Maailmamme on litteä kellotaulu

Et taida ymmärtää mitään kosmologiasta. Kannattaisi alkaa käydä kouluja viimein.

"Pallomaailmassahan avaruudessa ei olisi yötä joten taivas olisi aina sininen ja aina olisi päivä riippumatta siitä onko aurinko taivaalla vaiko ei."

Öhh... Menikö litteä maa ja pyöreä maa sinulla sekaisin?

Mikä tekisi auringottomasta taivaasta sinisen?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä tekisi auringottomasta taivaasta sinisen?

Eihän pallomaateorian sininen avaruus sillä muuttuisi mustaksi että millä puolella maata aurinko on. Lisäksi naurettava väite että avaruudessa olisi äärettömän kirkkaita palloaurinkoja valaisemassa ja silti avaruudessa esimerkiksi nyt on yö (taivas on musta)
Mitä enemmän pallomaateoriaa tutkii sitä enemmän siitä löytyy ongelmia jotka vain littumaateoria kykenee luotettavasti selittämään.

Delphin kirjoitti:

Eihän pallomaateorian sininen avaruus sillä muuttuisi mustaksi että millä puolella maata aurinko on. Lisäksi naurettava väite että avaruudessa olisi äärettömän kirkkaita palloaurinkoja valaisemassa ja silti avaruudessa esimerkiksi nyt on yö (taivas on musta)
Mitä enemmän pallomaateoriaa tutkii sitä enemmän siitä löytyy ongelmia jotka vain littumaateoria kykenee luotettavasti selittämään.

Lue lisää

"Lisäksi naurettava väite että avaruudessa olisi äärettömän kirkkaita palloaurinkoja valaisemassa ja silti avaruudessa esimerkiksi nyt on yö (taivas on musta)"

Kun kommentoijan ymmärrys on tuolla tasolla niin eipä tässä mitään voi.

Muuten, kukaan ei ole väittänyt että avaruudessa olisi "äärettömän kirkkaita"; jokaiselle tähdelle annetaan kirkkausluokka, ja ne on myös luokiteltu todellisen koon yms mukaan, Eli puhutaan hyvinkin äärellisestä kirkkaudesta.

Mistä keksit tuon "äärettömän" tähän yhteyteen?

Ja tuosta videon sovelluksesta joka "selittää" päivänvaihtelut.

Edelleen tuo video EI KYKENE selittämään sitä miksi siinä selvästi väitetään että TÄNÄÄN olisi Australiassa Aurinko koko ajan lännen ja idän pohjoispuolella, liikkuen eri aikoina päivästä sivusuunnassa eri nopeudella. Kun taas TODELLISESSA MAAILMASSA tänään Aurinko nousi Australiassa hieman itää etelämpää (ja nousee aina etelämpää mitä lähempänä Joulukuun paikallista kesäpäivänseurausta ollaan - Suomessa talvipäivänseisaus) ja laskee hieman länttä etelämäksi, liikkuen KOKO AJAN taivaalla sen 15 astetta sivusuunnassa.

Olet edelleen tervetullut katsomaan sitä ihmettä omin silmin.

Tuo malli missä litan päällä kierretään tarkoittaisi ulkokehällä olevalle tarkkailijalle sitä että kun Aurinko on näkyvillä yli 12 tuntia päivästä se nousun jälkeen jatkaisi matkaa itään, kääntyen sitten kohti länttä ja matkaisi 12 tuntia länteen, ja kääntyisi takaisin itään ennen laskuaan; ja liikkuisi sivusuunnassa keskipäivällä nopeammin kuin aamulla/illalla.

Miksi tätä on littapäiden vaikea hahmottaa? Tuo applikaatio havainnollistaa sen aivan selvästi.

Käytännän tason havainnot, omilla silmillä tehtynä, eivät vastaa tuota teoriaa.

Delphin kirjoitti:

Eihän pallomaateorian sininen avaruus sillä muuttuisi mustaksi että millä puolella maata aurinko on. Lisäksi naurettava väite että avaruudessa olisi äärettömän kirkkaita palloaurinkoja valaisemassa ja silti avaruudessa esimerkiksi nyt on yö (taivas on musta)
Mitä enemmän pallomaateoriaa tutkii sitä enemmän siitä löytyy ongelmia jotka vain littumaateoria kykenee luotettavasti selittämään.

