Mitään kreationismia ei ole olemassa.
Se,mitä kutsumme kreationismiksi on ainoastaan Lamarcin rappetumis-perusryhmämalli josta on poistettu hankittujen ominaisuuksien periytyminen ja johon on liitetty fysikoteleologinen selitysmalli(luonto on funktionaalinen,joten niillä on tarkoitus,joten niillä on suunnittelija.)
Lamarc:han uskoi että oli useita perusmalleja,joista erikoistui uusia muotoja.
Uudet muodot eivät kuitenkaan olleet potentiaalisesti parhaita,vaan ne olivat erikoistuneet POIS potentiasta kohti tarkoituksenmukaisuutta.
Perusryhmä itsessään oli muuttumattomana monimutkaisin ja paras,muut rappeutunutta kuriositeettiä.
Kreationismi on siis vain karsittua Lamarcismia valepuvussa. Lamarcismihan oli myös "evoluutioteoria",ei suinkaan mikään luomisoppi.
Se,mitä kutsumme kreationismiksi on ainoastaan Lamarcin rappetumis-perusryhmämalli josta on poistettu hankittujen ominaisuuksien periytyminen ja johon on liitetty fysikoteleologinen selitysmalli(luonto on funktionaalinen,joten niillä on tarkoitus,joten niillä on suunnittelija.)
Lamarc:han uskoi että oli useita perusmalleja,joista erikoistui uusia muotoja.
Uudet muodot eivät kuitenkaan olleet potentiaalisesti parhaita,vaan ne olivat erikoistuneet POIS potentiasta kohti tarkoituksenmukaisuutta.
Perusryhmä itsessään oli muuttumattomana monimutkaisin ja paras,muut rappeutunutta kuriositeettiä.
Kreationismi on siis vain karsittua Lamarcismia valepuvussa. Lamarcismihan oli myös "evoluutioteoria",ei suinkaan mikään luomisoppi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jean-Baptiste Pierre Antoine de Monet de Lamarck (1744-1829). Oikeinkirjoitus kunniaan!
Kirjoitusvirheitä esiintyy.
Etenkin minulla.
Minulla on puute virheiden huomaamisessa.
Syynä lukihäiriöinen ystäväni,joka kirjoittaa aika "mielenkiintoista" tekstiä...
Automatisoituu "quessing" melko helposti :)
Kas kun et valita siitä,että minulla tulee usein rivinvaihto pisteen jälkeen...
(Erään toisen palstan ykkösvalitusaihe)
Aiemmassa avauksessa väitit funktionaalisia selityksiä teleologisiksi, ne kertovat miksi jokin ominaisuus kehittyy eliölle jne.
Hassua kyllä, esimerkiksi Mayr kirjassaan Biologia - Elämän tiede määrittelee funktionaalisten selitysten hakevan vastauksia useimmiten miten-kysymyksiin.
Tulkitset yhtä sanaa poissa kontekstista,tai sitten olen harvinaisen epäselvä.
Teleologiset selitykset vastaavat "miten",takana ei siis "luonnonlaki",vaan pikemmin "päämäärä".
Funktionaaliset "miksi"=takana peittävän lain mallin mukainen "luonnonlaki".
Aiemmassa viestissäni en siis väittänyt funktionaalisia selityksiä teleologisiksi,vaan luonnonlakimallin selitysmallia pohjasävyltään teleologiseksi.
Syy on se,että "miksi" ei ole takana lakia,kuten KAT:n esittämässä kemiamallissa. Luonnonvalinta karsii "epäsopivat"=telos.
Se,että tarkoitus on materiaalisesta maailmasta ei muuta sitä,että laki ei ole teleologinen.
Koko adaptaatioajatus lipuu samaan kastiin melko helposti,syynä se,että laki ei ole "selitettävissä" ilman että turvaudutaan "sopeutunut"(telos)-ideaan.
"Funktionaalinen" sana,joka esiintyi viestissäni ymppäsi yhteen sanoja "monimutkainen" ja "tarkoituksenmukainen".
Squirrel: "Teleologinen selitys on mikä tahansa selitys, joka on ei-kausaalinen ja tapahtumaketjun lopputulokseen vetoava.
Biologiassa teleologiset selitykset hiipivät sisään heti, kun siirrytään hardcore-kemiasta molekyylibilsaan.
Jo silloin tarvitaan ns. funktionaalisia selityksiä
(eräs päämääräselittämisen laji), eli selityksiä siihen vedoten, mitä tarkoitusta joku osanen kohteessa palvelee."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000006903225
Squirrel nyt: "Aiemmassa viestissäni en siis väittänyt funktionaalisia selityksiä teleologisiksi"
Ööö, korjaa jos erehdyn, mutta sanot selvästi funktionaalisten selitysten olevan teleologisia, "eräs päämääräselittämisen laji". Ja nyt sanot, että et väittänyt funktionaalisia selitystapoja teleologisiksi?
"Teleologiset selitykset vastaavat "miten",takana ei siis "luonnonlaki",vaan pikemmin "päämäärä".
Funktionaaliset "miksi"=takana peittävän lain mallin mukainen "luonnonlaki"."
