vartijakortti?

Vartijakorttia ei tarvitse esittää kuin vartijan toimenpiteen kohteeksi joutuneelle tai toimintaa valvovalle viranomaiselle, täysin sivulliselle ei korttia tarvitse esittää.

Korttia ei tarvitse esittää myöskään silloin kun olojen perusteella on pääteltävissä että tällä pyritään saamaan vain vartijan henkilötiedot esimerkiksi kiusantekoa tai painostusta varten.

Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista HE perustelut 34 §.

Sama pykälä sitä vastoin tarkoittaa nimenomaan sitä että vartijan tulee esittää nimensä yksilöidysti ja asemansa/oikeutensa, kuten poliisinkin edellä esitetyille henkilöille.

Jos nyt aletaan oikein pilkkuja hässimään niin siinä kyllä lukkoo jotta polliisin, ei poliisin.
Jos et todella ymmärtänyt kysymystä, niin rinnastin vartijakortin poliisin virkamerkkiin. Kuitenkaan en luule, että vartija olisi poliisi tai päin vastoin. Tässä se poliisin "vartijakortti" ;

http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/MainDocuments/1defdffdc107c2e100256a7100471e00?OpenDocument

kysyjä* kirjoitti:

Jos nyt aletaan oikein pilkkuja hässimään niin siinä kyllä lukkoo jotta polliisin, ei poliisin.
Jos et todella ymmärtänyt kysymystä, niin rinnastin vartijakortin poliisin virkamerkkiin. Kuitenkaan en luule, että vartija olisi poliisi tai päin vastoin. Tässä se poliisin "vartijakortti" ;

http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/MainDocuments/1defdffdc107c2e100256a7100471e00?OpenDocument

Lue lisää

Lisäksi jos on ABC-ajokortti, niin enään ei tarvitse käydä kirjallisissa T-korttia varten.

Tämä olikin jo vaikea .;)

kysyjä* kirjoitti:

Jos nyt aletaan oikein pilkkuja hässimään niin siinä kyllä lukkoo jotta polliisin, ei poliisin.
Jos et todella ymmärtänyt kysymystä, niin rinnastin vartijakortin poliisin virkamerkkiin. Kuitenkaan en luule, että vartija olisi poliisi tai päin vastoin. Tässä se poliisin "vartijakortti" ;

http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/MainDocuments/1defdffdc107c2e100256a7100471e00?OpenDocument

Lue lisää

Oliko tuo nyt uutta. Tuollainen on ollut tuolla lompakossa jo kohta 9 vuotta.

Vartijakorttia ei ole EIKÄ tule.

Mitä poliisilla ei ole? Vartikorttia? Ei sitä ole kyllä kellään muullakaan, vartijoilla on vartijakortit. Poliisilla on virkamerkki. Kun kerran pilkkua viilataan...

Mulla on tuollainen lompakossa kirjoitti:

Oliko tuo nyt uutta. Tuollainen on ollut tuolla lompakossa jo kohta 9 vuotta.

Vartijakorttia ei ole EIKÄ tule.

Miksi sen olisi pitänyt olla jotain uutta? Kunhan esitin 'perätorvelle', että poliisin virkamerkki on myös ns.kortti.. Vai itsekö olet tuo fiksu torvi? ;)

On kysytty Mikkelistä hallituksen esityksessä nimenomaan sanotaan että vartija on yksilöitävä.

Eli ns. peukalo ote on nykyisin kielletty.

Tämä tarkoitti sitä, että molemmat esittävät sitten ne 'paperinsa', ei sitä, että jokainen 11-vuotias kyselee vartijakorttia.

kysyjä* kirjoitti:

Tämä tarkoitti sitä, että molemmat esittävät sitten ne 'paperinsa', ei sitä, että jokainen 11-vuotias kyselee vartijakorttia.

Mihin perustuu se, että vartija kyselee automaatteja pelaavilta nuorilta papereita ? ?

Tässä taas näkee sen vartijoiden WANNA-BE-A-COP asenteen.

Todella säälittävää jos näin on.

Millähän oikeudella tai val... kirjoitti:

Mihin perustuu se, että vartija kyselee automaatteja pelaavilta nuorilta papereita ? ?

Tässä taas näkee sen vartijoiden WANNA-BE-A-COP asenteen.

Todella säälittävää jos näin on.

Lue lisää

Maltahan sinäkin vielä muutama vuosi niin saat pelata hedelmäpeliä ilman isin läsnäoloa ;)

James kirjoitti:

Maltahan sinäkin vielä muutama vuosi niin saat pelata hedelmäpeliä ilman isin läsnäoloa ;)

Minä satun olemaan liki 17-v tytön isä ja kyllä vituttaa kun tuollaisten hihittelevien jameksien takia pitää likalle hommata jotain kuvallista kela-korttia! Taidat itse tosiaan kuulua juuri tuohon väijyyn. Oikea vakituinen paikkasi olisi sitä lentokoneen romua vartioimassa! HELVETIN KAKARA!

James kirjoitti:

Maltahan sinäkin vielä muutama vuosi niin saat pelata hedelmäpeliä ilman isin läsnäoloa ;)

Koska peliautomaatin käytöstä on annettu seuraavanlaiset ohjeet ja jos ikää ei tarpeeksi
niin ei pelata. Ei se sen omituisempaa ole.
Tässä vartija on sitten palkattu mm. sitä sitten valvomaan. Ihmeellistä että joka asiassa itketään
nykyään "millä oikeudella" JA MIKSI! Se vaan on kumma kun nykynuorisoa ei saa enää kieltää. Aina ollaan vetoamassa johonkin. Se vain on niin että yhteiskunnassa on tiettyjä sääntöjä ja rajoituksia. Niin lakiin kuin yleiseen maalaisjärkeen perustuvia, ja on katsottu hyväksi
sekin että asioita sitten joku myös valvoo, joka
oletettavasti itsekkin kyseisiä ohjeita noudattaa,
tai ainakaan tähän asti kovin törkeästi ole rikkonut. Aika ikävät olisi olot jos näin ei olisi.

osna kirjoitti:

Koska peliautomaatin käytöstä on annettu seuraavanlaiset ohjeet ja jos ikää ei tarpeeksi
niin ei pelata. Ei se sen omituisempaa ole.
Tässä vartija on sitten palkattu mm. sitä sitten valvomaan. Ihmeellistä että joka asiassa itketään
nykyään "millä oikeudella" JA MIKSI! Se vaan on kumma kun nykynuorisoa ei saa enää kieltää. Aina ollaan vetoamassa johonkin. Se vain on niin että yhteiskunnassa on tiettyjä sääntöjä ja rajoituksia. Niin lakiin kuin yleiseen maalaisjärkeen perustuvia, ja on katsottu hyväksi
sekin että asioita sitten joku myös valvoo, joka
oletettavasti itsekkin kyseisiä ohjeita noudattaa,
tai ainakaan tähän asti kovin törkeästi ole rikkonut. Aika ikävät olisi olot jos näin ei olisi.

Lue lisää

Mitä sinä RUNKKARI siinä mussutat!

kyselijä* kirjoitti:

Mitä sinä RUNKKARI siinä mussutat!

Lukisitte ensin mistä on kysymys ennen kun auotte niitä limasia nokkianne!

Millähän oikeudella tai val... kirjoitti:

Mihin perustuu se, että vartija kyselee automaatteja pelaavilta nuorilta papereita ? ?

Tässä taas näkee sen vartijoiden WANNA-BE-A-COP asenteen.

Todella säälittävää jos näin on.

Lue lisää

johon vedoten yrittäjät/elinkeinonharjoittajat
käyttävät tähän ikävään tehtävään (valvontaan)
mm. vartijoita. Lain pykälä on 6 § joka kuuluu näin.

Raha-automaatteja ja kasinopelejä koskevat erityiset säännökset

Raha-automaattitoiminnan harjoittaja ei saa luovuttaa raha-automaattia ilmeisesti alle 15-vuotiaan henkilön pelattavaksi. Alle 15-vuotias henkilö saa kuitenkin pelata raha-automaattia samaan perheeseen kuuluvan täysi-ikäisen henkilön läsnä ollessa ja tämän suostumuksella. Kasinopelitoiminnan harjoittaja ei saa antaa ilmeisesti alle 18-vuotiaan henkilön pelata kasinopelejä.

Raha-automaatit ja kasinopelit tulee sijoittaa valvottuun tilaan. Niitä ei tule sijoittaa tilaan, jossa niiden käyttäminen voi vaarantaa turvallisuutta tai aiheuttaa järjestyshäiriöitä.

iina kirjoitti:

johon vedoten yrittäjät/elinkeinonharjoittajat
käyttävät tähän ikävään tehtävään (valvontaan)
mm. vartijoita. Lain pykälä on 6 § joka kuuluu näin.

Raha-automaatteja ja kasinopelejä koskevat erityiset säännökset

Raha-automaattitoiminnan harjoittaja ei saa luovuttaa raha-automaattia ilmeisesti alle 15-vuotiaan henkilön pelattavaksi. Alle 15-vuotias henkilö saa kuitenkin pelata raha-automaattia samaan perheeseen kuuluvan täysi-ikäisen henkilön läsnä ollessa ja tämän suostumuksella. Kasinopelitoiminnan harjoittaja ei saa antaa ilmeisesti alle 18-vuotiaan henkilön pelata kasinopelejä.

Raha-automaatit ja kasinopelit tulee sijoittaa valvottuun tilaan. Niitä ei tule sijoittaa tilaan, jossa niiden käyttäminen voi vaarantaa turvallisuutta tai aiheuttaa järjestyshäiriöitä.

Lue lisää

Toivottavasti tuo vastaus ei ollut minulle!
Koska tässä ketjussa ei todellakaan ole siitä kyse!

kyselijä* kirjoitti:

Toivottavasti tuo vastaus ei ollut minulle!
Koska tässä ketjussa ei todellakaan ole siitä kyse!

Kylläpä säälittävä viestiketju olikin. Niinkuin koko tämä palstakin. En yksinkertaisesti ymmärrä miksi vielä luen näitä juttuja.

Tässä on esimerkki normaalista tämän palstan keskustelusta:

1. Moi! Kuinkas voisin oikein päästä vartijaksi? En oikein tiedä tästä mitään.
-Pekka

2. Haista sinä homo vittu, mene himaas kasvamaan SPEDE!
-abcd
2a. Mitä sä tulet tänne haukkumaan muita ihmisiä?
-Jyrki
2b. Miksei täällä muka sais haukkua?
-Lasse

3. Joo sen kortin saa kun käy kurssin
-Neuvoja
3a. TARKENNUSTA, TARKENNUSTA!!! EIKÄ SAA!! SPEDE! SIIS POLIISIN PITÄÄ HYVÄKSYÄ, EI SAA PELKÄN KURSSIN KÄYMÄLLÄ!!
-Hikari
3b. Ei kannattais tulla selittämään mitään jos ei tiedä mitään! Sisäasiainministeriö myöntää luvan!
-Besserwisser
3c. Itseasiassa väärin taas.
-Harri
3d. Miten NIIN??? VITUN RUNKKARI HOMO!!!!
-Besserwisser

4. Miksi haluat VARTIAKSI ryhtyä? He ovat aivan typeriä ihmisiä kaikki eivät kä osaa tehdä mitään muuta kuin työntää ostos kärryjä ja kerätä pullo huoneessa pulloja tai ajaa auto piirissä autoa.
-Provo
4a. Vartijan duuni on hyvä duuni.
-Mies32
4b. On hyvä duu ni jos haluaa kiinni ottaa narko maaneja pullo huoneessa tai ostos kärryssä tai teollisuus vartiointi kohteessa keski yöllä tai rappu käytävässä voitelemassa perä aukkoa jotta puli ukko voi työnnellä vartiaa perä aukkoon panpulla.
-Provo
4c. Haistakaa vittu!!!
-Hajoon

5. Hei, voisiko joku vastata alkuperäiseen kysymykseeni?
-Pekka




Elikkäs tässä nyt lyhykäisyydessään SUOMI24 vartiointipalstan taso. Hei vaan.

todellakin kirjoitti:

Kylläpä säälittävä viestiketju olikin. Niinkuin koko tämä palstakin. En yksinkertaisesti ymmärrä miksi vielä luen näitä juttuja.

Tässä on esimerkki normaalista tämän palstan keskustelusta:

1. Moi! Kuinkas voisin oikein päästä vartijaksi? En oikein tiedä tästä mitään.
-Pekka

2. Haista sinä homo vittu, mene himaas kasvamaan SPEDE!
-abcd
2a. Mitä sä tulet tänne haukkumaan muita ihmisiä?
-Jyrki
2b. Miksei täällä muka sais haukkua?
-Lasse

3. Joo sen kortin saa kun käy kurssin
-Neuvoja
3a. TARKENNUSTA, TARKENNUSTA!!! EIKÄ SAA!! SPEDE! SIIS POLIISIN PITÄÄ HYVÄKSYÄ, EI SAA PELKÄN KURSSIN KÄYMÄLLÄ!!
-Hikari
3b. Ei kannattais tulla selittämään mitään jos ei tiedä mitään! Sisäasiainministeriö myöntää luvan!
-Besserwisser
3c. Itseasiassa väärin taas.
-Harri
3d. Miten NIIN??? VITUN RUNKKARI HOMO!!!!
-Besserwisser

4. Miksi haluat VARTIAKSI ryhtyä? He ovat aivan typeriä ihmisiä kaikki eivät kä osaa tehdä mitään muuta kuin työntää ostos kärryjä ja kerätä pullo huoneessa pulloja tai ajaa auto piirissä autoa.
-Provo
4a. Vartijan duuni on hyvä duuni.
-Mies32
4b. On hyvä duu ni jos haluaa kiinni ottaa narko maaneja pullo huoneessa tai ostos kärryssä tai teollisuus vartiointi kohteessa keski yöllä tai rappu käytävässä voitelemassa perä aukkoa jotta puli ukko voi työnnellä vartiaa perä aukkoon panpulla.
-Provo
4c. Haistakaa vittu!!!
-Hajoon

5. Hei, voisiko joku vastata alkuperäiseen kysymykseeni?
-Pekka




Elikkäs tässä nyt lyhykäisyydessään SUOMI24 vartiointipalstan taso. Hei vaan.

Lue lisää

Sinä taas itse änkesit tuota paskaa tähän ketjuun! SURKIMUS!

kyselijä* kirjoitti:

Sinä taas itse änkesit tuota paskaa tähän ketjuun! SURKIMUS!

Syy miksi nämä ketjut menee aina perseelleen on se, että ihmiset lukevat kaksi viimeistä viestiä ja sitten kommentoivat. Itse päätän tämän asian käsittelyn täällä, mutta muualla se tulee jatkumaan..

kyselijä* kirjoitti:

Syy miksi nämä ketjut menee aina perseelleen on se, että ihmiset lukevat kaksi viimeistä viestiä ja sitten kommentoivat. Itse päätän tämän asian käsittelyn täällä, mutta muualla se tulee jatkumaan..

Lue lisää

Ja sinäkö 17-v tytön isä...!!??

höhöö kirjoitti:

Ja sinäkö 17-v tytön isä...!!??

Asiahan ei tietysti sinulle kuulu, mutta jos vartija esittää tässä asiassa tuollaista alatyylin huumoria, niin kai se on sama mitä sitä sitten latelee.
Sitä paitsi minä olen saanut koulutukseni tuohon sävyyn, enkä pippurisumutteita ruiskimalla.

Vaahteramäen Eemeli kirjoitti:

Asiahan ei tietysti sinulle kuulu, mutta jos vartija esittää tässä asiassa tuollaista alatyylin huumoria, niin kai se on sama mitä sitä sitten latelee.
Sitä paitsi minä olen saanut koulutukseni tuohon sävyyn, enkä pippurisumutteita ruiskimalla.

Lue lisää

Lisäksi ketju oli minun avaamani ja tämänkin olin jo ilmoittanut.

#"Olen selvillä kyllä RAY:n ja pelitilanhaltijan säännöistä, joten niitä ei kenenkään tarvitse alkaa selittämään"#

XxXxX kirjoitti:

Lisäksi ketju oli minun avaamani ja tämänkin olin jo ilmoittanut.

#"Olen selvillä kyllä RAY:n ja pelitilanhaltijan säännöistä, joten niitä ei kenenkään tarvitse alkaa selittämään"#

Lue lisää

"Vartijakorttia ei tarvitse esittää kuin vartijan toimenpiteen kohteeksi joutuneelle tai toimintaa valvovalle viranomaiselle, täysin sivulliselle ei korttia tarvitse esittää"

"Poliisilla EI ole VARTIKORTTIA, eikä hän sellaista virassa ollessaan koskaan tule saamaankaan. Että näin"

"Oliko tuo nyt uutta. Tuollainen on ollut tuolla lompakossa jo kohta 9 vuotta"

"Maltahan sinäkin vielä muutama vuosi niin saat pelata hedelmäpeliä ilman isin läsnäoloa"

XxXxX kirjoitti:

Lisäksi ketju oli minun avaamani ja tämänkin olin jo ilmoittanut.

#"Olen selvillä kyllä RAY:n ja pelitilanhaltijan säännöistä, joten niitä ei kenenkään tarvitse alkaa selittämään"#

Lue lisää

Nyt tätä asiaa voi jatkaa vaikka täällä

http://www.jippii.fi/jsp/forum/board.jsp?b=lasetus

Öitä!

Ei vartijan tuossa tilanteessa tarvitse esittää vartijakorttia, koska kyseessä ei ole vartioimistehtävän suorittaminen. Vartioimistehtävä on omaisuuden tai henkilöiden suojelemista taikka rikosten selvittämistä ja peliautomaattitilanteissa taas on kyseessä toimeksiantajan puolesta tehtävä yleinen valvonta.

hps kirjoitti:

Ei vartijan tuossa tilanteessa tarvitse esittää vartijakorttia, koska kyseessä ei ole vartioimistehtävän suorittaminen. Vartioimistehtävä on omaisuuden tai henkilöiden suojelemista taikka rikosten selvittämistä ja peliautomaattitilanteissa taas on kyseessä toimeksiantajan puolesta tehtävä yleinen valvonta.

Lue lisää

Höpöhöpö

höpöhöpö kirjoitti:

Höpöhöpö

Miten eroaa vartioiminen ja vahtiminen? Jos korttia ei tarvitse esittää, silloin peliautomaattien vahtiminen (vartioiminen) ei edes kuulu vartijan toimenkuvaan. Näin ollen vartijalle ei tarvitse esittää mitään papereita siitä, että on iältään oikeutettu pelaamaan.

Mitäs sitten?

Vartija joutuu aloittamaan toimenpiteen joka edellyttää vartijakortin esittämisen, että näinkö?

miäs kirjoitti:

Miten eroaa vartioiminen ja vahtiminen? Jos korttia ei tarvitse esittää, silloin peliautomaattien vahtiminen (vartioiminen) ei edes kuulu vartijan toimenkuvaan. Näin ollen vartijalle ei tarvitse esittää mitään papereita siitä, että on iältään oikeutettu pelaamaan.

Mitäs sitten?

Vartija joutuu aloittamaan toimenpiteen joka edellyttää vartijakortin esittämisen, että näinkö?

Lue lisää

Henkilöllisyyttä ei tarvitse esittää kuin poliisille ja rajavartiostolle.., että poliisit paikalle .;) Vartija voi myös poistaa vahingossa täysi-ikäisen henkilön voimakeinoin ja jäädä odottelemaan syytettä.

Selittele sitten oikeudessa mikset esittänyt vatijakorttia vaan poistit täysi-ikäisen henkilön voimakeinoin ..;)

hps kirjoitti:

Ei vartijan tuossa tilanteessa tarvitse esittää vartijakorttia, koska kyseessä ei ole vartioimistehtävän suorittaminen. Vartioimistehtävä on omaisuuden tai henkilöiden suojelemista taikka rikosten selvittämistä ja peliautomaattitilanteissa taas on kyseessä toimeksiantajan puolesta tehtävä yleinen valvonta.

Lue lisää

"Vartioimistehtävä on omaisuuden tai henkilöiden suojelemista taikka rikosten selvittämistä"
HehHeh varsinainen Sherlock Holmes.

hps kirjoitti:

Ei vartijan tuossa tilanteessa tarvitse esittää vartijakorttia, koska kyseessä ei ole vartioimistehtävän suorittaminen. Vartioimistehtävä on omaisuuden tai henkilöiden suojelemista taikka rikosten selvittämistä ja peliautomaattitilanteissa taas on kyseessä toimeksiantajan puolesta tehtävä yleinen valvonta.

Lue lisää

Vartija ei selvitä rikoksia :)

0407565564 kirjoitti:

Henkilöllisyyttä ei tarvitse esittää kuin poliisille ja rajavartiostolle.., että poliisit paikalle .;) Vartija voi myös poistaa vahingossa täysi-ikäisen henkilön voimakeinoin ja jäädä odottelemaan syytettä.

Selittele sitten oikeudessa mikset esittänyt vatijakorttia vaan poistit täysi-ikäisen henkilön voimakeinoin ..;)

Lue lisää

Vartija voi poistaa yleisessä käytössä olevasta tilasta vain kohteen haltijan tai tämän edustajan pyynnöstä.

Haltijan edustaja taas ei tarvitse kovinkaan kummoisia syitä poistopyynnön esittämiseen. Riittää ettei hän riko Rikoslain syrjintäpykälää.

Täten poistetun täysi-ikäisyys on sivuseikka.

PS. Poistaminen on laissa erityisesti vartijalle suotu oikeus. Kyllä poistettavalla on oikeus varmistua siitä, että poistaja todella on vartija. Tämä tosin vain kun poisto suoritetaan, joten omien paperien näyttämisen ehdoksi sitä ei voi asettaa.

VainVartija kirjoitti:

Vartija voi poistaa yleisessä käytössä olevasta tilasta vain kohteen haltijan tai tämän edustajan pyynnöstä.

Haltijan edustaja taas ei tarvitse kovinkaan kummoisia syitä poistopyynnön esittämiseen. Riittää ettei hän riko Rikoslain syrjintäpykälää.

Täten poistetun täysi-ikäisyys on sivuseikka.

PS. Poistaminen on laissa erityisesti vartijalle suotu oikeus. Kyllä poistettavalla on oikeus varmistua siitä, että poistaja todella on vartija. Tämä tosin vain kun poisto suoritetaan, joten omien paperien näyttämisen ehdoksi sitä ei voi asettaa.

Lue lisää

Silloinhan se käytännössä menee juuri näin!

Miten eroaa vartioiminen ja vahtiminen? Jos korttia ei tarvitse esittää, silloin peliautomaattien vahtiminen (vartioiminen) ei edes kuulu vartijan toimenkuvaan. Näin ollen vartijalle ei tarvitse esittää mitään papereita siitä, että on iältään oikeutettu pelaamaan.

Mitäs sitten?

Vartija joutuu aloittamaan toimenpiteen joka edellyttää vartijakortin esittämisen, että näinkö?

Miäss kirjoitti:

Silloinhan se käytännössä menee juuri näin!

Miten eroaa vartioiminen ja vahtiminen? Jos korttia ei tarvitse esittää, silloin peliautomaattien vahtiminen (vartioiminen) ei edes kuulu vartijan toimenkuvaan. Näin ollen vartijalle ei tarvitse esittää mitään papereita siitä, että on iältään oikeutettu pelaamaan.