Lue lisää

Otan osaa vuoksesi, tuollaista tyhmyyttä normaali älyinen ja lukenut ei voi käsittää.

Delphin kirjoitti:

Eihän pallomaateorian sininen avaruus sillä muuttuisi mustaksi että millä puolella maata aurinko on. Lisäksi naurettava väite että avaruudessa olisi äärettömän kirkkaita palloaurinkoja valaisemassa ja silti avaruudessa esimerkiksi nyt on yö (taivas on musta)
Mitä enemmän pallomaateoriaa tutkii sitä enemmän siitä löytyy ongelmia jotka vain littumaateoria kykenee luotettavasti selittämään.

Lue lisää

Mitä enemmän hra Delphin pallomaateoriaa tutkii, sitä selvemmäksi käy, miten vähän hän koko asiasta tietää ja haluaa ymmärtää.

Mikä ihmeen sininen avaruus?

sininen, jonka päiväsaikaan voi ylös katsoessa havaita, ei ole avaruus, vaan auringonvalon valaisemaa ilmakehäämme. Se ei ole tyhjää, vaan kaasuseosta. Jos hra Delphin kuten saoo, "tutkii palloteoriaa", niin hän varmaan osaa katsoa googlella myös vastauksen kysymykseen, miksi taivas on sininen.

No miten ne "palloauringot" tyhjää avaruuden tyhjiötä valoisaksi valaisisivat, siis jos etäisyydeltään jaksaisivat? Yksi niistä, meidän aurinko kyllä jaksaa valaista meidän lähiavaruudessamme olevia esineitä kuten kuuta ja planeettoja. Nehän näkyvät kyllä yöllä, eikö vain?

Öö?

Ei tuo ollut litteä / pallo tilanne; vaan mikä pallo kiertää mitäkin palloa.

Anonyymi kirjoitti:

Öö?

Ei tuo ollut litteä / pallo tilanne; vaan mikä pallo kiertää mitäkin palloa.

Tuo pimeä taivas on hauska huomio.
Jos pientä palloa valaisee lampulla niin kyllä sen varjoisalla puolella ympäröivä tila on aivan valoisa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo pimeä taivas on hauska huomio.
Jos pientä palloa valaisee lampulla niin kyllä sen varjoisalla puolella ympäröivä tila on aivan valoisa.

"varjoisalla puolella ympäröivä tila"

Et sitten kovinkaan ole perillä mikä/mitä on avaruus.

Kannattaisiko tutustua aiheeseen ensin niin vaikutat vähemmän älyvapaalta?

Anonyymi kirjoitti:

"varjoisalla puolella ympäröivä tila"

Et sitten kovinkaan ole perillä mikä/mitä on avaruus.

Kannattaisiko tutustua aiheeseen ensin niin vaikutat vähemmän älyvapaalta?

Lue lisää

Ympäröikö avaruutta mustat valoa imevät seinät vai miksi pallomaan pyörähdys pimentää koko sinisen avaruuden mustaksi? Ei ole uskottavaa että pallomaateorian kokoinen avaruus pimenisi pallomaan liikkeiden mukaisesti.

Kyllä se vaan on niin että littumaateoria selittää tämänkin asian paljon järkevämmin.

Anonyymi kirjoitti:

Ympäröikö avaruutta mustat valoa imevät seinät vai miksi pallomaan pyörähdys pimentää koko sinisen avaruuden mustaksi? Ei ole uskottavaa että pallomaateorian kokoinen avaruus pimenisi pallomaan liikkeiden mukaisesti.

Kyllä se vaan on niin että littumaateoria selittää tämänkin asian paljon järkevämmin.

Lue lisää

No samasta syystä kun jos laitat valot kiinni, niin tulee pimeää... Eli varjopuolella ei yllättäen ole valoa.

En ole kyllä kuullut vieläkään sitä littumaan järkevää selitystä asioille. Vaihtelevia selityksiä kyllä on kuultu vaikka kuinka paljon, mutta järkevyys niistä on puuttunut.

Anonyymi kirjoitti:

Ympäröikö avaruutta mustat valoa imevät seinät vai miksi pallomaan pyörähdys pimentää koko sinisen avaruuden mustaksi? Ei ole uskottavaa että pallomaateorian kokoinen avaruus pimenisi pallomaan liikkeiden mukaisesti.

