Reagointia

Niinhän se terve ja normi ihminen tekee...

Anonyymi kirjoitti:

Niinhän se terve ja normi ihminen tekee...

Että pelkää...?

Anonyymi kirjoitti:

Niinhän se terve ja normi ihminen tekee...

⚫Tuo_kiinnostaa

Tuo kiinnostaa siis minua tavattomasti.
Normi ja terve siis seukkaa narsun kanssa ja pelkää.
En väitä ettei ole noin, mutta kuinka tärkeää se on että pelkää? Miten se pelko liittyy normaaliuteen.
Minä en siis pelännyt ollenkaan, luotin häneen ja kun en enää voinut ihan häneen luottaa, että hän siis alkoi reistailemaan liikaa niin luotin kyllä itseeni vielä... Että en pelännyt.

Jos nyt joku täyspätevä psykiatri jossain todistaa että terve ja normaali uhri pelkää narsistia, niin sitten minussa varmaan jotain häikkää.
Enkä pelkää häntä edes vieläkään, mutta vältän kaikin keinoin koska nyt on mitä on eikä voi saada muuta aikaan kun täystuhoa...

Anonyymi kirjoitti:

⚫Tuo_kiinnostaa

Tuo kiinnostaa siis minua tavattomasti.
Normi ja terve siis seukkaa narsun kanssa ja pelkää.
En väitä ettei ole noin, mutta kuinka tärkeää se on että pelkää? Miten se pelko liittyy normaaliuteen.
Minä en siis pelännyt ollenkaan, luotin häneen ja kun en enää voinut ihan häneen luottaa, että hän siis alkoi reistailemaan liikaa niin luotin kyllä itseeni vielä... Että en pelännyt.

Jos nyt joku täyspätevä psykiatri jossain todistaa että terve ja normaali uhri pelkää narsistia, niin sitten minussa varmaan jotain häikkää.
Enkä pelkää häntä edes vieläkään, mutta vältän kaikin keinoin koska nyt on mitä on eikä voi saada muuta aikaan kun täystuhoa...

Lue lisää

"Normi ja terve siis seukkaa narsun kanssa ja pelkää."

No minä en usko ns. normaalin ja terveen ihmisen kovin kauan seurustelevan ihmisen kanssa jota pelkää. Pelko sinänsä on normaali ihmisen tunne, joka tukee selviytymistä ja varoittaa vaarasta.

On olemassa sellainenkin sanonta kuin

"Rohkea ei ole hän, joka ei pelkää, vaan hän, joka toimii pelostaan huolimatta"

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Normi ja terve siis seukkaa narsun kanssa ja pelkää."

No minä en usko ns. normaalin ja terveen ihmisen kovin kauan seurustelevan ihmisen kanssa jota pelkää. Pelko sinänsä on normaali ihmisen tunne, joka tukee selviytymistä ja varoittaa vaarasta.

On olemassa sellainenkin sanonta kuin

"Rohkea ei ole hän, joka ei pelkää, vaan hän, joka toimii pelostaan huolimatta"

Lue lisää

Alussa hän toimii ihan toisella tavalla.
Esiintyy kuin enkelinä kunnes saa koukkuunsa.
Sitten kun ei enää perheen vuoksi voi
paeta aloittaa karkeat tekonsa.

Anonyymi kirjoitti:

Alussa hän toimii ihan toisella tavalla.
Esiintyy kuin enkelinä kunnes saa koukkuunsa.
Sitten kun ei enää perheen vuoksi voi
paeta aloittaa karkeat tekonsa.

Lue lisää

"Sitten kun ei enää perheen vuoksi voi
paeta aloittaa karkeat tekonsa. "

Miksi ei voi lähteä ?

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Sitten kun ei enää perheen vuoksi voi
paeta aloittaa karkeat tekonsa. "

Miksi ei voi lähteä ?

Kun koti velat lapset ja yleensä kaikkion yhteistä.
Ja toisella ei ole minkäänlaista totuutta puheissa.
Muut ihmiset näkevät ja tuntevat erittäin
sosiaalisen ja mukavan ihmisen.
Kukaan ei edes huomaa tilannetta kodin sisällä.

Anonyymi kirjoitti:

Kun koti velat lapset ja yleensä kaikkion yhteistä.
Ja toisella ei ole minkäänlaista totuutta puheissa.
Muut ihmiset näkevät ja tuntevat erittäin
sosiaalisen ja mukavan ihmisen.
Kukaan ei edes huomaa tilannetta kodin sisällä.

Lue lisää

Jos se eläminen tämän "narskun" kanssa on sitten sen arvoista, ettei halua erota, niin turha valittaa osaansa.

Anonyymi kirjoitti:

Kun koti velat lapset ja yleensä kaikkion yhteistä.
Ja toisella ei ole minkäänlaista totuutta puheissa.
Muut ihmiset näkevät ja tuntevat erittäin
sosiaalisen ja mukavan ihmisen.
Kukaan ei edes huomaa tilannetta kodin sisällä.

Lue lisää

⚫Niin_kyllä

"Kun koti velat lapset ja yleensä kaikkion yhteistä.
Ja toisella ei ole minkäänlaista totuutta puheissa."
Niin kyllä se narsisti varmaan jollain tapaa pitää noista kiinni. Mutta ei se hirteen saakka itseään ripusta minnekään. Uskon oikean narsistin "lähtevän"/"lähteneen" siitä mihin näyttää noiden muiden silmissä juuttuneen. Vielä oikeammin sanottuna ei se ole mihinkään saapunutkaan koskaan. Ennemminkin vain käyttää hyväkseen. Kyllä se narsisti haluaa siihen avioliiton satamaan purjehtia niin että se näyttää siltä että siinä on. Ehkä eroaa ja jauhaa sitten Entisestä Vaimosta.
Jotkut varakkaat narsistit saattavat ilmeisesti käyttää rahaa perheeseenkin ja käyttävät valtaansa niin.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Normi ja terve siis seukkaa narsun kanssa ja pelkää."

No minä en usko ns. normaalin ja terveen ihmisen kovin kauan seurustelevan ihmisen kanssa jota pelkää. Pelko sinänsä on normaali ihmisen tunne, joka tukee selviytymistä ja varoittaa vaarasta.

On olemassa sellainenkin sanonta kuin

"Rohkea ei ole hän, joka ei pelkää, vaan hän, joka toimii pelostaan huolimatta"

Lue lisää

⚫Minulla_ei

"Rohkea ei ole hän, joka ei pelkää, vaan hän, joka toimii pelostaan huolimatta"
Minulla ei tässä kysymyksessä ole suurtakaan halua ollut osoittaa kenenkään suuntaan minkäänlaista rohkeutta. Kas kun ei ole tullut mieleen että jotenkin rohkeudesta olisi voinut jossain saada irtopisteitä ja sillä tapaa rikastuttanut sitä kuvaa mikä itsellä itsestäni on...
Olisin kuitenkin sitä mieltä että narsisti ei ainakaan minulle jättänyt mitään toimintatilaa erityisesti. Narsisti lyö lyttyyn kunnolla ja sitä sieltä lytystä käsin sitten oikoo itseään niinkuin parhaaksi näkee... Siitä huolimatta mitä tuntee, pelkoa tai ei. Minusta minä olin toisella tapaa lytyssä, en peläten, vaikka narsisti-psykopaatti toki pelottelikin jotenkin epäsuorasti. Se pelottelu oli kuitenkin niin groteskia että sille ei sillä tavoin voinut mitään painoarvoa laittaa sillekään. Niinkuin ei millekään muullekaan mitä siihen valeminään liittyi mitä narsisti-psykopaattini minulle esitteli.

Anonyymi kirjoitti:

Kun koti velat lapset ja yleensä kaikkion yhteistä.
Ja toisella ei ole minkäänlaista totuutta puheissa.
Muut ihmiset näkevät ja tuntevat erittäin
sosiaalisen ja mukavan ihmisen.
Kukaan ei edes huomaa tilannetta kodin sisällä.

Lue lisää

"Kukaan ei edes huomaa tilannetta kodin sisällä. "

Niinhän sitä saattaa luulla, toki asia on hieman eri jos pidät kulisseja yllä, elät täysin maailmalta sulkeutuneena/lähestulkoon ilman muita ihmissuhteita ja kerrot kaikille läheisillesi että olet onnellinen ja sinulla on ihana puoliso

Mutta siltikin ihmiset saattavat aavistella jotain. Harvemmin kukaan jaksaa pitää naamiota yllä kaiken aikaa. Pakostakin se joskus rakoilee.

Joku saattaa panna merkille pelokkuuden, surun, väsymyksen, jännittyneisyyden. Sen, että teeskentelet että kaikki on hyvin. Myös lapset ovat hyvinkin herkkiä huomaamaan ettei perheessä ole kaikki hyvin.

Toisaalta taas narsisti hyvinkin saattaa nolata sinua myös vieraiden läsnäollessa, mutta sehän on vain huumoria, leikkiä, sinulla on hyvä huumorintaju, naurat mukana.

Mutta joku toinen saattaa huomata, ettei se sitä ole. Puolisosi pilkkaa sinua ja sinä mielistelet häntä. Onhan hän niin mukava seuramies/nainen niin kotona kuin maailmallakin.

Edelleen narsistithan ovat useinkin patologisesti uskottomia, että kyllä ulkopuolella saatetaan hyvin tietää monenlaista, vaikka sinä ajattelet ettei kukaan tiedä

Mutta joo, itsehän sen oman elämänsä joutuu elämään ja omilla valinnoillaan vaikuttaa millaista se on.

Sen verran tekee mieli sanoa, että useimmilla eronneilla on nuo kaikki samat asiat yhteinen talous, tavarat, velat ja lapset. Et ole mikään poikkeus siinä suhteessa.

Mutta mitä jos ottaisit sen ensimmäisen askeleen, kaataisit ne kulissit ja kertoisit jollekkin läheisellesi tilanteestasi. Jo pelkkä kertominenkin helpottaa, on joku joka tietää, joku johon voi turvautua hädän hetkellä.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Kukaan ei edes huomaa tilannetta kodin sisällä. "

Niinhän sitä saattaa luulla, toki asia on hieman eri jos pidät kulisseja yllä, elät täysin maailmalta sulkeutuneena/lähestulkoon ilman muita ihmissuhteita ja kerrot kaikille läheisillesi että olet onnellinen ja sinulla on ihana puoliso

Mutta siltikin ihmiset saattavat aavistella jotain. Harvemmin kukaan jaksaa pitää naamiota yllä kaiken aikaa. Pakostakin se joskus rakoilee.

