU:n alueelta.

Jos Viron tuottajahinnat eivät eroa paljon Suomesta, niin kai se suomalainen pärjää silloin aidossa kilpailussa ilman tukiakin eikä maatalous siitä silloin mihinkään häviä. Puutarhatuotteiden parempikatteisuus ei ole olettamus, vaan perustuu esim. siihen tilastoon, jota nimimerkki "Agri" täällä jokin aika sitten esitteli. Puutarhatuotteissa oli sen mukaan selvästi vähiten tukia, mutta viivan alle jäi silti yhtä paljon kuin muillakin tuotantosektoreilla.

Jos elintarviketeollisuudelle on halvempaa ostaa kotimaista, niin silloin se ostaa sitä. Eihän silloin ole mitään ongelmaa, jos ulkomainen tulee aina kalliimmaksi kuten väität.

Mitä rakennetta tarkoitan? Suomessa on väen väkisin pidetty aluepoliittisista syistä yllä osin kannattamatonta taloudellista rakennetta. Erityisesti maatalousvaltaisuutta on pidetty täysin keinotekoisesti kainalosauvoilla pystyssä. Tästä kertoo parhaiten se, että meillä oli hyvinä työllisyysaikoina valtava ylituotanto varsin maito- ja kananmunatuotteissa. EU-aikana maatalous on joutunut sitten pakkosopeutumaan niihin raameihin, jotka EU-sopimus asetti omavaraisen maatalouden määrälle. Maatalouden ylitukemisen seurauksena hajasijoitusalueille on jäänyt paljon muutakin liikaväestöä, joka ei ole työllistynyt. Tämä johtuu siitä, että näitä alueita on tekohengitetty sotien jälkeen maatalouspainotteisuutta seuraten.

Suomella olisi ollut hyvinä tyuöllisyyskausina mainion tilaisuus lisätä teollista kapsiteettiaan ja kannattavaa yritystoimintaa. Tämä hyvä kehitys tukahdutettiin sillä, että aluepolitiikan nimissä on tuettu kannattamatonta yritystoimintaa. Jos näin ei olisi tapahtunut, maaseudun liikaväestö olisi muuttanut työtilaisuuksien perässä sinne, missä taloudellisen toiminnan edellytykset ovat paremmat. Tällainen kierre olisi aiempien esimerkkien valossa poikinut lisää kannattavaa yritystoimintaa. Nyt meillä ei olisi Itä- ja Pohjois-Suomessa Suomen oloissa suurta liikaväestöongelmaa ja sen mukanaan tuomia haittavaikutuksia, jos väkeä ei olisi keinotekoisesti saatu pysymään sijoillaan.

Keskustan pidä koko maa asuttuna -politiikka on tullut erittäin kalliiksi. Jos tämä olisi edes ollut aluekeskuspainoteista, haitat olisivat jääneet vähäisemmiksi, mutta ei. Keskusta on suosinut haulikkokuvioasutusta maatalouspainotteisuutta seuraten. Ylituettu maatalous on ohjannut asutuksen rakennetta Suomessa, kun Keskusta siltarumpupolitiikallaan sijoitti rahaa mahdollisimman hajalleen.

Lue lisää

Vielä tuotakin tehokkaampaan tuotantoon päästäisiin siten, että työmaiden viereen perustettaisiin parakeita, joissa työntekijät voisivat käydä lepäämässä ja lapsia tekemässä.

Aamulla töihin ja illalla nukkumaan. Lapset hoidettaisiin erillisissä laitoksissa, joissa ammattilaiset pienestä pitäen opettaisivat kullekin tulevan elämän aikana tarvittavat taidot. Parakit tulevat edullisiksi ja tilaa yksi työntekijä ei tarvitse paljon sänkyä enempää.

Työkunnon loppuessa on turha elättää ketään, ei muuta kuin viedään sellaiset korpeen ja sanotaan että tässä on sinulle 1000 hehtaaria metsää, jossa voit vapaasti asustella. Samoin sairaiden kohdalla. Ei ole mitään syytä hoitaa vaikeita ja kalliiksi tulevia sairauksia. Heille sama matka vapauteen. Kyllä sudet ja karhut hoitavat lopun.