Kyllä se vaan on niin että littumaateoria selittää tämänkin asian paljon järkevämmin.

Lue lisää

Täytyy vielä sanoa, että edes tuo kysymyksesi valoa imevistä seinistä ei ollut järkevä. Toivottavasti et tekeydy tarkoituksellisesti tyhmäksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ympäröikö avaruutta mustat valoa imevät seinät vai miksi pallomaan pyörähdys pimentää koko sinisen avaruuden mustaksi? Ei ole uskottavaa että pallomaateorian kokoinen avaruus pimenisi pallomaan liikkeiden mukaisesti.

Kyllä se vaan on niin että littumaateoria selittää tämänkin asian paljon järkevämmin.

Lue lisää

Voi vittu taas kerran.

Koet jonkin asian valoisaksi koska on seuraavat asiat:

1. Valonlähde
2. Esine joka heijastaa valonlähteen valoa

Valo on hiukkasten liikettä, jos valonläteen ja kohteen välissä on jokin este joka estää valon hiukkasten pääsyn kohteeseen, ei kohteella ole mitä heijastaa; ts. kohde on pimeä.

Siellä yö-taivaalla näkyy kyllä kohteita jotka on Auringon valossa, esim Kuu ja satelliitit sopivina aikoina.

Koska avaruus on pääosin TYHJÄÄ (tuliko yllätyksenä?) ei ole (riittävästi) mitään joka heijastaisi valoa niin että näkisit sen valon ollessasi itse Maan varjossa.

Tilanne on siis eri kuin se että seisot rakennuksen varjossa. SIellä ei ole sysipimeää koska ympäröivä maailma on täynnä jotain joka valoa sinne varjoon heijastaa. Jos otettaisiin kaikki tuo ympäröivä pois (ts. tehtäisiin siitä avaruus) olisit sysipimeässä koska talo on sinun ja Auringon välissä.

Ihan oikeastiko tätä on vaikea ymmärtää?

Anonyymi kirjoitti:

Ympäröikö avaruutta mustat valoa imevät seinät vai miksi pallomaan pyörähdys pimentää koko sinisen avaruuden mustaksi? Ei ole uskottavaa että pallomaateorian kokoinen avaruus pimenisi pallomaan liikkeiden mukaisesti.

Kyllä se vaan on niin että littumaateoria selittää tämänkin asian paljon järkevämmin.

Lue lisää

"... miksi pallomaan pyörähdys pimentää koko sinisen avaruuden mustaksi? "

Avaruus ei ole sininen. Avaruudessa ei ole ainetta, joka heijastaisi valoa, joten siellä ei ole nähtävissä mitään värejä. Kun avaruudessa sitten jossakin joskus ON jokin kappale tai ainetta, niin se on auringon läheisyydessä, missä mekin olemme, auringon kirkkaasti valaisema auringon puoleiselta sivultaan. Kuten kuu.

Sininen avaruus? Jopas nyt jotakin.
Maapallolla TAIVAS, siis ilma, on päiväsaikaan sininen, koska ilmakehän läpi maanpinnalle tulevasta auringonvalosta siroaa [=hajoaa ilmakehään poukkoilemaan] sinisiä aallonpituuksia enemmän kuin muita aallonpituuksia. Yöaikaan, kun aurinko ei paista ilmakehän läpi, niin ei maan pinnalle tule mitään valoa. Pitääkö tämäkin kaikki tosiaan vielä selittää?

Pikemminkin littarit ovat selityksen velkaa sille, että tulee yö ja pimeää. Liitumaassahan aurinko ei koskaan laske eikä mene minkään sitä varjostavan esineen taakse, joten sen pitää kyllä valaista koko lättyä ja sen taivasta koko ajan. Ainoastaan valon voimakkuuden pitäisi hieman vaihdella sen mukaan, kuinka kaukana katsojasta aurinko on.

- Tiedän, tiedän. Lättärit selittelevät, että aurinko menee "niin kauasa, että se katoaa perspektiivin pakopisteen taakse". On helppo laskea, missä se pakopiste heidän mukaansa on. Se on 10000 km päässä katsojasta, koskapa pohjoisnavalla on puoli vuotta yö ja puoli vuotta päivä. Päivä siellä tulee, kun aurinko tulee kevätpäivän tasauksena päiväntasaajan pohjoispuolelle. Päiväntasaajalta pohjoisnavalle on 10000 km.