Mitäs sitten?

Vartija joutuu aloittamaan toimenpiteen joka edellyttää vartijakortin esittämisen, että näinkö?

Lue lisää

Vai poistuuko vartija nolona paikalta?

VainVartija kirjoitti:

Vartija voi poistaa yleisessä käytössä olevasta tilasta vain kohteen haltijan tai tämän edustajan pyynnöstä.

Haltijan edustaja taas ei tarvitse kovinkaan kummoisia syitä poistopyynnön esittämiseen. Riittää ettei hän riko Rikoslain syrjintäpykälää.

Täten poistetun täysi-ikäisyys on sivuseikka.

PS. Poistaminen on laissa erityisesti vartijalle suotu oikeus. Kyllä poistettavalla on oikeus varmistua siitä, että poistaja todella on vartija. Tämä tosin vain kun poisto suoritetaan, joten omien paperien näyttämisen ehdoksi sitä ei voi asettaa.

Lue lisää

Ray:n pelien pelaamisesta oli kyse ja pelkkä epäily siitä ettei joku ole täysi-ikäinen pelaamaan tuskin riittää poistopyynnön esittämiseen. Jos pelaaja onkin täysi-ikäinen, niin kyllä syrjintäpykälä täyttyy.

Tällöin siitä on vastuussa haltijan edustaja kuka on poistopyynnön antanut.

Ja tässä tapauksessa joudutaan esittämään vartijakortti ja menemään oikeuteen!

Olipas helppoa.

Miäss kirjoitti:

Silloinhan se käytännössä menee juuri näin!

Miten eroaa vartioiminen ja vahtiminen? Jos korttia ei tarvitse esittää, silloin peliautomaattien vahtiminen (vartioiminen) ei edes kuulu vartijan toimenkuvaan. Näin ollen vartijalle ei tarvitse esittää mitään papereita siitä, että on iältään oikeutettu pelaamaan.

Mitäs sitten?

Vartija joutuu aloittamaan toimenpiteen joka edellyttää vartijakortin esittämisen, että näinkö?

Lue lisää

Jos tarkoituksesi oli päästä ihailemaan vartijakorttia, niin olet onnistunut.

Kuitenkin, kun vartija on ryhtynyt poistoon, ei hän keskeytä sitä ennen kuin olet pihalla. Vaikka olisit oikeasti satavuotias.

Jos olisit kiltisti näyttänyt henkkarisi, niin olisit voinut jatkaa hedelmäpelin hakkaamista kaikessa rauhassa. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.

RTR kirjoitti:

Ray:n pelien pelaamisesta oli kyse ja pelkkä epäily siitä ettei joku ole täysi-ikäinen pelaamaan tuskin riittää poistopyynnön esittämiseen. Jos pelaaja onkin täysi-ikäinen, niin kyllä syrjintäpykälä täyttyy.

Tällöin siitä on vastuussa haltijan edustaja kuka on poistopyynnön antanut.

Ja tässä tapauksessa joudutaan esittämään vartijakortti ja menemään oikeuteen!

Olipas helppoa.

Lue lisää

Mitä väestöryhmää tässä tapauksessa nyt oikein syrjitään? Kusipäät eivät ainakaan minun mielestäni ole väestöryhmä.

Yrittäkää nyt ihmiset tajuta: Kaupan tai vast. henkilökunnalla on oikeasti varsin laajat oikeudet päättää kuka kaupassa asioi. Ei heillä kuitenkaan ole lähtökohtaisesti mitään teitä vastaan. Kunhan ette perseile!

VainVartija kirjoitti:

Jos tarkoituksesi oli päästä ihailemaan vartijakorttia, niin olet onnistunut.

Kuitenkin, kun vartija on ryhtynyt poistoon, ei hän keskeytä sitä ennen kuin olet pihalla. Vaikka olisit oikeasti satavuotias.

Jos olisit kiltisti näyttänyt henkkarisi, niin olisit voinut jatkaa hedelmäpelin hakkaamista kaikessa rauhassa. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.

Lue lisää

Niinpä sanos muuta kun olet edustajasi asiakkaan kanssa oikeudessa vastaamassa näihin kysymyksiin.

VainVartija kirjoitti:

Mitä väestöryhmää tässä tapauksessa nyt oikein syrjitään? Kusipäät eivät ainakaan minun mielestäni ole väestöryhmä.

Yrittäkää nyt ihmiset tajuta: Kaupan tai vast. henkilökunnalla on oikeasti varsin laajat oikeudet päättää kuka kaupassa asioi. Ei heillä kuitenkaan ole lähtökohtaisesti mitään teitä vastaan. Kunhan ette perseile!

Lue lisää

Et sitten ole kuullut kuin rotusyrjinnästä?

VainVartija kirjoitti:

Jos tarkoituksesi oli päästä ihailemaan vartijakorttia, niin olet onnistunut.

Kuitenkin, kun vartija on ryhtynyt poistoon, ei hän keskeytä sitä ennen kuin olet pihalla. Vaikka olisit oikeasti satavuotias.

Jos olisit kiltisti näyttänyt henkkarisi, niin olisit voinut jatkaa hedelmäpelin hakkaamista kaikessa rauhassa. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.

Lue lisää

Paitsi siinä vaiheessa keskeyttää kun alkaa oma nokka tärisemään!

RTR kirjoitti:

Et sitten ole kuullut kuin rotusyrjinnästä?

Laitonta syrjintää on mikä tahansa, mikä ilman hyväksyttävää syytä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan muihin nähden.

Nimenomaan laitonta syrjintää, koska ikärjan asettaminen ylipäätänsä on syrjintää, mutta sille löytyy hyväksyttävä peruste

Mikä tässä kyseisessä tapauksessa nyt on syrjintää?

VainVartija kirjoitti:

Laitonta syrjintää on mikä tahansa, mikä ilman hyväksyttävää syytä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan muihin nähden.

Nimenomaan laitonta syrjintää, koska ikärjan asettaminen ylipäätänsä on syrjintää, mutta sille löytyy hyväksyttävä peruste

Mikä tässä kyseisessä tapauksessa nyt on syrjintää?

Lue lisää

Asiallisesti käyttäytyvä ja täysi-ikäinen henkilö pelaa Ray:n pelejä.

Poistamisen peruste?

Henkilöllisyyden toteamisen/todistamisen peruste ja pykälä. Varsinkin sellaiselle henkilölle joka ei esitä vartijakorttia. Pitäisikö se kenties esittää kaikille pedofiileille?

etc..

TRT kirjoitti:

Asiallisesti käyttäytyvä ja täysi-ikäinen henkilö pelaa Ray:n pelejä.

Poistamisen peruste?

Henkilöllisyyden toteamisen/todistamisen peruste ja pykälä. Varsinkin sellaiselle henkilölle joka ei esitä vartijakorttia. Pitäisikö se kenties esittää kaikille pedofiileille?

etc..

Lue lisää

"Varsinkin sellaiselle henkilölle joka ei esitä vartijakorttia. Pitäisikö se kenties esittää kaikille pedofiileille"

Tulipas hölmösti, siis tarkoitin, että pitääkö pelaajan esittää hekilöllisyys kenelle vain?

TRT kirjoitti:

Asiallisesti käyttäytyvä ja täysi-ikäinen henkilö pelaa Ray:n pelejä.

Poistamisen peruste?

Henkilöllisyyden toteamisen/todistamisen peruste ja pykälä. Varsinkin sellaiselle henkilölle joka ei esitä vartijakorttia. Pitäisikö se kenties esittää kaikille pedofiileille?

etc..

Lue lisää

Niin, arpajaislaki toteaa että "Raha-automaattitoiminnan harjoittaja ei saa luovuttaa raha-automaattia ILMEISESTI alle viisitoistavuotiaan pelattavaksi."

Mikä nyt sitten on ilmeisesti alle viisitoistavuotias. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeampi on erottaa parin vuoden heittoja teinien iässä. Kaupat haluavat pelata varman päälle.

Henkilöllisyystodistusta ei tarvitse näyttää kuin YJT viranomaiselle. Iän todistaminen voidaan kuitenkin asettaa ehdoksi erilaisille toiminnoille.

Ei sinun ole pakko näyttää henkilöllisyystodistusta kassalle, et vain sitten osta tupakkaa tai alkoholia. Ei sinun tarviotse näyttää henkilöllisyystodistusta pankkivirkailijalle, et vain sitten nosta rahaa.

Ei sinun tarvitse näyttää henkilöllisyystodistusta sille vartijalle, et vain sitten pela sitä hedelmäpeliä. Kaupan henkilökunnalla riittää kyllä virtaa sinun poistamiseksi.

VainVartija kirjoitti:

Niin, arpajaislaki toteaa että "Raha-automaattitoiminnan harjoittaja ei saa luovuttaa raha-automaattia ILMEISESTI alle viisitoistavuotiaan pelattavaksi."

Mikä nyt sitten on ilmeisesti alle viisitoistavuotias. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeampi on erottaa parin vuoden heittoja teinien iässä. Kaupat haluavat pelata varman päälle.

Henkilöllisyystodistusta ei tarvitse näyttää kuin YJT viranomaiselle. Iän todistaminen voidaan kuitenkin asettaa ehdoksi erilaisille toiminnoille.

Ei sinun ole pakko näyttää henkilöllisyystodistusta kassalle, et vain sitten osta tupakkaa tai alkoholia. Ei sinun tarviotse näyttää henkilöllisyystodistusta pankkivirkailijalle, et vain sitten nosta rahaa.

Ei sinun tarvitse näyttää henkilöllisyystodistusta sille vartijalle, et vain sitten pela sitä hedelmäpeliä. Kaupan henkilökunnalla riittää kyllä virtaa sinun poistamiseksi.

Lue lisää

Siinä vaiheessa kun sinä kysyt paperita (mikäli olet vartija) on pelaajasta tullut vartijan toimenpiteen kohde ja sinun on esitettävä vartijakorttisi. Alkuperäinen kysymys on ollut tästä. (PISTE)

TTT kirjoitti:

Siinä vaiheessa kun sinä kysyt paperita (mikäli olet vartija) on pelaajasta tullut vartijan toimenpiteen kohde ja sinun on esitettävä vartijakorttisi. Alkuperäinen kysymys on ollut tästä. (PISTE)

Lue lisää

Henkkarin kysyminen ei ole vartijan suorittama toimenpide. Poisto kyllä on.

Vartijakortin näyttämisen tarkoitus on varmentaa, että toimenpiteen suorittavavalla henkilöllä on lain mukainen oikeus sen suorittamiseen.

Koska vartijalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta henkilöllisyyden varmentamiseen, ei ole kortinnäyttövelvollisuuttakaan.

Kyllä minä näytän korttini aina kysyttäessä. Kysymys onkin: Onko vartija velvollinen näyttämään korttinsa. Yleensä korttia kysytään uhkailu tai vittuilutarkoituksessa, tämän vuoksi monet eivät sitä mielellään näytä, ellei siihen ole selkeää velvollisuutta

PS. Kun näytätte henkkarinne, niin tehkää kuten monet vartijat tekevät: Peittäkää nimenne ja henkilöllisyystunnuksenne loppuosa. Kuva ja syntymäaika riittävät vallan mainiosti.

RTR kirjoitti:

Niinpä sanos muuta kun olet edustajasi asiakkaan kanssa oikeudessa vastaamassa näihin kysymyksiin.

Niinhän minä sanonkin! Syytteen voi nostaa kuka tahansa, tuomioon tarvitaan perusteet.

sgz kirjoitti:

Paitsi siinä vaiheessa keskeyttää kun alkaa oma nokka tärisemään!

Kovat on puheet. Tekoja löytyy harvemmalta.

VainVartija kirjoitti:

Henkkarin kysyminen ei ole vartijan suorittama toimenpide. Poisto kyllä on.

Vartijakortin näyttämisen tarkoitus on varmentaa, että toimenpiteen suorittavavalla henkilöllä on lain mukainen oikeus sen suorittamiseen.

Koska vartijalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta henkilöllisyyden varmentamiseen, ei ole kortinnäyttövelvollisuuttakaan.

Kyllä minä näytän korttini aina kysyttäessä. Kysymys onkin: Onko vartija velvollinen näyttämään korttinsa. Yleensä korttia kysytään uhkailu tai vittuilutarkoituksessa, tämän vuoksi monet eivät sitä mielellään näytä, ellei siihen ole selkeää velvollisuutta

PS. Kun näytätte henkkarinne, niin tehkää kuten monet vartijat tekevät: Peittäkää nimenne ja henkilöllisyystunnuksenne loppuosa. Kuva ja syntymäaika riittävät vallan mainiosti.

Lue lisää

Taidat olla aika pölhö! Ensinnäkään et ole tutustunut kunnolla sääntöihin. Vartija on oltava yksilöitävissä ja korttia ei saa esittää tuolla tavalla. Kaikki mikä kohdistuu yksilöön kun jotain vaaditaan tai pyydetään virakapuku/työpuku päällä on toimenpiteitä. On ihan luonnollista ettei ostoskärryille tai tyhjille pulloille tarvitse esittää vartijakorttia.

.... kirjoitti:

Taidat olla aika pölhö! Ensinnäkään et ole tutustunut kunnolla sääntöihin. Vartija on oltava yksilöitävissä ja korttia ei saa esittää tuolla tavalla. Kaikki mikä kohdistuu yksilöön kun jotain vaaditaan tai pyydetään virakapuku/työpuku päällä on toimenpiteitä. On ihan luonnollista ettei ostoskärryille tai tyhjille pulloille tarvitse esittää vartijakorttia.

Lue lisää

Tuleeko tästä nyt juupas eipäs väittely?

Lainsäädäntö on monellakin tavalla hyvin epäselvä: Mitä tarkoittaa yksilöiminen? Vartijakortista selviää että se on vartijakortti, ja että se on kysisen vartijan vartijakortti. Siinä on valokuva, monen mielestä tämä on yksilöimistä. Minä en ole ainakaan vielä peittänyt nimeäni, mutta monet niin tekevät.

Ainoa tapa saada selvyyttä näihin juttuihin on viedä niitä oikeuskäsittelyyn, jotta saadaan ennakkopäätöksiä. Ennen sitä kukaan ei pysty sanomaan mitään varmaa.

Jos vartija tekee sinulle vääryyttä, niin vedä hänet oikeuteen, jotta saamme oikeuden näkemyksen siitä, kuinka kyseisessä tapauksessa olisi tullut toimia. Ennen sitä jokainen toimii oman tulkintansa varassa.

VainVartija kirjoitti:

Tuleeko tästä nyt juupas eipäs väittely?

Lainsäädäntö on monellakin tavalla hyvin epäselvä: Mitä tarkoittaa yksilöiminen? Vartijakortista selviää että se on vartijakortti, ja että se on kysisen vartijan vartijakortti. Siinä on valokuva, monen mielestä tämä on yksilöimistä. Minä en ole ainakaan vielä peittänyt nimeäni, mutta monet niin tekevät.

Ainoa tapa saada selvyyttä näihin juttuihin on viedä niitä oikeuskäsittelyyn, jotta saadaan ennakkopäätöksiä. Ennen sitä kukaan ei pysty sanomaan mitään varmaa.

Jos vartija tekee sinulle vääryyttä, niin vedä hänet oikeuteen, jotta saamme oikeuden näkemyksen siitä, kuinka kyseisessä tapauksessa olisi tullut toimia. Ennen sitä jokainen toimii oman tulkintansa varassa.

Lue lisää

Sen takia tätä asiaa kinaankin, että sitä saisi jotenkin muuten esille kuin KKO:n ennakkopäätöksellä.

Minulta ei enään vartijat kysele papereita tai paremminkin ei ole ikinä kysellyt. Kun olin nuori ei ollut hedelmäpelejä sen kummemmin kuin vartijoita.

TTT kirjoitti:

Sen takia tätä asiaa kinaankin, että sitä saisi jotenkin muuten esille kuin KKO:n ennakkopäätöksellä.

Minulta ei enään vartijat kysele papereita tai paremminkin ei ole ikinä kysellyt. Kun olin nuori ei ollut hedelmäpelejä sen kummemmin kuin vartijoita.

Lue lisää

Laki
yksityisistä turvallisuuspalveluista
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tavoite ja soveltamisala
Tämän lain tavoitteena on yksityisten turvallisuuspalveluiden laadun ja luotettavuuden varmistaminen sekä viranomaisten ja yksityisten turvallisuuspalveluiden välisen yhteistyön edistäminen.

2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:

1) yksityisillä turvallisuuspalveluilla vartioimisliiketoimintaa ja turvasuojaustoimintaa;

2) vartioimisliiketoiminnalla ansiotarkoituksessa suoritettavaa, toimeksiantosopimukseen perustuvaa vartioimistehtävien hoitamista;

3) vartioimistehtävällä omaisuuden vartioimista, henkilön koskemattomuuden suojaamista sekä vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuneiden rikosten paljastamista samoin kuin näiden tehtävien valvomista;

4) myymälätarkkailulla vartioimistehtävää, jossa vartioidaan myymälässä myytävää omaisuutta;

5) henkivartijatehtävällä vartioimistehtävää, jossa suojataan tietyn henkilön koskemattomuutta;

6) arvokuljetustehtävällä vartioimistehtävää, jossa vartioidaan kuljetettavana olevaa arvo-omaisuutta;

7) vartioimisliikkeellä vartioimisliiketoimintaa harjoittavaa luonnollista henkilöä ja oikeushenkilöä;

8) vastaavalla hoitajalla vartioimisliikkeen palveluksessa olevaa, joka vastaa siitä, että liikettä hoidetaan vartioimisliikkeitä koskevien säännösten mukaisesti;

9) vartijalla sitä, joka vartioimisliikkeen palveluksessa suorittaa vartioimistehtäviä;

10) toimipaikalla rakennusta, rakennelmaa, huonetta ja muuta tilaa, jota vartioimisliike käyttää asiakaspalveluun, hälytysten vastaanottamiseen tai liikkeen sisäiseen hallintoon;

11) päätoimipaikalla toimipaikkaa, josta vartioimisliiketoimintaa pääasiallisesti harjoitetaan tai on tarkoitus harjoittaa;

12) vartioimisalueella toimeksiantosopimuksessa yksilöityä kiinteistöä, rakennusta, huonetta, rakennelmaa sekä muuta yleistä tai yksityistä paikkaa ja aluetta samoin kuin sen osaa;

13) vartioimiskohteella henkilöä sekä esinettä ja muuta omaisuutta, jonka vartioimista toimeksiantosopimus koskee;

14) voimankäyttövälineellä ampuma-aselain (1/1998) 2 §:ssä tarkoitettua ampuma-asetta, ampuma-aselain 11 §:ssä tarkoitettua kaasusumutinta, käsirautoja sekä enintään 70 senttimetriä pitkää patukkaa ja teleskooppipatukkaa;

15) teleskooppipatukalla avattuna vähintään 45 senttimetriä ja enintään 70 senttimetriä pitkää patukkaa, joka voidaan kuljetusta varten painaa kokoon;

16) edustajalla vartioimisalueen omistajan tai haltijan palveluksessa olevaa;

17) turvasuojaustehtävällä rakenteellisen suojauksen tai sähköisten valvontajärjestelmien suunnittelemista, asentamista, korjaamista tai muuttamista sekä muiden turvallisuusjärjestelyjen suunnittelemista;

18) hyväksymistä edellyttävällä turvasuojaustehtävällä turvasuojaustehtävää, johon liittyy pääsy sellaisiin toimeksiantajan turvallisuusjärjestelyjä koskeviin luottamuksellisiksi määriteltyihin tietoihin, joiden avulla on mahdollista tunkeutua tai olennaisesti helpottaa tunkeutumista toimeksiantajan hallitsemaan ulkopuolisilta suljettuun paikkaan;

19) turvasuojaustoiminnalla ansiotarkoituksessa suoritettavaa, toimeksiantosopimukseen perustuvaa turvasuojaustehtävien hoitamista;

20) turvasuojausliikkeellä turvasuojaustoimintaa harjoittavaa luonnollista henkilöä ja oikeushenkilöä;

21) turvasuojaajalla turvasuojausliikkeen palveluksessa olevaa hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä suorittavaa henkilöä.

2 luku
Vartioimisliiketoiminta
Vartioimisliiketoiminnan luvanvaraisuus
3 §
Vartioimisliikelupa
Vartioimisliiketoimintaa saa harjoittaa elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain (122/1919) 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on saanut siihen luvan (vartioimisliikelupa).

Vartioimisliikelupa oikeuttaa vartioimistehtäviin kaikkialla maassa. Lupa on voimassa toistaiseksi.

Vartioimisliikelupaan voidaan liittää vartioimisliiketoiminnan laajuudesta, vartioimisliikkeen toimipaikkojen lukumäärästä ja sijainnista sekä muista vastaavista seikoista johtuvia ajallisia ja alueellisia sekä vartioimistehtäviä koskevia ehtoja ja rajoituksia.

Luvanhaltijan konkurssi- tai kuolinpesällä on oikeus jatkaa vartioimisliiketoimintaa enintään yhden vuoden ajan luvanhaltijan konkurssin alkamisesta tai kuolinpäivästä. Konkurssipesän hoitajan sekä kuolinpesän osakkaan tai muun pesää hoitavan on ilmoitettava sisäasiainministeriölle luvanhaltijan konkurssista tai kuolemasta 30 päivän kuluessa konkurssin alkamisesta tai kuolinpäivästä.

4 §
Vartioimisliikeluvan myöntäminen
Vartioimisliikelupa voidaan myöntää luonnolliselle henkilölle, joka:

1) on täyttänyt 18 vuotta;

2) tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi ja on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva;

3) ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu; sekä

4) varallisuutensa puolesta kykenee huolehtimaan toiminnasta hyvin.

Oikeushenkilölle lupa voidaan myöntää, jos:

1) se varallisuutensa puolesta kykenee huolehtimaan toiminnasta hyvin; sekä

2) sen hallintoelimiin kuuluvat henkilöt ja toimitusjohtaja sekä avoimessa yhtiössä yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiössä vastuunalaiset yhtiömiehet täyttävät 1 momentin 1―3 kohdassa säädetyt vaatimukset.

Vartioimisliikeluvan myöntää sisäasiainministeriö.

5 §
Vartioimisliikeluvan ehtojen ja rajoitusten muuttaminen
Vartioimisliikelupaan liitettyjä ehtoja ja rajoituksia voidaan muuttaa vartioimisliiketoiminnan laajuudessa, vartioimisliikkeen toimipaikkojen lukumäärässä tai sijainnissa taikka muissa vastaavissa seikoissa tapahtuneiden muutosten vuoksi.

Vartioimisliikelupaan liitettyjä ehtoja ja rajoituksia muuttaa sisäasiainministeriö.

6 §
Ilmoitukset
Sisäasiainministeriön on ilmoitettava myöntämästään vartioimisliikeluvasta sekä muuttamistaan vartioimisliikelupaan liitetyistä ehdoista ja rajoituksista niille poliisilaitoksille, joiden toimialueelle vartioimisliikeluvan hakija tai haltija on ilmoittanut perustavansa toimipaikkoja.