Joku saattaa panna merkille pelokkuuden, surun, väsymyksen, jännittyneisyyden. Sen, että teeskentelet että kaikki on hyvin. Myös lapset ovat hyvinkin herkkiä huomaamaan ettei perheessä ole kaikki hyvin.

Toisaalta taas narsisti hyvinkin saattaa nolata sinua myös vieraiden läsnäollessa, mutta sehän on vain huumoria, leikkiä, sinulla on hyvä huumorintaju, naurat mukana.

Mutta joku toinen saattaa huomata, ettei se sitä ole. Puolisosi pilkkaa sinua ja sinä mielistelet häntä. Onhan hän niin mukava seuramies/nainen niin kotona kuin maailmallakin.

Edelleen narsistithan ovat useinkin patologisesti uskottomia, että kyllä ulkopuolella saatetaan hyvin tietää monenlaista, vaikka sinä ajattelet ettei kukaan tiedä

Mutta joo, itsehän sen oman elämänsä joutuu elämään ja omilla valinnoillaan vaikuttaa millaista se on.

Sen verran tekee mieli sanoa, että useimmilla eronneilla on nuo kaikki samat asiat yhteinen talous, tavarat, velat ja lapset. Et ole mikään poikkeus siinä suhteessa.

Mutta mitä jos ottaisit sen ensimmäisen askeleen, kaataisit ne kulissit ja kertoisit jollekkin läheisellesi tilanteestasi. Jo pelkkä kertominenkin helpottaa, on joku joka tietää, joku johon voi turvautua hädän hetkellä.

Lue lisää

Miksi painostat toisia ottamaan sen ensimmäisen askeleen ja juuri sinun antamiesi neuvojen mukaan eli eroaskeleen? Tätä yleistä neuvoa olen joutunut omalla kohdallani pohdiskelemaan pohjamutia myöten eli miksi ainoa ohje, jonka voi saada avauduttuaan jollekin toiselle, on että eroa heti, lusikat jakoon, mereesä on kaloja ja tulet onnelliseksi, kun löydät uuden. Joskus saa vielä omituisen ohjeistuksen, että erottuasi tulet paremmin toimeen entisen kanssa ja ei tarvitse riidellä kaikenaikaa, vaan teillä on kivaa yhdessä, kun olette eronneet.

Kuultuani itse tuonkaltaisen ohjeistuksen, lähdin etsimään ihan tietoisesti myös muita ratkaisuja ongelman ratkaisuun. Miksi, koska olin lähipiirissäni nähnyt näitä muka onnellisia eronneita uusien suhteiden etsijöitä, joissa lapsetkin näyttivät jo olevan sen ihanan uuden elämän tiellä, kapakasta baariin ja toisinpäin, kun siellä sitä meren mutaa kuului olevan. Todellisuudessa siellä oli joukko yhtä onnettomia ihmisiä haahuilemassa. Sekö olisi onnea, jota minunkin pitäisi tavoitella.

Väitän, että suurin osa ihmisistä, jotka ovat nimenneet parinsa narsistiksi, eivät ole oikeaa narsistia tavanneetkaan, vaan tavallisen suomipissapään. Yksi mahdollisuus on myös se, ettei omat parisuhdetaidot riitä parempaan, jolloin voikin olla parempi elää ihan yksikseen. Voi myös olla, että kumppanissa on puhjennut jokin sairaus, joka aiheuttaa narsismin kaltaisen käyttäytymisen lisääntymisen. Ja voihan olla, että omassa itsessä on puhjennut jonkin pikkuvika, että kaikki ituttaa, mutta kätevintä on etsiä syytä aina toisesta. Ihminen muuttuu, mikä on luonnollista ja vanhemmiten saattaa korostua esiin joitakin sietämättömämpiä piirteitä ja elämän kriisit voivat puhkaista pintaan haisevia paiseita, jostakin kauan sitten tietoisesti unohdetusta asiasta.

Mikä on lopulta kulissi ja kuka sen määrittelee? Eikö kulissi ole sekin, että on eronnut ja alkaa markkina-arvon testaus, johon on satsattu uudella peruukilla, kynsipidennyksillä ja aivan erityylisellä vaatetuksella kuin entisessä elämässä? Olisihan voinut testata tuon kaltaista radikaalia ulkonäön muutosta siinä vanhassakin parisuhteessa, tiedä mihin kiitolaukkaan nuhjusuhde olisi lähtenyt korkkarit jalassa. Olisiko se sallittu askel, mutta mitä ihmettä siitä sitten voisi seurata?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi painostat toisia ottamaan sen ensimmäisen askeleen ja juuri sinun antamiesi neuvojen mukaan eli eroaskeleen? Tätä yleistä neuvoa olen joutunut omalla kohdallani pohdiskelemaan pohjamutia myöten eli miksi ainoa ohje, jonka voi saada avauduttuaan jollekin toiselle, on että eroa heti, lusikat jakoon, mereesä on kaloja ja tulet onnelliseksi, kun löydät uuden. Joskus saa vielä omituisen ohjeistuksen, että erottuasi tulet paremmin toimeen entisen kanssa ja ei tarvitse riidellä kaikenaikaa, vaan teillä on kivaa yhdessä, kun olette eronneet.

Kuultuani itse tuonkaltaisen ohjeistuksen, lähdin etsimään ihan tietoisesti myös muita ratkaisuja ongelman ratkaisuun. Miksi, koska olin lähipiirissäni nähnyt näitä muka onnellisia eronneita uusien suhteiden etsijöitä, joissa lapsetkin näyttivät jo olevan sen ihanan uuden elämän tiellä, kapakasta baariin ja toisinpäin, kun siellä sitä meren mutaa kuului olevan. Todellisuudessa siellä oli joukko yhtä onnettomia ihmisiä haahuilemassa. Sekö olisi onnea, jota minunkin pitäisi tavoitella.

Väitän, että suurin osa ihmisistä, jotka ovat nimenneet parinsa narsistiksi, eivät ole oikeaa narsistia tavanneetkaan, vaan tavallisen suomipissapään. Yksi mahdollisuus on myös se, ettei omat parisuhdetaidot riitä parempaan, jolloin voikin olla parempi elää ihan yksikseen. Voi myös olla, että kumppanissa on puhjennut jokin sairaus, joka aiheuttaa narsismin kaltaisen käyttäytymisen lisääntymisen. Ja voihan olla, että omassa itsessä on puhjennut jonkin pikkuvika, että kaikki ituttaa, mutta kätevintä on etsiä syytä aina toisesta. Ihminen muuttuu, mikä on luonnollista ja vanhemmiten saattaa korostua esiin joitakin sietämättömämpiä piirteitä ja elämän kriisit voivat puhkaista pintaan haisevia paiseita, jostakin kauan sitten tietoisesti unohdetusta asiasta.

Mikä on lopulta kulissi ja kuka sen määrittelee? Eikö kulissi ole sekin, että on eronnut ja alkaa markkina-arvon testaus, johon on satsattu uudella peruukilla, kynsipidennyksillä ja aivan erityylisellä vaatetuksella kuin entisessä elämässä? Olisihan voinut testata tuon kaltaista radikaalia ulkonäön muutosta siinä vanhassakin parisuhteessa, tiedä mihin kiitolaukkaan nuhjusuhde olisi lähtenyt korkkarit jalassa. Olisiko se sallittu askel, mutta mitä ihmettä siitä sitten voisi seurata?

Lue lisää

"Mikä on lopulta kulissi ja kuka sen määrittelee?"

No kulissilla tarkoitetaan, että esitetään jotain, mutta asiat ovat todellisuudessa jotain muuta.

Sana on tullut nykykieleen juurikin sellaisissa tapauksissa, joissa ulospäin päin näytellään, että kaikki on hyvin, vaikka ei olekkaan. Ajattelen että tuossa tapauksessa ehkä on niin, kun ei kerran kukaan tiedä.

Mitä tulee tuohon

"Miksi painostat toisia ottamaan sen ensimmäisen askeleen ja juuri sinun antamiesi neuvojen mukaan eli eroaskeleen? "

Niin tuskin nyt kukaan minun mielipiteitteni mukaan toimii.

Luotan siihen että ihmiset itse tietävät asiansa ja toimivat sen mukaan, minkä itselleen kokevat olevan hyväksi.

Toki kannustan siihen, että jos perheessä on esim. väkivaltaa, että kertoisi jollekkin ja muutenkin varmistasi että on joku paikka johon voi mennä ja josta saa apua jos sellainen tilanne tulee.

Kunhan nyt otan kantaa erinäisiin asioihin , mikä taas sinua, kuka lienetkin tuntuu jostain syystä kovasti harmittavan.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Mikä on lopulta kulissi ja kuka sen määrittelee?"

No kulissilla tarkoitetaan, että esitetään jotain, mutta asiat ovat todellisuudessa jotain muuta.

Sana on tullut nykykieleen juurikin sellaisissa tapauksissa, joissa ulospäin päin näytellään, että kaikki on hyvin, vaikka ei olekkaan. Ajattelen että tuossa tapauksessa ehkä on niin, kun ei kerran kukaan tiedä.

Mitä tulee tuohon

"Miksi painostat toisia ottamaan sen ensimmäisen askeleen ja juuri sinun antamiesi neuvojen mukaan eli eroaskeleen? "

Niin tuskin nyt kukaan minun mielipiteitteni mukaan toimii.

Luotan siihen että ihmiset itse tietävät asiansa ja toimivat sen mukaan, minkä itselleen kokevat olevan hyväksi.

Toki kannustan siihen, että jos perheessä on esim. väkivaltaa, että kertoisi jollekkin ja muutenkin varmistasi että on joku paikka johon voi mennä ja josta saa apua jos sellainen tilanne tulee.

Kunhan nyt otan kantaa erinäisiin asioihin , mikä taas sinua, kuka lienetkin tuntuu jostain syystä kovasti harmittavan.

Lue lisää

Ei minua harmita mikään, kaikkein vähiten kannanottosi. Että ihan turhaan tai suotta luot tuollaista kuvitelmaa päässäsi. Kunhan nyt kerroin vain oman suppean kokemukseni jaettavaksi täällä ja vain siitä syystä, että kaikki ei vain toimi yhden mallin ja kaavan mukaan, vaan ratkaisuja on monenlaisia ja pitää kuunnella oman sydämen ääntä, vaikka ulkopuolelta tulisi millaista ohjestusta tahansa. Jokainen kun kuitenkin on oman onnensa seppä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei minua harmita mikään, kaikkein vähiten kannanottosi. Että ihan turhaan tai suotta luot tuollaista kuvitelmaa päässäsi. Kunhan nyt kerroin vain oman suppean kokemukseni jaettavaksi täällä ja vain siitä syystä, että kaikki ei vain toimi yhden mallin ja kaavan mukaan, vaan ratkaisuja on monenlaisia ja pitää kuunnella oman sydämen ääntä, vaikka ulkopuolelta tulisi millaista ohjestusta tahansa. Jokainen kun kuitenkin on oman onnensa seppä.

