Vaikka olemmekin älykkään suunnittelun palstalla, niin kiinnostaisi tietää miksi ihmisellä ei ole enää turkkia, joten joudumme pukeutumaan vaatteisiin ainoana eläimenä?
Monet eläimet ovat vaihtolämpöisiä, jolloin ne voivat elää kylmässä ja lämpimässä ilmastossa. Miksi ihminen ei ole vaihtolämpöinen? Taidamme olla aika ainutlaatuisia eläimiä?
Monet eläimet ovat vaihtolämpöisiä, jolloin ne voivat elää kylmässä ja lämpimässä ilmastossa. Miksi ihminen ei ole vaihtolämpöinen? Taidamme olla aika ainutlaatuisia eläimiä?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ihmisen turkki on surkastunut hikoiluun perustuvan lämmönsäätelyvaikutuksen tehostamiseksi.
Ihminen ei ole vaihtolämpöinen siksi, että ihminen on polveutunut tasalämpöisistä edeltäjistä. Monet tasalämpöiset eliöt voivat myös elää niin viileissä kuin lämpimissäkin olosuhteissa, eikä vaihtolämpöisyyskään kaikille sitä edustaville välttämättä takaa mitään huomattavan lämpötilanvaihtelun sietokykyä sen paremmin.
Kiitos vastauksesta. Ihmettelen vain, miksi muut eläimet eivät hikoile. Voisiko ihminenkin olla niiden kaltainen? Olisi helpompaa kun ei tarvitsisi kierrellä vaatekaupoissa.
Ok, mutta ainoastaan ihminen ei selviä ilman vaatteita. Sukkulamatokin selviää:(
Myös muut eläimet hikoilevat, mutta ihminen taitaa olla hiellä lotraamisen erityistapaus. Nykyihminen ei voisi olla huomattavasti vähemmän hikoilevien kaltainen, koska sitten lämmönsäätelyjärjestelmämme ei toimisi. Nykyihmisilläkin karvaisuus vaihtelee, vaikkei normaaleiksi luokiteltavissa tapauksissa kuitenkaan liene syytä mistään turkista puhua, ja kaikilla terveillä ja normaaleilla ihmisillä on tämmöinen tyypillinen hieneritysjärjestelmä, mitä huomattavasti turkikkaammilla esi-isillämme ei ole ollut.
Vaatekaupoissa kiertelyn vastenmielisyyttä helpottaa, että opettelee mitä kokomerkinnät suurinpiirtein käytännössä tarkoittavat, minkätyyppisistä materiaaleista itse pitää ja mitä muita piirteitä arvostaa pukineissa. Netistä voi tsekata miten tarjonta vastaa näitä tarpeita, ja jos ei uskalla tilata suoraan, niin voi selvittää missä on mahdollista sovittaa kiinnostavaa nimikettä.
Toinen pointti mitä vaatekauppoihin tulee, on olla lähtemättä vaimon kanssa sellaisille ostoksille. Toimintasuunnitelma pitää laatia niin, että jos on riski siihen, että rouva jää ikuisuuksiksi pyörimään vaatekauppoihin, on olemassa jokin ratkaisu, millä itse vältetään tähän liittyvä turha odottelu. Esim. asiointi jossain muussa liikkeessä, vaikka sitten tuopin äärellä pubissa voi tulla kysymykseen.
Ihminen selviää mainiosti ilman vaatteita olosuhteissa, joihin ihminen on alunperin kehittynytkin. Nykyäänkin planeetallamme elää alkukantaisissa oloissa heimoja, jotka eivät välttämättä käytä yhtään mitään vaatteita.
Ihminen selviää mainiosti ilman vaatteita alueilla, joilla Homo sapiens alunperin kehittyi. Ihminen on kuitenkin laajentanut elinalueensa kattamaan lähes kaiken kuivan maa-alueen planeetallamme jäätiköitä lukuun ottamatta. Ilman vaatetusta se ei tietenkään olisi onnistunut.
Vastauksemme olivat kuin samasta puusta veistettyjä, ainakin osin.