7 §
Muutosilmoitukset
Vartioimisliikkeen on ilmoitettava kirjallisesti (muutosilmoitus) sisäasiainministeriölle:

1) liikkeen toimipaikan perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä sen osoitteen muuttumisesta;

2) liikkeen hallintoelimiin kuuluvan henkilön ja toimitusjohtajan sekä avoimessa yhtiössä yhtiömiehen ja kommandiittiyhtiössä vastuunalaisen yhtiömiehen vaihtumisesta;

3) liikkeen harjoittamisen lopettamisesta tai keskeyttämisestä yhtä kuukautta pitemmäksi ajaksi.

Muutosilmoitus on tehtävä, jos mahdollista, ennen muutosta mutta viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen on liitettävä asiakirjat, joilla osoitetaan, että tilalle tullut täyttää 4 §:n 2 momentissa säädetyt vaatimukset.

Sisäasiainministeriön on toimitettava tieto 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista muutosilmoituksista sille poliisilaitokselle, jonka toimialueella vartioimisliikkeen päätoimipaikka sijaitsee, ja sille poliisilaitokselle, jonka toimialueella muutosilmoituksessa tarkoitettu toimipaikka sijaitsee. Tieto 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista muutosilmoituksista on toimitettava sille poliisilaitokselle, jonka toimialueella liikkeen päätoimipaikka sijaitsee. Tieto 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista muutosilmoituksista on toimitettava kaikille niille poliisilaitoksille, joiden toimialueella sijaitsee liikkeen toimipaikkoja.

Hyvä vartioimistapa
8 §
Toimeksiantosopimus
Toimeksiannosta on 16 §:n 2 momentissa tarkoitettua toimeksiantoa lukuun ottamatta laadittava ennen siinä edellytettyihin tehtäviin ryhtymistä kirjallinen sopimus (toimeksiantosopimus). Jollei sopimusta ole tehtävien kiireellisyyden vuoksi voitu tehdä ennen tehtäviin ryhtymistä, sopimus on tehtävä viimeistään toisena arkipäivänä tehtäviin ryhtymisestä.

Toimeksiantosopimus on säilytettävä kuusi vuotta toimeksiannon päättymisestä. Jos tietojen tallettamisessa käytetään automaattista tietojenkäsittelyä, valvonnassa tarvittavien tietojen on oltava saatavina selväkielisinä.

9 §
Kielto vastaanottaa toimeksiantoa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä
Vartioimisliike ei saa ottaa vastaan toimeksiantoa, joka sisältää sitoumuksen ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

Vartioimisliike saa kuitenkin ottaa vastaan toimeksiannon järjestyksenvalvojista annetussa laissa (533/1999) tarkoitettujen järjestyksenvalvojan tehtävien suorittamisesta.

Turvatarkastuksista lentoliikenteessä ja tuomioistuimissa säädetään erikseen.

10 §
Suhde viranomaistoimintaan
Vartioimisliiketoiminnassa tai vartioimistehtävässä ei saa vaikeuttaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä taikka rikosten ennalta estämistä, selvittämistä tai syyteharkintaan saattamista.

Jos vartija on vartioimistehtävässä saanut tietoonsa rikoslain (39/1889) 15 luvun 10 §:n 1 momentissa mainitun jo tehdyn rikoksen, hänen on viipymättä ilmoitettava siitä poliisille. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos vartijan täytyisi antaa ilmi joku mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetuista.

11 §
Kielto osallistua vartioimisliiketoimintaan
Poliisin, rajavartiolaitoksen tai tullilaitoksen henkilöstöön kuuluva ei saa osallistua vartioimisliiketoimintaan, kuulua vartioimisliikkeen hallintoelimiin, olla vartioimisliikkeen toimitusjohtajana, yhtiömiehenä, vastuunalaisena yhtiömiehenä tai vastaavana hoitajana taikka suorittaa ansiotarkoituksessa vartioimistehtäviä.

12 §
Vartioimistehtävissä noudatettavat yleiset periaatteet
Vartioimistehtävissä on toimittava oikein ja tasapuolisesti sekä sovinnollisuutta edistäen.

Vartioimistehtävät on suoritettava aiheuttamatta suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävien suorittamiseksi. Vartioimistehtävissä ei saa puuttua kenenkään oikeuksiin enempää kuin tehtävien suorittamiseksi on välttämätöntä. Tehtäviin liittyvien toimenpiteiden on oltava perusteltuja suhteessa tehtävien tärkeyteen ja kiireellisyyteen sekä tilanteeseen kokonaisuutena.

13 §
Toimenpiteen perusteen ilmoittaminen
Vartijan on vartioimistehtävässä ilmoitettava henkilöön kohdistuvan toimenpiteen peruste toimenpiteen kohteena olevalle tai tämän edustajalle, jollei se ole mahdotonta tämän tilan tai muiden olojen vuoksi.

Toimenpiteen kohde tai tämän edustaja on tarvittaessa ohjattava ottamaan yhteyttä vastaavaan hoitajaan toimenpiteen oikeellisuuden toteamiseksi. Samalla on yhteydenottoa varten kerrottava vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot.

14 §
Salassapitovelvollisuus
Vartioimisliiketoiminnan harjoittaja, vastaava hoitaja tai vartija ei saa oikeudettomasti ilmaista eikä käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toista vahingoittaakseen, mitä hän tehtävässään on saanut tietää toimeksiannon osapuolen salassa pidettävistä turvallisuusjärjestelyistä, liike- tai ammattisalaisuudesta taikka yksityisyyteen kuuluvista seikoista. Salassapitovelvollisuus säilyy tehtävän päätyttyä.

Vartioimisliikkeen velvollisuudet
15 §
Vastaava hoitaja
Vartioimisliikkeellä on oltava palveluksessaan yksi tai useampi vastaava hoitaja, jonka hyväksyminen kyseisen vartioimisliikkeen vastaavaksi hoitajaksi on voimassa. Sisäasiainministeriö määrää vastaavien hoitajien lukumäärän vartioimisliiketoiminnan laajuuden, vartioimisliikkeen toimipaikkojen lukumäärän ja sijainnin sekä muiden vastaavien seikkojen perusteella. Sisäasiainministeriö määrää myös vastaavien hoitajien vastuualueet.

Vartioimisliikeluvan hakijan tai haltijan on jättäessään hakemuksen vartioimisliikeluvan saamiseksi tai välittömästi sen jälkeen tehtävä sisäasiainministeriölle hakemus vastaavan hoitajan hyväksymiseksi. Vartioimisliiketoimintaa ei saa aloittaa ennen kuin vartioimisliikkeelle on hyväksytty vastaava hoitaja.

Vastaavan hoitajan erotessa tai lakatessa muutoin hoitamasta tehtäväänsä hakemus uuden vastaavan hoitajan hyväksymiseksi on tehtävä seitsemän päivän kuluessa hänen tehtävänsä päättymisestä.

Vartioimisliikkeelle voidaan hyväksyä yksi tai useampi vastaavan hoitajan sijainen, joka suorittaa vastaavan hoitajan tehtävät tämän ollessa estynyt.

16 §
Vartioimistehtävien suorittaminen
Vartioimisliike saa teettää vartioimistehtäviä vain sellaisella palveluksessaan olevalla, jonka hyväksyminen vartijaksi on voimassa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, vartioimisliike voi antaa vartioimistehtävän osaksi toisen vartioimisliikkeen tehtäväksi. Toimeksiantosopimuksen laatineen vartioimisliikkeen on ilmoitettava tällaisesta tehtävän antamisesta toimeksiantajalle ennen tehtävän aloittamista tai viimeistään toisena arkipäivänä tehtävän aloittamisesta.

Vartioimisliikkeellä saa olla palveluksessaan yksi 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu väliaikainen vartija jokaista alkavaa kolmea 24 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun koulutuksen saanutta vartioimistehtäviä suorittavaa vartijaa kohti.

17 §
Tapahtumailmoitukset
Poliisin suorittaman viranomaisvalvonnan, toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden oikeusturvan sekä toimeksiantajien tietojensaantioikeuden turvaamiseksi vartijan tulee heti laatia vartioimistehtävissä havaituista toimenpiteisiin johtaneista tapahtumista kirjallinen selvitys (tapahtumailmoitus). Tapahtumailmoituksesta tulee käydä ilmi vartijan kyseiseen tapahtumaan liittyvät havainnot ja toimenpiteet. Toimenpiteiden kohteena olleiden sukunimi, etunimet, henkilötunnus ja osoitetiedot saadaan kirjata tapahtumailmoitukseen.

Vartioimisliikkeen on säilytettävä tapahtumailmoitukset viiden vuoden ajan niiden laatimispäivästä, jonka jälkeen ne on hävitettävä. Tapahtumailmoitukset on säilytettävä siten järjestettyinä, että kuhunkin toimeksiantoon liittyvät ilmoitukset ovat viivytyksettä esitettävissä. Jos tietojen tallettamisessa käytetään automaattista tietojenkäsittelyä, valvonnassa tarvittavien tietojen on oltava saatavina selväkielisinä.

Toimeksiantajalla ja 42 §:ssä tarkoitetulla valvontaviranomaisella on oikeus saada jäljennös tapahtumailmoituksesta.

18 §
Henkilöstö- ja työvuorotiedostot
Poliisin suorittaman viranomaisvalvonnan turvaamiseksi vartioimisliikkeen on pidettävä vastaavista hoitajista ja vartijoista tiedostoa (henkilöstötiedosto), josta voidaan viivytyksettä todeta:

1) vastaavien hoitajien ja vartijoiden sukunimi, etunimet ja henkilötunnus;

2) vastaavaksi hoitajaksi ja vartijaksi hyväksynyt viranomainen sekä vartijaksi hyväksymisen voimassaoloaika;

3) vastaavan hoitajan saama 20 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu koulutus sekä vartijan saama 24 §:n 1 momentin 2 kohdassa, 25 §:n 1 momentissa, 29 §:n 2 momentissa ja 31 §:n 2 momentissa tarkoitettu koulutus;

4) tiedot vartijan ampuma-aseen ja kaasusumuttimen hallussapitoluvasta;

5) vastaavan hoitajan ja vartijan palvelussuhteen alkamis- ja päättymisaika ja palvelussuhteen päättymisen syy.

Viranomaisvalvonnan turvaamiseksi vartioimisliikkeen on järjestettävä työvuorokirjanpito niin, että liikkeen asiakirjoista voidaan selvittää kunkin vartijan työvuorot, vartioimisalueet ja vartioimiskohteet (työvuorotiedosto). Työvuorotiedostoon saadaan tallettaa vartijoiden sukunimi ja etunimet.

Tiedot henkilöstötiedostosta on hävitettävä viiden vuoden kuluttua palvelussuhteen päättymisestä ja tiedot työvuorotiedostosta asiakirjan laatimista seuraavan toisen kalenterivuoden lopussa. Jos tietojen tallettamisessa käytetään automaattista tietojenkäsittelyä, valvonnassa tarvittavien tietojen on oltava saatavina selväkielisinä.

19 §
Toimintaohjeet
Vartioimisliikkeellä on oltava sellaiset yleiset kirjalliset ohjeet, joiden avulla vartija kykenee suorittamaan vartioimistehtävänsä oikein ja turvallisesti (toimintaohjeet). Jos olot vartioimisalueella tai vartioimiskohteessa sitä edellyttävät, vartioimisliikkeellä tulee olla lisäksi erilliset vartioimisalue- tai vartioimiskohdekohtaiset toimintaohjeet.

Vartioimisliikkeen on pidettävä toimintaohjeet nähtävillä toimipaikoillaan sekä tarvittaessa vartioimisalueillaan ja vartioimiskohteissaan siten, että vartijoilla on mahdollisuus perehtyä niihin.

Vastaavaksi hoitajaksi ja vartijaksi hyväksyminen
20 §
Vastaavaksi hoitajaksi hyväksyminen
Vastaavaksi hoitajaksi voidaan hyväksyä vartioimisliikkeen harjoittaja tai vartioimisliikkeen palveluksessa oleva, joka:

1) on täyttänyt 18 vuotta;

2) on hyväksytysti suorittanut sisäasiainministeriön määrittämät vaatimukset täyttävät, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) mukaisen turvallisuusvalvojan tai sitä vastaavan erikoisammattitutkinnon osat, jotka sisältävät ainakin vartioimisliiketoimintaan sekä rikos- ja prosessioikeuteen liittyvät opetusaiheet sisältävän koulutuksen (vastaavan hoitajan koulutus); sekä

3) tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi ja on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva vastaavaksi hoitajaksi.

Vastaavaksi hoitajaksi hyväksyminen on voimassa toistaiseksi. Se on kuitenkin voimassa enintään niin kauan kuin vastaava hoitaja toimii tehtävässään.

Vastaavaksi hoitajaksi hyväksymiseen voidaan erityisestä syystä liittää koulutuksesta, henkilökohtaisista ominaisuuksista ja muista vastaavista seikoista johtuvia ajallisia ja alueellisia sekä vartioimistehtäviä koskevia ehtoja ja rajoituksia.

Vastaavaksi hoitajaksi hyväksyy sisäasiainministeriö.

21 §
Väliaikaiseksi vastaavaksi hoitajaksi hyväksyminen
Se, joka ei ole saanut vastaavan hoitajan koulutusta, voidaan 20 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttyessä hyväksyä vastaavaksi hoitajaksi enintään yhdeksi vuodeksi (väliaikainen vastaava hoitaja), jos vastaava hoitaja kuolee tai sairastuu taikka jos vastaavan hoitajan vaihtuminen johtuu muusta vastaavasta ennalta arvaamattomasta syystä.

Väliaikaiseksi vastaavaksi hoitajaksi hyväksymiseen voidaan erityisestä syystä liittää 20 §:n 3 momentissa tarkoitettuja ehtoja ja rajoituksia.

Väliaikaiseksi vastaavaksi hoitajaksi hyväksyy sisäasiainministeriö.

22 §
Vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen ehtojen ja rajoitusten muuttaminen
Vastaavaksi hoitajaksi hyväksymiseen liitettyjä ehtoja ja rajoituksia voidaan muuttaa vastaavan hoitajan saamassa koulutuksessa, henkilökohtaisissa ominaisuuksissa tai muissa vastaavissa seikoissa tapahtuneiden muutosten vuoksi.

Vastaavaksi hoitajaksi hyväksymiseen liitettyjä ehtoja ja rajoituksia muuttaa sisäasiainministeriö.

23 §
Ilmoitukset
Sisäasiainministeriön on ilmoitettava vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisestä sekä vastaavaksi hoitajaksi hyväksymiseen liitettyjen ehtojen ja rajoitusten muuttamisesta niille poliisilaitoksille, joiden toimialueella sijaitsee vastaavan hoitajan vastuualueeseen kuuluvia toimipaikkoja.

24 §
Vartijaksi hyväksyminen
Vartijaksi voidaan hyväksyä se, joka:

1) on täyttänyt 18 mutta ei 65 vuotta;

2) on hyväksytysti suorittanut sisäasiainministeriön määrittämät vaatimukset täyttävät, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen vartijan tai sitä vastaavan ammattitutkinnon osat, jotka sisältävät ainakin vartiointialaan, vartioimisliiketoimintaan, vartijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä vartijan tehtäviin liittyvät opetusaiheet sisältävän koulutuksen (vartijan peruskoulutus); sekä

3) tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi ja on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva vartijaksi.

Vartijaksi hyväksyminen on voimassa viisi vuotta. Se on kuitenkin voimassa enintään siihen saakka, kun vartija täyttää 65 vuotta.

Vartijaksi hyväksymiseen voidaan erityisestä syystä liittää koulutuksesta, henkilökohtaisista ominaisuuksista ja muista vastaavista seikoista johtuvia ajallisia ja alueellisia sekä vartioimistehtäviä koskevia ehtoja ja rajoituksia.

Vartijan peruskoulutusta vastaavan aikaisemman koulutuksen suorittanut voidaan 1 momentin 2 kohdan estämättä hyväksyä vartijaksi uudelleen hänen hakiessaan vartijaksi hyväksymistä kolmen kuukauden kuluessa aikaisemman vartijaksi hyväksymisen päättymisestä.

Vartijaksi hyväksyy hakijan kotikunnan poliisilaitos. Vartijaksi hyväksymisen johdosta aikaisempi voimassa oleva vartijaksi hyväksyminen raukeaa.

25 §
Väliaikaiseksi vartijaksi hyväksyminen
Se, joka ei ole saanut vartijan peruskoulutusta, voidaan 24 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttyessä hyväksyä toimimaan vartijana yhden kalenterivuoden aikana enintään neljä kuukautta (väliaikainen vartija), jos hän on hyväksytysti suorittanut sisäasiainministeriön määrittämät vaatimukset täyttävät, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen vartijan tai sitä vastaavan ammattitutkinnon osat, jotka sisältävät perustiedot 24 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista opetusaiheista (väliaikaisen vartijan koulutus).

Väliaikaiseksi vartijaksi hyväksymiseen voidaan erityisestä syystä liittää 24 §:n 3 momentissa tarkoitettuja ehtoja ja rajoituksia.

Väliaikaiseksi vartijaksi hyväksyy hakijan kotikunnan poliisilaitos.

26 §
Vartijaksi hyväksymisen ehtojen ja rajoitusten muuttaminen
Vartijaksi hyväksymiseen liitettyjä ehtoja ja rajoituksia voidaan muuttaa vartijan saamassa koulutuksessa, henkilökohtaisissa ominaisuuksissa tai muissa vastaavissa seikoissa tapahtuneiden muutosten vuoksi.

Vartijaksi hyväksymiseen liitettyjä ehtoja ja rajoituksia muuttaa se poliisilaitos, jonka toimialueella vartijan kotikunta on.

27 §
Vartijaksi hyväksymistä koskeva hakemus
Vartijaksi hyväksymistä koskeva hakemus on jätettävä henkilökohtaisesti. Hakemus voidaan jättää myös muulle kuin hakijan kotikunnan poliisilaitokselle.

Vartijan oikeudet ja velvollisuudet
28 §
Vartijan oikeudet
Vartijalla on oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta, jos poistettava ei noudata vartioimisalueen omistajan tai haltijan taikka tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta taikka jos on ilmeistä, ettei poistettavalla ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan.

Vartijalla on vartioimistehtävää suorittaessaan oikeus ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavattu rikoksentekijä, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai jos rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä vahingonteko tai lievä petos. Vartija saa ottaa kiinni myös sen, joka on viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan pidätettävä tai vangittava. Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisille.

Vartijalla on kiinniotto-oikeutta käyttäessään oikeus tarkastaa kiinni otettu ja hänen mukanaan olevat tavarat sen varmistamiseksi, ettei kiinni otetulla ole hallussaan esineitä tai aineita, joilla hän voi aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille. Vartijalla on oikeus ottaa pois tarkastuksessa tavatut vaaralliset esineet tai aineet. Pois otetut esineet tai aineet on luovutettava viipymättä poliisille.

Jos poistettava, kiinni otettava tai turvallisuustarkastuksen kohteeksi joutunut tekemällä vastarintaa koettaa välttää poistamisen, kiinni ottamisen tai turvallisuustarkastuksen suorittamisen, vartijalla on oikeus käyttää sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita poistamiseksi, kiinni ottamiseksi tai turvallisuustarkastuksen suorittamiseksi voidaan henkilön käyttäytyminen ja muut seikat huomioon ottaen pitää puolusteltavina. Jos on käytetty ankarampia voimakeinoja kuin voidaan pitää puolusteltavina, tekijä on tuomittava noudattaen, mitä rikoslain 3 luvun 9 §:ssä on säädetty.

29 §
Voimankäyttövälineiden kantaminen
Vartija ei saa vartioimistehtävissä tarpeettomasti kantaa voimankäyttövälineitä. Ampuma-asetta saa kantaa vain henkivartija- tai arvokuljetustehtävissä sekä huomattavan yleisen edun kannalta merkittävän vartioimiskohteen vartioinnissa silloin, kun tehtävän suorittaminen olosuhteiden johdosta välttämättä edellyttää ampuma-aseen kantamista.

Ampuma-asetta, kaasusumutinta ja teleskooppipatukkaa saa kantaa ainoastaan vartija, joka on saanut sisäasiainministeriön vahvistamat vaatimukset täyttävän erityisen voimankäyttökoulutuksen ja osoittanut vuosittain, että hänellä on riittävä ampuma-aseen käsittelytaito ja ampumistaito. Väliaikainen vartija ei saa kantaa ampuma-asetta.

Ampuma-aseen ja kaasusumuttimen kantamisesta päättää vastaava hoitaja toimeksiannoittain. Jos vartija on vartioimistehtävässä käyttänyt ampuma-asetta, vartioimisliikkeen on viivytyksettä ilmoitettava siitä aseenkäyttöpaikan poliisille.

Vartioimisliikkeen, jonka palveluksessa olevat vartijat kantavat vartioimistehtävissä voimankäyttövälineitä, on järjestettävä vähintään kerran vuodessa vartijoilleen koulutustilaisuus, jossa kerrataan voimakeinojen käyttöä koskevien säännösten sisältö ja harjoitellaan voimankäyttövälineiden käyttöä.

30 §
Voimankäyttövälineiden kantamistapa
Vartijan on kannettava voimankäyttövälineitä asunsa alla siten, että ne eivät ole muiden havaittavissa.

Jos voimankäyttövälineiden kantaminen vartijan asun alla ei ole mahdollista, niitä saadaan, ampuma-asetta lukuun ottamatta, kantaa vyöhön kiinnitettävissä umpikoteloissa. Patukkaa saadaan kuitenkin kantaa siltä osin näkyvissä kuin sen kantaminen asun alla tai umpikotelossa ei sen koon vuoksi ole mahdollista. Ampuma-asetta saa kantaa muiden havaittavissa olevalla tavalla vain, jos tehtävä tai tilanteen vaarallisuus poikkeuksellisesti sitä edellyttää.

Jos vartioimistehtävässä käytetään muuta kuin vartijan asua, kaikkia voimankäyttövälineitä on kannettava asun alla siten, etteivät ne ole muiden havaittavissa.

31 §
Koiran mukana pitäminen
Vartija ei saa vartioimistehtävissä tarpeettomasti pitää mukanaan koiraa.

Jos koiran pitäminen vartioimistehtävässä on tarpeen, vartija saa pitää tehtävissä mukanaan yhtä koiraa:

1) joka on hyväksytysti suorittanut sisäasiainministeriön vahvistamat vaatimukset täyttävän tottelevaisuustarkastuksen;

2) jonka ohjaajana hän on toiminut tottelevaisuustarkastuksessa;

3) joka on vähintään kaksi mutta enintään 10 vuotta vanha;

4) joka on rekisteröity ja tunnistusmerkitty siten, että se on luotettavasti yksilöitävissä;

5) joka on hänen hallittavissaan; sekä

6) joka ei ole ominaisuuksiltaan osoittautunut sopimattomaksi vartioimistehtävissä mukana pidettäväksi.

Vartija saa pitää 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttävää koiraa mukanaan vartioimistehtävässä kaksi vuotta momentin 1 kohdassa tarkoitetusta hyväksymisestä.

Väliaikainen vartija ei saa pitää mukanaan koiraa.

Koiran mukana pitämisestä päättää vastaava hoitaja toimeksiannoittain.