Suurin osa keskuksissa, pienissä kerrostalokämpissään asuvista kaipaa maaseutua, omaa taloa ja saunaa järven rannalla. Ihmiset eivät siis viihdy urbaanissa ympäristössä.

Jos haluamme ihmiset olevan onnellisia, meidän tulisikin kehittää maata niin, että maaseutu olisi elävä ja siellä olisi kaikille työtä. Ei maataloutta kaikille, vaan esimerkiksi pelien ohjelmointia jossakin entisen maatalon yläkerrassa, mainion maiseman äärellä. Tai helpdeskejä järvi maisemana.

Riippuen siitä, haluammeko tehokkaimman vai onnellisimman kansakunnan. Molemmilla tavoilla saisimme leipää makkaran päälle. Jälkimmäisellä tavalla pystyisimme huolehtimaan myös vanhuksista ja sairaista. Miksi hillua puolivälissä, hoitaa muutama ja antaa toisten kärsiä?

Epävarma kirjoitti:

Vielä tuotakin tehokkaampaan tuotantoon päästäisiin siten, että työmaiden viereen perustettaisiin parakeita, joissa työntekijät voisivat käydä lepäämässä ja lapsia tekemässä.

Aamulla töihin ja illalla nukkumaan. Lapset hoidettaisiin erillisissä laitoksissa, joissa ammattilaiset pienestä pitäen opettaisivat kullekin tulevan elämän aikana tarvittavat taidot. Parakit tulevat edullisiksi ja tilaa yksi työntekijä ei tarvitse paljon sänkyä enempää.

Työkunnon loppuessa on turha elättää ketään, ei muuta kuin viedään sellaiset korpeen ja sanotaan että tässä on sinulle 1000 hehtaaria metsää, jossa voit vapaasti asustella. Samoin sairaiden kohdalla. Ei ole mitään syytä hoitaa vaikeita ja kalliiksi tulevia sairauksia. Heille sama matka vapauteen. Kyllä sudet ja karhut hoitavat lopun.

Suurin osa keskuksissa, pienissä kerrostalokämpissään asuvista kaipaa maaseutua, omaa taloa ja saunaa järven rannalla. Ihmiset eivät siis viihdy urbaanissa ympäristössä.

Jos haluamme ihmiset olevan onnellisia, meidän tulisikin kehittää maata niin, että maaseutu olisi elävä ja siellä olisi kaikille työtä. Ei maataloutta kaikille, vaan esimerkiksi pelien ohjelmointia jossakin entisen maatalon yläkerrassa, mainion maiseman äärellä. Tai helpdeskejä järvi maisemana.

Riippuen siitä, haluammeko tehokkaimman vai onnellisimman kansakunnan. Molemmilla tavoilla saisimme leipää makkaran päälle. Jälkimmäisellä tavalla pystyisimme huolehtimaan myös vanhuksista ja sairaista. Miksi hillua puolivälissä, hoitaa muutama ja antaa toisten kärsiä?

Lue lisää

Sinulla lienee telepaattisia kykyjä tai sitten minulla ja ehkä meillä molemmilla, sillä ajattelin juuri tällaisia asioita, kun sitten tämän kirjoituksesi.

Minulla ei ole mitään vastaansanomista tuohon kirjoitukseesi onnellisuuden ja tehokkuuden suhteesta. Minusta olet pitkälle täysin oikeassa. Olen itse käsitellyt asiaa taloudellisen tehokkuusajattelun näkökulmasta sen takia, että keskustalaisten ajattelu on kiinnittynyt taloudellisiin argumentteihin, joita pidän epäonnistuneina. Sen sijaan tuonkaltaiset onnellisuuteen vetoamiset ovat täysin perusteltuja vastaväitteitä, jotka on helppo hyväksyä. Näitä argumetteja Keskusta puolueena ja sen kannattajat eivät näytä vaan enää juuri käyttävän. He vetoavat taloudellisiin tekijöihin ja ovat siinä epäloogisia esim. puolustaessaan toisella aivopuoliskolla oikeistolaista markkinataloutta ja käytännössä sitten kuiten toisella aivopuoliskollaan ankarasti vastustavat samaisen markkinatalouden toteuttamista. Näen Keskustan politiikan skitsofreenisenä tässä suhteessa.