Lue lisää

"Ei minua harmita mikään, kaikkein vähiten kannanottosi"

No sinä olisit voinut esittää omat ajatuksesi ko. henkilön kommenttiin ihan ilman viittausta minun kommenttiini.

Nyt tuli vaikutelma että osoitit sanasi enemmänkin minulle kuin tuolle asianosaiselle jolle oman kommenttini esitin.

Muutenkin jos luit kommenttini, niin siinä ei lue että kehoittaisin eroamaan, ensi askeleellakin tarkoitin, että puhuisi tilanteestaan jonkun itselleen läheisen ihmisen kanssa.

Tarkalleen siinä lukee näin.

"Mutta mitä jos ottaisit sen ensimmäisen askeleen, kaataisit ne kulissit ja kertoisit jollekkin läheisellesi tilanteestasi. Jo pelkkä kertominenkin helpottaa, on joku joka tietää, joku johon voi turvautua hädän hetkellä. "

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Ei minua harmita mikään, kaikkein vähiten kannanottosi"

No sinä olisit voinut esittää omat ajatuksesi ko. henkilön kommenttiin ihan ilman viittausta minun kommenttiini.

Nyt tuli vaikutelma että osoitit sanasi enemmänkin minulle kuin tuolle asianosaiselle jolle oman kommenttini esitin.

Muutenkin jos luit kommenttini, niin siinä ei lue että kehoittaisin eroamaan, ensi askeleellakin tarkoitin, että puhuisi tilanteestaan jonkun itselleen läheisen ihmisen kanssa.

Tarkalleen siinä lukee näin.

"Mutta mitä jos ottaisit sen ensimmäisen askeleen, kaataisit ne kulissit ja kertoisit jollekkin läheisellesi tilanteestasi. Jo pelkkä kertominenkin helpottaa, on joku joka tietää, joku johon voi turvautua hädän hetkellä. "

Lue lisää

Kehoitat kaatamaan kulissit eli provosoit henkilöä vain lisäongelmiin ja kaaokseen. Ristiriitaista viestintää on kehoittaa kaatamaan kulissit ja kertomaan jollekin läheiselle tilanne. Jälkimmäinenhän tarkoittaa eräänlaista seläntakana juoruilemista, kulissien kaato taas jotakin, jonka koko naapurusto huomaa. Että jos nyt oikein pilkun tarkalleen näitä sitten luetaan, kuten selkeästi nokit jotakin toista pilkuntarkasti lukemaan, ettei sinun kommenttiisi olisi saanut edes kommentoida. Ehkä olet ymmärtänyt keskustelupalstan idean väärin?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi painostat toisia ottamaan sen ensimmäisen askeleen ja juuri sinun antamiesi neuvojen mukaan eli eroaskeleen? Tätä yleistä neuvoa olen joutunut omalla kohdallani pohdiskelemaan pohjamutia myöten eli miksi ainoa ohje, jonka voi saada avauduttuaan jollekin toiselle, on että eroa heti, lusikat jakoon, mereesä on kaloja ja tulet onnelliseksi, kun löydät uuden. Joskus saa vielä omituisen ohjeistuksen, että erottuasi tulet paremmin toimeen entisen kanssa ja ei tarvitse riidellä kaikenaikaa, vaan teillä on kivaa yhdessä, kun olette eronneet.

Kuultuani itse tuonkaltaisen ohjeistuksen, lähdin etsimään ihan tietoisesti myös muita ratkaisuja ongelman ratkaisuun. Miksi, koska olin lähipiirissäni nähnyt näitä muka onnellisia eronneita uusien suhteiden etsijöitä, joissa lapsetkin näyttivät jo olevan sen ihanan uuden elämän tiellä, kapakasta baariin ja toisinpäin, kun siellä sitä meren mutaa kuului olevan. Todellisuudessa siellä oli joukko yhtä onnettomia ihmisiä haahuilemassa. Sekö olisi onnea, jota minunkin pitäisi tavoitella.

Väitän, että suurin osa ihmisistä, jotka ovat nimenneet parinsa narsistiksi, eivät ole oikeaa narsistia tavanneetkaan, vaan tavallisen suomipissapään. Yksi mahdollisuus on myös se, ettei omat parisuhdetaidot riitä parempaan, jolloin voikin olla parempi elää ihan yksikseen. Voi myös olla, että kumppanissa on puhjennut jokin sairaus, joka aiheuttaa narsismin kaltaisen käyttäytymisen lisääntymisen. Ja voihan olla, että omassa itsessä on puhjennut jonkin pikkuvika, että kaikki ituttaa, mutta kätevintä on etsiä syytä aina toisesta. Ihminen muuttuu, mikä on luonnollista ja vanhemmiten saattaa korostua esiin joitakin sietämättömämpiä piirteitä ja elämän kriisit voivat puhkaista pintaan haisevia paiseita, jostakin kauan sitten tietoisesti unohdetusta asiasta.

Mikä on lopulta kulissi ja kuka sen määrittelee? Eikö kulissi ole sekin, että on eronnut ja alkaa markkina-arvon testaus, johon on satsattu uudella peruukilla, kynsipidennyksillä ja aivan erityylisellä vaatetuksella kuin entisessä elämässä? Olisihan voinut testata tuon kaltaista radikaalia ulkonäön muutosta siinä vanhassakin parisuhteessa, tiedä mihin kiitolaukkaan nuhjusuhde olisi lähtenyt korkkarit jalassa. Olisiko se sallittu askel, mutta mitä ihmettä siitä sitten voisi seurata?

Lue lisää

💡Tuollainen_neuvo

"Tätä yleistä neuvoa olen joutunut omalla kohdallani pohdiskelemaan pohjamutia myöten eli miksi ainoa ohje, jonka voi saada avauduttuaan jollekin toiselle, on että eroa heti, lusikat jakoon, mereesä on kaloja ja tulet onnelliseksi, kun löydät uuden."

Tuollainen neuvo lienee aika yleinen. Neuvo on silti ylimielinen eikä huomioi sinun senhetkisiä tunteita. Tuntuu että sinulla ei ole todellista ystävää joka tuntisi sinut ja kuuntelisi sinua sinun murheissasi. Samaa kokeneena ajattelin itse aikoinani että ihmisillä niin kiire perheidensä kanssa että eivät vain yksinkertaisesti pysty syventymään toisten ihmisten asioihin.
Joskus se sitten voi tulla omaan nilkkaan niin että itselläkään ei ole kuuntelijaa.

Yleensäkin olen sitä mieltä että suomalaisilla ei ole ollenkaan ystävätaitoja. (Hiukan provosoiden...). Mutta saattaa olla totta.

Eikä niitä uusia kaikki sillätavoin noin vain löydä. Uuden suhteen joutuu siksi toiseksi luomaan, ei niitä kaupan hyllyltä saa.

Anonyymi kirjoitti:

Kehoitat kaatamaan kulissit eli provosoit henkilöä vain lisäongelmiin ja kaaokseen. Ristiriitaista viestintää on kehoittaa kaatamaan kulissit ja kertomaan jollekin läheiselle tilanne. Jälkimmäinenhän tarkoittaa eräänlaista seläntakana juoruilemista, kulissien kaato taas jotakin, jonka koko naapurusto huomaa. Että jos nyt oikein pilkun tarkalleen näitä sitten luetaan, kuten selkeästi nokit jotakin toista pilkuntarkasti lukemaan, ettei sinun kommenttiisi olisi saanut edes kommentoida. Ehkä olet ymmärtänyt keskustelupalstan idean väärin?

Lue lisää

"Kehoitat kaatamaan kulissit eli provosoit henkilöä vain lisäongelmiin ja kaaokseen."

Niin kehoitin henkilöä kaatamaan ns. kulissit ja kertomaan tilanteestaan jollekkin läheiselle ihmisille.

Syystä, että kommentti on ketjussa jossa puhutaan pelosta ja ko. kirjoittaja viittasi "karkeisiin tekoihin" ja siihen ettei kukaan tiedä mitä siellä kodin seinien sisällä tapahtuu.

En minäkään tiedä, mutta se, että pelkää kertoo jo jostain.

Mutta joo, itsekukin kommentoi täällä paljolta omien kokemustensa kautta. Minäkin olen joutunut pelkäämään avioliitossani.

Tiedän myös senkin ettei se eroamien niin helppoa ole. Itsekin aikoinaan lähdin ja palasin kahdesti vasta kolmas kerta toden sanoi. Ilmiö on hyvin yleinen, ilman omaa kokemusta on helppoa huudella, että erot käy tuost vaan.

"Irtaantumisen vaikeus

Parisuhdeväkivallasta on vaikea irtaantua, ja usein väkivaltaa parisuhteessaan kokevat saattavat elää suhteessa pitkään ennen avun hakemista tai eroa. Suhteesta saatetaan lähteä ja palata siihen monta kertaa ennen lopullista eroa.

Parisuhdeväkivallan uhrit kokevat usein syyllisyyttä ja häpeää tapahtumista sekä pelkäävät suhteesta lähtemisen seurauksia ja väkivallan uhkaa.

Vaikka suhteessa pysymiseen ei olisi taloudellista pakkoa, vaikeuttavat tunne- ja vastuusidokset suhteesta lähtemistä. Väkivallan uhri voi kokea olevansa vastuussa väkivallan tekijän hyvinvoinnista tai pyrkiä pysymään suhteessa lasten takia. Väkivallan näkemisellä ja väkivaltaisella ilmapiirillä voi kuitenkin olla erittäin kielteisiä vaikutuksia lapsiin ja heidän kehitykseensä"

https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/vakivallan-ehkaisy/lahisuhdevakivalta

Mutta joo, huomaan, että sinä edustat toisenlaista, puhumattomuuden linjaa, ettei peloistaan, huonosta kohtelusta, mahdollisesta väkivalllasta tai sen uhasta ei saisi puhua kenellekkään.

Minä taas kehoitan puhumaan ja tosiaan se ensiaskel voisi olla juurkin se että kertoo omasta tilanteestaan jollekkin läheiselleen vanhemmalleen, sisarukselleen, muulle sukulaiselle, hyvälle ystävälle yms.