32 §
Vartijan asun käyttäminen
Vartijan on vartioimistehtävissä oltava pukeutunut vartijan asuun. Saman vartioimisliikkeen palveluksessa olevien, samanlaisia tehtäviä suorittavien vartijoiden on oltava pukeutuneita yhdenmukaisesti.

Jos tehtävä sitä edellyttää, vartija saa käyttää myymälätarkkailussa ja muissa vastaavissa rikosten paljastamiseen liittyvissä tehtävissä sekä henkivartijatehtävissä ja arvokuljetustehtävissä muuta kuin vartijan asua. Muun kuin vartijan asun käyttämisestä päättää vastaava hoitaja toimeksiannoittain.

Vartijan asua saa käyttää vain vartija vartioimistehtävissä. Vartijan asusta tulee huolehtia siten, etteivät siihen kuuluvat asusteet joudu asiattomien haltuun.

33 §
Vartijan asu
Vartijan asun tulee olla siisti ja asianmukainen. Vartija tulee tunnistaa asustaan vartijaksi. Vartijan asusta on käytävä ilmi, minkä vartioimisliikkeen palveluksessa vartija on.

Vartijan asun sekä asussa käytettävien merkkien ja tekstien on erotuttava selvästi poliisin, rajavartiolaitoksen, tullilaitoksen, vankeinhoitolaitoksen ja pelastushallinnon käytössä olevista virkapuvuista ja sotilaspuvuista sekä niissä käytettävistä virallisista merkeistä ja teksteistä.

Sisäasiainministeriö voi kieltää asun, merkin tai tekstin käyttämisen, jollei se ole tämän lain tai tämän lain nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen.

34 §
Vartijakortti
Vartijan kotikunnan poliisilaitos antaa vartijaksi hyväksytylle vartijakortin. Vartijan on pidettävä kortti vartioimistehtävissä mukana ja esitettävä se pyydettäessä.

Vartijan on viipymättä haettava kotikuntansa poliisilaitokselta vartijakortin kaksoiskappaletta, jos hänen henkilötietonsa ovat muuttuneet, vartija on ensimmäisen kerran suorittanut hyväksytysti 29 §:n 2 momentissa tai 31 §:n 2 momentissa säädetyn koulutuksen, eikä kyseisiä tietoja ole merkitty vartijakortille, vartijakortille merkityt 29 §:n 2 momentissa tai 31 §:n 2 momentissa säädettyä koulutusta koskevat suorittamistiedot ovat vanhentuneet, taikka jos kortti on kadonnut tai turmeltunut.

Vartijakortti on heti luovutettava poliisille, jos vartijaksi hyväksyminen on peruutettu tai vartijalle luovutetaan uusi vartijakortti aikaisempaan korttiin merkityn hyväksymisen voimassaoloaikana.

3 luku
Turvasuojaustoiminta
35 §
Turvasuojaustehtävien suorittaminen
Turvasuojausliike saa teettää hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä vain sellaisella palveluksessaan olevalla, jonka hyväksyminen turvasuojaajaksi on voimassa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, turvasuojausliike voi antaa hyväksymistä edellyttävän turvasuojaustehtävän toisen turvasuojausliikkeen tehtäväksi. Turvasuojaustehtävän antavan turvasuojausliikkeen on ilmoitettava tällaisesta tehtävän antamisesta toimeksiantajalle ennen tehtävän aloittamista tai viimeistään toisena arkipäivänä tehtävän aloittamisesta.

36 §
Palvelutodistus
Hyväksymistä edellyttävässä turvasuojaustehtävässä toimeksiantajalle tai tämän edustajalle on luovutettava kirjallinen todistus (palvelutodistus), jollei turvasuojaustehtävästä laadita erillistä kirjallista toimeksiantosopimusta.

37 §
Turvasuojaajaksi hyväksyminen
Turvasuojaajaksi voidaan hyväksyä se, joka:

1) on täyttänyt 18 vuotta;

2) tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi ja on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva turvasuojaajaksi; sekä

3) hoitaa turvasuojaustehtäviä tai on hakeutunut turvasuojaustehtäviin valmentavaan koulutukseen.

Turvasuojaajaksi hyväksyminen on voimassa enintään viisi vuotta.

Turvasuojaajaksi hyväksymiseen voidaan erityisestä syystä liittää koulutuksesta, henkilökohtaisista ominaisuuksista ja muista vastaavista seikoista johtuvia ajallisia ja alueellisia sekä turvasuojaustehtäviä koskevia ehtoja ja rajoituksia.

Turvasuojaajaksi hyväksyy hakijan kotikunnan poliisilaitos. Turvasuojaajaksi hyväksymisen yhteydessä aikaisempi voimassa oleva hyväksyminen turvasuojaajaksi raukeaa.

38 §
Turvasuojaajaksi hyväksymisen ehtojen ja rajoitusten muuttaminen
Turvasuojaajaksi hyväksymiseen liitettyjä ehtoja ja rajoituksia voidaan muuttaa turvasuojaajan saamassa koulutuksessa, henkilökohtaisissa ominaisuuksissa ja muissa vastaavissa seikoissa tapahtuneiden muutosten vuoksi.

Turvasuojaajaksi hyväksymisen ehtoja ja rajoituksia muuttaa turvasuojaajan kotikunnan poliisilaitos.

39 §
Turvasuojaajaksi hyväksymistä koskeva hakemus
Turvasuojaajaksi hyväksymistä koskeva hakemus on jätettävä henkilökohtaisesti. Hakemus voidaan jättää myös muulle kuin hakijan kotikunnan poliisilaitokselle.

40 §
Turvasuojaajakortti
Turvasuojaajan kotikunnan poliisilaitos antaa turvasuojaajaksi hyväksytylle turvasuojaajakortin. Turvasuojaajan on pidettävä kortti hyväksymistä edellyttävissä turvasuojaustehtävissä mukanaan ja esitettävä se pyydettäessä.

Turvasuojaajan on viipymättä haettava kotikuntansa poliisilaitokselta turvasuojaajakortin kaksoiskappaletta, jos hänen henkilötietonsa ovat muuttuneet taikka jos kortti on kadonnut tai turmeltunut.

Turvasuojaajakortti on heti luovutettava poliisille, jos turvasuojaajaksi hyväksyminen on peruutettu tai turvasuojaajalle luovutetaan uusi turvasuojaajakortti aikaisempaan korttiin merkityn hyväksymisen voimassaoloaikana.

41 §
Salassapitovelvollisuus
Turvasuojaustoiminnan harjoittaja tai turvasuojaaja ei saa oikeudettomasti ilmaista eikä käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toista vahingoittaakseen, mitä hän tehtävässään on saanut tietää toimeksiannon osapuolen salassa pidettävistä turvallisuusjärjestelyistä, liike- tai ammattisalaisuudesta taikka yksityisyyteen kuuluvista seikoista. Salassapitovelvollisuus säilyy tehtävän päätyttyä.

4 luku
Yksityisten turvallisuuspalveluiden valvonta
42 §
Valvonta
Yksityisten turvallisuuspalveluiden yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaa sisäasiainministeriö.

Poliisin lääninjohto ja kihlakunnan poliisilaitokset vastaavat yksityisten turvallisuuspalveluiden sekä vastaavien hoitajien, vartijoiden ja turvasuojaajien toiminnan valvonnasta toimialueellaan.

Poliisilaitoksen on tarkastettava toimialueellaan sijaitsevat vartioimisliikkeiden toimipaikat vähintään joka toinen vuosi. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja toimitetaan sisäasiainministeriölle.

43 §
Tietojensaantioikeus
Sisäasiainministeriöllä, poliisin lääninjohdolla ja poliisilaitoksella on oikeus saada vartioimisliikkeeltä ja turvasuojausliikkeeltä valvonnassa tarvittavia tietoja liikkeen toiminnasta, henkilöstöstä, taloudellisesta asemasta ja muista vastaavista seikoista yhteisön jäsentä, tilintarkastajaa, toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä tai työntekijää velvoittavan yrityssalaisuuden estämättä.

44 §
Turvallisuusalan valvontarekisteri
Poliisi pitää rekisteriä vartioimisliikkeistä sekä niiden 4 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista vastuuhenkilöistä ja vastaavista hoitajista sekä vartijoista, turvasuojaajista ja järjestyksenvalvojista annetun lain 1 §:ssä tarkoitetuista järjestyksenvalvojista (turvallisuusalan valvontarekisteri). Turvallisuusalan valvontarekisteristä säädetään tarkemmin poliisin henkilörekistereistä annetussa laissa (509/1995) ja poliisin henkilörekistereistä annetussa asetuksessa (1116/1995).

45 §
Vuosi-ilmoitus
Vartioimisliikkeen on ilmoitettava sisäasiainministeriölle kirjallisesti kultakin kalenterivuodelta seuraavan tammikuun loppuun mennessä:

1) toimeksiantojen lukumäärä;

2) toimipaikkojen ja henkilöstön lukumäärä;

3) tiedot kalenterivuoden aikana vastaavina hoitajina ja vartijoina toimineista;

4) tiedot vartioimisliikkeen ja vartijoiden ampuma-aseen ja kaasusumuttimen hallussapitoluvista, toimeksiannoista, joihin liittyvissä vartioimistehtävissä vartija on pitänyt mukanaan ampuma-asetta tai koiraa taikka käyttänyt muuta kuin vartijan asua, ja tilanteista, joissa vartija on käyttänyt ampuma-asetta, kaasusumutinta tai koiraa voimankäyttövälineenä.

Sisäasiainministeriön on toimitettava tieto vuosi-ilmoituksesta niille poliisilaitoksille, joiden toimialueella sijaitsee vartioimisliikkeen toimipaikkoja.

46 §
Vartioimisliikeluvan peruuttaminen
Sisäasiainministeriön on peruutettava vartioimisliikelupa, jos:

1) luvanhaltija sitä pyytää;

2) vartioimisliiketoiminta on lopetettu; taikka

3) luvanhaltija ei enää täytä elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 1 §:n 1 tai 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä.

Vartioimisliikelupa voidaan peruuttaa kokonaan tai määräajaksi, jos:

1) vartioimisliiketoiminta on keskeytetty kolmea kuukautta pitemmäksi ajaksi;

2) luvanhaltija ei enää olojen olennaisten muutosten vuoksi täytä 4 §:n 1 momentin 2, 3 tai 4 kohdassa taikka 4 §:n 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä, eikä ole mahdollisesti asetetussa määräajassa korjannut niissä olevaa puutetta;

3) vartioimisliikkeen harjoittaja tai vartioimisliikkeen 4 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu vastuuhenkilö on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu sellaisesta rikoksesta, joka osoittaa hänen olevan sopimaton tehtäväänsä, taikka hän on tahallaan menetellyt vartioimisliiketoiminnassa olennaisesti virheellisesti; taikka

4) luvanhaltija on olennaisesti rikkonut vartioimisliikelupaan liitettyjä keskeisiä ehtoja tai rajoituksia.

Sisäasiainministeriö voi 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa luvan peruuttamisen sijasta antaa luvanhaltijalle varoituksen, jos luvan peruuttaminen olisi oloihin nähden kohtuutonta.

47 §
Vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen peruuttaminen
Sisäasiainministeriön on peruutettava vastaavaksi hoitajaksi hyväksyminen, jos vartioimisliike tai vastaava hoitaja sitä pyytää.

Vastaavaksi hoitajaksi hyväksyminen voidaan peruuttaa kokonaan tai määräajaksi, jos:

1) vastaavaksi hoitajaksi hyväksytty ei enää olojen olennaisten muutosten vuoksi täytä 20 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä;

2) vastaava hoitaja on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla sellaisesta rikoksesta, joka osoittaa hänen olevan sopimaton vastaavaksi hoitajaksi tai hän on tahallaan menetellyt vastaavana hoitajana olennaisesti virheellisesti; taikka

3) vastaava hoitaja on olennaisesti rikkonut vastaavaksi hoitajaksi hyväksymiseen liitettyjä keskeisiä ehtoja tai rajoituksia.

48 §
Vartijaksi ja turvasuojaajaksi hyväksymisen peruuttaminen
Sen poliisilaitoksen, jonka toimialueeseen vartijan tai turvasuojaajan kotikunta kuuluu, on peruutettava vartijaksi tai turvasuojaajaksi hyväksyminen, jos vartija tai turvasuojaaja sitä pyytää.

Vartijaksi tai turvasuojaajaksi hyväksyminen voidaan peruuttaa kokonaan tai määräajaksi, jos:

1) vartija tai turvasuojaaja ei enää olojen olennaisten muutosten vuoksi täytä 24 §:n 1 momentin 3 kohdassa tai 37 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädettyjä edellytyksiä;

2) vartija tai turvasuojaaja on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu sellaisesta rikoksesta, joka osoittaa hänen olevan sopimaton tehtäväänsä, tai hän on tahallaan menetellyt vartijana tai turvasuojaajana olennaisesti virheellisesti; taikka

3) vartija tai turvasuojaaja on olennaisesti rikkonut vartijaksi tai turvasuojaajaksi hyväksymiseen liitettyjä keskeisiä ehtoja tai rajoituksia.

49 §
Vartioimisliikeluvan ja vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen väliaikainen peruuttaminen
Sisäasiainministeriö voi väliaikaisesti peruuttaa vartioimisliikeluvan tai vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen, jos poliisin tietoon on tullut seikkoja, jotka todennäköisesti johtavat vartioimisliikeluvan tai vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen peruuttamiseen.

Päätös, jolla vartioimisliikelupa tai vastaavaksi hoitajaksi hyväksyminen on väliaikaisesti peruutettu, on voimassa enintään kolme kuukautta. Sisäasiainministeriö voi jatkaa päätöksen voimassaoloaikaa enintään kuudella kuukaudella kerrallaan, jos vartioimisliikkeen harjoittajaa, vastaavaa hoitajaa tai vartioimisliikkeen 4 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua vastuuhenkilöä epäillään rikoksesta, joka todennäköisesti johtaa vartioimisliikeluvan tai vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen peruuttamiseen.

50 §
Vartijaksi ja turvasuojaajaksi hyväksymisen väliaikainen peruuttaminen
Päällystöön kuuluva poliisimies voi väliaikaisesti peruuttaa vartijaksi tai turvasuojaajaksi hyväksymisen, jos poliisin tietoon on tullut seikkoja, jotka todennäköisesti johtavat vartijaksi tai turvasuojaajaksi hyväksymisen peruuttamiseen.

Jos vartijaksi tai turvasuojaajaksi hyväksyminen on peruutettu taikka vartijaksi tai turvasuojaajaksi hyväksymisen väliaikaiseen peruuttamiseen on edellytykset, poliisimies voi ottaa vartijakortin tai turvasuojaajakortin haltuunsa sen luovuttamiseksi päällystöön kuuluvalle poliisimiehelle, jonka on 14 päivän kuluessa päätettävä, peruutetaanko vartijaksi tai turvasuojaajaksi hyväksyminen väliaikaisesti. Poliisimies voi ottaa vartijakortin tai turvasuojaajakortin haltuunsa myös silloin, kun vartijaksi tai turvasuojaajaksi hyväksyminen on peruutettu. Vartijakortin tai turvasuojaajakortin pois ottamiseksi voidaan tehdä henkilöntarkastus sen estämättä, mitä pakkokeinolain (450/1987) 5 luvun 10 §:ssä säädetään.

Vartijaksi tai turvasuojaajaksi hyväksymisen väliaikaisesta peruuttamisesta on ilmoitettava heti vartijan tai turvasuojaajan kotikunnan poliisilaitokselle. Päätös, jolla vartijaksi tai turvasuojaajaksi hyväksyminen on väliaikaisesti peruutettu, on voimassa enintään kolme kuukautta. Se poliisilaitos, jonka toimialueeseen vartijan tai turvasuojaajan kotikunta kuuluu, voi jatkaa päätöksen voimassaoloaikaa enintään kuudella kuukaudella kerrallaan, jos vartijaa tai turvasuojaajaa epäillään rikoksesta, joka todennäköisesti johtaa vartijaksi tai turvasuojaajaksi hyväksymisen peruuttamiseen.

5 luku
Turvallisuusalan neuvottelukunta
51 §
Neuvottelukunta
Sisäasiainministeriön apuna on neuvoa-antava turvallisuusalan neuvottelukunta.

Sisäasiainministeriö määrää neuvottelukunnan jäsenet. Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuina turvallisuusalan kannalta keskeiset hallinnonalat sekä elinkeinoelämä, työnantajat, työntekijät ja kuluttajat.

52 §
Neuvottelukunnan tehtävät
Turvallisuusalan neuvottelukunnan tehtävänä on:

1) edistää viranomaisten ja yksityisten turvallisuuspalveluiden välistä yhteistyötä;

2) määritellä turvallisuusalaa koskevia yleisiä suuntaviivoja;

3) seurata ja edistää turvallisuusalan kansainvälistä yhteistyötä;

4) seurata turvallisuusalan kehitystä, turvallisuusalan koulutusta ja tutkimusta sekä turvallisuusalaa koskevaa ohjeistusta ja tiedottamista;

5) tehdä turvallisuusalaa koskevia aloitteita;

6) antaa sisäasiainministeriön pyynnöstä turvallisuusalaa koskevia lausuntoja.

6 luku
Rangaistussäännökset
53 §
Salassapitorikos ja salassapitorikkomus
Rangaistus 14 ja 41 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 ja 2 §:n mukaan.

54 §
Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen
Rangaistus vartijan vastustamisesta tuomitaan rikoslain 17 luvun 6 §:n mukaan.

55 §
Vartioimisliikerikos
Rangaistus vartioimisliikerikoksesta tuomitaan rikoslain 17 luvun 6 a §:n mukaan.

56 §
Vartioimisliikerikkomus
Vartioimisliiketoiminnan harjoittaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta

1) laiminlyö 7 §:ssä säädetyn muutosilmoituksen, 8 §:ssä säädetyn toimeksiantosopimuksen, 17 §:ssä säädetyn tapahtumailmoituksen, 18 §:ssä säädetyn henkilöstötiedoston tai työvuorotiedoston tai 19 §:ssä säädetyn toimintaohjeiden tekemistä, laatimista, nähtävilläpitoa tai säilyttämistä koskevan velvollisuuden,

2) laiminlyö 16 §:n 2 momentissa säädetyn tehtävän antamista tai 29 §:n 3 momentissa säädetyn ampuma-aseen käyttämistä koskevan ilmoituksen,

3) rikkoo 10 §:n 1 momentissa säädettyä poliisin toiminnan vaikeuttamista koskevaa kieltoa,

4) harjoittaa vartioimisliiketoimintaa ilman vastaavaa hoitajaa vastoin 15 §:n säännöksiä,

5) rikkoo 16 §:ssä säädettyä vartioimistehtävien teettämistä tai väliaikaisten vartijoiden palveluksessa pitämistä koskevaa kieltoa taikka

6) antaa vartijoiden käytettäviksi 33 §:n vastaisia asuja,

on tuomittava vartioimisliikerikkomuksesta sakkoon, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Vartioimisliikerikkomuksesta tuomitaan myös vastaava hoitaja, joka tahallaan päättää voimankäyttövälineiden kantamisesta tai koiran mukana pitämisestä taikka vartijan asun käyttämisestä vastoin 29, 31 tai 32 §:n säännöksiä.

Vartioimisliikerikkomuksesta tuomitaan myös vartija, joka tahallaan tai huolimattomuudesta

1) laiminlyö 17 §:ssä säädetyn tapahtumailmoituksen laatimista koskevan velvollisuuden,

2) rikkoo 10 §:n 1 momentissa säädettyä poliisin toiminnan vaikeuttamista koskevaa kieltoa,

3) laiminlyö 10 tai 13 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden,

4) rikkoo 29 tai 31 §:ssä säädettyä voimankäyttövälineiden kantamista tai koiran mukana pitämistä koskevaa kieltoa taikka voimankäyttövälineiden kantamistapaa koskevia 30 §:n säännöksiä,

5) ei käytä vartijan asua tai käyttää vartijan asua vastoin 32 §:n säännöksiä tai käyttää vartijan asua, joka on 33 §:n vastainen, taikka

6) laiminlyö 34 §:ssä säädetyn vartijakortin mukana pitämistä, esittämistä tai poliisille luovuttamista koskevan velvollisuuden.

Vartioimisliikerikkomuksesta tuomitaan myös poliisin, rajavartiolaitoksen tai tullilaitoksen henkilöstöön kuuluva, joka tahallaan osallistuu vartioimisliiketoimintaan taikka toimii vastaavana hoitajana tai suorittaa ansiotarkoituksessa vartioimistehtäviä 11 §:n vastaisesti, sekä se, joka oikeudettomasti käyttää vartijan asua.

57 §
Turvasuojausrikkomus
Turvasuojaustoiminnan harjoittaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 35 §:n 1 momentissa säädettyä turvasuojaustehtävien teettämistä koskevaa kieltoa, on tuomittava turvasuojausrikkomuksesta sakkoon, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Turvasuojausrikkomuksesta tuomitaan myös turvasuojaaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 40 §:ssä säädetyn turvasuojaajakortin mukana pitämistä, esittämistä tai poliisille luovuttamista koskevan velvollisuuden.

Turvasuojausrikkomuksesta tuomitaan myös se, joka tahallaan suorittaa turvasuojaustehtäviä ilman, että 35 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset ovat olemassa.

7 luku
Erinäiset säännökset
58 §
Ulkomaiset pätevyystodistukset
Edellä 4 §:n 3 momentissa, 20 §:n 4 momentissa, 21 §:n 3 momentissa, 24 §:n 5 momentissa, 25 §:n 3 momentissa ja 37 §:n 4 momentissa tarkoitettu viranomainen voi luvan myöntämisen taikka hyväksymisen yhteydessä päättää, että 4 §:n 1 ja 2 momentissa, 20 §:n 1 momentissa, 21 §:n 1 momentissa, 24 §:n 1 momentissa, 25 §:n 1 momentissa, 29 §:n 2 momentissa, 31 §:n 2 momentissa tai 37 §:n 1 momentissa tarkoitettujen vaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa myös ulkomailla annetulla pätevyystodistuksella tai vastaavalla asiakirjalla. Edellytyksenä on tällöin, että kyseisessä maassa asetetut vaatimukset vastaavat Suomessa voimassa olevia vaatimuksia sekä että kyseisen maan yksityisiä turvallisuuspalveluja koskevat säännökset ja määräykset vastaavat oleellisilta osin Suomessa voimassa olevia säännöksiä.

59 §
Lausunnot
Vastaavan hoitajan ja vartijan koulutuksen järjestäjällä on oikeus saada siltä poliisilaitokselta, jonka toimialueeseen koulutukseen hakeutuneen kotikunta kuuluu, lausunto koulutukseen hakeutuneen sopivuudesta vastaavaksi hoitajaksi tai vartijaksi. Koulutuksen järjestäjällä on lisäksi oikeus saada lausunto koulutukseen opettajaksi hakeutuvan sopivuudesta tehtävään siltä poliisilaitokselta, jonka toimialueeseen opettajaksi hakeutuvan kotikunta kuuluu.

60 §
Muutoksenhaku
Tämän lain nojalla annettuun päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Tässä laissa tarkoitettu päätös luvan tai hyväksymisen peruuttamisesta pannaan valituksesta huolimatta täytäntöön, jollei valitusviranomainen sitä kiellä.