Siis aivan tosissaan littariporukka väittää, että valo lakkaa yhtäkkiä näkymästä, kun valonlähde on 10000 km etäisyydellä. Valo siis voi kulkea vain tuon mittaisen matkan ja sitten on stop. Sen pidemmälle valo siis ei pääse? Heko heko. Heidän taivaankupuunsa liimatut tähdet ovat paaljon kauempana mutta näkyvät silti. Lähempänä ja kauempana olevat vieläpä yhtä kirkkaina.

Tätäkään ei ole kukaan selittänyt, miksi muka auringon valoa ei tuon etäisyyden takaa näy, mutta tähtien valo näkyy yli neljä kertaa kauemmas. Näemmehän me joka ilmansuunnassa tähtiä ihan horisontissakin, ja nehän voivat silloin olla myös vastakkaisella puolella littumaata. Esimerkiksi Etelämantereelta - tai sanokaa sitä nyt sitten vaikka jäävalliksi - katsoen pohjoisella taivaanrannalla näkyvät tähdet ovat 40000 km päässä. Sehän on littumaan halkaisija ainakin Gleasonin kartan mukaan.

Fat_Earth kirjoitti:

"... miksi pallomaan pyörähdys pimentää koko sinisen avaruuden mustaksi? "

Avaruus ei ole sininen. Avaruudessa ei ole ainetta, joka heijastaisi valoa, joten siellä ei ole nähtävissä mitään värejä. Kun avaruudessa sitten jossakin joskus ON jokin kappale tai ainetta, niin se on auringon läheisyydessä, missä mekin olemme, auringon kirkkaasti valaisema auringon puoleiselta sivultaan. Kuten kuu.

Sininen avaruus? Jopas nyt jotakin.
Maapallolla TAIVAS, siis ilma, on päiväsaikaan sininen, koska ilmakehän läpi maanpinnalle tulevasta auringonvalosta siroaa [=hajoaa ilmakehään poukkoilemaan] sinisiä aallonpituuksia enemmän kuin muita aallonpituuksia. Yöaikaan, kun aurinko ei paista ilmakehän läpi, niin ei maan pinnalle tule mitään valoa. Pitääkö tämäkin kaikki tosiaan vielä selittää?

Pikemminkin littarit ovat selityksen velkaa sille, että tulee yö ja pimeää. Liitumaassahan aurinko ei koskaan laske eikä mene minkään sitä varjostavan esineen taakse, joten sen pitää kyllä valaista koko lättyä ja sen taivasta koko ajan. Ainoastaan valon voimakkuuden pitäisi hieman vaihdella sen mukaan, kuinka kaukana katsojasta aurinko on.

- Tiedän, tiedän. Lättärit selittelevät, että aurinko menee "niin kauasa, että se katoaa perspektiivin pakopisteen taakse". On helppo laskea, missä se pakopiste heidän mukaansa on. Se on 10000 km päässä katsojasta, koskapa pohjoisnavalla on puoli vuotta yö ja puoli vuotta päivä. Päivä siellä tulee, kun aurinko tulee kevätpäivän tasauksena päiväntasaajan pohjoispuolelle. Päiväntasaajalta pohjoisnavalle on 10000 km.

Siis aivan tosissaan littariporukka väittää, että valo lakkaa yhtäkkiä näkymästä, kun valonlähde on 10000 km etäisyydellä. Valo siis voi kulkea vain tuon mittaisen matkan ja sitten on stop. Sen pidemmälle valo siis ei pääse? Heko heko. Heidän taivaankupuunsa liimatut tähdet ovat paaljon kauempana mutta näkyvät silti. Lähempänä ja kauempana olevat vieläpä yhtä kirkkaina.

Tätäkään ei ole kukaan selittänyt, miksi muka auringon valoa ei tuon etäisyyden takaa näy, mutta tähtien valo näkyy yli neljä kertaa kauemmas. Näemmehän me joka ilmansuunnassa tähtiä ihan horisontissakin, ja nehän voivat silloin olla myös vastakkaisella puolella littumaata. Esimerkiksi Etelämantereelta - tai sanokaa sitä nyt sitten vaikka jäävalliksi - katsoen pohjoisella taivaanrannalla näkyvät tähdet ovat 40000 km päässä. Sehän on littumaan halkaisija ainakin Gleasonin kartan mukaan.