Toki ehkä parempi vaihtoehto saattaisi olla yhteyden ottaminen, esim. naistelinjaan, niin ei ainakaan sitten tule "juoruiltua".

https://www.naistenlinja.fi/

Minä itse tosian aikoinaan jouduin loppuvaiheissa turvautumaan jopa naapuriapuun, silloin 90 luvulla ei ollut nettiäkään , eikä tietoa siten kuin tänään, ja poliisin soittamiseenkin oli korkea kynnys

Kommenttejani toki saa kommentoida, kunhan ei lähde niitä vääristelemään ja itsekukin puhuu itselleen tärkeistä asioista

Tämä nyt vaan tähän, että liin usein/liian kauan näitä asioita salataan, pidetään niitä kulisseja yllä, mikä vaikuttaa lapsiinkin. Suomessa lähisuhdeväkivalta on jostain syystä hyvin yleistä.

Vihkikaavassahan sanotaan , "kunnes kuolema erottaa" niinkin tapahtuu liian usein, ilman että kuolema olisi johtunut sairaudesta tai korkeasta iästä

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Kehoitat kaatamaan kulissit eli provosoit henkilöä vain lisäongelmiin ja kaaokseen."

Niin kehoitin henkilöä kaatamaan ns. kulissit ja kertomaan tilanteestaan jollekkin läheiselle ihmisille.

Syystä, että kommentti on ketjussa jossa puhutaan pelosta ja ko. kirjoittaja viittasi "karkeisiin tekoihin" ja siihen ettei kukaan tiedä mitä siellä kodin seinien sisällä tapahtuu.

En minäkään tiedä, mutta se, että pelkää kertoo jo jostain.

Mutta joo, itsekukin kommentoi täällä paljolta omien kokemustensa kautta. Minäkin olen joutunut pelkäämään avioliitossani.

Tiedän myös senkin ettei se eroamien niin helppoa ole. Itsekin aikoinaan lähdin ja palasin kahdesti vasta kolmas kerta toden sanoi. Ilmiö on hyvin yleinen, ilman omaa kokemusta on helppoa huudella, että erot käy tuost vaan.

"Irtaantumisen vaikeus

Parisuhdeväkivallasta on vaikea irtaantua, ja usein väkivaltaa parisuhteessaan kokevat saattavat elää suhteessa pitkään ennen avun hakemista tai eroa. Suhteesta saatetaan lähteä ja palata siihen monta kertaa ennen lopullista eroa.

Parisuhdeväkivallan uhrit kokevat usein syyllisyyttä ja häpeää tapahtumista sekä pelkäävät suhteesta lähtemisen seurauksia ja väkivallan uhkaa.

Vaikka suhteessa pysymiseen ei olisi taloudellista pakkoa, vaikeuttavat tunne- ja vastuusidokset suhteesta lähtemistä. Väkivallan uhri voi kokea olevansa vastuussa väkivallan tekijän hyvinvoinnista tai pyrkiä pysymään suhteessa lasten takia. Väkivallan näkemisellä ja väkivaltaisella ilmapiirillä voi kuitenkin olla erittäin kielteisiä vaikutuksia lapsiin ja heidän kehitykseensä"

https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/vakivallan-ehkaisy/lahisuhdevakivalta

Mutta joo, huomaan, että sinä edustat toisenlaista, puhumattomuuden linjaa, ettei peloistaan, huonosta kohtelusta, mahdollisesta väkivalllasta tai sen uhasta ei saisi puhua kenellekkään.

Minä taas kehoitan puhumaan ja tosiaan se ensiaskel voisi olla juurkin se että kertoo omasta tilanteestaan jollekkin läheiselleen vanhemmalleen, sisarukselleen, muulle sukulaiselle, hyvälle ystävälle yms.

Toki ehkä parempi vaihtoehto saattaisi olla yhteyden ottaminen, esim. naistelinjaan, niin ei ainakaan sitten tule "juoruiltua".

https://www.naistenlinja.fi/

Minä itse tosian aikoinaan jouduin loppuvaiheissa turvautumaan jopa naapuriapuun, silloin 90 luvulla ei ollut nettiäkään , eikä tietoa siten kuin tänään, ja poliisin soittamiseenkin oli korkea kynnys

Kommenttejani toki saa kommentoida, kunhan ei lähde niitä vääristelemään ja itsekukin puhuu itselleen tärkeistä asioista

Tämä nyt vaan tähän, että liin usein/liian kauan näitä asioita salataan, pidetään niitä kulisseja yllä, mikä vaikuttaa lapsiinkin. Suomessa lähisuhdeväkivalta on jostain syystä hyvin yleistä.

Vihkikaavassahan sanotaan , "kunnes kuolema erottaa" niinkin tapahtuu liian usein, ilman että kuolema olisi johtunut sairaudesta tai korkeasta iästä

Lue lisää

Okei. Aivan pakko taas oikaista, ettet kuvittele jotain mitä ei ole olemassa ja luo kudelmaasi minusta. Viittaan kommenttiisi: sinä edustat toisenlaista, puhumattomuuden linjaa. Mistä noin menet tulkitsemaan, kun en edusta sitä lainkaan? On aivan pakko korjata luomaasi vääristymää jo sen suhteen, että liitossa ei ollut väkivaltaa edes pientä pisaraa. Avoimesti kerroin ongelman tietyille lähipiirin ihmisille, joilta sain juuri sitä parhainta apua eli puhumalla asioiden käsittelyä ja avoimesti. Ja he kaikki ymmärsivät vaitiolovelvollisuutensa, ehkä se onkin asia, josta tuntee oikean ystävän, joka voi siis olla myös yllättäen puolison sukulainen. Kävin myös ihan ammattilaisen luona puhumassa asiasta ja ehkä sieltä saadut neuvot olivat kaikkein parhaimmat.
Niin, olisin valinnut vihkikaavaan juuri tuon muodon, kunnes kuolema meidät erottaa, mutta silloisen papin suosituksesta juuri siinä tilanteessa oli parempi valita se toinen. Tosiasiassa ajattelin silloin, että menen vain kerran naimisiin ja olen naimisissa kuolemaani asti. Se oli periaatteeni silloin, että tuli mitä tuli, siitä yhdessä selvitään. Ja tuo sama on yhä kaiken jälkeen periaatteeni, jos on tahtoa, niin on myös halua ja ongelmat voi ratkaista luovasti molempia tyydyttävällä tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Okei. Aivan pakko taas oikaista, ettet kuvittele jotain mitä ei ole olemassa ja luo kudelmaasi minusta. Viittaan kommenttiisi: sinä edustat toisenlaista, puhumattomuuden linjaa. Mistä noin menet tulkitsemaan, kun en edusta sitä lainkaan? On aivan pakko korjata luomaasi vääristymää jo sen suhteen, että liitossa ei ollut väkivaltaa edes pientä pisaraa. Avoimesti kerroin ongelman tietyille lähipiirin ihmisille, joilta sain juuri sitä parhainta apua eli puhumalla asioiden käsittelyä ja avoimesti. Ja he kaikki ymmärsivät vaitiolovelvollisuutensa, ehkä se onkin asia, josta tuntee oikean ystävän, joka voi siis olla myös yllättäen puolison sukulainen. Kävin myös ihan ammattilaisen luona puhumassa asiasta ja ehkä sieltä saadut neuvot olivat kaikkein parhaimmat.
Niin, olisin valinnut vihkikaavaan juuri tuon muodon, kunnes kuolema meidät erottaa, mutta silloisen papin suosituksesta juuri siinä tilanteessa oli parempi valita se toinen. Tosiasiassa ajattelin silloin, että menen vain kerran naimisiin ja olen naimisissa kuolemaani asti. Se oli periaatteeni silloin, että tuli mitä tuli, siitä yhdessä selvitään. Ja tuo sama on yhä kaiken jälkeen periaatteeni, jos on tahtoa, niin on myös halua ja ongelmat voi ratkaista luovasti molempia tyydyttävällä tavalla.

Lue lisää

" On aivan pakko korjata luomaasi vääristymää jo sen suhteen, että liitossa ei ollut väkivaltaa edes pientä pisaraa."

En ole sinun suhdettasi kommentoinut millään tavalla vaan sanomani olen osoittanut heille, jotka kertovat pelkäävänsä kumppaniaan.

Sinä vaan ny tulit siihen väliin kertomaan itsellesi tärkeistä asioista.

Mitä tulee loppuusi

"Ja tuo sama on yhä kaiken jälkeen periaatteeni, jos on tahtoa, niin on myös halua ja ongelmat voi ratkaista luovasti molempia tyydyttävällä tavalla"

Niin noissa toisenlaisissa tapauksissa se ei vaan mene.

Väkivalta ei lopu itsekseen vaan useinkin raaistuu ajan saatossa. Apua pitäisi hakea niin tekijän kuin uhrinkin. Useinkaan sitä tahtoa, eikä halua ole sillä tekijällä.

Myös lapset joutuvat pelkäämään, vaikka väkivalta ei suoranaisesti heihin kohdistuisikaan.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

" On aivan pakko korjata luomaasi vääristymää jo sen suhteen, että liitossa ei ollut väkivaltaa edes pientä pisaraa."

En ole sinun suhdettasi kommentoinut millään tavalla vaan sanomani olen osoittanut heille, jotka kertovat pelkäävänsä kumppaniaan.

Sinä vaan ny tulit siihen väliin kertomaan itsellesi tärkeistä asioista.

Mitä tulee loppuusi

"Ja tuo sama on yhä kaiken jälkeen periaatteeni, jos on tahtoa, niin on myös halua ja ongelmat voi ratkaista luovasti molempia tyydyttävällä tavalla"

Niin noissa toisenlaisissa tapauksissa se ei vaan mene.

Väkivalta ei lopu itsekseen vaan useinkin raaistuu ajan saatossa. Apua pitäisi hakea niin tekijän kuin uhrinkin. Useinkaan sitä tahtoa, eikä halua ole sillä tekijällä.

Myös lapset joutuvat pelkäämään, vaikka väkivalta ei suoranaisesti heihin kohdistuisikaan.

Lue lisää

"Alussa hän toimii ihan toisella tavalla.
Esiintyy kuin enkelinä kunnes saa koukkuunsa.
Sitten kun ei enää perheen vuoksi voi
paeta aloittaa karkeat tekonsa."

Tästä kirjoituksestako löysit sen väkivallan, josta nyt kovasti toitotat? Analysoit tuota lainausmerkeissä olevaa kirjoitusta, mutta mitä muuta tiedät kuin nuo neljä kirjoitettua riviä? Onko tuo analysoimasi kirjoitus siis se toisenlainen tapaus, jossa on kuvaamaasi väkivaltaa? Vai kirjoititko ehkä itsekin siihen oman kokemuksesi, joka siis kirjoituksiesi perusteella on perheväkivalta? Tulkitsitko, että tuo karkea teko tarkoittaa nimenomaisesti raakaa väkivaltaa?