61 §
Tarkemmat säännökset
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä:

1) lupien ja hyväksymisten hakemisessa noudatettavasta menettelystä, hakemusten sisällöstä, asioiden ratkaisemiseksi tarpeellisista selvityksistä sekä lupa- ja hyväksymispäätösten sisällöstä;

2) muutosilmoitusten, toimeksiantosopimusten, tapahtumailmoitusten, henkilöstötiedostojen, työvuorotiedostojen, toimintaohjeiden, vuosi-ilmoitusten sekä palvelutodistusten sisällöstä;

3) vartijan asun merkeistä ja teksteistä;

4) turvallisuusalan neuvottelukunnasta.

Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä:

1) vastaavan hoitajan ja vartijan koulutuksen sisällöstä ja koulutuksen järjestäjistä;

2) voimankäyttövälineiden ominaisuuksista ja niiden kantamisesta sekä 29 §:n 2 momentissa tarkoitetusta koulutuksesta ja sen järjestäjistä;

3) vartioimistehtävissä mukana pidettävän koiran tottelevaisuustarkastuksen järjestämisestä ja tarkastuksessa täytettävistä vaatimuksista sekä koiran rekisteröinnistä ja tunnistusmerkinnästä.

Sisäasiainministeriö vahvistaa lisäksi tässä laissa tarkoitetuissa menettelyissä käytettävien lomakkeiden sekä vartijakortin ja turvasuojaajakortin kaavan.

62 §
Vastaavan hoitajan sijaiseen, väliaikaiseen vastaavaan hoitajaan sekä väliaikaiseen vartijaan sovellettavat säännökset
Mitä tässä laissa säädetään vastaavasta hoitajasta, koskee soveltuvin osin vastaavan hoitajan sijaista ja väliaikaista vastaavaa hoitajaa.

Mitä tässä laissa säädetään vartijasta, koskee soveltuvin osin väliaikaista vartijaa.

8 luku
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
63 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.

Tämän lain 35 §:ää sovelletaan vasta 1 päivästä tammikuuta 2003 lukien.

Tällä lailla kumotaan 4 päivänä maaliskuuta 1983 annettu vartioimisliikelaki (237/1983) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja yksityisetsivän ammatista 11 päivänä helmikuuta 1944 annettu asetus (112/1944).

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

64 §
Vartioimisliiketoimintaa koskevat siirtymäsäännökset
Tämän lain voimaan tullessa aikaisemmin myönnetyt vartioimisliikeluvat ja vastaavaksi hoitajaksi hyväksymiset jäävät ehtoineen ja rajoituksineen voimaan.

Tämän lain voimaan tullessa aikaisempi vartijaksi hyväksyminen on ehtoineen ja rajoituksineen voimassa saman ajan kuin vartijan vartijakortti.

Vartioimisliikelupaa sekä vastaavaksi hoitajaksi ja vartijaksi hyväksymistä koskevaan asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

65 §
Yksityisetsivätoimintaa koskevat siirtymäsäännökset
Joka tämän lain voimaan tullessa harjoittaa yksityisetsivän ammatista annetun asetuksen 1 §:n mukaista yksityisetsivän ammattia voi kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta hakea vartioimisliikeluvan, joka oikeuttaa harjoittamaan vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuvien rikosten paljastamista. Yksityisetsiväliikkeen johtaja hyväksytään tällöin vartioimisliikkeen vastaavaksi hoitajaksi. Jos yksityisetsiväliikkeellä ei ole johtajaa, ammatinharjoittajana toimiva luonnollinen henkilö hyväksytään vastaavaksi hoitajaksi.

Joka tämän lain voimaan tullessa harjoittaa 1 momentissa tarkoitettua yksityisetsivän ammattia, toimii liikkeen johtajana tai suorittaa yksityisetsiväliikkeen palveluksessa yksityisetsivän tehtäviä, voi kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta hakea vartijaksi hyväksymistä, joka oikeuttaa suorittamaan vartioimisliikkeen palveluksessa vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuvien rikosten paljastamista.

Tässä pykälässä mainitut luvat ja hyväksymiset annetaan maksutta, eikä niihin sovelleta 4 §:n 1 tai 2 momentissa, 20 §:n 1 momentissa taikka 24 §:n 1 momentissa säädettyjä luvan myöntämisen tai hyväksymisen edellytyksiä.

HE 69/2001

TTT kirjoitti:

Sen takia tätä asiaa kinaankin, että sitä saisi jotenkin muuten esille kuin KKO:n ennakkopäätöksellä.

Minulta ei enään vartijat kysele papereita tai paremminkin ei ole ikinä kysellyt. Kun olin nuori ei ollut hedelmäpelejä sen kummemmin kuin vartijoita.

Lue lisää

Kysyppä asiaa lakimieheltä: Ensin hän huokaa äänekkäästi. Sitten alkaa naaman vääntely ja hartijoiden levitteleminen. Lopulta hän antaa näkemyksensä ja vannottaa, että kyseessä on vain hänen tulkintansa. Asianajaja voi saada paskaa, jos jakelee maallikolle neuvoja päin seiniä.

Ilman KKO:n päätöstä kyseessä on vain tulkinnallinen näkemys.

Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista on hyvä esimerkki lainssäätäjän mielikuvituksettomuudesta. Tai sitten syy on siinä, että vartijat nostattavat tunteita myös eduskunnan tietyissä tahoissa. Joka tapauksessa se on huono työkalu yksityiselle turvallisuusalalle.

Muutaman ennakkopäätöksen jälkeen tämä palsta voitaisiin lopettaa, sillä ei olisi enää mitään kinattavaa.

..... kirjoitti:

Vartija ei selvitä rikoksia :)

Kyllä vartija nimenomaan selvittää rikoksia. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista määrittelee vartioimistehtävän seuraavasti:

"vartioimistehtävällä [tarkoitetaan] omaisuuden vartioimista, henkilön koskemattomuuden suojaamista sekä vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuneiden rikosten paljastamista samoin kuin näiden tehtävien valvomista;"


Esimerkiksi myymäläetsivä- ja muut yksityisetsivätyyppiset tehtävät, joiden tarkoituksena on rikoksen paljastaminen, ovat nimenomaan vartioimistehtäviä ja niiden suorittajan tulee olla vartija.

Kun rikos on paljastettu, sen esitutkinta ja muu jatkoselvittäminen kuuluu sitten viranomaisille.

hps kirjoitti:

Kyllä vartija nimenomaan selvittää rikoksia. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista määrittelee vartioimistehtävän seuraavasti:

"vartioimistehtävällä [tarkoitetaan] omaisuuden vartioimista, henkilön koskemattomuuden suojaamista sekä vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuneiden rikosten paljastamista samoin kuin näiden tehtävien valvomista;"


Esimerkiksi myymäläetsivä- ja muut yksityisetsivätyyppiset tehtävät, joiden tarkoituksena on rikoksen paljastaminen, ovat nimenomaan vartioimistehtäviä ja niiden suorittajan tulee olla vartija.

Kun rikos on paljastettu, sen esitutkinta ja muu jatkoselvittäminen kuuluu sitten viranomaisille.

Lue lisää

Rikosten paljastaminen ei ole mitään selvittämistä tai tutkimista.

VainVartija kirjoitti:

Vartija voi poistaa yleisessä käytössä olevasta tilasta vain kohteen haltijan tai tämän edustajan pyynnöstä.

Haltijan edustaja taas ei tarvitse kovinkaan kummoisia syitä poistopyynnön esittämiseen. Riittää ettei hän riko Rikoslain syrjintäpykälää.

Täten poistetun täysi-ikäisyys on sivuseikka.

PS. Poistaminen on laissa erityisesti vartijalle suotu oikeus. Kyllä poistettavalla on oikeus varmistua siitä, että poistaja todella on vartija. Tämä tosin vain kun poisto suoritetaan, joten omien paperien näyttämisen ehdoksi sitä ei voi asettaa.

Lue lisää

Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka vartioimisalueen omistaja/haltija taikka tämän edustaja olisikin pyytänyt jotakuta poistumaan paikalta, niin vartija ei siltikään voi panna poistotoimenpidettä täytäntöön ellei sen perusteena ole
- henkilöiden suojaaminen,
- omaisuuden suojaaminen tai
- rikosten paljastaminen

koska ne ja vain ne ovat vartijan tehtäviä, ja vain tehtävien toteuttamiseen voi käyttää toimenpideoikeuksia.

RAY:n pelien pelaaminen silloin, kun pelaajan ikä ei riitä kyseisen pelilaitteen käyttämiseen RAY:n ja tilan haltijan välisen sopimuksen perusteella (tai edes lain perusteella), ei vaaranna millään tavalla vartioitavia ihmisiä tai vartioitavaa omaisuutta eikä ole rikos. Itse asiassa eniten siinä väärin tekee tilan haltija, koska hänellähän se velvollisuus on huolehtia ettei peliä pelaa liian nuori henkilö. Silti vartijalle ei muodostu oikeutta poistaa kauppiasta kaupastaan.

Se, että vartijat suorittavat tällaista ikävalvontaa, perustuu pelkästään toimeksiantajan pyyntöön ja toimeksiantosopimukseen, johon on silloin ilmeisestikin kirjattu vartijalle tehtäväksi myös muita kuin vartioimistehtäviä. Siis sama juttu kuin niiden ostoskärryjen kanssa.

Homma, joka tulee kylläkin soveltuvaksi, on julkisrauha. Jos paikan haltija ei halua että liian nuoret pelaavat RAY: pelejä, koska se aiheuttaa sopimusrikkomuksen, niin paikan haltija voi kehottaa liian nuoria pelaajia lopettamaan pelaamisen (siis ei poistumaan). Elleivät lopeta, syyllistyvät he julkisrauhan rikkomiseen, koska teosta on tai selkeästi voi olla enemmän kuin vähäistä haittaa (pahimmillaan RAY vie koneensa pois ja paikan haltija menettää runsaasti tuloja). Paikan haltijalla ja sinänsä kenellä tahansa muullakin taholla on silloin käytettävissään mm. hätävarjelun ja jokamiehen kiinniotto-oikeuden tuomat mahdollisuudet asian hoitamiseen, tosin huomioiden teon luonne.

Ja tuolloin tulee kyseeseen myös se vartijan tehtäviin kuuluva rikosten paljastaminen sekä vartijan oman kiinniotto-oikeuden käyttö ja sitä lievemmät keinot (vähimmän haitan periaate). Samoin kyseeseen tulee silloin vartijan poistamisoikeus, mikäli alueen haltija/edustaja esittää asiakkaalle poistumiskäskyn - mutta syynä ei voi olla iän riittämättömyys automaattipelaamiseen taikka se ettei näytä papereitaan, vaan se että asiakas rikkoo julkisauhaa.

Mitä siihen kortin esittämiseen siis tulee, niin kuten tuolla on jo kirjoitettukin:
- asiakkaan ei tarvitse esittää vartijalle henkilöllisyystodistustaan tms
- vartijan ei peliautomaattivalvonnassa tarvitse esittää vartijakorttiaan
- JOS asiakas on liian nuori EIKÄ suostu lopettamaan pelaamista, vartija voi puuttua tilanteeseen joko vartijan oikeuksilla tai jokamiehen oikeuksilla; vartijan oikeuksien käyttäminen on ensisijaista
- JOS vartija ryhtyy poistoon tai kiinniottoon, on vartijakortti pyydettäessä esitettävä, mikäli se on mahdollista.

Tästä taas nähdään, ettei maailmassa ole yksinkertaisia asioita. On vain hankalia ihmisiä :-)

Blondi kirjoitti:

Rikosten paljastaminen ei ole mitään selvittämistä tai tutkimista.

Rikoksen paljastaminen on olennainen osa rikoksen selvittämistä. Ellei voida paljastaa että rikos on tapahtunut, ei ole mitään selvitettävää.

Jos vartija näkee, miten asiakas laittaa makkarapaketin povitaskuunsa ja yrittää marssia ulos kaupasta, niin
- rikos tulee paljastettua, ja siinä samalla
- rikos tulee selvitettyä lähes loppuun saakka

koska todennäköisesti tekijä saadaan kiinni paikan päältä tarvittavine todistusaineistoineen. Enää puuttuu lausuntojen antaminen poliisille, jotta esitutkinta saadaan tehtyä, mutta rikos on jo selvitetty.

hps kirjoitti:

Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka vartioimisalueen omistaja/haltija taikka tämän edustaja olisikin pyytänyt jotakuta poistumaan paikalta, niin vartija ei siltikään voi panna poistotoimenpidettä täytäntöön ellei sen perusteena ole
- henkilöiden suojaaminen,
- omaisuuden suojaaminen tai
- rikosten paljastaminen

koska ne ja vain ne ovat vartijan tehtäviä, ja vain tehtävien toteuttamiseen voi käyttää toimenpideoikeuksia.

RAY:n pelien pelaaminen silloin, kun pelaajan ikä ei riitä kyseisen pelilaitteen käyttämiseen RAY:n ja tilan haltijan välisen sopimuksen perusteella (tai edes lain perusteella), ei vaaranna millään tavalla vartioitavia ihmisiä tai vartioitavaa omaisuutta eikä ole rikos. Itse asiassa eniten siinä väärin tekee tilan haltija, koska hänellähän se velvollisuus on huolehtia ettei peliä pelaa liian nuori henkilö. Silti vartijalle ei muodostu oikeutta poistaa kauppiasta kaupastaan.

Se, että vartijat suorittavat tällaista ikävalvontaa, perustuu pelkästään toimeksiantajan pyyntöön ja toimeksiantosopimukseen, johon on silloin ilmeisestikin kirjattu vartijalle tehtäväksi myös muita kuin vartioimistehtäviä. Siis sama juttu kuin niiden ostoskärryjen kanssa.

Homma, joka tulee kylläkin soveltuvaksi, on julkisrauha. Jos paikan haltija ei halua että liian nuoret pelaavat RAY: pelejä, koska se aiheuttaa sopimusrikkomuksen, niin paikan haltija voi kehottaa liian nuoria pelaajia lopettamaan pelaamisen (siis ei poistumaan). Elleivät lopeta, syyllistyvät he julkisrauhan rikkomiseen, koska teosta on tai selkeästi voi olla enemmän kuin vähäistä haittaa (pahimmillaan RAY vie koneensa pois ja paikan haltija menettää runsaasti tuloja). Paikan haltijalla ja sinänsä kenellä tahansa muullakin taholla on silloin käytettävissään mm. hätävarjelun ja jokamiehen kiinniotto-oikeuden tuomat mahdollisuudet asian hoitamiseen, tosin huomioiden teon luonne.

Ja tuolloin tulee kyseeseen myös se vartijan tehtäviin kuuluva rikosten paljastaminen sekä vartijan oman kiinniotto-oikeuden käyttö ja sitä lievemmät keinot (vähimmän haitan periaate). Samoin kyseeseen tulee silloin vartijan poistamisoikeus, mikäli alueen haltija/edustaja esittää asiakkaalle poistumiskäskyn - mutta syynä ei voi olla iän riittämättömyys automaattipelaamiseen taikka se ettei näytä papereitaan, vaan se että asiakas rikkoo julkisauhaa.

Mitä siihen kortin esittämiseen siis tulee, niin kuten tuolla on jo kirjoitettukin:
- asiakkaan ei tarvitse esittää vartijalle henkilöllisyystodistustaan tms
- vartijan ei peliautomaattivalvonnassa tarvitse esittää vartijakorttiaan
- JOS asiakas on liian nuori EIKÄ suostu lopettamaan pelaamista, vartija voi puuttua tilanteeseen joko vartijan oikeuksilla tai jokamiehen oikeuksilla; vartijan oikeuksien käyttäminen on ensisijaista
- JOS vartija ryhtyy poistoon tai kiinniottoon, on vartijakortti pyydettäessä esitettävä, mikäli se on mahdollista.

Tästä taas nähdään, ettei maailmassa ole yksinkertaisia asioita. On vain hankalia ihmisiä :-)

Lue lisää

"Se, että vartijat suorittavat tällaista ikävalvontaa, perustuu pelkästään toimeksiantajan pyyntöön ja toimeksiantosopimukseen, johon on silloin ilmeisestikin kirjattu vartijalle tehtäväksi myös muita kuin vartioimistehtäviä. Siis sama juttu kuin niiden ostoskärryjen kanssa"

Sama juttu kuin ostoskärryjen kanssa totta, paitsi että kysymyksessä on niin henkilöön kohdistuva toimenpide, että voiko toimeksiantaja/tilanhaltija antaa tällaista tehtävää "virkapukuiselle"/työasuiselle vartijalle?
Asia vaatisi selvennyksen lainoppineilta tai oikeuden ennakkopäätöksen.

hps kirjoitti:

Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka vartioimisalueen omistaja/haltija taikka tämän edustaja olisikin pyytänyt jotakuta poistumaan paikalta, niin vartija ei siltikään voi panna poistotoimenpidettä täytäntöön ellei sen perusteena ole
- henkilöiden suojaaminen,
- omaisuuden suojaaminen tai
- rikosten paljastaminen

koska ne ja vain ne ovat vartijan tehtäviä, ja vain tehtävien toteuttamiseen voi käyttää toimenpideoikeuksia.

RAY:n pelien pelaaminen silloin, kun pelaajan ikä ei riitä kyseisen pelilaitteen käyttämiseen RAY:n ja tilan haltijan välisen sopimuksen perusteella (tai edes lain perusteella), ei vaaranna millään tavalla vartioitavia ihmisiä tai vartioitavaa omaisuutta eikä ole rikos. Itse asiassa eniten siinä väärin tekee tilan haltija, koska hänellähän se velvollisuus on huolehtia ettei peliä pelaa liian nuori henkilö. Silti vartijalle ei muodostu oikeutta poistaa kauppiasta kaupastaan.

Se, että vartijat suorittavat tällaista ikävalvontaa, perustuu pelkästään toimeksiantajan pyyntöön ja toimeksiantosopimukseen, johon on silloin ilmeisestikin kirjattu vartijalle tehtäväksi myös muita kuin vartioimistehtäviä. Siis sama juttu kuin niiden ostoskärryjen kanssa.

Homma, joka tulee kylläkin soveltuvaksi, on julkisrauha. Jos paikan haltija ei halua että liian nuoret pelaavat RAY: pelejä, koska se aiheuttaa sopimusrikkomuksen, niin paikan haltija voi kehottaa liian nuoria pelaajia lopettamaan pelaamisen (siis ei poistumaan). Elleivät lopeta, syyllistyvät he julkisrauhan rikkomiseen, koska teosta on tai selkeästi voi olla enemmän kuin vähäistä haittaa (pahimmillaan RAY vie koneensa pois ja paikan haltija menettää runsaasti tuloja). Paikan haltijalla ja sinänsä kenellä tahansa muullakin taholla on silloin käytettävissään mm. hätävarjelun ja jokamiehen kiinniotto-oikeuden tuomat mahdollisuudet asian hoitamiseen, tosin huomioiden teon luonne.

Ja tuolloin tulee kyseeseen myös se vartijan tehtäviin kuuluva rikosten paljastaminen sekä vartijan oman kiinniotto-oikeuden käyttö ja sitä lievemmät keinot (vähimmän haitan periaate). Samoin kyseeseen tulee silloin vartijan poistamisoikeus, mikäli alueen haltija/edustaja esittää asiakkaalle poistumiskäskyn - mutta syynä ei voi olla iän riittämättömyys automaattipelaamiseen taikka se ettei näytä papereitaan, vaan se että asiakas rikkoo julkisauhaa.

Mitä siihen kortin esittämiseen siis tulee, niin kuten tuolla on jo kirjoitettukin:
- asiakkaan ei tarvitse esittää vartijalle henkilöllisyystodistustaan tms
- vartijan ei peliautomaattivalvonnassa tarvitse esittää vartijakorttiaan
- JOS asiakas on liian nuori EIKÄ suostu lopettamaan pelaamista, vartija voi puuttua tilanteeseen joko vartijan oikeuksilla tai jokamiehen oikeuksilla; vartijan oikeuksien käyttäminen on ensisijaista
- JOS vartija ryhtyy poistoon tai kiinniottoon, on vartijakortti pyydettäessä esitettävä, mikäli se on mahdollista.

Tästä taas nähdään, ettei maailmassa ole yksinkertaisia asioita. On vain hankalia ihmisiä :-)

Lue lisää

Pyydän heti alkuun anteeksi seuraavan kirjoituksen karua sävyä. Olen tosi väsynyt enkä jaksa kirjoittaa kunnon vastinetta, mutta muutamiin seikkoihin piti puuttua.

Aluksi: MITÄ AINEITA SÄ OLET OIKEIN NAPPAILLUT!!!!

-Se, että alaikäinen pelaa hedelmäpeliä ei ole kiinniottoperuste, ei vartijalle eikä jokamiehelle.

-Julkisrauhaa ei voi puolustaa hätävarjelutoimenpitein.

Henkilöiden suojaaminen, omaisuuden suojaaminen ja rikosten paljastaminen ovat luvanvaraista vartiointiliiketoimintaa. Niitä saa ansaitsemistarkoituksessa harjoittaa vain Laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista mainittu vartiointiliike. Poistoon ne eivät suoranaisesti vaikuta mitenkään. Poistaminenhan on oikeastaan vain vartijalle nakitettu ylimääräinen tehtävä, jonka motiivit ovat lähes aina YJT puolella, jota vartijaa on nimenomaan kielletty valvomasta. Aikamoinen paradoksi vai mitä? Kuten jo aikaisemmin mainitsin: LYT on huonosti tehty laki.

Jos asiakas tekee jotakin, mitä kohteen oma henkilökunta ei hyväksy, niin heillä on oikeus kehottaa häntä poistumaan. Ketään ei saa kuitenkaan asettaa eriarvoiseen asemaan rodun, uskonnon, nenän koon nje. takia. Jos asiakas ei tottele kehotusta, niin vartija antaa vauhtia. Asia todellakin on yksinkertainen.

VainVartija kirjoitti:

Pyydän heti alkuun anteeksi seuraavan kirjoituksen karua sävyä. Olen tosi väsynyt enkä jaksa kirjoittaa kunnon vastinetta, mutta muutamiin seikkoihin piti puuttua.

Aluksi: MITÄ AINEITA SÄ OLET OIKEIN NAPPAILLUT!!!!

-Se, että alaikäinen pelaa hedelmäpeliä ei ole kiinniottoperuste, ei vartijalle eikä jokamiehelle.

-Julkisrauhaa ei voi puolustaa hätävarjelutoimenpitein.

Henkilöiden suojaaminen, omaisuuden suojaaminen ja rikosten paljastaminen ovat luvanvaraista vartiointiliiketoimintaa. Niitä saa ansaitsemistarkoituksessa harjoittaa vain Laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista mainittu vartiointiliike. Poistoon ne eivät suoranaisesti vaikuta mitenkään. Poistaminenhan on oikeastaan vain vartijalle nakitettu ylimääräinen tehtävä, jonka motiivit ovat lähes aina YJT puolella, jota vartijaa on nimenomaan kielletty valvomasta. Aikamoinen paradoksi vai mitä? Kuten jo aikaisemmin mainitsin: LYT on huonosti tehty laki.

