Kerrohan nyt kommunistisessa vähittäiskaupassa käytettävästä maksutavasta, sen toimintamallista ja sovellettavuudesta eri tyyppisiä tuotteita ja palveluja hankittaessa. Kommunimissahan ei ole rahaa käytössä sillä se on liian yksinkertainen ja vanha keksintö kommunisteille.
Näinkö se toimii:
Mopedeita jaetaan ilmaiseksi kaikille yli 15 vuotiaille, jotka sen haluavat ja bensaa saa tankata tarvittaessa huoltoasemalta. Jos ei halua ajella mopolla ja ikää on jo vähintään 18 vuotta niin aina voi hakea auton alleen ja taas haetaan bensat huoltoasemalta. Miksi tyytyä autoon kun lähistöllä on myös pienten lentokoneiden jakelupiste!
Uuden tietokoneen voi hakea tietokoneiden jakelupisteestä ja uuden television voi tuoda siitä viereisestä jakelupisteestä tullessaan.
Motocrossia harrastava Tumppi käy hakemassa uuden pyörän kilpamoottoripyörien jakelupisteestä.
Ja elintarvikkeet haetaan elintarvikkeiden jakelupisteestä. Mutta tässä kohtaan syntyy ongelma : mustaa kaviaaria ei näytä riittävän kaikille - kuka jää ilman, työläinen vai puoluepamppu? Entäs härän sisäfile - sitäkään ei riitä jokaiseele lautaselle joka päivä ihan puoltakaan kiloa. Kuka saa ja kuka jää ilman - ja miksi näin?
Yksinkertaista ja tehokasta
Kalle väitää, että kommunismissa ei ole toimivaa maksutapaa vähittäiskaupassa - ei siitä maksutavasta ainakaan ole tällä palstalla kerrottu useista kyselyistä huolimatta.
Osoitahan nyt hänen väitteensä epäpäteväksi päteviksi katsomillasi vasta-argumenteilla. Yksi parhaimmista tavoista osoittaa Kallen olevan väärässä tässä asiassa on tietenkin kertoa kommunismissa käytettävästä maksumenetelmästä.
Voin kertoa sinulle, että ruoka- ja muilla kupongeilla ei tässä maassa ääniä kerätä. Tosin kommunistithan eivät ääniä tarvitsekaan vaan he panostavat kunnon vallankumoukseen.
/Kalle, joka ei ymmärrä kommunistien tarvetta salailla vähittäiskaupassa käytettävää maksutapaa
Näinkö se toimii:
Mopedeita jaetaan ilmaiseksi kaikille yli 15 vuotiaille, jotka sen haluavat ja bensaa saa tankata tarvittaessa huoltoasemalta. Jos ei halua ajella mopolla ja ikää on jo vähintään 18 vuotta niin aina voi hakea auton alleen ja taas haetaan bensat huoltoasemalta. Miksi tyytyä autoon kun lähistöllä on myös pienten lentokoneiden jakelupiste!
Uuden tietokoneen voi hakea tietokoneiden jakelupisteestä ja uuden television voi tuoda siitä viereisestä jakelupisteestä tullessaan.
Motocrossia harrastava Tumppi käy hakemassa uuden pyörän kilpamoottoripyörien jakelupisteestä.
Ja elintarvikkeet haetaan elintarvikkeiden jakelupisteestä. Mutta tässä kohtaan syntyy ongelma : mustaa kaviaaria ei näytä riittävän kaikille - kuka jää ilman, työläinen vai puoluepamppu? Entäs härän sisäfile - sitäkään ei riitä jokaiseele lautaselle joka päivä ihan puoltakaan kiloa. Kuka saa ja kuka jää ilman - ja miksi näin?
Yksinkertaista ja tehokasta
Kalle väitää, että kommunismissa ei ole toimivaa maksutapaa vähittäiskaupassa - ei siitä maksutavasta ainakaan ole tällä palstalla kerrottu useista kyselyistä huolimatta.
Osoitahan nyt hänen väitteensä epäpäteväksi päteviksi katsomillasi vasta-argumenteilla. Yksi parhaimmista tavoista osoittaa Kallen olevan väärässä tässä asiassa on tietenkin kertoa kommunismissa käytettävästä maksumenetelmästä.
Voin kertoa sinulle, että ruoka- ja muilla kupongeilla ei tässä maassa ääniä kerätä. Tosin kommunistithan eivät ääniä tarvitsekaan vaan he panostavat kunnon vallankumoukseen.