Kuten totesin, mm. Mayr käsittelee asiaa toisinpäin: funktionaaliset selitykset vastaavat useimmiten kysymykseen miten.
Tältä sivulta löytyy aiheeseen liittyvä jaottelu:
http://www.bio.vu.nl/vakgroepen/microb/news/PsychoWeb/wouters.pdf
Samoin täältä:
"The most frequently asked question in functional biology, however, is "how?"; in evolutionary biology "why?" is the most frequently asked question. This difference is not complete because in evolutionary biology one also occasionally asks "how" questions—for instance, how do species multiply?"
http://www.nyas.org/snc/readersReport.asp?articleId=17&page=2
Kuten toteat, aivan oikein, biologiassa ei ole perimmäisenä yleispäteviä, poikkeuksettomia luonnonlakeja. Vahvin argumenttisi tässä näyttää olevan, että koska näin on, niin silloin käytetään "PIKEMMINKIN" ns. päämääräselityksiä.
Sinun on ehkä hyvä tutustua hieman paremmin teleologisten selitysten luonteeseen biologiassa myös täältä:
http://www.talkorigins.org/faqs/evolphil/teleology.html
Aikaa meni,mutta oli avartavaa.
Onneksi joku osoitti että olen väärässä :)
Hyvä evoluutiolle,sillä tuo oli ainut ongelma,jonka olen keksinyt.
Syy oli siis se,että olin väärässä...
No, onpa aika tulkinta. :)
Mihin perustat käsityksesi Lamarckista?
Tarkempi käsitys on tullut tieteellisen päättelyn kurssilta.
Monet muistavat Lamarckista vain "hankitut ominaisuudet periytyvät"-jutun.
http://users.utu.fi/veijor/ebp/ebpnetti1/tsld006.htm
Jean-Baptiste Pierre Antoine de Monet de Lamarck (1744-1829)
transformismi: lajit muuttuvat toisiksi lajeiksi ajan myötä: kala-sammakko-sika-oranki-ihminen
Philosophie zoologique 1809
lajien evoluutio suora linja alkeellisesta monimutkaiseen -
kehityslinjat eivät haaraudu tai kuole
->Tukee baramiiniteoriaa,lajien määrä on siis vakio,vain laatu paranee.
alkeelliset elämänmuodot syntyvät jatkuvasti mudasta sähköisen toiminnan tuloksena…
->Jotta lajien runsaus olisi selitettävissä,täytyy olla useita alkusyntyjä.
…ja kehittyvät monimutkaisemmiksi koska selittämättömät sisäiset voimat vaativat ja hankitut ominaisuudet periytyvät, “lamarkismi”
Lamarckin teoria ei ole siis aivan yksiselitteinen,vaikuttaa siltä,että Lamarck haki jotain johon ei koskaan täysin päässyt.
Mutta kokonaisuus lähempänä baramiiniteoriaa kun kukaan kreationisti haluaisi myöntää.
Uutena juttuna tuli tuo "selittämättömät sisäiset voimat"=teleologinen selitys.
Eli kreationistiti ovat vain vaihtaneet "selittämättömät sisäiset voimat" Jumalaan...
Lamarck kokonaisuutena:
Muodonmuutosoppia yritti ensi kerran perinpohjaisen tieteellisesti perustella 19:nnen vuosisadan alussa elänyt suuri ranskalainen luonnonfilosofi Jean Lamarck, merkittävin pariisilaisen virkaveljensä Cuvierin vastustaja. Jo v. 1802 oli hän teoksessaan "Elävien luonnonesineiden tutkimuksia" lausunut julki uraauurtavan ajatuksen lajien muuntelevaisuudesta ja muuttumisesta, jota ajatusta hän sitte v. 1809 syvämielisen teoksensa "Eläintieteen filosofian" kahdessa nidoksessa yksityiskohtaisesti perusteli. Tässä teoksessa esitti Lamarck ensi kerran tuota vallitsevaa lajien muuttumattomuusdogmia vastaan sen oikean ajatuksen, että elimellinen "laji" on teennäinen ajatusyleistelmä, vain suhteellisen arvon omaava käsite-muodoste, samoin kuin laajempia ryhmiä tarkottavat käsitemuodosteet suku, heimo, lahko ja luokka. Hän väitti edelleen, että kaikki lajit ovat muuttuvaisia ja sangen pitkien ajanjaksojen kuluessa muuntumisen kautta syntyneet vanhemmista lajeista. Yhteiset kantamuodot, joista ne polveutuvat, olivat alkuaan aivan yksinkertaisia alempia elimistöjä: ensimäiset ja vanhjmmat muodostuivat alkusynnyn kautta elimettömästä luonnosta. Samalla kun perusmuoto periytymisen vaikutuksesta pysyy,muuttuu itse laji funktionaalisemmaksi.
Lopuksi korjaan vanhaa virheenkorjaustani:
http://www.helsinki.fi/kognitiotiede/kurssit/ckt119/evoluutio_ja_darwinismi.ppt#5
->Viitaten lähteeseen:
Materialistinen adaptaatioteoria on teleologinen,mutta uusi kontingenssimalli ei ole.
Aina oppii kun lukee...pitäisi kai pysytellä enemmän ajan mukana :)