Jos asiakas tekee jotakin, mitä kohteen oma henkilökunta ei hyväksy, niin heillä on oikeus kehottaa häntä poistumaan. Ketään ei saa kuitenkaan asettaa eriarvoiseen asemaan rodun, uskonnon, nenän koon nje. takia. Jos asiakas ei tottele kehotusta, niin vartija antaa vauhtia. Asia todellakin on yksinkertainen.

Lue lisää

Noh, omasta mielestä tuo hps:n kirjoitus oli suhteellisen asiallinen.

Mitä taasen tulee vartioimisliiketoimintaan, niin ei siihen aina tarvita vartioimisliikettä hoitamaan hommaa. Ns. omavartiointi, urheiluseurojen tms järjestysmiestoiminta ja muut vastaavat ovat aivan laillisia keinoja suojata omaisuutta(an), turvata henkilöiden (esim. yleisötapahtumissa) koskemattomuutta tai jopa jollain tasolla harjoittaa rikosten paljastamistoimintaa (esim. kiinteistön kameravalvonta).

Myöskin poistamisesta - ei se ole mikään lisänakki, vaan oikeus, jolla vartijalle nimenomaan annetaan työkalut tehtävänsä hoitamiseen.
Kirjoituksestasi kuulsi läpi se fakta, että suuri osa niistä poistoista, joita vartijat nykyisin suorittavat esim. yleisillä paikoilla, ovat tosiasiallisesti juridisesti laittomia ja perustuvat nimenomaan siihen, että kohdehenkilössä nyt sattuu olemaan jotain, joka ei jonkun naamaa miellytä, mutta joka ei sinällään ole tehnyt mitään, mikä oikeuttaisi poistoon.


LYTP on aivan erinomainen laki vanhaan verrattuna. Ehkä hieman olisi voitu miettiä tuota rajanvetoa vartijoiden/JV:n oikeuksiin yleisen järjestyksen turvaamisen suhteen. Ettei kohta mennä uutta lakia edeltäneelle tasolle, jossa YJT-tehtäviä yritettiin sälyttää vartijoiden tehtäviksi milloin milläkin tekosyillä.

hps kirjoitti:

Rikoksen paljastaminen on olennainen osa rikoksen selvittämistä. Ellei voida paljastaa että rikos on tapahtunut, ei ole mitään selvitettävää.

Jos vartija näkee, miten asiakas laittaa makkarapaketin povitaskuunsa ja yrittää marssia ulos kaupasta, niin
- rikos tulee paljastettua, ja siinä samalla
- rikos tulee selvitettyä lähes loppuun saakka

koska todennäköisesti tekijä saadaan kiinni paikan päältä tarvittavine todistusaineistoineen. Enää puuttuu lausuntojen antaminen poliisille, jotta esitutkinta saadaan tehtyä, mutta rikos on jo selvitetty.

Lue lisää

Sitten kun siinä esitutkinnassa eli rikoksen varsinaisessa selvittämisvaiheessa todetaan, siis viimeistään tässä vaiheessa todetaan, että se asiakkaan povariin laittama makkarapaketti oli asiakkaan ikioma, vain toisesta kaupasta ostettu ja ikävä kyllä kyseiseen rikoksen tapahtumapaikkana olevaan kauppaan ilman kuittia sisään tuotu, niin mitä sitten? Vai onko jo "rikos" selvitetty, kun vartija-setä on napannut "näppärin" kiinni? Häh?

Ylläoleva on tietysti aika ääriesimerkki, mutta onneksi suomessa ollaan vielä sen verran viisaita, että ymmärretään tutkia mahdollinen rikos ennen syytteeseen asettamista, jolloin mahdollisesti rikos näytetään toteen ja siitä langetetaan tuomio - jonka jälkeen kyseinen rikos voidaan katsoa lähestulkoon lopullisesti selvitetyksi.

Ettei siihen onneksi riitä pelkkä myymälävartijan käsi sydämellä antama todistus...

VainVartija kirjoitti:

Pyydän heti alkuun anteeksi seuraavan kirjoituksen karua sävyä. Olen tosi väsynyt enkä jaksa kirjoittaa kunnon vastinetta, mutta muutamiin seikkoihin piti puuttua.

Aluksi: MITÄ AINEITA SÄ OLET OIKEIN NAPPAILLUT!!!!

-Se, että alaikäinen pelaa hedelmäpeliä ei ole kiinniottoperuste, ei vartijalle eikä jokamiehelle.

-Julkisrauhaa ei voi puolustaa hätävarjelutoimenpitein.

Henkilöiden suojaaminen, omaisuuden suojaaminen ja rikosten paljastaminen ovat luvanvaraista vartiointiliiketoimintaa. Niitä saa ansaitsemistarkoituksessa harjoittaa vain Laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista mainittu vartiointiliike. Poistoon ne eivät suoranaisesti vaikuta mitenkään. Poistaminenhan on oikeastaan vain vartijalle nakitettu ylimääräinen tehtävä, jonka motiivit ovat lähes aina YJT puolella, jota vartijaa on nimenomaan kielletty valvomasta. Aikamoinen paradoksi vai mitä? Kuten jo aikaisemmin mainitsin: LYT on huonosti tehty laki.

Jos asiakas tekee jotakin, mitä kohteen oma henkilökunta ei hyväksy, niin heillä on oikeus kehottaa häntä poistumaan. Ketään ei saa kuitenkaan asettaa eriarvoiseen asemaan rodun, uskonnon, nenän koon nje. takia. Jos asiakas ei tottele kehotusta, niin vartija antaa vauhtia. Asia todellakin on yksinkertainen.

Lue lisää

Eihän hps tuossa väittänytkään, että hedelmäpelin pelaaminen olisi se kiinniottoperuste, vaan kiinniottoperuste on julkisrauhan rikkominen. Ihan toinen juttu on, että asiakas voi syyllistyä julkisrauhan rikkomiseen oleskelemassa pelaamassa kyseistä peliä vaikka häntä on kielletty niin tekemästä, silläkin uhalla että asiakkaan toimista saattaa seurata sopimusoikeudellisia hankaluuksia paikan omistajalle.

Sinänsä on toki kyseenalaista, onko asiakkaan jääminen pelaamaan peliä sellaista oikeudetonta jäämistä kyseiseen paikkaan, kuin mitä julkisrauhan rikkomisen kohdalla haetaan, mutta kyllä se varmasti voi sitä olla. Pelkkä asiakkaan oleskelu tilassa ei olisi oikeudetonta jäämistä, mutta oleskelu pelaten voi sitä olla.

Lisäksi koska kyseinen laite on ihan jonkun muun kuin asiakkaan omaisuutta, voidaan asiakkaan katsoa myös syyllistyvän joko hallinnan loukkaamiseen taikka lievään luvattomaan käyttöön, mikäli hän jatkaa pelikoneen käyttämistä alueen haltijan/edustajan kiellosta huolimatta. Tämän katsoisin tulevan helpommin kyseeseen kuin julkisrauhan rikkomisen, ja hallinnan loukkauskin täytyy kyllä koska odotettavissa oleva haitta on vähäistä suurempaa.

Sekä julkisrauhan rikkominen että hallinnan loukkaus ja lievä luvaton käyttö ovat kaikki niin vartijan kuin jokamiehenkin kiinniotto-oikeuden perusteet täyttäviä tekoja, koska niistä kaikista voidaan tuomita vankeutta tai ne on erikseen mainittu kiinnioton edellytyksissä. Vartjan kiinniotto-oikeuden kohdalla edellytys tosin on että kiinniotto liittyy vartioimistehtävään.

Ja totta kai julkisrauhaa voi puolustaa hätävarjelulla. Miksi muka ei voisi?

Mitä tulee poistoon ja tehtäviin, niin vartijan oikeudet ovat voimassa vain silloin kun henkilö toimii vartijana vartijan tehtävässä. Vartijan tehtävä taas on nimenomaan henkilöiden tai omaisuuden suojaaminen tai rikosten paljastaminen. Vain niiden tehtävien toteuttamiseen vartija voi käyttää esimerkiksi poistamisoikeuttaan. Vartija ei voi laillisesti poistaa ketään pelkästään YJT-perusteilla, vaikka toimeksiantaja sitä valitettavasti käytännössä edellyttää. Sitä varten ovat olemassa järjestyslain nojalla toimivat järjestyksenvalvojat.

Kohteen omalla henkilökunnalla on kyllä oikeus kehottaa asiakasta poistumaan, jos syy ei ole syrjivä. Vartijalla ei kuitenkaan ole oikeutta toimeenpanna poistamista, ellei se perusteena ole henkilöiden tai omaisuuden suojaaminen tai rikosten paljastaminen. Syykin on yksikertainen: vartija ei ole vartija muulloin kuin suorittaessa vartioimistehtäviä, joten myöskään vartijan oikeuksia ei voi käyttää muussa tilanteessa.

Kiinniotto-oikeuden kohdalla tämä on vielä selvyyden vuoksi erikseen mainittu, jolloin tulee huomattavaksi että jos vartija tekee kiinnioton muulla perusteella ja muussa kuin vartioimistehtävässä, niin se on jokamiehen kiinniotto. Esimerkit saa jokainen keksiä itse.

lytti kirjoitti:

Noh, omasta mielestä tuo hps:n kirjoitus oli suhteellisen asiallinen.

Mitä taasen tulee vartioimisliiketoimintaan, niin ei siihen aina tarvita vartioimisliikettä hoitamaan hommaa. Ns. omavartiointi, urheiluseurojen tms järjestysmiestoiminta ja muut vastaavat ovat aivan laillisia keinoja suojata omaisuutta(an), turvata henkilöiden (esim. yleisötapahtumissa) koskemattomuutta tai jopa jollain tasolla harjoittaa rikosten paljastamistoimintaa (esim. kiinteistön kameravalvonta).

Myöskin poistamisesta - ei se ole mikään lisänakki, vaan oikeus, jolla vartijalle nimenomaan annetaan työkalut tehtävänsä hoitamiseen.
Kirjoituksestasi kuulsi läpi se fakta, että suuri osa niistä poistoista, joita vartijat nykyisin suorittavat esim. yleisillä paikoilla, ovat tosiasiallisesti juridisesti laittomia ja perustuvat nimenomaan siihen, että kohdehenkilössä nyt sattuu olemaan jotain, joka ei jonkun naamaa miellytä, mutta joka ei sinällään ole tehnyt mitään, mikä oikeuttaisi poistoon.


LYTP on aivan erinomainen laki vanhaan verrattuna. Ehkä hieman olisi voitu miettiä tuota rajanvetoa vartijoiden/JV:n oikeuksiin yleisen järjestyksen turvaamisen suhteen. Ettei kohta mennä uutta lakia edeltäneelle tasolle, jossa YJT-tehtäviä yritettiin sälyttää vartijoiden tehtäviksi milloin milläkin tekosyillä.

Lue lisää

Se pieni kommentti, että
a) omavartiointi ei perustu toimeksiantoon, joten sitä ei säädellä LYTP:ssä
b) järjestyksenvalvonta perustuu lakiin järjestyksenvalvojista, eikä JV-kohteissa edes vartijana voi toimia koska ne on erikseen säädetty JV-kohteiksi

Ne siis eivät ole vartioimisliiketoimintaa alunperinkään, vaikka tavoitteena onkin myös vartiointi. Vartioimisliiketoimintaan tarvitaan vartioimisliike.

Ja johan se vartija/JV-rajanveto on vedetty uusiksi järjestyslain myötä, ja siitä vasta älytön paikkauskyhäelmä tulikin...

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Eihän hps tuossa väittänytkään, että hedelmäpelin pelaaminen olisi se kiinniottoperuste, vaan kiinniottoperuste on julkisrauhan rikkominen. Ihan toinen juttu on, että asiakas voi syyllistyä julkisrauhan rikkomiseen oleskelemassa pelaamassa kyseistä peliä vaikka häntä on kielletty niin tekemästä, silläkin uhalla että asiakkaan toimista saattaa seurata sopimusoikeudellisia hankaluuksia paikan omistajalle.

Sinänsä on toki kyseenalaista, onko asiakkaan jääminen pelaamaan peliä sellaista oikeudetonta jäämistä kyseiseen paikkaan, kuin mitä julkisrauhan rikkomisen kohdalla haetaan, mutta kyllä se varmasti voi sitä olla. Pelkkä asiakkaan oleskelu tilassa ei olisi oikeudetonta jäämistä, mutta oleskelu pelaten voi sitä olla.

Lisäksi koska kyseinen laite on ihan jonkun muun kuin asiakkaan omaisuutta, voidaan asiakkaan katsoa myös syyllistyvän joko hallinnan loukkaamiseen taikka lievään luvattomaan käyttöön, mikäli hän jatkaa pelikoneen käyttämistä alueen haltijan/edustajan kiellosta huolimatta. Tämän katsoisin tulevan helpommin kyseeseen kuin julkisrauhan rikkomisen, ja hallinnan loukkauskin täytyy kyllä koska odotettavissa oleva haitta on vähäistä suurempaa.

Sekä julkisrauhan rikkominen että hallinnan loukkaus ja lievä luvaton käyttö ovat kaikki niin vartijan kuin jokamiehenkin kiinniotto-oikeuden perusteet täyttäviä tekoja, koska niistä kaikista voidaan tuomita vankeutta tai ne on erikseen mainittu kiinnioton edellytyksissä. Vartjan kiinniotto-oikeuden kohdalla edellytys tosin on että kiinniotto liittyy vartioimistehtävään.

Ja totta kai julkisrauhaa voi puolustaa hätävarjelulla. Miksi muka ei voisi?

Mitä tulee poistoon ja tehtäviin, niin vartijan oikeudet ovat voimassa vain silloin kun henkilö toimii vartijana vartijan tehtävässä. Vartijan tehtävä taas on nimenomaan henkilöiden tai omaisuuden suojaaminen tai rikosten paljastaminen. Vain niiden tehtävien toteuttamiseen vartija voi käyttää esimerkiksi poistamisoikeuttaan. Vartija ei voi laillisesti poistaa ketään pelkästään YJT-perusteilla, vaikka toimeksiantaja sitä valitettavasti käytännössä edellyttää. Sitä varten ovat olemassa järjestyslain nojalla toimivat järjestyksenvalvojat.

Kohteen omalla henkilökunnalla on kyllä oikeus kehottaa asiakasta poistumaan, jos syy ei ole syrjivä. Vartijalla ei kuitenkaan ole oikeutta toimeenpanna poistamista, ellei se perusteena ole henkilöiden tai omaisuuden suojaaminen tai rikosten paljastaminen. Syykin on yksikertainen: vartija ei ole vartija muulloin kuin suorittaessa vartioimistehtäviä, joten myöskään vartijan oikeuksia ei voi käyttää muussa tilanteessa.

Kiinniotto-oikeuden kohdalla tämä on vielä selvyyden vuoksi erikseen mainittu, jolloin tulee huomattavaksi että jos vartija tekee kiinnioton muulla perusteella ja muussa kuin vartioimistehtävässä, niin se on jokamiehen kiinniotto. Esimerkit saa jokainen keksiä itse.

Lue lisää

Se vielä jäi sanomatta, että arpajaislain mukaisesti se että alle 15-vuotias pelaa hedelmäpeliä EI ole sen alle 15-vuotiaan vika, vaan sen vika joka pelin on siihen laittanut. Tällöin rikosten selvittämistoimintaa harjoittava vartija voisi puuttua liikkeenharjoittajan toimintaan, joskin vain neuvoin, kehotuksin ja käskyin. Siis käskeä kauppiasta valvomaan peliään paremmin. Ja jos kyseessä sattuukin olemaan JV eikä vartija, kuuluu jopa velvollisuuksiin saada liikkeenharjoittaja valvomaan peliä paremmin...

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Se pieni kommentti, että
a) omavartiointi ei perustu toimeksiantoon, joten sitä ei säädellä LYTP:ssä
b) järjestyksenvalvonta perustuu lakiin järjestyksenvalvojista, eikä JV-kohteissa edes vartijana voi toimia koska ne on erikseen säädetty JV-kohteiksi

Ne siis eivät ole vartioimisliiketoimintaa alunperinkään, vaikka tavoitteena onkin myös vartiointi. Vartioimisliiketoimintaan tarvitaan vartioimisliike.

Ja johan se vartija/JV-rajanveto on vedetty uusiksi järjestyslain myötä, ja siitä vasta älytön paikkauskyhäelmä tulikin...

Lue lisää

Tuo a-kohta oli täyttä asiaa...

Sen sijaan hieman kummastelin loppuosaa...

Käsittääkseni kauppakeskuksiin, liikenneasemille ja niin edelleen asetettavien järjestyksenvalvojien tulee nimenomaan olla vartioimisliikkeen palveluksessa olevia - ja näin ollen myös liittyvät, tosin ehkä mutkan kautta, olennaisesti myös vartiomisliiketoimintaan.

Oma pointti oli lähinnä se, että koska vartijoita on iät ja ajat ollut kauppakeskuksissa, metrossa, tms ja tehtävänä on tosiasiallisesti ollut järjestyksen valvonta (luki toimeksiannossa mitä muuta tahansa). Nykyinen laki yrittää poistaa tämän kiertelyn antamalla vartioinmisliikkeelle oikeuden asettaa järjestyksenvalvojia kyseisten kaltaisiin tiloihin. Vitsi vaan lienee, että kovin on ahtaasti rajattu tuo alue, mihin näitä JV-kavereita voidaan asettaa. Pelko hiipii mieleen, että loppupeleissä myös muunkin tyyppistä järjestyksen valvontaan liittyvää toimintaa yritetään mitä ihmeellisimpiin paikkoihin työntää. Esimerkkinä piirivartioiden suorittavat ns. vartijakutsut - jotka sinänsä ovat aivan laillisia toimeksiantoja, mutta jotka suuren yleisön silmiin näyttävät erittäin paljon järjestyksenpidon luontoisilta (ie. kaksi vartijaa saapastelee Heseen sisään, myyjä osoittaa sormella ja vartijat lemppaavat nurkassa örisevän rupun pihalle).

kyselijä* kirjoitti:

Minä satun olemaan liki 17-v tytön isä ja kyllä vituttaa kun tuollaisten hihittelevien jameksien takia pitää likalle hommata jotain kuvallista kela-korttia! Taidat itse tosiaan kuulua juuri tuohon väijyyn. Oikea vakituinen paikkasi olisi sitä lentokoneen romua vartioimassa! HELVETIN KAKARA!

Lue lisää

oletko taas juonut kaikki rahasi kun ei ole varaa lapselle hankkia edes kelankorttia,no minä teen muutaman ylityö vuoron niin maksan sen sinulle verojen muodossa,menet sossuun ja pyydät sieltä myös samalla kertaa lapsellesi pelirahaa.

mukava vartija kirjoitti:

oletko taas juonut kaikki rahasi kun ei ole varaa lapselle hankkia edes kelankorttia,no minä teen muutaman ylityö vuoron niin maksan sen sinulle verojen muodossa,menet sossuun ja pyydät sieltä myös samalla kertaa lapsellesi pelirahaa.

Lue lisää

Typerä provoilija olet etkä muu, paitsi ehkä vähän jälkeenjäänyt!

lytti kirjoitti:

Tuo a-kohta oli täyttä asiaa...

Sen sijaan hieman kummastelin loppuosaa...

Käsittääkseni kauppakeskuksiin, liikenneasemille ja niin edelleen asetettavien järjestyksenvalvojien tulee nimenomaan olla vartioimisliikkeen palveluksessa olevia - ja näin ollen myös liittyvät, tosin ehkä mutkan kautta, olennaisesti myös vartiomisliiketoimintaan.

Oma pointti oli lähinnä se, että koska vartijoita on iät ja ajat ollut kauppakeskuksissa, metrossa, tms ja tehtävänä on tosiasiallisesti ollut järjestyksen valvonta (luki toimeksiannossa mitä muuta tahansa). Nykyinen laki yrittää poistaa tämän kiertelyn antamalla vartioinmisliikkeelle oikeuden asettaa järjestyksenvalvojia kyseisten kaltaisiin tiloihin. Vitsi vaan lienee, että kovin on ahtaasti rajattu tuo alue, mihin näitä JV-kavereita voidaan asettaa. Pelko hiipii mieleen, että loppupeleissä myös muunkin tyyppistä järjestyksen valvontaan liittyvää toimintaa yritetään mitä ihmeellisimpiin paikkoihin työntää. Esimerkkinä piirivartioiden suorittavat ns. vartijakutsut - jotka sinänsä ovat aivan laillisia toimeksiantoja, mutta jotka suuren yleisön silmiin näyttävät erittäin paljon järjestyksenpidon luontoisilta (ie. kaksi vartijaa saapastelee Heseen sisään, myyjä osoittaa sormella ja vartijat lemppaavat nurkassa örisevän rupun pihalle).

Lue lisää

Joo, olet kyllä siinä aivan oikeassa, että vartijoilla teetetään paljon järjestyksenpidollisia tehtäviä, joihin ei oikeasti löydy perusteita tai valtuutusta. Ja totta sekin, että järjestyslain perusteella tehtävä järjestyksenvalvonta liittyy olennaisesti vartioimisliiketoimintaan, mutta antaapahan edes hieman paremmat oikeudet toimia joissakin kohteissa. Sekin on totta, että varsin rajallisesti sitä voidaan soveltaa.

Sen sijaan tulit valinneeksi huonon esimerkin. Jos Heseltä pitää joku asiakas poistaa, niin se tapahtuu järjestyksenvalvojan oikeuksilla, ei vartijan oikeuksilla. Hese on ravitsemisliike, josa vartija ei voi toimia vaan kaverin pitää olla nimenomaan majoitus- ja ravitsemisliikeasetuksen nojalla asetettu JV. Hänellä voi olla vartijan asu ja hän voi tulla paikalle vain kutsuttaessa, mutta silti hänen on oltava JV. Asiakkaiden kannalta tässä on ikävä ristiriita, sillä toimenpiteen suorittajan asusta ei voikaan päätellä, millä oikeuksilla hän toimii - vartijan asuun kun ei voi JV-tunnuksia kiinnittää.

Lisäksi ravitsemisliikkeissä koko henkilökunnalla on oikeus poistaa asiakas järjestyksenpidollisista syistä, joskin ilman voimakeinoja.


Sen vartijan kannalta muistettava seikka on, että mahdollinen tkp pitää muistaa jättää autoon, koska sitä ei voi ravitsemisliikkeeä tai muussakaan tavallisessa JV-tehtävässä kantaa. Eikä kasuakaan, ellei ole myös JV-voimankäyttökoulutusta käytynä (en mene sen "toisaalta"-pilkontaan tarkemin...)

hps kirjoitti:

Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka vartioimisalueen omistaja/haltija taikka tämän edustaja olisikin pyytänyt jotakuta poistumaan paikalta, niin vartija ei siltikään voi panna poistotoimenpidettä täytäntöön ellei sen perusteena ole
- henkilöiden suojaaminen,
- omaisuuden suojaaminen tai
- rikosten paljastaminen

koska ne ja vain ne ovat vartijan tehtäviä, ja vain tehtävien toteuttamiseen voi käyttää toimenpideoikeuksia.

RAY:n pelien pelaaminen silloin, kun pelaajan ikä ei riitä kyseisen pelilaitteen käyttämiseen RAY:n ja tilan haltijan välisen sopimuksen perusteella (tai edes lain perusteella), ei vaaranna millään tavalla vartioitavia ihmisiä tai vartioitavaa omaisuutta eikä ole rikos. Itse asiassa eniten siinä väärin tekee tilan haltija, koska hänellähän se velvollisuus on huolehtia ettei peliä pelaa liian nuori henkilö. Silti vartijalle ei muodostu oikeutta poistaa kauppiasta kaupastaan.