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Kukaan ei edes huomaa tilannetta kodin sisällä. "

Niinhän sitä saattaa luulla, toki asia on hieman eri jos pidät kulisseja yllä, elät täysin maailmalta sulkeutuneena/lähestulkoon ilman muita ihmissuhteita ja kerrot kaikille läheisillesi että olet onnellinen ja sinulla on ihana puoliso

Mutta siltikin ihmiset saattavat aavistella jotain. Harvemmin kukaan jaksaa pitää naamiota yllä kaiken aikaa. Pakostakin se joskus rakoilee.

Joku saattaa panna merkille pelokkuuden, surun, väsymyksen, jännittyneisyyden. Sen, että teeskentelet että kaikki on hyvin. Myös lapset ovat hyvinkin herkkiä huomaamaan ettei perheessä ole kaikki hyvin.

Toisaalta taas narsisti hyvinkin saattaa nolata sinua myös vieraiden läsnäollessa, mutta sehän on vain huumoria, leikkiä, sinulla on hyvä huumorintaju, naurat mukana.

Mutta joku toinen saattaa huomata, ettei se sitä ole. Puolisosi pilkkaa sinua ja sinä mielistelet häntä. Onhan hän niin mukava seuramies/nainen niin kotona kuin maailmallakin.

Edelleen narsistithan ovat useinkin patologisesti uskottomia, että kyllä ulkopuolella saatetaan hyvin tietää monenlaista, vaikka sinä ajattelet ettei kukaan tiedä

Mutta joo, itsehän sen oman elämänsä joutuu elämään ja omilla valinnoillaan vaikuttaa millaista se on.

Sen verran tekee mieli sanoa, että useimmilla eronneilla on nuo kaikki samat asiat yhteinen talous, tavarat, velat ja lapset. Et ole mikään poikkeus siinä suhteessa.

Mutta mitä jos ottaisit sen ensimmäisen askeleen, kaataisit ne kulissit ja kertoisit jollekkin läheisellesi tilanteestasi. Jo pelkkä kertominenkin helpottaa, on joku joka tietää, joku johon voi turvautua hädän hetkellä.

Lue lisää

Vain yksin näkee niiden kulissien taakse.
Muu ympäristö näkee etupuolen ja ei usko muuta.
Vain joku koulukaveri on kiertänyt se
myönnettäköön.
Heitä on vain pari kymmenien vuosien takaa.

Anonyymi kirjoitti:

Vain yksin näkee niiden kulissien taakse.
Muu ympäristö näkee etupuolen ja ei usko muuta.
Vain joku koulukaveri on kiertänyt se
myönnettäköön.
Heitä on vain pari kymmenien vuosien takaa.

Lue lisää

Viimeinen saa pohtimaan monenmoista, kun heitä on vain pari kymmenien vuosien takaa. Kaikki muuttuvat eletyn elämän myötä ja aina muutos ei valitettavasti ole positiiviseen suuntaan. On totta, että ei kukaan toinen näe sinne kodin seinien sisäpuolelle ja mitä siellä tapahtuu kuin se perhe, joka siellä elää. Lienee aivan normaalia normaaleissakin perheissä, että vieraiden läsnäollessa koti on siivottu ja käyttäydytään siivosti, vasta kun viimeinen vieras lähtee rojahdetaan sohvalle pieruilemaan.

Mitä oikeastaan haluat saada kirjoituksellasi aikaan? Tukea johonkin? Ohjausta jonnekin? Millaista apua?

Anonyymi kirjoitti:

"Alussa hän toimii ihan toisella tavalla.
Esiintyy kuin enkelinä kunnes saa koukkuunsa.
Sitten kun ei enää perheen vuoksi voi
paeta aloittaa karkeat tekonsa."

Tästä kirjoituksestako löysit sen väkivallan, josta nyt kovasti toitotat? Analysoit tuota lainausmerkeissä olevaa kirjoitusta, mutta mitä muuta tiedät kuin nuo neljä kirjoitettua riviä? Onko tuo analysoimasi kirjoitus siis se toisenlainen tapaus, jossa on kuvaamaasi väkivaltaa? Vai kirjoititko ehkä itsekin siihen oman kokemuksesi, joka siis kirjoituksiesi perusteella on perheväkivalta? Tulkitsitko, että tuo karkea teko tarkoittaa nimenomaisesti raakaa väkivaltaa?

Lue lisää

"Tästä kirjoituksestako löysit sen väkivallan, josta nyt kovasti toitotat?"

Edellisessä jo kommentoin tähän tapaan "sanomani olen osoittanut heille, jotka kertovat pelkäävänsä kumppaniaan. "

Mutta joo, mikä ihme sua vaivaa, kun pitää joka kommentista vääntää.

Tosiaan kommenttini ei ollut sinulle tarkoitettu, eikä kenellekkään yksittäiselle kirjoittajalle, vaan toin väkivallan esille syystä että ketjun alussa tuotiin esille, että pelätään.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Tästä kirjoituksestako löysit sen väkivallan, josta nyt kovasti toitotat?"

Edellisessä jo kommentoin tähän tapaan "sanomani olen osoittanut heille, jotka kertovat pelkäävänsä kumppaniaan. "

Mutta joo, mikä ihme sua vaivaa, kun pitää joka kommentista vääntää.

Tosiaan kommenttini ei ollut sinulle tarkoitettu, eikä kenellekkään yksittäiselle kirjoittajalle, vaan toin väkivallan esille syystä että ketjun alussa tuotiin esille, että pelätään.

Lue lisää

Onko mielestäsi muita syitä, miksi voisi pelätä puolisoaan kuin väkivalta? Miksi tarkasteluvinkkelisi on niin siuppea?

👍Ok.

Ok. Kuulostaa todelta. Ja narsisti jatkaa rallattamistaan hovilleen kuinka normaali ja ihailtava ihminen on itse. Uhrissa kaikki vika.

Läheiset on perheellisiä ihmisiä joilla ei riitä aika kenenkään suhteiluiden pohdintoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Läheiset on perheellisiä ihmisiä joilla ei riitä aika kenenkään suhteiluiden pohdintoihin.

No kuullostaa oudolta, ei ne sitten taida olla läheisiä, jos ei ole aikaa.

Mun mielestä läheiset ovat niitä, joihin otetaan yhteyttä suuremmissa suruissa ja kuin myös iloissa.

Useinhan ne läheiset löytyvätkin perhepiiristä ja ovat kyllla valmiina kuuntelemaan jos ei sillä siunaamalla hetkellä, niin heti kun sopii

Ei se perheellisyyskään sitä tarkoita, etteikö ehtisi kuunnella muiden perheenjäsentensä/läheistensä kuulumisia

Kyllä monet vanhemmat ja sisarukset kuuntelevat, myös hyvälle ystävälle voi aina soittaa. Toki sekin on vastavuoroista ja itsekin on valmis kuuntelemaan

On hyvä pitää yhteyttä läheisiinsä säännöllisesti kun jonain päivänä saattaa itsekin tarvita apua, tukea ja kannustusta

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

No kuullostaa oudolta, ei ne sitten taida olla läheisiä, jos ei ole aikaa.

Mun mielestä läheiset ovat niitä, joihin otetaan yhteyttä suuremmissa suruissa ja kuin myös iloissa.

Useinhan ne läheiset löytyvätkin perhepiiristä ja ovat kyllla valmiina kuuntelemaan jos ei sillä siunaamalla hetkellä, niin heti kun sopii

Ei se perheellisyyskään sitä tarkoita, etteikö ehtisi kuunnella muiden perheenjäsentensä/läheistensä kuulumisia

Kyllä monet vanhemmat ja sisarukset kuuntelevat, myös hyvälle ystävälle voi aina soittaa. Toki sekin on vastavuoroista ja itsekin on valmis kuuntelemaan

On hyvä pitää yhteyttä läheisiinsä säännöllisesti kun jonain päivänä saattaa itsekin tarvita apua, tukea ja kannustusta

Lue lisää

Kuule_

Kuule ei tuo taida olla realityä.

Tiedän kyllä ihmisiä joita kuunnellaan vaikka kuinka paljon koska heissä jotain huomattavaa/he pitävät itseään huomattavina henkilöinä. Aika usein samaiset henkilöt jotka pitävät joka tapahtumaa omassa elämässään niiiiin valtavan tärkeänä ettei mitään määrää ja kuunteluttavat itseään vaikka kuinka hirveästi, keksivät nopeasti jotain tärkeää itseään koskevaa tekemistä ja esim. puhelu tätyy lopettaa jos minä aion jotain puhua... Kas kun minun tekemiseni eivät ole mitään.

Aika usein käynyt niin että minulla jotain asiaa kun soitan, useimmiten en sitä asiaa enää muista kohta ja se toinen on kertonut jo päivänsä tapahtumat juurta jaksain...

Itse nyt en kuulu kumpaankaan tapausryhmään. Enkä vaatimattomana ihmisenä joka rasahduksesta tee julkista.
Sisaruksia ei täällä päin Suomea taida olla niin paljoa ihmisillä kun on ollut ne ehkäisyvälineet jo kauvan olemassa eikä mitään uskonpakkoja ole ollut pakottamassa. Sisarusvälit myös sotkeutuvat ajan kanssa, kun ei niitä valmiuksia taida olla useillakaan ainakaan mihinkään narsismitason ongelmiin... Niinkuin jo Vakninkin tiesi, että itsensä siinä vain hulluksi leimauttaa. Ammatti-ihmiset on sitä varten.

-Oli ihan yksi perusoppi ainakin ennen että ei kavereille kannata kertoa... Ainakaan paljoa.

Mutta olen samaa mieltä että kaverisuhteita kannattaa pitää yllä. Vanhemmiten vain käy myös niin usein että elämä kuljettaa kovasti eri suuntiin. Yksi rikastuu, toinen joutuu työttömäksi, kolmas kouluttautuu korkeasti ja nai viisaasti... Ja yksi erehtyy pahan kerran... Joku alkoholisoituu ja joku muuttaa hornan tuuttiin. Joku sairastuu ja joku ottaa ja jopa kuolee.
Meitä on niin moneksi, vaikka aikoinaan olisimme olleetkin hyviä ystäviä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuule_

Kuule ei tuo taida olla realityä.

Tiedän kyllä ihmisiä joita kuunnellaan vaikka kuinka paljon koska heissä jotain huomattavaa/he pitävät itseään huomattavina henkilöinä. Aika usein samaiset henkilöt jotka pitävät joka tapahtumaa omassa elämässään niiiiin valtavan tärkeänä ettei mitään määrää ja kuunteluttavat itseään vaikka kuinka hirveästi, keksivät nopeasti jotain tärkeää itseään koskevaa tekemistä ja esim. puhelu tätyy lopettaa jos minä aion jotain puhua... Kas kun minun tekemiseni eivät ole mitään.