/Kalle, joka ei ymmärrä kommunistien tarvetta salailla vähittäiskaupassa käytettävää maksutapaa
Vastaukset 6
Vanhimmat
On vähän ristiriitaista, että yhdessä keskustelussa ilmoitat että et halua keskustella kanssani, mutta täällä sitten esität kysymyksen oikein minulle varta vasten.
"Mutta tässä kohtaan syntyy ongelma : mustaa kaviaaria ei näytä riittävän kaikille - kuka jää ilman, työläinen vai puoluepamppu? Entäs härän sisäfile - sitäkään ei riitä jokaiseele lautaselle joka päivä ihan puoltakaan kiloa."
Ei kai tarvitse ottaa olettamukseksi, että härän sisäfilettä pitäisi jokaiselle riittää puoli kiloa päivässä? Harva niin paljoa sitä tarvii, eivätkä kaikki edes halua. Katsotaan paljonko sitä riittää per nuppi ja jaetaan sitä haluavien kesken. Voisi olla esimerkiksi niin, että kommunismissa veroilmoitusten sijaan ihmiset täyttävät kulutusarviokaavakkeita tulevalle vuodelle (idea ei ole minun). Voisi käydä niin, että 90% haluaisi maksimimäärän sitä härän sisäfilettä, jolloin täytyisi jakaa tasan. Nämä nyt ovat pohjimmiltaan teknisiä kysymyksiä, ja samat perusperiaatteet tuotannossa ja jaossa voidaan toteuttaa monella eri ratkaisulla, kuten on ollut aikaisemmissakin tuotantotavoissa.
Sivuhuomautuksena sanoisin, että kommunistista puoluetta ei kommunismissa ole kuin ehkä korkeintaan jonain nimellisenä jäänteenä tai historiahenkisenä traditiokerhona. Puolueet ovat luokkayhteiskunnan tuotteita eikä työväenluokkakaan tarvitse omaa puoluetta muuta kuin sen tekemiseksi tarpeettomaksi.
"Voin kertoa sinulle, että ruoka- ja muilla kupongeilla ei tässä maassa ääniä kerätä."
Vaikka kommunisteille tulisi minkälainen äänivyöry, ei sillä vielä kommunismiin päästäisi. Eikä sillä vallankumouksellakaan...
Ei se mitään ristiriitaista ole - en vaan pysty keskusteleen kanssasi historiasta meidän aivan erilaisista tulkinnoista johtuen. Mutta tulevaisuus - sitä ei voi tulkita vaan sitä voi vain arvailla ja toivoa.
Kulutusarviokaavakkeen täyttö vuosittain auttaisi teollisuutta tuotannon suunnitelussa. Mutta minua kiinnostaa juuri tämä rahaton yhteiskunta ja miten se tulee toimimaan käytännössä. En usko, että voisin samana vuonna kulutusarviokaavakkeeseen ilmoittaa tarvitsevani uuden ruohonleikkurin, perämoottorin, moottoripyörän pojalla, tyttärelle uusi ratsuhevonen tallipaikan kanssa ja vaimolle pienen auton tavaroiden noutamista varten sekä tietenkin 2 viikon aurinkoloma Karibialla koko perheelle. En usko että listani menisi läpi vaan jollakin tavoin kulutusarvioni arvioitaisiin ja ylisuureksi todettaisiin. Minut määrättäisiin luultavasti arvioimaan kulutukseni uudelleen ja siirtämään osia kulustusarvioistani seuraavalle vuodelle.
Jotenkin viranomaiset ovat arvioineet minun kokonaiskulutusarvioni eli laskunut yhteen hevonen tallipaikka etelän matka auto moottoripyörä....=liikaa yhdelle vuodelle.
Siis miten lasketaan yhteen 'hevonen ja tallipaikka' '2 viikon aurinkoloma Karibialla koko perheelle' jos näille tuotteille ja palveluksille ei voida antaa jotakin vertailuarvoa, jota myös hinnaksi kutsutaan. Sillä hintaahan ei ole jos ei ole rahaakaan.
Kulutusarviokaavake voisi toimia jotenkin jos tuotteilla ja palveluilla olisi hintansa ja jokaisella henkilöllä/kotitaloudella olisi tietty summa, jolla he voisivat suunnitella seuraavan vuoden kulutusta. Mutta kun ei ole rahaa niin ei ole hintaakaan....
