KESÄLOMAKAUDEN uneliaisuuden ei pidä antaa pettää: brittipolitiikkaa odottaa myrskyisä syksy ja jopa perustuslaillinen kriisi, kun maa valmistautuu eroamaan EU:sta lokakuun lopussa.
Pääministeri Boris Johnson pitää yhä kiinni lupauksestaan – eli uhkauksestaan, kun asiaa katsotaan brexitin vastustajien näkökulmasta – viedä Britannia ulos EU:sta vaikka ilman erosopimusta.
Heinäkuun lopussa konservatiivipuolueen ja -hallituksen johtoon noussut Johnson ei ole vielä tavannut EU-maiden johtajia uudessa asemassaan. Puhelinkeskusteluja on sen sijaan käyty.
MAANANTAINA Johnson keskusteli Belgian pääministerin ja tulevan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin kanssa.
”Hän [Johnson] toisti, että Britannia on valmis neuvottelemaan hyvässä hengessä vaihtoehdosta backstop-järjestelmälle. Mutta jos EU pysyy kannassaan, että erosopimusta ei voi muuttaa, on meidän [Britannian] lähdettävä ilman sopimusta lokakuun 31. päivä”, Downing Streetin tiedotus ilmoitti.
Backstop-varajärjestelmä on Britannian ja muun EU:n neuvotteleman erosopimuksen suurin kipupiste. Sen tarkoitus on pitää Pohjois-Irlannin raja avoimena brexitin jälkeenkin. Käytännössä se jättäisi Britannian ja Pohjois-Irlannin osittaisen EU-sääntelyn piiriin brexitin jälkeenkin.
Muu EU on sanonut useaan otteeseen, että erosopimusta ei enää neuvotella uusiksi.
JOHNSONIN jyrkkä kanta on nostanut äkkieron eli sopimuksettoman EU-eron todennäköisyyttä.
Hollannissa pääkonttoriaan pitävä ING-pankki arvioi tiistaina, että äkkieron todennäköisyys on nyt 25 prosenttia. Arviosta uutisoi Reuters.
Vielä suuremman todennäköisyyden eli 40 prosenttia ING-pankki antoi sille, että Britanniassa järjestetään ennenaikaiset parlamenttivaalit. Samalla brexit-päivää lykättäisiin jo kolmannen kerran.
Johnson ei ole myöntänyt suunnittelevansa vaaleja. Eri puolueiden sisällä valmistautuminen parlamenttivaaleihin käy kuitenkin jo kuumana.
SITÄ ennen brittiparlamentin alahuone saattaa yrittää antaa potkut istuvalle pääministerille. Alahuone palaa kesälomalta tiistaina 3. päivä syyskuuta. Epäluottamusäänestys voi olla edessä jo syyskuun alkupuolella.
Johnson johtaa vähemmistöhallitusta, joka tukeutuu pieneen pohjoisirlantilaiseen Demokraattiseen unionistipuolueeseen (DUP). Täytevaalit ovat syöneet jo ennestäänkin niukan enemmistön olemattomiin.
Samalla opposition mahdollisuudet kaataa konservatiivihallitus ovat kasvaneet.
MUTTA vaikka Johnson saisikin alahuoneelta epäluottamuslauseen, ei se vielä tarkoita sitä, että pääministeri vaihtuu ja brexit lykkääntyy tai peruuntuu.
Jos pääministeri hallituksineen menettää alahuoneen luottamuksen kesken vaalikauden, alkaa kahden viikon mittainen etsintäkausi. Sen aikana kilpaileva pääministerikandidaatti voi yrittää saada alahuoneen enemmistön taakseen ja muodostaa näin uuden hallituksen.
Myös syrjäytetty pääministeri saattaa koittaa pysytellä vallankahvassa sen sijaan, että eroasi heti ja ilmoittaisi uusista parlamenttivaaleista.
Lain antamat ohjenuorat ovat hyvin niukat. Paljon jää tulevan improvisoinnin varaan.
Pääministeri Boris Johnson pitää yhä kiinni lupauksestaan – eli uhkauksestaan, kun asiaa katsotaan brexitin vastustajien näkökulmasta – viedä Britannia ulos EU:sta vaikka ilman erosopimusta.
Heinäkuun lopussa konservatiivipuolueen ja -hallituksen johtoon noussut Johnson ei ole vielä tavannut EU-maiden johtajia uudessa asemassaan. Puhelinkeskusteluja on sen sijaan käyty.
MAANANTAINA Johnson keskusteli Belgian pääministerin ja tulevan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin kanssa.
”Hän [Johnson] toisti, että Britannia on valmis neuvottelemaan hyvässä hengessä vaihtoehdosta backstop-järjestelmälle. Mutta jos EU pysyy kannassaan, että erosopimusta ei voi muuttaa, on meidän [Britannian] lähdettävä ilman sopimusta lokakuun 31. päivä”, Downing Streetin tiedotus ilmoitti.
Backstop-varajärjestelmä on Britannian ja muun EU:n neuvotteleman erosopimuksen suurin kipupiste. Sen tarkoitus on pitää Pohjois-Irlannin raja avoimena brexitin jälkeenkin. Käytännössä se jättäisi Britannian ja Pohjois-Irlannin osittaisen EU-sääntelyn piiriin brexitin jälkeenkin.
Muu EU on sanonut useaan otteeseen, että erosopimusta ei enää neuvotella uusiksi.
JOHNSONIN jyrkkä kanta on nostanut äkkieron eli sopimuksettoman EU-eron todennäköisyyttä.
Hollannissa pääkonttoriaan pitävä ING-pankki arvioi tiistaina, että äkkieron todennäköisyys on nyt 25 prosenttia. Arviosta uutisoi Reuters.
Vielä suuremman todennäköisyyden eli 40 prosenttia ING-pankki antoi sille, että Britanniassa järjestetään ennenaikaiset parlamenttivaalit. Samalla brexit-päivää lykättäisiin jo kolmannen kerran.
Johnson ei ole myöntänyt suunnittelevansa vaaleja. Eri puolueiden sisällä valmistautuminen parlamenttivaaleihin käy kuitenkin jo kuumana.
SITÄ ennen brittiparlamentin alahuone saattaa yrittää antaa potkut istuvalle pääministerille. Alahuone palaa kesälomalta tiistaina 3. päivä syyskuuta. Epäluottamusäänestys voi olla edessä jo syyskuun alkupuolella.
Johnson johtaa vähemmistöhallitusta, joka tukeutuu pieneen pohjoisirlantilaiseen Demokraattiseen unionistipuolueeseen (DUP). Täytevaalit ovat syöneet jo ennestäänkin niukan enemmistön olemattomiin.
Samalla opposition mahdollisuudet kaataa konservatiivihallitus ovat kasvaneet.
MUTTA vaikka Johnson saisikin alahuoneelta epäluottamuslauseen, ei se vielä tarkoita sitä, että pääministeri vaihtuu ja brexit lykkääntyy tai peruuntuu.
Jos pääministeri hallituksineen menettää alahuoneen luottamuksen kesken vaalikauden, alkaa kahden viikon mittainen etsintäkausi. Sen aikana kilpaileva pääministerikandidaatti voi yrittää saada alahuoneen enemmistön taakseen ja muodostaa näin uuden hallituksen.
Myös syrjäytetty pääministeri saattaa koittaa pysytellä vallankahvassa sen sijaan, että eroasi heti ja ilmoittaisi uusista parlamenttivaaleista.
Lain antamat ohjenuorat ovat hyvin niukat. Paljon jää tulevan improvisoinnin varaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.