Yritän palailla tähän asiaan uudessa avauksessa tuolla ylempänä. Kiitos hyvästä mielipiteestä.

Wiljami kirjoitti:

...vastineen, etkä kepulaiseen tyyliin ala haukkumaan kirjoittajaa, kun omat faktat loppuvat.

Ja muuten: tuo mvv:n teksti oli tuhannen tosi.

Wiljami

MAASEUTUA EI VOI TUODA

http://www.farma.fi/konemessut2004/uutiset/26.html

Mielipidepankki kirjoitti:

Sinulla lienee telepaattisia kykyjä tai sitten minulla ja ehkä meillä molemmilla, sillä ajattelin juuri tällaisia asioita, kun sitten tämän kirjoituksesi.

Minulla ei ole mitään vastaansanomista tuohon kirjoitukseesi onnellisuuden ja tehokkuuden suhteesta. Minusta olet pitkälle täysin oikeassa. Olen itse käsitellyt asiaa taloudellisen tehokkuusajattelun näkökulmasta sen takia, että keskustalaisten ajattelu on kiinnittynyt taloudellisiin argumentteihin, joita pidän epäonnistuneina. Sen sijaan tuonkaltaiset onnellisuuteen vetoamiset ovat täysin perusteltuja vastaväitteitä, jotka on helppo hyväksyä. Näitä argumetteja Keskusta puolueena ja sen kannattajat eivät näytä vaan enää juuri käyttävän. He vetoavat taloudellisiin tekijöihin ja ovat siinä epäloogisia esim. puolustaessaan toisella aivopuoliskolla oikeistolaista markkinataloutta ja käytännössä sitten kuiten toisella aivopuoliskollaan ankarasti vastustavat samaisen markkinatalouden toteuttamista. Näen Keskustan politiikan skitsofreenisenä tässä suhteessa.

Yritän palailla tähän asiaan uudessa avauksessa tuolla ylempänä. Kiitos hyvästä mielipiteestä.

Lue lisää

Hieno tasapainoinen kirjoitus. Oli ilo lukea pitkästä aikaa!

Epävarma kirjoitti:

Vielä tuotakin tehokkaampaan tuotantoon päästäisiin siten, että työmaiden viereen perustettaisiin parakeita, joissa työntekijät voisivat käydä lepäämässä ja lapsia tekemässä.

Aamulla töihin ja illalla nukkumaan. Lapset hoidettaisiin erillisissä laitoksissa, joissa ammattilaiset pienestä pitäen opettaisivat kullekin tulevan elämän aikana tarvittavat taidot. Parakit tulevat edullisiksi ja tilaa yksi työntekijä ei tarvitse paljon sänkyä enempää.

Työkunnon loppuessa on turha elättää ketään, ei muuta kuin viedään sellaiset korpeen ja sanotaan että tässä on sinulle 1000 hehtaaria metsää, jossa voit vapaasti asustella. Samoin sairaiden kohdalla. Ei ole mitään syytä hoitaa vaikeita ja kalliiksi tulevia sairauksia. Heille sama matka vapauteen. Kyllä sudet ja karhut hoitavat lopun.

Suurin osa keskuksissa, pienissä kerrostalokämpissään asuvista kaipaa maaseutua, omaa taloa ja saunaa järven rannalla. Ihmiset eivät siis viihdy urbaanissa ympäristössä.

Jos haluamme ihmiset olevan onnellisia, meidän tulisikin kehittää maata niin, että maaseutu olisi elävä ja siellä olisi kaikille työtä. Ei maataloutta kaikille, vaan esimerkiksi pelien ohjelmointia jossakin entisen maatalon yläkerrassa, mainion maiseman äärellä. Tai helpdeskejä järvi maisemana.