Aika usein käynyt niin että minulla jotain asiaa kun soitan, useimmiten en sitä asiaa enää muista kohta ja se toinen on kertonut jo päivänsä tapahtumat juurta jaksain...

Itse nyt en kuulu kumpaankaan tapausryhmään. Enkä vaatimattomana ihmisenä joka rasahduksesta tee julkista.
Sisaruksia ei täällä päin Suomea taida olla niin paljoa ihmisillä kun on ollut ne ehkäisyvälineet jo kauvan olemassa eikä mitään uskonpakkoja ole ollut pakottamassa. Sisarusvälit myös sotkeutuvat ajan kanssa, kun ei niitä valmiuksia taida olla useillakaan ainakaan mihinkään narsismitason ongelmiin... Niinkuin jo Vakninkin tiesi, että itsensä siinä vain hulluksi leimauttaa. Ammatti-ihmiset on sitä varten.

-Oli ihan yksi perusoppi ainakin ennen että ei kavereille kannata kertoa... Ainakaan paljoa.

Mutta olen samaa mieltä että kaverisuhteita kannattaa pitää yllä. Vanhemmiten vain käy myös niin usein että elämä kuljettaa kovasti eri suuntiin. Yksi rikastuu, toinen joutuu työttömäksi, kolmas kouluttautuu korkeasti ja nai viisaasti... Ja yksi erehtyy pahan kerran... Joku alkoholisoituu ja joku muuttaa hornan tuuttiin. Joku sairastuu ja joku ottaa ja jopa kuolee.
Meitä on niin moneksi, vaikka aikoinaan olisimme olleetkin hyviä ystäviä.

Lue lisää

"Kuule ei tuo taida olla realityä."

Kyllä se vaan on realityä monessakin perheessä, kuten jo totesin ne läheisimmät joiden puoleen voi kääntyä löytyvät yleensä perhepiiristä tai hyvinkin pitkäaikaista ystävistä tai toisaalta vaikka kavereista jos jollakulla on samankaltainen tilanne.

Monet ydinperheen vanhemmat auttavat lastenhoidossa, jopa taloudellisestikin jos pystyvät ja monillakin se sisarukset ovat niitä parhaita ystäviä, koska he ovat kasvaneet yhdessä/tuntevat toisensa parhaiten.

Kysehän on enimmillään luottamuksesta ja rakkaudesta, ne rakkaimmat ovat niitä läheisimpiä ja jos sattuu lisänä on jokunen hyvä ystävä ja sitten ne kaverit ja muut ihmissuhteet.

Mutta joo, välttämättä narsistiperheissä se ei ole realityä,
syystä että se narsisti useinkin pyrkii siihen, ettei kumppanilla olisi ollenkaan muita ihmissuhteita. Narsistihan haluaa jakamattoman huomion ja saattaa olla mustasukkainen/kateellinen jopa perheen lasten saamasta huomiosta.

Liian paljon on tosiaan niitäkin tarinoita joissa on käynyt niin, että kumppani kieltää perheenjäsenten, ystävien ja muiden ihmisten tapaamisen. Sekin saattaa käydä niin vaivihkaa, narsisti uskottelee, että he ovat vaaraksi heidän suhteelleen, että uhri itsekin alkaa luulla niin.

Mitä tulee loppuusi, niin onhan se niinkin, että elämä joskus vie erilleen, mielestäni se ei ny välttämättä johdu noista mainitsemistasi rikastumisesta, koulutuksesta yms. seikoista vaan enemmänkin jostain sellaisesta ettei ole enää olemassa sitä yhteistä asiaa joka aikoinaan ihmisiä yhdisti

Kyllähän se perhe ja työkin vie leijonanosan ihmisen elämästä ja lasten myötä puheenaiheet muuttuu, että kanssakäymistä on sitten enemmän niiden kanssa joiden elämäntilanne on sama.

Mutta toisaalta taas ystävyys voi säilyä, jos on yhteinen kiinnostuksen kohde/harrastus , hieman samankaltainen ajatusmaailma tai kokee itse ystävyyden tärkeäksi ja haluaa ylläpitää sitä, olla yhteyksissä. Paljon nää asiat on myös itsestä kiinni

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Kuule ei tuo taida olla realityä."

Kyllä se vaan on realityä monessakin perheessä, kuten jo totesin ne läheisimmät joiden puoleen voi kääntyä löytyvät yleensä perhepiiristä tai hyvinkin pitkäaikaista ystävistä tai toisaalta vaikka kavereista jos jollakulla on samankaltainen tilanne.

Monet ydinperheen vanhemmat auttavat lastenhoidossa, jopa taloudellisestikin jos pystyvät ja monillakin se sisarukset ovat niitä parhaita ystäviä, koska he ovat kasvaneet yhdessä/tuntevat toisensa parhaiten.

Kysehän on enimmillään luottamuksesta ja rakkaudesta, ne rakkaimmat ovat niitä läheisimpiä ja jos sattuu lisänä on jokunen hyvä ystävä ja sitten ne kaverit ja muut ihmissuhteet.

Mutta joo, välttämättä narsistiperheissä se ei ole realityä,
syystä että se narsisti useinkin pyrkii siihen, ettei kumppanilla olisi ollenkaan muita ihmissuhteita. Narsistihan haluaa jakamattoman huomion ja saattaa olla mustasukkainen/kateellinen jopa perheen lasten saamasta huomiosta.

Liian paljon on tosiaan niitäkin tarinoita joissa on käynyt niin, että kumppani kieltää perheenjäsenten, ystävien ja muiden ihmisten tapaamisen. Sekin saattaa käydä niin vaivihkaa, narsisti uskottelee, että he ovat vaaraksi heidän suhteelleen, että uhri itsekin alkaa luulla niin.

Mitä tulee loppuusi, niin onhan se niinkin, että elämä joskus vie erilleen, mielestäni se ei ny välttämättä johdu noista mainitsemistasi rikastumisesta, koulutuksesta yms. seikoista vaan enemmänkin jostain sellaisesta ettei ole enää olemassa sitä yhteistä asiaa joka aikoinaan ihmisiä yhdisti

Kyllähän se perhe ja työkin vie leijonanosan ihmisen elämästä ja lasten myötä puheenaiheet muuttuu, että kanssakäymistä on sitten enemmän niiden kanssa joiden elämäntilanne on sama.

Mutta toisaalta taas ystävyys voi säilyä, jos on yhteinen kiinnostuksen kohde/harrastus , hieman samankaltainen ajatusmaailma tai kokee itse ystävyyden tärkeäksi ja haluaa ylläpitää sitä, olla yhteyksissä. Paljon nää asiat on myös itsestä kiinni

Lue lisää

Hienoa, jos on suhteet sisaruksiinsa ja vanhempiin niin hyvät, että voi lastenhoitoapuna käyttää. Kyllä totta on sekin, että on sisaruksia, jotka eivät tule toimeen toistensa kanssa ja eivät halua siten, edes auttaa, vaikka lastenhoito-ongelmissa. On myös isovanhempia, joille on tärkeämpää oma vapaus mennä ja tulla kuin jokin jalkaan tuleva riippa, on se sitten oman lapsen lapset tai oma vanhempi. Pahoinvointia on, ei kannata silmiä ihan kokonaan siltä sulkea, ettei kuulu minun elämääni, kun itselläni on kaikki niin täydellistä.

Virta vie eri suuntiin lapsuudenkavereita ja eletty elämä voi mullistaa suhteet ja halukkuuden pitää yhteyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Hienoa, jos on suhteet sisaruksiinsa ja vanhempiin niin hyvät, että voi lastenhoitoapuna käyttää. Kyllä totta on sekin, että on sisaruksia, jotka eivät tule toimeen toistensa kanssa ja eivät halua siten, edes auttaa, vaikka lastenhoito-ongelmissa. On myös isovanhempia, joille on tärkeämpää oma vapaus mennä ja tulla kuin jokin jalkaan tuleva riippa, on se sitten oman lapsen lapset tai oma vanhempi. Pahoinvointia on, ei kannata silmiä ihan kokonaan siltä sulkea, ettei kuulu minun elämääni, kun itselläni on kaikki niin täydellistä.

Virta vie eri suuntiin lapsuudenkavereita ja eletty elämä voi mullistaa suhteet ja halukkuuden pitää yhteyttä.

Lue lisää

"Pahoinvointia on, ei kannata silmiä ihan kokonaan siltä sulkea, ettei kuulu minun elämääni, kun itselläni on kaikki niin täydellistä."

No tuskin kenenkään elämä niin täydellistä on, mutta aina välillä tekee mieli korostaa, että ns. normi elämää ja ihmissuhteitakin on olemassa. Ääripäiden väliin mahtuu monenlaista, asiat eivät ole pelkästään joko tai

Narsistiperheissäkin se "ei narsistinen henkilö" rakastaa lapsiaan ja sitä myöden auttaa tai tukee heitä omien voimavarojensa ja resurssiensa myötä

Helposti jos näitä juttuja täällä päivästä toiseen lukee, niin saattaa tulla elämästä ja ihmissuhteista liian negatiivinen kuva.

Oli ny lähinnä se pointtina tuos edellises postauksessani.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Kuule ei tuo taida olla realityä."

Kyllä se vaan on realityä monessakin perheessä, kuten jo totesin ne läheisimmät joiden puoleen voi kääntyä löytyvät yleensä perhepiiristä tai hyvinkin pitkäaikaista ystävistä tai toisaalta vaikka kavereista jos jollakulla on samankaltainen tilanne.

Monet ydinperheen vanhemmat auttavat lastenhoidossa, jopa taloudellisestikin jos pystyvät ja monillakin se sisarukset ovat niitä parhaita ystäviä, koska he ovat kasvaneet yhdessä/tuntevat toisensa parhaiten.

Kysehän on enimmillään luottamuksesta ja rakkaudesta, ne rakkaimmat ovat niitä läheisimpiä ja jos sattuu lisänä on jokunen hyvä ystävä ja sitten ne kaverit ja muut ihmissuhteet.

Mutta joo, välttämättä narsistiperheissä se ei ole realityä,
syystä että se narsisti useinkin pyrkii siihen, ettei kumppanilla olisi ollenkaan muita ihmissuhteita. Narsistihan haluaa jakamattoman huomion ja saattaa olla mustasukkainen/kateellinen jopa perheen lasten saamasta huomiosta.

Liian paljon on tosiaan niitäkin tarinoita joissa on käynyt niin, että kumppani kieltää perheenjäsenten, ystävien ja muiden ihmisten tapaamisen. Sekin saattaa käydä niin vaivihkaa, narsisti uskottelee, että he ovat vaaraksi heidän suhteelleen, että uhri itsekin alkaa luulla niin.