Se, että vartijat suorittavat tällaista ikävalvontaa, perustuu pelkästään toimeksiantajan pyyntöön ja toimeksiantosopimukseen, johon on silloin ilmeisestikin kirjattu vartijalle tehtäväksi myös muita kuin vartioimistehtäviä. Siis sama juttu kuin niiden ostoskärryjen kanssa.

Homma, joka tulee kylläkin soveltuvaksi, on julkisrauha. Jos paikan haltija ei halua että liian nuoret pelaavat RAY: pelejä, koska se aiheuttaa sopimusrikkomuksen, niin paikan haltija voi kehottaa liian nuoria pelaajia lopettamaan pelaamisen (siis ei poistumaan). Elleivät lopeta, syyllistyvät he julkisrauhan rikkomiseen, koska teosta on tai selkeästi voi olla enemmän kuin vähäistä haittaa (pahimmillaan RAY vie koneensa pois ja paikan haltija menettää runsaasti tuloja). Paikan haltijalla ja sinänsä kenellä tahansa muullakin taholla on silloin käytettävissään mm. hätävarjelun ja jokamiehen kiinniotto-oikeuden tuomat mahdollisuudet asian hoitamiseen, tosin huomioiden teon luonne.

Ja tuolloin tulee kyseeseen myös se vartijan tehtäviin kuuluva rikosten paljastaminen sekä vartijan oman kiinniotto-oikeuden käyttö ja sitä lievemmät keinot (vähimmän haitan periaate). Samoin kyseeseen tulee silloin vartijan poistamisoikeus, mikäli alueen haltija/edustaja esittää asiakkaalle poistumiskäskyn - mutta syynä ei voi olla iän riittämättömyys automaattipelaamiseen taikka se ettei näytä papereitaan, vaan se että asiakas rikkoo julkisauhaa.

Mitä siihen kortin esittämiseen siis tulee, niin kuten tuolla on jo kirjoitettukin:
- asiakkaan ei tarvitse esittää vartijalle henkilöllisyystodistustaan tms
- vartijan ei peliautomaattivalvonnassa tarvitse esittää vartijakorttiaan
- JOS asiakas on liian nuori EIKÄ suostu lopettamaan pelaamista, vartija voi puuttua tilanteeseen joko vartijan oikeuksilla tai jokamiehen oikeuksilla; vartijan oikeuksien käyttäminen on ensisijaista
- JOS vartija ryhtyy poistoon tai kiinniottoon, on vartijakortti pyydettäessä esitettävä, mikäli se on mahdollista.

Tästä taas nähdään, ettei maailmassa ole yksinkertaisia asioita. On vain hankalia ihmisiä :-)

Lue lisää

Taisinkin pyytää anteeksi edellisen kirjoitukseni epäasiallista sävyä. Nyt haluaisin pyytää anteeksi siinä esiintyneitä asiavirheitä. Olin hyvin väsynyt, ja hämmennyin tästä julkisrauhan tulkinnasta. Julkisrauhaa todellakin voi puolustaa hätävarjelukeinoin, niinkuin nykylainsäädännön mukaan mitä tahansa muutakin oikeushyvää.

Mutta kertokaa minua viisaammat, miten alaikäisen hedelmäpelin pelaamisesta saa julkisrauhan rikkomisen. Vaikkei sitten pyynnöstä lopettaisikaan.

-hps kirjoitti-
Homma, joka tulee kylläkin soveltuvaksi, on julkisrauha. Jos paikan haltija ei halua että liian nuoret pelaavat RAY: pelejä, koska se aiheuttaa sopimusrikkomuksen, niin paikan haltija voi kehottaa liian nuoria pelaajia lopettamaan pelaamisen (siis ei poistumaan). Elleivät lopeta, syyllistyvät he julkisrauhan rikkomiseen, koska teosta on tai selkeästi voi olla enemmän kuin vähäistä haittaa (pahimmillaan RAY vie koneensa pois ja paikan haltija menettää runsaasti tuloja). Paikan haltijalla ja sinänsä kenellä tahansa muullakin taholla on silloin käytettävissään mm. hätävarjelun ja jokamiehen kiinniotto-oikeuden tuomat mahdollisuudet asian hoitamiseen, tosin huomioiden teon luonne.
-lainaus loppuu-

-Rikoslaki (3§) sanoo-
Joka oikeudettomasti

1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoimien käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty, taikka

2) kätkeytyy tai jää 1 kohdassa tarkoitettuun paikkaan,

on tuomittava «julkisrauhan» rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

«Julkisrauhan» rikkomisena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.
-Lainaus loppuu-
Finlex/Rikoslaki


Pennut eivät ole tunkeutuneet, menneet salaa tai harhauttaneet ketään päästäkseen pelaamaan sitä hedelmäpeliä. Jos heitä ei voi edes pyytää poistumaan, niin miten he sitten syyllistyvät julkisrauhan rikkomiseen?

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Se vielä jäi sanomatta, että arpajaislain mukaisesti se että alle 15-vuotias pelaa hedelmäpeliä EI ole sen alle 15-vuotiaan vika, vaan sen vika joka pelin on siihen laittanut. Tällöin rikosten selvittämistoimintaa harjoittava vartija voisi puuttua liikkeenharjoittajan toimintaan, joskin vain neuvoin, kehotuksin ja käskyin. Siis käskeä kauppiasta valvomaan peliään paremmin. Ja jos kyseessä sattuukin olemaan JV eikä vartija, kuuluu jopa velvollisuuksiin saada liikkeenharjoittaja valvomaan peliä paremmin...

Lue lisää

Eikö se kauppias nimen omaan valvo niitä pelejä kun laittaa vartijan kyselemään pentujen henkkareita?

Tulipa vaan mieleen, miten turhasta asiasta tässä loppujen lopuksi on kysymys. Arpajaislaki ei velvoita valvomaan etteivät alle viisitoistavuotiaat pelaa peliautomaateilla, vaan ilmeisesti alle viisitoistavuotiaat. Niin kauan kuin tenava ylettää näppäimiin ei ongelmia lain kanssa ole.

lytti kirjoitti:

Noh, omasta mielestä tuo hps:n kirjoitus oli suhteellisen asiallinen.

Mitä taasen tulee vartioimisliiketoimintaan, niin ei siihen aina tarvita vartioimisliikettä hoitamaan hommaa. Ns. omavartiointi, urheiluseurojen tms järjestysmiestoiminta ja muut vastaavat ovat aivan laillisia keinoja suojata omaisuutta(an), turvata henkilöiden (esim. yleisötapahtumissa) koskemattomuutta tai jopa jollain tasolla harjoittaa rikosten paljastamistoimintaa (esim. kiinteistön kameravalvonta).

Myöskin poistamisesta - ei se ole mikään lisänakki, vaan oikeus, jolla vartijalle nimenomaan annetaan työkalut tehtävänsä hoitamiseen.
Kirjoituksestasi kuulsi läpi se fakta, että suuri osa niistä poistoista, joita vartijat nykyisin suorittavat esim. yleisillä paikoilla, ovat tosiasiallisesti juridisesti laittomia ja perustuvat nimenomaan siihen, että kohdehenkilössä nyt sattuu olemaan jotain, joka ei jonkun naamaa miellytä, mutta joka ei sinällään ole tehnyt mitään, mikä oikeuttaisi poistoon.


LYTP on aivan erinomainen laki vanhaan verrattuna. Ehkä hieman olisi voitu miettiä tuota rajanvetoa vartijoiden/JV:n oikeuksiin yleisen järjestyksen turvaamisen suhteen. Ettei kohta mennä uutta lakia edeltäneelle tasolle, jossa YJT-tehtäviä yritettiin sälyttää vartijoiden tehtäviksi milloin milläkin tekosyillä.

Lue lisää

Vai kuulsi minun kirjoituksestani sellainen fakta? Ei varmaankaan yhtään tarkoituksella?

Älä vain kerro kenellekään, mutta eivät ne täysin lain kirjaimen, tai edes hengen mukaisia olekaan.

Ennen kuin kukaan alkaa kuitenkaan taas periaatteesta vastustamaan vartijan suorittamaa "laitonta" poistoa, niin on syytä huomauttaa, että nykyinen käytäntö on yleisesti hyväksytty niin poliisin, kuin oikeuslaitoksenkin toimesta. Miksi? Koska joukossamme on niitä, joiden oma kontrolli ei oikein skulaa, ja he vaarantavat käytöksellään (tai hajullaan) järjestystä ja turvallisuutta. Jonkun heitä on kontrolloitava, vartijat ovat vain täyttäneet sen tarpeen, vaikkei se heidän olemassaolonsa varsinainen tarkoitus olekaan.

Nykyinen käytäntö menee suurinpiirtein näin: Isännällä (kohteen haltijan edustajalla) on oikeus valvoa järjestystä ja turvallisuutta kohteessa. Jos joku aiheittaa häiriötä, hänellä on oikeus vaatia häiriön aiheittajaa poistumaan. Hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää voimakeinoja poiston suorittamiseen. Vartija taas ei voi yleisölle avoimella (en sano julkisella, koska sekin on kiistanalainen kysymys) paikalla tehdä päätöstä poistosta. Hän voi kuitenkin poistaa tarvittaessa voimakeinoja käyttäen henkilön, joka ei noudata isännän poistumiskehotusta. Näin asia opetetaan vartijakurssilla, ja näin lakia takuulla tulkitaan oikeudessakin. Näin siksi, että on yksinkertaisesti pakko. Poliisi ei enää nykyään ehdi joka paikkaan, ja jonkun on pidettävä jengi aisoissa.

En lähtisi kärjistämään ihan niin paljon kuin sinä Lytti teet vihjatessasi että poistoja suoritetaan pelkästään pärstäkertoimen perusteella. Käytännöt tietysti vaihtelevat todella paljon, mutta kyllä suurin vaikuttaja on oma käyttäytyminen. Jos menet minne tahansa, missä on paljon ihmisiä, niin huomaat varmasti, että suuren osan ei pärstäkertoimen perusteella tulisi olla siellä. Silti vartijat katselevat vain kylmästi vierestä. Tietysti jos oma käyttäytymisen pikkuvirheitä on joskus vaikea tunnistaa, joten poiston jälkeen on täysin luonnollista olla sitä mieltä että "Toi stevehomo ei vaa tykänny mun pärstästä."

Vartijat ovat kaikesta huolimatta kohtuulisen ammattitaitoista porukkaa. Mitä nyt työvoimapulan takia muutama alalle sopimaton onnistuu roikkumaan mukana paljon pidempään kuin suotavaa olisi. Toinen ongelma on, että vartijoiden koulutus on 40-100 tuntia lakia ja sitten työ opettaa tekijäänsä. Monissa paikoissa täysin vihreät vartijanalut joutuvat työskentelemään yksin, eikä heidän ole mahdollista oppia seuraamalla vanhempia kollegoita. Oppimista erehdyksen kautta. Onko ihme jos ylilyöntejä joskus tapahtuu? Kokemuksen karttuessa pelisilmä kehittyy, ja pärstänsietokyky kasvaa.

Omasta mielestäni suurempia kansalaisten oikeuksien rikkojia ovat nämä kaupan tädit ja vast. jotka "valvovat järjetystä ja turvallisuutta." Heillä ei ole mitään koulutusta, eikä usein mitään tajua minkään pultsarin oikeuksista. Heidän ei käytännössä tarvitse perustella päätöksiään ollenkaan, eivätkä he ole niistä myöskään laillisesti vastuussa. Poisto on laillinen, jos kaupan (puhun nyt kaupasta, mutta sama pätee myös muihin vastaaviin kohteisiin) henkilökunta on sitä pyytänyt. Kun tätä kohtaa LYT:stä on väsätty, niin lainsäätäjä ei ole nähnyt metsää puilta. Ovat viettäneet liikaa aikaa näillä keskustelusivuilla, ja omaavat samat stereotyyppiset näkemykset vartijoista kuin suurin osa ihmisistä.

No, onneksi nykyään on mahdollista asettaa myös ostoskeskuksiin ja julkisen liikenteen asemille järjestyksenvalvojia, jotka voivat tehdä työtään ihan laillisesti, ja joutuvat vaadittaessa oikeasti vastaamaan toimistaan. Aika näyttää minkälaisen muodon tämä toiminta lopulta saa, kun se on hakenut paikkansa yhteiskunnassa. Yksityisethän näitä palveluja jo ihan kohtalaisesti käyttävätkin. Valitettavsti eräät (eräs) kunnalliset organisaatiot laahaavat perässä.

Tulipa kirjoitettua aika filosofisesti. Mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eikä niitä pidä yhdistää mihinkään organisaatioon tai ammattikuntaan. Vastuu tekstin ymmärtämisestä on lukijalla.

PS. Älkää vastustako järjestystä ylläpitävää henkilöä, vaikka olisitte kuinka rumia!

VainVartija kirjoitti:

Vai kuulsi minun kirjoituksestani sellainen fakta? Ei varmaankaan yhtään tarkoituksella?

Älä vain kerro kenellekään, mutta eivät ne täysin lain kirjaimen, tai edes hengen mukaisia olekaan.

Ennen kuin kukaan alkaa kuitenkaan taas periaatteesta vastustamaan vartijan suorittamaa "laitonta" poistoa, niin on syytä huomauttaa, että nykyinen käytäntö on yleisesti hyväksytty niin poliisin, kuin oikeuslaitoksenkin toimesta. Miksi? Koska joukossamme on niitä, joiden oma kontrolli ei oikein skulaa, ja he vaarantavat käytöksellään (tai hajullaan) järjestystä ja turvallisuutta. Jonkun heitä on kontrolloitava, vartijat ovat vain täyttäneet sen tarpeen, vaikkei se heidän olemassaolonsa varsinainen tarkoitus olekaan.

Nykyinen käytäntö menee suurinpiirtein näin: Isännällä (kohteen haltijan edustajalla) on oikeus valvoa järjestystä ja turvallisuutta kohteessa. Jos joku aiheittaa häiriötä, hänellä on oikeus vaatia häiriön aiheittajaa poistumaan. Hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää voimakeinoja poiston suorittamiseen. Vartija taas ei voi yleisölle avoimella (en sano julkisella, koska sekin on kiistanalainen kysymys) paikalla tehdä päätöstä poistosta. Hän voi kuitenkin poistaa tarvittaessa voimakeinoja käyttäen henkilön, joka ei noudata isännän poistumiskehotusta. Näin asia opetetaan vartijakurssilla, ja näin lakia takuulla tulkitaan oikeudessakin. Näin siksi, että on yksinkertaisesti pakko. Poliisi ei enää nykyään ehdi joka paikkaan, ja jonkun on pidettävä jengi aisoissa.

En lähtisi kärjistämään ihan niin paljon kuin sinä Lytti teet vihjatessasi että poistoja suoritetaan pelkästään pärstäkertoimen perusteella. Käytännöt tietysti vaihtelevat todella paljon, mutta kyllä suurin vaikuttaja on oma käyttäytyminen. Jos menet minne tahansa, missä on paljon ihmisiä, niin huomaat varmasti, että suuren osan ei pärstäkertoimen perusteella tulisi olla siellä. Silti vartijat katselevat vain kylmästi vierestä. Tietysti jos oma käyttäytymisen pikkuvirheitä on joskus vaikea tunnistaa, joten poiston jälkeen on täysin luonnollista olla sitä mieltä että "Toi stevehomo ei vaa tykänny mun pärstästä."

Vartijat ovat kaikesta huolimatta kohtuulisen ammattitaitoista porukkaa. Mitä nyt työvoimapulan takia muutama alalle sopimaton onnistuu roikkumaan mukana paljon pidempään kuin suotavaa olisi. Toinen ongelma on, että vartijoiden koulutus on 40-100 tuntia lakia ja sitten työ opettaa tekijäänsä. Monissa paikoissa täysin vihreät vartijanalut joutuvat työskentelemään yksin, eikä heidän ole mahdollista oppia seuraamalla vanhempia kollegoita. Oppimista erehdyksen kautta. Onko ihme jos ylilyöntejä joskus tapahtuu? Kokemuksen karttuessa pelisilmä kehittyy, ja pärstänsietokyky kasvaa.

Omasta mielestäni suurempia kansalaisten oikeuksien rikkojia ovat nämä kaupan tädit ja vast. jotka "valvovat järjetystä ja turvallisuutta." Heillä ei ole mitään koulutusta, eikä usein mitään tajua minkään pultsarin oikeuksista. Heidän ei käytännössä tarvitse perustella päätöksiään ollenkaan, eivätkä he ole niistä myöskään laillisesti vastuussa. Poisto on laillinen, jos kaupan (puhun nyt kaupasta, mutta sama pätee myös muihin vastaaviin kohteisiin) henkilökunta on sitä pyytänyt. Kun tätä kohtaa LYT:stä on väsätty, niin lainsäätäjä ei ole nähnyt metsää puilta. Ovat viettäneet liikaa aikaa näillä keskustelusivuilla, ja omaavat samat stereotyyppiset näkemykset vartijoista kuin suurin osa ihmisistä.

No, onneksi nykyään on mahdollista asettaa myös ostoskeskuksiin ja julkisen liikenteen asemille järjestyksenvalvojia, jotka voivat tehdä työtään ihan laillisesti, ja joutuvat vaadittaessa oikeasti vastaamaan toimistaan. Aika näyttää minkälaisen muodon tämä toiminta lopulta saa, kun se on hakenut paikkansa yhteiskunnassa. Yksityisethän näitä palveluja jo ihan kohtalaisesti käyttävätkin. Valitettavsti eräät (eräs) kunnalliset organisaatiot laahaavat perässä.

Tulipa kirjoitettua aika filosofisesti. Mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eikä niitä pidä yhdistää mihinkään organisaatioon tai ammattikuntaan. Vastuu tekstin ymmärtämisestä on lukijalla.

PS. Älkää vastustako järjestystä ylläpitävää henkilöä, vaikka olisitte kuinka rumia!

Lue lisää

Ihan pieni kommentti kun asia niin huvitti minua eräänä päivänä.
Eri vartijat samat tytöt, toiset vartijat kyttäävät perseitä, kun toiset taas niitä paperita. (FAKTA)

VainVartija kirjoitti:

Vai kuulsi minun kirjoituksestani sellainen fakta? Ei varmaankaan yhtään tarkoituksella?

Älä vain kerro kenellekään, mutta eivät ne täysin lain kirjaimen, tai edes hengen mukaisia olekaan.

Ennen kuin kukaan alkaa kuitenkaan taas periaatteesta vastustamaan vartijan suorittamaa "laitonta" poistoa, niin on syytä huomauttaa, että nykyinen käytäntö on yleisesti hyväksytty niin poliisin, kuin oikeuslaitoksenkin toimesta. Miksi? Koska joukossamme on niitä, joiden oma kontrolli ei oikein skulaa, ja he vaarantavat käytöksellään (tai hajullaan) järjestystä ja turvallisuutta. Jonkun heitä on kontrolloitava, vartijat ovat vain täyttäneet sen tarpeen, vaikkei se heidän olemassaolonsa varsinainen tarkoitus olekaan.

Nykyinen käytäntö menee suurinpiirtein näin: Isännällä (kohteen haltijan edustajalla) on oikeus valvoa järjestystä ja turvallisuutta kohteessa. Jos joku aiheittaa häiriötä, hänellä on oikeus vaatia häiriön aiheittajaa poistumaan. Hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää voimakeinoja poiston suorittamiseen. Vartija taas ei voi yleisölle avoimella (en sano julkisella, koska sekin on kiistanalainen kysymys) paikalla tehdä päätöstä poistosta. Hän voi kuitenkin poistaa tarvittaessa voimakeinoja käyttäen henkilön, joka ei noudata isännän poistumiskehotusta. Näin asia opetetaan vartijakurssilla, ja näin lakia takuulla tulkitaan oikeudessakin. Näin siksi, että on yksinkertaisesti pakko. Poliisi ei enää nykyään ehdi joka paikkaan, ja jonkun on pidettävä jengi aisoissa.

En lähtisi kärjistämään ihan niin paljon kuin sinä Lytti teet vihjatessasi että poistoja suoritetaan pelkästään pärstäkertoimen perusteella. Käytännöt tietysti vaihtelevat todella paljon, mutta kyllä suurin vaikuttaja on oma käyttäytyminen. Jos menet minne tahansa, missä on paljon ihmisiä, niin huomaat varmasti, että suuren osan ei pärstäkertoimen perusteella tulisi olla siellä. Silti vartijat katselevat vain kylmästi vierestä. Tietysti jos oma käyttäytymisen pikkuvirheitä on joskus vaikea tunnistaa, joten poiston jälkeen on täysin luonnollista olla sitä mieltä että "Toi stevehomo ei vaa tykänny mun pärstästä."

Vartijat ovat kaikesta huolimatta kohtuulisen ammattitaitoista porukkaa. Mitä nyt työvoimapulan takia muutama alalle sopimaton onnistuu roikkumaan mukana paljon pidempään kuin suotavaa olisi. Toinen ongelma on, että vartijoiden koulutus on 40-100 tuntia lakia ja sitten työ opettaa tekijäänsä. Monissa paikoissa täysin vihreät vartijanalut joutuvat työskentelemään yksin, eikä heidän ole mahdollista oppia seuraamalla vanhempia kollegoita. Oppimista erehdyksen kautta. Onko ihme jos ylilyöntejä joskus tapahtuu? Kokemuksen karttuessa pelisilmä kehittyy, ja pärstänsietokyky kasvaa.

Omasta mielestäni suurempia kansalaisten oikeuksien rikkojia ovat nämä kaupan tädit ja vast. jotka "valvovat järjetystä ja turvallisuutta." Heillä ei ole mitään koulutusta, eikä usein mitään tajua minkään pultsarin oikeuksista. Heidän ei käytännössä tarvitse perustella päätöksiään ollenkaan, eivätkä he ole niistä myöskään laillisesti vastuussa. Poisto on laillinen, jos kaupan (puhun nyt kaupasta, mutta sama pätee myös muihin vastaaviin kohteisiin) henkilökunta on sitä pyytänyt. Kun tätä kohtaa LYT:stä on väsätty, niin lainsäätäjä ei ole nähnyt metsää puilta. Ovat viettäneet liikaa aikaa näillä keskustelusivuilla, ja omaavat samat stereotyyppiset näkemykset vartijoista kuin suurin osa ihmisistä.

No, onneksi nykyään on mahdollista asettaa myös ostoskeskuksiin ja julkisen liikenteen asemille järjestyksenvalvojia, jotka voivat tehdä työtään ihan laillisesti, ja joutuvat vaadittaessa oikeasti vastaamaan toimistaan. Aika näyttää minkälaisen muodon tämä toiminta lopulta saa, kun se on hakenut paikkansa yhteiskunnassa. Yksityisethän näitä palveluja jo ihan kohtalaisesti käyttävätkin. Valitettavsti eräät (eräs) kunnalliset organisaatiot laahaavat perässä.

Tulipa kirjoitettua aika filosofisesti. Mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eikä niitä pidä yhdistää mihinkään organisaatioon tai ammattikuntaan. Vastuu tekstin ymmärtämisestä on lukijalla.