Riippuen siitä, haluammeko tehokkaimman vai onnellisimman kansakunnan. Molemmilla tavoilla saisimme leipää makkaran päälle. Jälkimmäisellä tavalla pystyisimme huolehtimaan myös vanhuksista ja sairaista. Miksi hillua puolivälissä, hoitaa muutama ja antaa toisten kärsiä?

Lue lisää

Käsittelee asioita oikeista näkökulmista. Hieno lukea. Kiitos!

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen kyllä ollut hyvin johdonmukaisesti sillä kannalla, että tuet pitäisi poistaa koko EU:n alueelta.

Jos Viron tuottajahinnat eivät eroa paljon Suomesta, niin kai se suomalainen pärjää silloin aidossa kilpailussa ilman tukiakin eikä maatalous siitä silloin mihinkään häviä. Puutarhatuotteiden parempikatteisuus ei ole olettamus, vaan perustuu esim. siihen tilastoon, jota nimimerkki "Agri" täällä jokin aika sitten esitteli. Puutarhatuotteissa oli sen mukaan selvästi vähiten tukia, mutta viivan alle jäi silti yhtä paljon kuin muillakin tuotantosektoreilla.

Jos elintarviketeollisuudelle on halvempaa ostaa kotimaista, niin silloin se ostaa sitä. Eihän silloin ole mitään ongelmaa, jos ulkomainen tulee aina kalliimmaksi kuten väität.

Mitä rakennetta tarkoitan? Suomessa on väen väkisin pidetty aluepoliittisista syistä yllä osin kannattamatonta taloudellista rakennetta. Erityisesti maatalousvaltaisuutta on pidetty täysin keinotekoisesti kainalosauvoilla pystyssä. Tästä kertoo parhaiten se, että meillä oli hyvinä työllisyysaikoina valtava ylituotanto varsin maito- ja kananmunatuotteissa. EU-aikana maatalous on joutunut sitten pakkosopeutumaan niihin raameihin, jotka EU-sopimus asetti omavaraisen maatalouden määrälle. Maatalouden ylitukemisen seurauksena hajasijoitusalueille on jäänyt paljon muutakin liikaväestöä, joka ei ole työllistynyt. Tämä johtuu siitä, että näitä alueita on tekohengitetty sotien jälkeen maatalouspainotteisuutta seuraten.

Suomella olisi ollut hyvinä tyuöllisyyskausina mainion tilaisuus lisätä teollista kapsiteettiaan ja kannattavaa yritystoimintaa. Tämä hyvä kehitys tukahdutettiin sillä, että aluepolitiikan nimissä on tuettu kannattamatonta yritystoimintaa. Jos näin ei olisi tapahtunut, maaseudun liikaväestö olisi muuttanut työtilaisuuksien perässä sinne, missä taloudellisen toiminnan edellytykset ovat paremmat. Tällainen kierre olisi aiempien esimerkkien valossa poikinut lisää kannattavaa yritystoimintaa. Nyt meillä ei olisi Itä- ja Pohjois-Suomessa Suomen oloissa suurta liikaväestöongelmaa ja sen mukanaan tuomia haittavaikutuksia, jos väkeä ei olisi keinotekoisesti saatu pysymään sijoillaan.

Keskustan pidä koko maa asuttuna -politiikka on tullut erittäin kalliiksi. Jos tämä olisi edes ollut aluekeskuspainoteista, haitat olisivat jääneet vähäisemmiksi, mutta ei. Keskusta on suosinut haulikkokuvioasutusta maatalouspainotteisuutta seuraten. Ylituettu maatalous on ohjannut asutuksen rakennetta Suomessa, kun Keskusta siltarumpupolitiikallaan sijoitti rahaa mahdollisimman hajalleen.

Lue lisää

on sama Virossa ja Suomessa, vai eikö sillä ole mitään merkitystä?