Mitä tulee loppuusi, niin onhan se niinkin, että elämä joskus vie erilleen, mielestäni se ei ny välttämättä johdu noista mainitsemistasi rikastumisesta, koulutuksesta yms. seikoista vaan enemmänkin jostain sellaisesta ettei ole enää olemassa sitä yhteistä asiaa joka aikoinaan ihmisiä yhdisti

Kyllähän se perhe ja työkin vie leijonanosan ihmisen elämästä ja lasten myötä puheenaiheet muuttuu, että kanssakäymistä on sitten enemmän niiden kanssa joiden elämäntilanne on sama.

Mutta toisaalta taas ystävyys voi säilyä, jos on yhteinen kiinnostuksen kohde/harrastus , hieman samankaltainen ajatusmaailma tai kokee itse ystävyyden tärkeäksi ja haluaa ylläpitää sitä, olla yhteyksissä. Paljon nää asiat on myös itsestä kiinni

Lue lisää

Mielestäni_

"vaan enemmänkin jostain sellaisesta ettei ole enää olemassa sitä yhteistä asiaa joka aikoinaan ihmisiä yhdisti"
Mielestäni kirjoittamanin seikat kuvaavat hyvin sitä mitä tapahtuu ystävyyssuhteille vuosikymmenten saatossa usein. Hyvin usein. Ei ole enää sitä yhteistä asiaa tietenkään koska esim. juuri tuloerot vievät jopa arjen ihan erilaisiin kulutustottumuksiin...
Sairaus voi estää kommunikoinnin jollain tapaa. Olen paljon kuvannut tällä palstalla entistä ystävyyssuhdettani a-ihmiseen, jota ystävyyssuhdetta ei voinut enää pelastaa yhtään mikään. Tuo vain yhtenä esimerkkinä.

"Paljon nää asiat on myös itsestä kiinni"
Illan kysymys:
Mistä se itse on kiinni?

Enkä nyt tätä postaa sillä että itselläni olisi asiat kaikkein huonommin. Saatan hyvinkin tätä menoa tutkailla sekä sivusta että keskivaiheilta ja olla osallinen tuossa menossa useampaan suuntaan.

Anonyymi kirjoitti:

Enkä nyt tätä postaa sillä että itselläni olisi asiat kaikkein huonommin. Saatan hyvinkin tätä menoa tutkailla sekä sivusta että keskivaiheilta ja olla osallinen tuossa menossa useampaan suuntaan.

Lue lisää

Mutta_

Mutta vieläkin korostan että narsistitason sekoiluja mitkään ihmissuhteet eivät kestä. Ainostaan ammatti-ihmiset ja ne harvat jotka ovat asiaan perehtyneet syvemmin (esim. useat tällä palstalla) kestävät sitä soppaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mielestäni_

"vaan enemmänkin jostain sellaisesta ettei ole enää olemassa sitä yhteistä asiaa joka aikoinaan ihmisiä yhdisti"
Mielestäni kirjoittamanin seikat kuvaavat hyvin sitä mitä tapahtuu ystävyyssuhteille vuosikymmenten saatossa usein. Hyvin usein. Ei ole enää sitä yhteistä asiaa tietenkään koska esim. juuri tuloerot vievät jopa arjen ihan erilaisiin kulutustottumuksiin...
Sairaus voi estää kommunikoinnin jollain tapaa. Olen paljon kuvannut tällä palstalla entistä ystävyyssuhdettani a-ihmiseen, jota ystävyyssuhdetta ei voinut enää pelastaa yhtään mikään. Tuo vain yhtenä esimerkkinä.

"Paljon nää asiat on myös itsestä kiinni"
Illan kysymys:
Mistä se itse on kiinni?

Lue lisää

"Mistä se itse on kiinni? "

Niin että itse haluaa pitää elävänä jotain tiettyä ihmissuhdetta, vaikka työt, arjen kiireet, lapset, lapsenlapset yms. vievätkin leijonanosan.

Mitä tulee tuohon

"Ei ole enää sitä yhteistä asiaa tietenkään koska esim. juuri tuloerot vievät jopa arjen ihan erilaisiin kulutustottumuksiin."

Niin en ihan noinkaan ajattelisi, kun monetkin asiat ovat kuitenkin paljolta samoja, ollaan äitejä ja ollaan isiä ja siellä hiekkalaatikolla ja lasten kanssa hyvinkin samanlaisia. Samat jutut, ilonaiheet ja ongelmat. Sieltä ne monetkin aikuisten ystävyyssuhteet saattavat alkaa jos ei jo synnärillä.

Myös yhteinen harrastus yhdistää ja sen tiimoilta on kanssakäymistä ja puheenaihetta. Lenkkeillessä askeleet menee saman tahtiin, vaikka toisella vähän hienommat lenkkarit ja vermeet olisikin. Metsät, lenkkipolut ja ilma jota hengitämme on kaikille yhtäläistä

Sitten on niitä ystävyyssuhteita joissa ihmetellään ja seurataan maailman menoa, seurataan yhteiskunnallisia asioita, päivän politiikaa, otetaan kantaa. Tai vaihtohtoisesti puhutaan henkeviä, pohditaan elämää ja ihmisenä olemista.

Niissä keskusteluissa sitten useinkin menee tovi jos toinenkin ja ne avaa uusia näköaloja varsinkin jos elämäntilanne, elinolosuhteet on erilaisia.

Loppujen lopuksi ihmisten elämä kuitenkin on hyvinkin samankaltaista tulotasosta riippumatta. Esim. alkoholismi, uskottomuus, perheväkivalta, sairaudet, mielenterveysongelmat ovat tuttuja myös kauniiden ja rikkaiden perheissä, että niidenkin tiimoilta puhuttavaa riittää.

Etten ihan tulotason perusteella nyt ihmisiä lajittelisi, kun oikeasti sivistyneet ihmiset eivät edes tuo varallisuuttaan esiin ja kohtelevat ihmisiä yhtäläisesti tulotasosta riippumatta.

Että enemmänkin ihmissuhteisiin vaikuttavat ne kuuluisat kemiat, se jokin joka yhdistää, niin että toinen koetaan niin tärkeäksi että haluaa sen yhteyden pitää ja sitä vaalia.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Mistä se itse on kiinni? "

Niin että itse haluaa pitää elävänä jotain tiettyä ihmissuhdetta, vaikka työt, arjen kiireet, lapset, lapsenlapset yms. vievätkin leijonanosan.

Mitä tulee tuohon

"Ei ole enää sitä yhteistä asiaa tietenkään koska esim. juuri tuloerot vievät jopa arjen ihan erilaisiin kulutustottumuksiin."

Niin en ihan noinkaan ajattelisi, kun monetkin asiat ovat kuitenkin paljolta samoja, ollaan äitejä ja ollaan isiä ja siellä hiekkalaatikolla ja lasten kanssa hyvinkin samanlaisia. Samat jutut, ilonaiheet ja ongelmat. Sieltä ne monetkin aikuisten ystävyyssuhteet saattavat alkaa jos ei jo synnärillä.

Myös yhteinen harrastus yhdistää ja sen tiimoilta on kanssakäymistä ja puheenaihetta. Lenkkeillessä askeleet menee saman tahtiin, vaikka toisella vähän hienommat lenkkarit ja vermeet olisikin. Metsät, lenkkipolut ja ilma jota hengitämme on kaikille yhtäläistä

Sitten on niitä ystävyyssuhteita joissa ihmetellään ja seurataan maailman menoa, seurataan yhteiskunnallisia asioita, päivän politiikaa, otetaan kantaa. Tai vaihtohtoisesti puhutaan henkeviä, pohditaan elämää ja ihmisenä olemista.

Niissä keskusteluissa sitten useinkin menee tovi jos toinenkin ja ne avaa uusia näköaloja varsinkin jos elämäntilanne, elinolosuhteet on erilaisia.

Loppujen lopuksi ihmisten elämä kuitenkin on hyvinkin samankaltaista tulotasosta riippumatta. Esim. alkoholismi, uskottomuus, perheväkivalta, sairaudet, mielenterveysongelmat ovat tuttuja myös kauniiden ja rikkaiden perheissä, että niidenkin tiimoilta puhuttavaa riittää.

Etten ihan tulotason perusteella nyt ihmisiä lajittelisi, kun oikeasti sivistyneet ihmiset eivät edes tuo varallisuuttaan esiin ja kohtelevat ihmisiä yhtäläisesti tulotasosta riippumatta.

Että enemmänkin ihmissuhteisiin vaikuttavat ne kuuluisat kemiat, se jokin joka yhdistää, niin että toinen koetaan niin tärkeäksi että haluaa sen yhteyden pitää ja sitä vaalia.

Lue lisää

Olen eri mieltä sikäli, että tulotasosi vaikuttaa kyllä siihen, millaisten ihmisten äärellä pyörit. Ei kaikki ja juuri tulotasoon liittyen istu hiekkalaatikolla lapsensa kanssa juttelemassa muiden vanhempien kanssa. Kivaahan se on, jos näin tapahtuu, mutta onhan mahdollista, että istut yksin lapsesi kanssa omakotitalosi pihalla olevassa hiekkalaatikossa, ensin yhden ja sitten kahden lapsen kanssa. Seurustelet ehkä perheen koiran kanssa tai ympärillä oleville metsän puille. Tai juuri tulotasoosi liittyen, lapsesi kanssa hiekkalaatikolla päivähoitopaikassa istuskelee joku aivan muu, koska hektinen työurasi ei salli istuskelua hiekkalaatikolla. Laajenna ihmeessä näkökulmaasi.

Anonyymi kirjoitti:

Olen eri mieltä sikäli, että tulotasosi vaikuttaa kyllä siihen, millaisten ihmisten äärellä pyörit. Ei kaikki ja juuri tulotasoon liittyen istu hiekkalaatikolla lapsensa kanssa juttelemassa muiden vanhempien kanssa. Kivaahan se on, jos näin tapahtuu, mutta onhan mahdollista, että istut yksin lapsesi kanssa omakotitalosi pihalla olevassa hiekkalaatikossa, ensin yhden ja sitten kahden lapsen kanssa. Seurustelet ehkä perheen koiran kanssa tai ympärillä oleville metsän puille. Tai juuri tulotasoosi liittyen, lapsesi kanssa hiekkalaatikolla päivähoitopaikassa istuskelee joku aivan muu, koska hektinen työurasi ei salli istuskelua hiekkalaatikolla. Laajenna ihmeessä näkökulmaasi.