PS. Älkää vastustako järjestystä ylläpitävää henkilöä, vaikka olisitte kuinka rumia!

Lue lisää

Tuota nykyistä käytäntöä on katsottu läpi sormien vuosia, ellei vuosikymmeniä ja uudella lainsäädännöllä ollaan pyritty saattamaan kyseinen toiminta oikeudellisesti päteväksi, jotta ei kenelläkään sitten ole aihetta kitistä siitä vartijan suorittamasta "laittomasta" poistosta.

Mutta ei helvetti, jos vartijat yrittävät toimia muutoin järjestyksenvalvojina, niin loppupeleissä hommalla ei todellakaan ole oikeuslaitoksen "hiljaista" hyväksyntää. Ei oikeuslaitos voi tehdä mitään omia ratkaisuja lainsäädännön suhteen, vaikkakin kentällä oleva käytäntö kuinka puoltaisi tätä.

Tuosta kärjistämisestä. Ikävä kyllä oman kokemuksen mukaan, jos Heikki Härvääjä haisee paskalle ja on pukeutunut rupujen viimeisimmän muodin mukaan, sattuu olemaan pienissä tärinöissä mutta ei muuten aiheuta ongelmia, niin ikävä kyllä tämänkaltaiset heput ovat poistolistalla aika lailla kärkipäässä verrattuna esimerkiksi täysin sliipattuun mr. Pukuhemmoon, joka yhtälailla tärinöissä vispaa kinttua kuola valuen ostarin kahvilassa - mutta ei muuten aiheuta häiriötä. Kyllä kyse on pärstäkertoimesta.

En nyt tarkoita, että jokaista laitapuolen heppua pitäisi mennä ensi töikseen kättelemään ja kysymään vointia, vaan sitä että perusoikeudet ne on jokaisella.

Luin tekstiäsi eteenpäin ja jäi kummastuttamaan tämä "Poisto on laillinen, jos kaupan (puhun nyt kaupasta, mutta sama pätee myös muihin vastaaviin kohteisiin) henkilökunta on sitä pyytänyt".
Eihän se ihan näin ole. Itse olen hyvin monasti tentannut henkilökunnalta motiivia miksi he haluavat jonkun hemmon pihalle. Ihan vain sen takia, ettei tule itse suoritettua sitä kuuluisaa ylilyöntiä. En itsekään jaksa uskoa siihen, että kukaan oikeasti veisi suorittamani poiston tutkintaan, mutta haluan toimia oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti ihan vaan siitä ilosta, että minua ainakin vituttaisi jos minut poistettaisiin jostain täysin ilman kunnon perusteita.

Millähän oikeudella tai val... kirjoitti:

Mihin perustuu se, että vartija kyselee automaatteja pelaavilta nuorilta papereita ? ?

Tässä taas näkee sen vartijoiden WANNA-BE-A-COP asenteen.

Todella säälittävää jos näin on.

Lue lisää

Vartija pitää huolen siitä, että vartioimisalueella noudatetaan lakeja ja määräyksiä. Kun peliautomaatteja ei saa alle 15 vuotiaat pelata, valvoo vartija myös tätä.

Jos pelaaja on nuoren näköinen, miten muuten vartija voi varmistua iästä kuin henkkareilla? Vrt. alkoholin ja tupakan myynti...nuoren henkilön velvollisuudesta todistaa ikänsä.

Kenenkään intressissä ei ole, että alaikäiset pelaavat ja notkuvat peliautomaateilla, ei heidän itsensäkään. Lasten vanhemmatkaan eivät todellakaan haluaisi/sallisi ko. toimintaa jos vain olisivat siitä tietoisia. Alle 15 on kehitysasteensa perusteella kykenemätön arvioimaan kaikkien ratkaisujensa seurauksia. Sama ikä on rajana mopon ajamiselle, ja itse omalla työllä tienatun rahan käytöstä päättämiselle.

Itse 2x15v mulkku myymälävaksi joka saa kiksejä nuorten pomottamisesta...tai sitten ei.

rambo-natsi-wannabekyttä-pe... kirjoitti:

Vartija pitää huolen siitä, että vartioimisalueella noudatetaan lakeja ja määräyksiä. Kun peliautomaatteja ei saa alle 15 vuotiaat pelata, valvoo vartija myös tätä.

Jos pelaaja on nuoren näköinen, miten muuten vartija voi varmistua iästä kuin henkkareilla? Vrt. alkoholin ja tupakan myynti...nuoren henkilön velvollisuudesta todistaa ikänsä.

Kenenkään intressissä ei ole, että alaikäiset pelaavat ja notkuvat peliautomaateilla, ei heidän itsensäkään. Lasten vanhemmatkaan eivät todellakaan haluaisi/sallisi ko. toimintaa jos vain olisivat siitä tietoisia. Alle 15 on kehitysasteensa perusteella kykenemätön arvioimaan kaikkien ratkaisujensa seurauksia. Sama ikä on rajana mopon ajamiselle, ja itse omalla työllä tienatun rahan käytöstä päättämiselle.

Itse 2x15v mulkku myymälävaksi joka saa kiksejä nuorten pomottamisesta...tai sitten ei.

Lue lisää

Viestissäsi ei ole mitään järkeä joten sitä en nyt kommentoi, eikä asia muutenkaan minua koske, mutta ihan vaan periaatteesta.

Mielestäni tuo 15-v ikäraja on sikäli kummallinen, että minkä ihmeen takia on luotu laki lakia vastaan. Sillä jo 14-vuotias saa hallita omalla työllään ansaitsemaansa omaisuutta.

14+15+? kirjoitti:

Viestissäsi ei ole mitään järkeä joten sitä en nyt kommentoi, eikä asia muutenkaan minua koske, mutta ihan vaan periaatteesta.

Mielestäni tuo 15-v ikäraja on sikäli kummallinen, että minkä ihmeen takia on luotu laki lakia vastaan. Sillä jo 14-vuotias saa hallita omalla työllään ansaitsemaansa omaisuutta.

Lue lisää

Mitenköhän 14v henkilön kartuttama omaisuus liittyy tähän? Laki kieltää alle 15v henkilöiden pelaamisen, riippumatta siitä onko kyseessä 14v miljonääri. Onko mielestäsi väärin, jos vartijat valvovat lain noudattamista?

RAY kirjoitti:

Mitenköhän 14v henkilön kartuttama omaisuus liittyy tähän? Laki kieltää alle 15v henkilöiden pelaamisen, riippumatta siitä onko kyseessä 14v miljonääri. Onko mielestäsi väärin, jos vartijat valvovat lain noudattamista?

Lue lisää

"Laki kieltää alle 15v henkilöiden pelaamisen, riippumatta siitä onko kyseessä 14v miljonääri"

Tämän tietää jopa jokainen 10-vuotias.

"Onko mielestäsi väärin, jos vartijat valvovat lain noudattamista"

On! Heiltä puuttuvat oikeudet siihen!

14+15+? kirjoitti:

"Laki kieltää alle 15v henkilöiden pelaamisen, riippumatta siitä onko kyseessä 14v miljonääri"

Tämän tietää jopa jokainen 10-vuotias.

"Onko mielestäsi väärin, jos vartijat valvovat lain noudattamista"

On! Heiltä puuttuvat oikeudet siihen!

Lue lisää

Jos vartija tulisi kysymään sinulta vartioimisalueen parkkipaikalla ajokorttia, niin esittäisitkö sen?

14+15+? kirjoitti:

Viestissäsi ei ole mitään järkeä joten sitä en nyt kommentoi, eikä asia muutenkaan minua koske, mutta ihan vaan periaatteesta.

Mielestäni tuo 15-v ikäraja on sikäli kummallinen, että minkä ihmeen takia on luotu laki lakia vastaan. Sillä jo 14-vuotias saa hallita omalla työllään ansaitsemaansa omaisuutta.

Lue lisää

Ootsä tosissasi? Oikeesti...?

Mielestäni hemmon kirjoituksessa oli erittäin paljon järkeä.

Tuo on kyllä aika jännä kommentti:

>Mielestäni tuo 15-v ikäraja on sikäli >kummallinen, että minkä ihmeen takia on luotu >laki lakia vastaan. Sillä jo 14-vuotias saa >hallita omalla työllään ansaitsemaansa omaisuutta

Tuotajoo... se, että saa kautta hallitsee omaisuuttaan ei varmaankaan oikeuta mihinkään muuhun. Se, että omistaa kovin rahaa ja sitä myös hallitsee, ei oikeuta alkoholin ostoon, ei oikeuta vartioimisliikelupaan ei oikeuta ajokortin hallintaan, ei oikeuta pelaamaan hedelmäpeliä... Vähän vit*uilusävy mulla, mutta tuli varmaan selväksi asia.

Lytti kirjoitti:

Ootsä tosissasi? Oikeesti...?

Mielestäni hemmon kirjoituksessa oli erittäin paljon järkeä.

Tuo on kyllä aika jännä kommentti:

>Mielestäni tuo 15-v ikäraja on sikäli >kummallinen, että minkä ihmeen takia on luotu >laki lakia vastaan. Sillä jo 14-vuotias saa >hallita omalla työllään ansaitsemaansa omaisuutta

Tuotajoo... se, että saa kautta hallitsee omaisuuttaan ei varmaankaan oikeuta mihinkään muuhun. Se, että omistaa kovin rahaa ja sitä myös hallitsee, ei oikeuta alkoholin ostoon, ei oikeuta vartioimisliikelupaan ei oikeuta ajokortin hallintaan, ei oikeuta pelaamaan hedelmäpeliä... Vähän vit*uilusävy mulla, mutta tuli varmaan selväksi asia.

Lue lisää

"Vartija pitää huolen siitä, että vartioimisalueella noudatetaan lakeja ja määräyksiä. Kun peliautomaatteja ei saa alle 15 vuotiaat pelata, valvoo vartija myös tätä"

Suoraan sanoen vastasin vain tähän rönsyilyyn itse rönsyilemällä lisää. Tiedän hyvin, että tuo omaisuudenhallinta ikäraja on 15 vuotta – Yhtä hyvin kuin sen, että vartija ei ole lain valvoja. Turhaan sinäkään siitä mitään mongerrat!

14+15+? kirjoitti:

"Vartija pitää huolen siitä, että vartioimisalueella noudatetaan lakeja ja määräyksiä. Kun peliautomaatteja ei saa alle 15 vuotiaat pelata, valvoo vartija myös tätä"

Suoraan sanoen vastasin vain tähän rönsyilyyn itse rönsyilemällä lisää. Tiedän hyvin, että tuo omaisuudenhallinta ikäraja on 15 vuotta – Yhtä hyvin kuin sen, että vartija ei ole lain valvoja. Turhaan sinäkään siitä mitään mongerrat!

Lue lisää

Moni parkkihalli kuuluu vartijan toimialueeseen ei sielläkään saa ajaa ilman ajokorttia. Jos joku näyttää nuoremmalta kuin 18-v niin menetkö toimeksiantajan kehoituksesta kysymään ajokortin?

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Joo, olet kyllä siinä aivan oikeassa, että vartijoilla teetetään paljon järjestyksenpidollisia tehtäviä, joihin ei oikeasti löydy perusteita tai valtuutusta. Ja totta sekin, että järjestyslain perusteella tehtävä järjestyksenvalvonta liittyy olennaisesti vartioimisliiketoimintaan, mutta antaapahan edes hieman paremmat oikeudet toimia joissakin kohteissa. Sekin on totta, että varsin rajallisesti sitä voidaan soveltaa.

Sen sijaan tulit valinneeksi huonon esimerkin. Jos Heseltä pitää joku asiakas poistaa, niin se tapahtuu järjestyksenvalvojan oikeuksilla, ei vartijan oikeuksilla. Hese on ravitsemisliike, josa vartija ei voi toimia vaan kaverin pitää olla nimenomaan majoitus- ja ravitsemisliikeasetuksen nojalla asetettu JV. Hänellä voi olla vartijan asu ja hän voi tulla paikalle vain kutsuttaessa, mutta silti hänen on oltava JV. Asiakkaiden kannalta tässä on ikävä ristiriita, sillä toimenpiteen suorittajan asusta ei voikaan päätellä, millä oikeuksilla hän toimii - vartijan asuun kun ei voi JV-tunnuksia kiinnittää.

Lisäksi ravitsemisliikkeissä koko henkilökunnalla on oikeus poistaa asiakas järjestyksenpidollisista syistä, joskin ilman voimakeinoja.


Sen vartijan kannalta muistettava seikka on, että mahdollinen tkp pitää muistaa jättää autoon, koska sitä ei voi ravitsemisliikkeeä tai muussakaan tavallisessa JV-tehtävässä kantaa. Eikä kasuakaan, ellei ole myös JV-voimankäyttökoulutusta käytynä (en mene sen "toisaalta"-pilkontaan tarkemin...)

Lue lisää

Ai, että järjestyslain mukainen JV ei voi kantaa tkp:ta?
En vitsi muista virheistä sana mitään.

yksin kirjoitti:

Ai, että järjestyslain mukainen JV ei voi kantaa tkp:ta?
En vitsi muista virheistä sana mitään.

Viestissäni ei puhuttu järjestyslain mukaisesta järjestyksenvalvojasta, vaan
a) majoitus- ja ravitsemisliikeasetuksen nojalla asetetusta järjestyksenvalvojasta ja
b) tavanomaisesta järjestyksenvalvojasta (kattaa MARA:n, kokoontumislain, merimieslain ja ulkoilulain; nimenomaan EI kata järjestyslakia)

Sano vaan rohkeasti muistakin virheistä, jos niitä mielestäsi viestissäni oli.

Nin.. kirjoitti:

Moni parkkihalli kuuluu vartijan toimialueeseen ei sielläkään saa ajaa ilman ajokorttia. Jos joku näyttää nuoremmalta kuin 18-v niin menetkö toimeksiantajan kehoituksesta kysymään ajokortin?

Lue lisää

Vartijalla on oikeus kysyä ihan mitä tahansa lupaa tai korttia vartioimisalueelllaan olevalta/sinne pyrkivältä, mitä toimeksiantaja keksiikään edellyttää/turvallisuus edellyttää.

-tulityölupaa tulitöitä tekevältä
-ajokorttia vartiointialueelle pyrkivältä(voi myös puhalluttaa)
-ilotulitteiden myyntilupaa
-opaskoiralta todistusta(elintarvikekaupassa)
-invapaikalle pysäköivältä invapysköintilupaa
jne. keksi itse lisää

Toimii samalla periaatteella kuin ravintolaan sisään pyrkiessä, ei ole pakko näyttää, mutta ei tarvitse päästää sisään.

En tajua miksi peliautomaatit muodostaisivat poikkeuksen? Joillekkin ihmisille tuntuu olevan todella kova paikka se että vartija kehtaa tulla polkemaan HEIDÄN OIKEUKSIAAN. Kuitenkin kauppiaalla on velvollisuus huolehtia sen valvonnasta ettei pelejä alaikäiset pelaa, hänen itsensäkö siinä automaattien vieressä pitäisi seisoa, vai voisiko olla mahdollista että se sama kuspää(vartija) joka työkseen siellä marketissä kyttää ja rehellisiä kansalaisia kaikin tavoin häiritsee ja pullistelee ;) hoitais tämänkin homman?

Sinänsä täysin älytöntä kinata tällaisesta asiasta, mutta kun töissä nyt netti on...

rambo-jne. kirjoitti:

Vartijalla on oikeus kysyä ihan mitä tahansa lupaa tai korttia vartioimisalueelllaan olevalta/sinne pyrkivältä, mitä toimeksiantaja keksiikään edellyttää/turvallisuus edellyttää.

-tulityölupaa tulitöitä tekevältä
-ajokorttia vartiointialueelle pyrkivältä(voi myös puhalluttaa)
-ilotulitteiden myyntilupaa
-opaskoiralta todistusta(elintarvikekaupassa)
-invapaikalle pysäköivältä invapysköintilupaa
jne. keksi itse lisää

Toimii samalla periaatteella kuin ravintolaan sisään pyrkiessä, ei ole pakko näyttää, mutta ei tarvitse päästää sisään.

En tajua miksi peliautomaatit muodostaisivat poikkeuksen? Joillekkin ihmisille tuntuu olevan todella kova paikka se että vartija kehtaa tulla polkemaan HEIDÄN OIKEUKSIAAN. Kuitenkin kauppiaalla on velvollisuus huolehtia sen valvonnasta ettei pelejä alaikäiset pelaa, hänen itsensäkö siinä automaattien vieressä pitäisi seisoa, vai voisiko olla mahdollista että se sama kuspää(vartija) joka työkseen siellä marketissä kyttää ja rehellisiä kansalaisia kaikin tavoin häiritsee ja pullistelee ;) hoitais tämänkin homman?

Sinänsä täysin älytöntä kinata tällaisesta asiasta, mutta kun töissä nyt netti on...

Lue lisää

Seuraavan kerran kun ilkeä setä estää viikkorahojen työntämisen sinne jokeri-pokeriin, niinä äkkiä soitto poliisille ja vartiointiliikkeen vastaavalle hoitajalle, niin saat nähdä onko valtuuksia vai ei.

rambo-jne. kirjoitti:

Vartijalla on oikeus kysyä ihan mitä tahansa lupaa tai korttia vartioimisalueelllaan olevalta/sinne pyrkivältä, mitä toimeksiantaja keksiikään edellyttää/turvallisuus edellyttää.

-tulityölupaa tulitöitä tekevältä
-ajokorttia vartiointialueelle pyrkivältä(voi myös puhalluttaa)
-ilotulitteiden myyntilupaa
-opaskoiralta todistusta(elintarvikekaupassa)
-invapaikalle pysäköivältä invapysköintilupaa
jne. keksi itse lisää

Toimii samalla periaatteella kuin ravintolaan sisään pyrkiessä, ei ole pakko näyttää, mutta ei tarvitse päästää sisään.

En tajua miksi peliautomaatit muodostaisivat poikkeuksen? Joillekkin ihmisille tuntuu olevan todella kova paikka se että vartija kehtaa tulla polkemaan HEIDÄN OIKEUKSIAAN. Kuitenkin kauppiaalla on velvollisuus huolehtia sen valvonnasta ettei pelejä alaikäiset pelaa, hänen itsensäkö siinä automaattien vieressä pitäisi seisoa, vai voisiko olla mahdollista että se sama kuspää(vartija) joka työkseen siellä marketissä kyttää ja rehellisiä kansalaisia kaikin tavoin häiritsee ja pullistelee ;) hoitais tämänkin homman?

Sinänsä täysin älytöntä kinata tällaisesta asiasta, mutta kun töissä nyt netti on...

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000240&posting=22000000007333622

Lion kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000240&posting=22000000007333622

Lue lisää

Uhh...miten sitä voi paremmin valvoa kuin palkkaamalla vartijan sitä varten?

Täytyy osta erottaa toisistaan 2 eri asiaa.

1. Velvollisuus huolehtia että joku asia hoidetaan

sekä

2. Kuka sen fyysisesti hoitaa.

Esim. ulkomuistista..laki järjestyksenvalvojista: tapahtuman järjestäjä on _vastuussa_ turvallisuudesta. Vastuunsa hän hoitaa mm. hankkimalla tarvittavan määrän järjestyksenvalvojia, jotka ovat mm. velvollisia ilmoittamaan puutteista järjestäjälle ja heillä on oikeus jopa keskeyttää tilaisuus/tapahtuma jos tarve vaatii.

selvitetty! kirjoitti:

Sitten kun siinä esitutkinnassa eli rikoksen varsinaisessa selvittämisvaiheessa todetaan, siis viimeistään tässä vaiheessa todetaan, että se asiakkaan povariin laittama makkarapaketti oli asiakkaan ikioma, vain toisesta kaupasta ostettu ja ikävä kyllä kyseiseen rikoksen tapahtumapaikkana olevaan kauppaan ilman kuittia sisään tuotu, niin mitä sitten? Vai onko jo "rikos" selvitetty, kun vartija-setä on napannut "näppärin" kiinni? Häh?

Ylläoleva on tietysti aika ääriesimerkki, mutta onneksi suomessa ollaan vielä sen verran viisaita, että ymmärretään tutkia mahdollinen rikos ennen syytteeseen asettamista, jolloin mahdollisesti rikos näytetään toteen ja siitä langetetaan tuomio - jonka jälkeen kyseinen rikos voidaan katsoa lähestulkoon lopullisesti selvitetyksi.

Ettei siihen onneksi riitä pelkkä myymälävartijan käsi sydämellä antama todistus...

Lue lisää

Vartija ottaa kiinni, ilmoittaa poliisille..
poliisi suorittaa esitutkinnan.. jne.. rikos on selvitetty kun teosta on annettu rangaistus...

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Joo, olet kyllä siinä aivan oikeassa, että vartijoilla teetetään paljon järjestyksenpidollisia tehtäviä, joihin ei oikeasti löydy perusteita tai valtuutusta. Ja totta sekin, että järjestyslain perusteella tehtävä järjestyksenvalvonta liittyy olennaisesti vartioimisliiketoimintaan, mutta antaapahan edes hieman paremmat oikeudet toimia joissakin kohteissa. Sekin on totta, että varsin rajallisesti sitä voidaan soveltaa.

Sen sijaan tulit valinneeksi huonon esimerkin. Jos Heseltä pitää joku asiakas poistaa, niin se tapahtuu järjestyksenvalvojan oikeuksilla, ei vartijan oikeuksilla. Hese on ravitsemisliike, josa vartija ei voi toimia vaan kaverin pitää olla nimenomaan majoitus- ja ravitsemisliikeasetuksen nojalla asetettu JV. Hänellä voi olla vartijan asu ja hän voi tulla paikalle vain kutsuttaessa, mutta silti hänen on oltava JV. Asiakkaiden kannalta tässä on ikävä ristiriita, sillä toimenpiteen suorittajan asusta ei voikaan päätellä, millä oikeuksilla hän toimii - vartijan asuun kun ei voi JV-tunnuksia kiinnittää.

Lisäksi ravitsemisliikkeissä koko henkilökunnalla on oikeus poistaa asiakas järjestyksenpidollisista syistä, joskin ilman voimakeinoja.


Sen vartijan kannalta muistettava seikka on, että mahdollinen tkp pitää muistaa jättää autoon, koska sitä ei voi ravitsemisliikkeeä tai muussakaan tavallisessa JV-tehtävässä kantaa. Eikä kasuakaan, ellei ole myös JV-voimankäyttökoulutusta käytynä (en mene sen "toisaalta"-pilkontaan tarkemin...)

Lue lisää

Kyllä tuota vartijan asua saa käyttää kyseisessä tilanteessa, kun peittää vaan vartijan tunnuksen JV- lätkällä kyseisen toimenpiteen ajaksi.
Sitten jos on selässä isolla vartija kannattaa pistää liivit.
Eihän se käytännössä nyt ihan noin mene, mutta näin sen pitäisi toimia. Ja eihän vartiointiliike edes ottaisi vastaan kyseistä jv-tehtävää, mikäli se ei olisi laillista.
Eli vartijalla pitää olla myös jv-kortti ja näin mukana todennäköisesti myös jv-lätkä/liivit jos hänelle on määrätty kyseinen paikka toimeksiantosopimuksessa.