Lue lisää

Johtuipa jatkokysymyskin. Miten selitätte, että Etelämantereellakin näkyy tähtiä ihan joka suunnassa?
Eihän se littumaan taivaankupujutun vuoksi ole mahdollista. Etelämanner on heille rengas, jonka päällä taivaankupu lepää, joten siellähän ei pitäisi näkyä tähtiä muualla kuin pohjoisella puolella.

Fat_Earth kirjoitti:

Johtuipa jatkokysymyskin. Miten selitätte, että Etelämantereellakin näkyy tähtiä ihan joka suunnassa?
Eihän se littumaan taivaankupujutun vuoksi ole mahdollista. Etelämanner on heille rengas, jonka päällä taivaankupu lepää, joten siellähän ei pitäisi näkyä tähtiä muualla kuin pohjoisella puolella.

Lue lisää

Ja miten selitätte, että tähtitaivas kiertää ekliptikan tasossa? Tähtien kulkureitti taivalla on kalteva! Jos ne ovat taivaankuvussa kiinni, niin miten ne voivat liikkua taivalla vinosti alhaalta ylös tai päinvastoin???
Minun järkeni sanoo, että kupu voisi enintään pyöriä, jolloin tähdet liikkuisivat ihan vaakasuoraa ympyrää.
Millä tavoin se taivaankupu oikein muljailee siellä??? Onko sillä joku kardaaniripustus? Onko se yleensäkään mikään puolipallomainen kupoli vai olisiko se peräti --- pallo....?

Fat_Earth kirjoitti:

Ja miten selitätte, että tähtitaivas kiertää ekliptikan tasossa? Tähtien kulkureitti taivalla on kalteva! Jos ne ovat taivaankuvussa kiinni, niin miten ne voivat liikkua taivalla vinosti alhaalta ylös tai päinvastoin???
Minun järkeni sanoo, että kupu voisi enintään pyöriä, jolloin tähdet liikkuisivat ihan vaakasuoraa ympyrää.
Millä tavoin se taivaankupu oikein muljailee siellä??? Onko sillä joku kardaaniripustus? Onko se yleensäkään mikään puolipallomainen kupoli vai olisiko se peräti --- pallo....?

Lue lisää

Tähdet eivät välttämättä ole kiinni kupolissa vaan kiertävät kukin omalla radallaan litteänmaamme yläpuolella.

Anonyymi kirjoitti:

Tähdet eivät välttämättä ole kiinni kupolissa vaan kiertävät kukin omalla radallaan litteänmaamme yläpuolella.

Jaa että tähdet kiertääkin kukin omalla radallaan.

Oletko koskaan katsellut? Siellä on sekä tähtiä että planeettoja. Planeetat liikkuvat kukin omalla radallaan, mutta niitä on vain seitsemän, eikä nekään kaikki näy, yleensä voi paljain silmin nähdä vain pari kolme kappaletta. Lisäksi siellä liikkuu kukin omalla radallaan myös viitisen tuhatta satelliiittia, mutta ne eivät ole tähtiä. Tähtiä voi nähdä paljainkin silmin useita kymmeniä tuhansia kappaleita.

Kaikki loput, siis ne tähdet, liikkuvat kuule ihan tasan synkronissa keskenään. Puolenkymmentä littaria on minua valistanut, että tähdet ovat kiinni taivaankannessa. Siis KIINNI SIINÄ. Nyt on 5 kiinni vastaan 1 ei välttämättä kiinni.

Jännää, että litteässä maassa kaikki faktat, myös tähtien olemus, määritellään äänestämällä. Kuka koviten huutaa, on oikeassa. Meillä pallomaassa ei äänestetä tähtitieteen faktoista.

Litteän Maan teorian mukaan Auringon pitäiti pysytellä koko päivän (marraskuun 11) pohjoisella taivaalla tarkkailijalle eteläisessä Australiassa.

Aurinko nousee kuitenkin selvästi Itää Etelämpää, ja viettää siellä ensimmäiset pari tuntia kunnes saavuttaa Idän. Ennen laskua se saavuttaa Lännen ja viettää Länttä Etelämpänä pari tuntia kunnes laskee selvästi Länttä Etelämmäksi.

Matkustamalla Melbourneen voi jokainen halukas käydä toteamassa että Aurinko ei noudata edes melkein Litteän Maan teorian mukaista rataa Marraskuun 11.