Esimerkiksi hevonen suorastaan vaahtoaa kovan ravin jälkeen. Karvattomuus auttaa hien haihtumisessa ja viilentää sillä tavoin sapiens-kestävyysjuoksijan kehoa.
Sama heräte, sama vastaus.
"kiinnostaisi tietää miksi ihmisellä ei ole enää turkkia, joten joudumme pukeutumaan vaatteisiin ainoana eläimenä?"
Emme suinkaan ole ainoa paljas eläin. Esimerkiksi valaat, norsut, sarvikuonot, virtahevot, mursut, siat ja kaljurotat ovat nisäkkäitä joilla ei ole turkkia. Matelijat, kalat, bakteerit yms. ovat ilman turkkia.
Tarkkaan ei tiedetä, miksi ihmisellä hävisi karvoitusta, mutta syitä voi olla monia. Karvojen puuttuminen näyttää lihaksia, jotka toimivat pelotteena. Uiminen on helpompaa ilman karvoitusta. Paljas iho auttaa myös viilentymisessä, jolloin esimerkiksi saaliin perässä juokseminen on helpompaa.
Ihminen on yllättävän kestävä juoksija, joka on auttanut meitä suuresti selviytymisessä.
Vaatteiden tarve on oikeastaan tullut vasta pohjoiseen levittäytyessä. Alkuperäisellä alueella ei vaatteita niinkään tarvitsisi.
"Monet eläimet ovat vaihtolämpöisiä, jolloin ne voivat elää kylmässä ja lämpimässä ilmastossa. Miksi ihminen ei ole vaihtolämpöinen? "
Tuota noin. Linnut ja nisäkkäät eivät ole vaihtolämpöisiä. Olemme evoluutiobiologian mukaan nisäkkäitä, joten se on varsin luonnollista.
"Taidamme olla aika ainutlaatuisia eläimiä?"
Emme oikeastaan. Tai jokainen eläinlaji on ainutlaatuinen. Miten sitä nyt haluaa katsoa.
Se kuuluisa vesiapinateoria selittäisi kyllä monia ihmisen omitusuuksia: karvattomuus, ihonalainen rasvakerros, pystyasento, mieltymys ranta- ja vesielämään.
Ja kalansyönti. Ihminen taitaa olla ainoa kaloja syövä apina.
Ainakin jotkut kapusiiniapina- ja makakipopulaatiot syövät simpukoita ja rapuja. En tiedä syövätkö ne varsinaisesti kaloja.
Emme joudu pukeutumaan vaatteisiin kuin alkuperäisen lajimme elinalueen (Afrikan tropiikki) ulkopuolella. Ihmiselle optimilämpötila on muistaakseni 25-26 astetta. Siinä lämpötilassa ihminen ei joudu käyttämään energiaa sen enempää jäähdytykseen kuin lämmöntuotantoon.
Karvattomuuden hyöty on se, että se tehostaa jäähdytystä, sillä ihminen on alunperin sopeutunut saalistamaan juoksemalla saaliseläimiä näännyksiin päiväsaikaan, kun muut pedot eivät juurikaan saalista (vain savannikoira tekee osin samaa).
"...joudumme pukeutumaan vaatteisiin ainoana eläimenä?"
Emme suonkaan ole ainoa eläin joka on lainavaatteissa. Erakkorapuja on noin 1000 lajia ja ne "pukeutuvat" lainapanssariin. Suomessakin elää monia vesiperhoslajeja, jotka rakentavat itselleen toukkavaiheessa "palttoon".
"Monet eläimet ovat vaihtolämpöisiä, jolloin ne voivat elää kylmässä ja lämpimässä ilmastossa."
Vaihtolämpöisten eläinten on hankala elää kylmässä ilmastossa. Suomessa esimerkiksi elää vain kymmenkunta vaihtolämpöistä maaselkärankaista. Pelkästään (tasalämpöisiä) maanisäkkäitä Suomessa elää noin seitsemänkymmentä lajia. Tämän päälle tulee linnut.