Lue lisää

"istut yksin lapsesi kanssa omakotitalosi pihalla olevassa hiekkalaatikossa,"

Niin kyse oli nyt tässä vähän niinku ystävyys/kaverisuhteiden solmimisesta ja niiden vaalimisesta aikuisella iällä ja niiden ylläpidosta.

Oli meilläkin aikoinaan omakotitalo, hiekkalaatikko ja leikkimökki, mutta silti osallistuttiin leikkikenttätoimintaan ja perhekerhoihin joissa tapasi samassa elämäntilanteessa olevia aikuisia ja lapset saivat leikkikavereita.

Ettei mun käsittääkseni tulotaso mitenkään ole esteenä mennä leikkipuistoon jossa tapaa muitakin samassa elämäntilanteessa olevia aikuisia ihmisiä ja lapsetkin saavat seuraa.

Mitä tulee jälkimmäiseen esimerkkiisi, niin kyllä joo päiväkodissa sitten on toiset ihmiset , mutta ei sielläkään aamusta iltaan , seitsemänä päivänä viikossa olla.

Suomessa vielä useinkin hyödynnetään myös ns. perhevapaat, että monikin on sen kaks/kolme vuotta kotona, jolloin välillä kaipaa sitä aikuistakin seuraa.

Että voisko sanoa, että niin lasten kuin mainitsemasi koirankin avulla saattaa löytää ystäviä, kun huomataan, että juttu luistaa, ja suhteet sitten jäävät elämään.

Nykyäänhän on monillakin paikkakunnilla kaikenlaisia mammakerhoja, perhekahviloita yms. joista tapaaamisista saattaa sitten syntyä kahdenvälistäkin ystävyyttä. Aletaan kyläillä toisensa luona.

Koiriin liittyen, on koirapuistoja, joissa samalla ihmiset voivat tutustua ja tavata ja koirat saavat vapaasti temmeltää koirakaveriensa kanssa. Tunnen jopa yhden pariskunnan joidenka suhde alkoi sieltä

Mutta joo, sinun mielestäsi tulotaso vaikuttaa ihmissuhteiden solmimiseen, kun taas itse en ajattele niin. Mun mielestäni ajatus on vanhakantainen ja tulee mieleen joku kastijako johon jossain toisessa ketjussa jo viitattiin

En tiedä sitten juontuuko itsellä jo lapsuudsta, kun leikin paljon lähellä asuneiden sisarusten kanssa joiden molemmat vanhemmat olivat lääkäreitä.

He kyllä tiesivät millainen koti minulla oli, mutta se ei näkynyt heidän käytöksessään mitenkään. Joskus kun äitini tuli hakemaan minua, niin tarjosivat kahvia hänellekkin ja rupattelivat niitä näitä

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"istut yksin lapsesi kanssa omakotitalosi pihalla olevassa hiekkalaatikossa,"

Niin kyse oli nyt tässä vähän niinku ystävyys/kaverisuhteiden solmimisesta ja niiden vaalimisesta aikuisella iällä ja niiden ylläpidosta.

Oli meilläkin aikoinaan omakotitalo, hiekkalaatikko ja leikkimökki, mutta silti osallistuttiin leikkikenttätoimintaan ja perhekerhoihin joissa tapasi samassa elämäntilanteessa olevia aikuisia ja lapset saivat leikkikavereita.

Ettei mun käsittääkseni tulotaso mitenkään ole esteenä mennä leikkipuistoon jossa tapaa muitakin samassa elämäntilanteessa olevia aikuisia ihmisiä ja lapsetkin saavat seuraa.

Mitä tulee jälkimmäiseen esimerkkiisi, niin kyllä joo päiväkodissa sitten on toiset ihmiset , mutta ei sielläkään aamusta iltaan , seitsemänä päivänä viikossa olla.

Suomessa vielä useinkin hyödynnetään myös ns. perhevapaat, että monikin on sen kaks/kolme vuotta kotona, jolloin välillä kaipaa sitä aikuistakin seuraa.

Että voisko sanoa, että niin lasten kuin mainitsemasi koirankin avulla saattaa löytää ystäviä, kun huomataan, että juttu luistaa, ja suhteet sitten jäävät elämään.

Nykyäänhän on monillakin paikkakunnilla kaikenlaisia mammakerhoja, perhekahviloita yms. joista tapaaamisista saattaa sitten syntyä kahdenvälistäkin ystävyyttä. Aletaan kyläillä toisensa luona.

Koiriin liittyen, on koirapuistoja, joissa samalla ihmiset voivat tutustua ja tavata ja koirat saavat vapaasti temmeltää koirakaveriensa kanssa. Tunnen jopa yhden pariskunnan joidenka suhde alkoi sieltä

Mutta joo, sinun mielestäsi tulotaso vaikuttaa ihmissuhteiden solmimiseen, kun taas itse en ajattele niin. Mun mielestäni ajatus on vanhakantainen ja tulee mieleen joku kastijako johon jossain toisessa ketjussa jo viitattiin

En tiedä sitten juontuuko itsellä jo lapsuudsta, kun leikin paljon lähellä asuneiden sisarusten kanssa joiden molemmat vanhemmat olivat lääkäreitä.

He kyllä tiesivät millainen koti minulla oli, mutta se ei näkynyt heidän käytöksessään mitenkään. Joskus kun äitini tuli hakemaan minua, niin tarjosivat kahvia hänellekkin ja rupattelivat niitä näitä

Lue lisää

Taisit nyt paljastaa todellisen karvasi....että lapsuudesta johtuu..

Anonyymi kirjoitti:

Taisit nyt paljastaa todellisen karvasi....että lapsuudesta johtuu..

Niin saattaa olla että lapsuudesta johtunee se etten arvota ihmisiä koulutus-tai tulotason mukaan.

Ei ole kokemusta sellaisesta että minua olisi lapsena pidetty jotenkin alempiarvoisena muiden ihmisten toimesta kotitaustani johtuen.

Myöskään aikuisena ei ole tullut sellaista tunnetta, ettei seurani kelpaisi, vaikka en niin suurituloinen ja korkeasti koulutettu olekkaan.

"Erikoisesti tuo patologisuus ylätti, että
onko se niin yleistä ja kuuluvaa narsistelle.
Onko myös molemmille sukupuolille. "

No kannattaa lukea muualtakin, narsistithan hyvin helposti kyllästyvät kumppaneihinsa, tutkimusten mukaan monet ovat seksiaddikteja ja kyllä uskottomia.

Uskon, että koskee molempia osapuolia, täällä vain harvoin miehet kirjoittavat

💡Narsistit_ovat

Narsistit ovat kaikkein kammottavampia ihmisiä tuossa asiassa. Ovat tosiaan addikteja ja seksiaddikteja. Ovat niitä jotka kaupan kassajonosta löytävät hetkessä seuraa ja lakanat pöllyävät nopeasti.
Narsistien touhut ovat järkyttäviä jos ne kääntää päivänvaloon. Ei ole mitenkään harvinaista että narsistit rikkovat perheitä ohimennen kun ovat suhteissa vähän kaikkiin perheenjäseniin. Varsinkin psykopaatit elävät promiskuiteetissa, joka tarkoittaa siis valikoimatonta seksuaalisuutta, parneri voi olla lähes kuka tahansa.

Pyskopaatti ei mitenkään edes etsi parempaa kun lähtee etsimään uusia uhreja, vaan tahtoo vain vahingoittaa ja tarvitsee siihen uusia uhreja joiden elämää voi rikkoa.
Mikä aiemmassa sanottiin että kyllästyy helposti, mutta siis kun on jo saanut uhrinsa rikki niin tarvitsee uutta rikottavaa...

Anonyymi kirjoitti:

💡Narsistit_ovat

Narsistit ovat kaikkein kammottavampia ihmisiä tuossa asiassa. Ovat tosiaan addikteja ja seksiaddikteja. Ovat niitä jotka kaupan kassajonosta löytävät hetkessä seuraa ja lakanat pöllyävät nopeasti.
Narsistien touhut ovat järkyttäviä jos ne kääntää päivänvaloon. Ei ole mitenkään harvinaista että narsistit rikkovat perheitä ohimennen kun ovat suhteissa vähän kaikkiin perheenjäseniin. Varsinkin psykopaatit elävät promiskuiteetissa, joka tarkoittaa siis valikoimatonta seksuaalisuutta, parneri voi olla lähes kuka tahansa.

Pyskopaatti ei mitenkään edes etsi parempaa kun lähtee etsimään uusia uhreja, vaan tahtoo vain vahingoittaa ja tarvitsee siihen uusia uhreja joiden elämää voi rikkoa.
Mikä aiemmassa sanottiin että kyllästyy helposti, mutta siis kun on jo saanut uhrinsa rikki niin tarvitsee uutta rikottavaa...

Lue lisää

Narsisti löytää aina baarista sopivan kohteen, jonka pyytää baari-illan päätteeksi samalla taksilla kohti vuodetta. Muka puhuakseen vaikeasta liitostaan löytämälleen sielunkumppanilleen. Aina löytyy uusi sielunkumppani jauusi uhri, kun sopivasti muuntelee juttujaan.

Anonyymi kirjoitti:

Narsisti löytää aina baarista sopivan kohteen, jonka pyytää baari-illan päätteeksi samalla taksilla kohti vuodetta. Muka puhuakseen vaikeasta liitostaan löytämälleen sielunkumppanilleen. Aina löytyy uusi sielunkumppani jauusi uhri, kun sopivasti muuntelee juttujaan.

Lue lisää

Eiköhän ne muutkin ole siellä baareissa etsimässä kumppania lakanoittensa väliin, eikä yksin narskut. Onkos sut joku jättänyt ja lähtenyt etsimään mieluisampaa kumppania baareista?

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän ne muutkin ole siellä baareissa etsimässä kumppania lakanoittensa väliin, eikä yksin narskut. Onkos sut joku jättänyt ja lähtenyt etsimään mieluisampaa kumppania baareista?

Lue lisää

Suurin osa baareissa etsimässä humalaa. Kaikilta ei onnistu samalla tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Narsisti löytää aina baarista sopivan kohteen, jonka pyytää baari-illan päätteeksi samalla taksilla kohti vuodetta. Muka puhuakseen vaikeasta liitostaan löytämälleen sielunkumppanilleen. Aina löytyy uusi sielunkumppani jauusi uhri, kun sopivasti muuntelee juttujaan.

Lue lisää

Epäilen että ei ole narsisti jos tyytyy pelkkiin baariheiloihin. Narsisti pätee joka paikassa.

Anonyymi kirjoitti:

Epäilen että ei ole narsisti jos tyytyy pelkkiin baariheiloihin. Narsisti pätee joka paikassa.

i se narskukaan voi olla monessa paikassa yhtä aikaa.