"Jos Viron tuottajahinnat eivät eroa paljon Suomesta, niin kai se suomalainen pärjää silloin aidossa kilpailussa ilman tukiakin eikä maatalous siitä silloin mihinkään häviä."

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen kyllä ollut hyvin johdonmukaisesti sillä kannalla, että tuet pitäisi poistaa koko EU:n alueelta.

Jos Viron tuottajahinnat eivät eroa paljon Suomesta, niin kai se suomalainen pärjää silloin aidossa kilpailussa ilman tukiakin eikä maatalous siitä silloin mihinkään häviä. Puutarhatuotteiden parempikatteisuus ei ole olettamus, vaan perustuu esim. siihen tilastoon, jota nimimerkki "Agri" täällä jokin aika sitten esitteli. Puutarhatuotteissa oli sen mukaan selvästi vähiten tukia, mutta viivan alle jäi silti yhtä paljon kuin muillakin tuotantosektoreilla.

Jos elintarviketeollisuudelle on halvempaa ostaa kotimaista, niin silloin se ostaa sitä. Eihän silloin ole mitään ongelmaa, jos ulkomainen tulee aina kalliimmaksi kuten väität.

Mitä rakennetta tarkoitan? Suomessa on väen väkisin pidetty aluepoliittisista syistä yllä osin kannattamatonta taloudellista rakennetta. Erityisesti maatalousvaltaisuutta on pidetty täysin keinotekoisesti kainalosauvoilla pystyssä. Tästä kertoo parhaiten se, että meillä oli hyvinä työllisyysaikoina valtava ylituotanto varsin maito- ja kananmunatuotteissa. EU-aikana maatalous on joutunut sitten pakkosopeutumaan niihin raameihin, jotka EU-sopimus asetti omavaraisen maatalouden määrälle. Maatalouden ylitukemisen seurauksena hajasijoitusalueille on jäänyt paljon muutakin liikaväestöä, joka ei ole työllistynyt. Tämä johtuu siitä, että näitä alueita on tekohengitetty sotien jälkeen maatalouspainotteisuutta seuraten.

Suomella olisi ollut hyvinä tyuöllisyyskausina mainion tilaisuus lisätä teollista kapsiteettiaan ja kannattavaa yritystoimintaa. Tämä hyvä kehitys tukahdutettiin sillä, että aluepolitiikan nimissä on tuettu kannattamatonta yritystoimintaa. Jos näin ei olisi tapahtunut, maaseudun liikaväestö olisi muuttanut työtilaisuuksien perässä sinne, missä taloudellisen toiminnan edellytykset ovat paremmat. Tällainen kierre olisi aiempien esimerkkien valossa poikinut lisää kannattavaa yritystoimintaa. Nyt meillä ei olisi Itä- ja Pohjois-Suomessa Suomen oloissa suurta liikaväestöongelmaa ja sen mukanaan tuomia haittavaikutuksia, jos väkeä ei olisi keinotekoisesti saatu pysymään sijoillaan.

Keskustan pidä koko maa asuttuna -politiikka on tullut erittäin kalliiksi. Jos tämä olisi edes ollut aluekeskuspainoteista, haitat olisivat jääneet vähäisemmiksi, mutta ei. Keskusta on suosinut haulikkokuvioasutusta maatalouspainotteisuutta seuraten. Ylituettu maatalous on ohjannut asutuksen rakennetta Suomessa, kun Keskusta siltarumpupolitiikallaan sijoitti rahaa mahdollisimman hajalleen.

Lue lisää

"Jos elintarviketeollisuudelle on halvempaa ostaa kotimaista, niin silloin se ostaa sitä." Tottakai ostaa mutta kuka sitä pystyy tuottamaan.

Noista puutarhoista esim. satakuntalainen Härkälän puutarhan liikevaihto on noussut kolmen vuoden aikana 10%, mutta nettotulos on samaan aikaan pudonnut viidenneksen. Ja kyseessä on puutarha joka kuuluu kärkijoukkoon omalla alallaan.