/Kalle, joka ihmettelee huuli pyöreänä kommunistien rahatonta yhteiskuntaa
"Ei se mitään ristiriitaista ole - en vaan pysty keskusteleen kanssasi historiasta meidän aivan erilaisista tulkinnoista johtuen. Mutta tulevaisuus - sitä ei voi tulkita vaan sitä voi vain arvailla ja toivoa."
Asia harvinaisen selvä.
"Siis miten lasketaan yhteen 'hevonen ja tallipaikka' '2 viikon aurinkoloma Karibialla koko perheelle' jos näille tuotteille ja palveluksille ei voida antaa jotakin vertailuarvoa, jota myös hinnaksi kutsutaan. Sillä hintaahan ei ole jos ei ole rahaakaan."
Hinta on arvon ilmentymä. Mutta kommunismissa arvoja ei ole kun ei ole arvontuotantoakaan. Rajallisia resursseja voidaan muuntaa esim. työyksiköiksi ja raaka-aineyksiköiksi ilman että tuotteille ja palveluille pistetään hinta. Tällöin niistä ei voi tulla tavaroita. Niillä ei käydä kauppaa eikä ole mitään rahan kiertokulkua (eikä siis rahaa). Ei tuoteta vaihtoa vaan käyttöä varten.
Voidaan siis kommunismissakin säätää jokin maksimi sille mitä yksi henkilö saa yhteiskunnan resursseista vaatia itselleen. Siis nimenomaan sen lisäksi, mitä hänen välttämättä katsotaan tarvitsevan (mikä vaihtelee erityisesti sellaisten tekijöiden kuin iän ja terveydentilan suhteen). Minun puolestani voidaan tarpeitakin kategorisoida "välttämättömiin" (kuten jo jossain määrin tehdään esim. terveydenhuollossa) ja henkilökohtaiseen "virkistykseen" yms., joita ei tietenkään voi käsitellä niitä erittelemättä.
Tarpeiden toteuttamisessakin voidaan käyttää järkeä ja moraalia, onhan jo meille tutussa "hyvinvointivaltiossa" (tai mitä siitä on jäljellä) ainakin joitakin esimerkkejä siitä, kuinka jotain sellaista kohtuutonta aineellista tai terveydellistä puutetta, mitä yhteiskunta ei pysty korjaamaan, kompensoidaan tarjoamalla jotain puutteeseen sinänsä liittymätöntä virkistystoimintaa tms.. Jokatapauksessa kommunismissa ei ole kyse enää arvoista tai hinnoista, vaan kulutuksen suhteuttamisesta yhteiskunnan tosiasialliseen, aineelliseen tuotantokapasiteettiin. Siis niin että "välttämättömyyksiksi" arvioidut tarpeet menevät "virikkeiden" yli. Mielestäni kommunismissakin tarvitaan ns. demokraattista kollektiivista päätöksentekoa enkä usko että sellainen anarkia, missä jokainen yksilö ottaa omavaltaisesti juuri sen mitä katsoo tarvitsevana, voisi toimia. Ei edes vaikka kaikki olisivat sataprosenttisen solidaarisia toisia kohtaan, sillä ei kukaan pysty yksin arvioimaan mikä on kohtuuden rajoissa.
"Kulutusarviokaavake voisi toimia jotenkin jos tuotteilla ja palveluilla olisi hintansa ja jokaisella henkilöllä/kotitaloudella olisi tietty summa, jolla he voisivat suunnitella seuraavan vuoden kulutusta. Mutta kun ei ole rahaa niin ei ole hintaakaan.... "
Eli kuten jo ilmeni, resurssien kulutuksen hallinnassa voidaan käyttää muitakin yksikköjä kuin arvoja. On selvää, että mikään yhteiskunta ei voi kuluttaa enemmän kuin tuottaa. Aina tarvitaan resurssien laskentaa (missä nykyisen tietotekniikan laajempi ja keskitetympi yhteiskunnallinen hyödyntäminen tuskin olisi haitaksi). Väittäisin, että sille on alati kasvava tarve jo kasvavan ihmispopulaation ja luonnonvarojen ehtymisen takia. Tästä "tehtävästä" markkinamekanismi suoriutuu yhä huonommin, miltä osalta sen rajat on jo saavutettu. Sikälikin kuin se toimii, se toimii hyvin lyhyillä aikajänteillä, refleksin omaisesti. Reaalinen ja osin toteutunutkin vaara on se, että se päästää käyntiin prosesseja joidenka vaikutukset seuraavat vasta vuosikymmenien tai pidemmän ajan päästä. Ihminen on yhteiskunnallisen evoluution kautta alistanut luonnon työvälineiden ja järjen alaiseksi siinä määrin, että luonto ei enää esiinny jumalallisena mystisenä voimana. Nähdäkseni tuotantovoimien kehityksen taso mahdollistaa sen, että seuraavaksi voitaisiin "alistaa" talous ja tuoda tieteen valoa siellä vallitsevan luonnonvoimaisuuden ja vaistonvaraisuuden pimeyden tilalle.
"Voidaan siis kommunismissakin säätää jokin maksimi sille mitä yksi henkilö saa yhteiskunnan resursseista vaatia itselleen."
Aivan oikein, näin tulee toimia. Ja jotta näin voitaisiin toimia niin pitää olla jokin mittayksikkö, jolla mitataan tuotteen tai palvelun yhteiskunnalta vaatimia resursseja. Sillä eihän muuten voida verrata Tumpin crossipyörää ja minun perheeni kanssa tekemää aurinkolomaa Karibialle. Se on sitten makuasia miksi tätä käytettävää mittayksikköä kutsutaan, oravan hahka, markka, euro, dollari vai rupla, mutta se toimii samoin kuin raha toimii tänään. Siis kommunismi ei tunnu toimivan ilman rahaa suurista lupauksista huolimatta. Myös kommunismissa verrataan tuotteiden arvoja yhteisellä mittayksiköllä ja jokainen yksilö ja talous saa tietyn vuosibudjetin, jonka puitteissa voidaan hankinnat suorittaa.
Siis kommunismissakaan ei moderni yhteiskunta toimi ilman käsitettä "raha".
M.O.T.
/Kalle, joka on ymmärtänyt asian aina
" Voidaan siis kommunismissakin säätää jokin maksimi sille mitä yksi henkilö saa yhteiskunnan resursseista vaatia itselleen."
Aivan oikein, näin tulee toimia. Ja jotta näin voitaisiin toimia niin pitää olla jokin mittayksikkö, jolla mitataan tuotteen tai palvelun yhteiskunnalta vaatimia resursseja. Sillä eihän muuten voida verrata Tumpin crossipyörää ja minun perheeni kanssa tekemää aurinkolomaa Karibialle. Se on sitten makuasia miksi tätä käytettävää mittayksikköä kutsutaan, oravan hahka, markka, euro, dollari vai rupla, mutta se toimii samoin kuin raha toimii tänään. Siis kommunismi ei tunnu toimivan ilman rahaa suurista lupauksista huolimatta. Myös kommunismissa verrataan tuotteiden arvoja yhteisellä mittayksiköllä ja jokainen yksilö ja talous saa tietyn vuosibudjetin, jonka puitteissa voidaan hankinnat suorittaa.
Siis kommunismissakaan ei moderni yhteiskunta toimi ilman käsitettä "raha".
M.O.T.
/Kalle
Ei se, että lasketaan yhteiskunnan käytössä olevia resursseja tarkoita että olisi rahaa. "Raha" ei ole mikä tahansa mittayksikkö. Rahasta voidaan toki johtaa erilaisia mittayksiköitä, ja sitä voidaan tavarataloudessa käyttää myös yhteiskunnan resurssien arviointiin. Mutta niitä voidaan johtaa myös muustakin kuin rahasta.
Raha on tavara, joka on muuttunut yleisvastikkeeksi. Siten se on miltei menettänyt alkuperäisen käyttöarvonsa, joka on astunut taka-alalle ja se saa uuden käyttöarvon nimenomaan yleisvastikkeena.
Raha toimii kapitalistisessa yhteiskunnassa seuraavissa tehtävissä: arvon mittana, vaihdon välineenä, arvon kantajana, maksuvälineenä ja maailmanrahana.
Jos siis kommunismissa on kehitetty jokin mittayksikkö yhteiskunnan aineellisten resurssien kulutuksen arvioimista helpottamaan, sitä ei mitenkään voi pitää rahana. Eihän mitään mittayksikköä muutenkaan voi käyttää rahana.
Eli varsin hyvin voidaan tavaratuotannon lakattua luopua käsitteestä 'raha'.