http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=68536
"Matalapalkka-alojen työantajatuesta ei päästy vieläkään ratkaisuun. Sopu löytyi valtion rahallisesta panostuksesta, joka tulee olemaan 150-200 miljoonaa euroa, mutta ei toteuttamistavasta. Käyttökelpoisen mallin hakua jatketaan kevään ajan ja asiaan palataan kesän budjettiriihessä."
http://www.mtv3.fi/nettivieras/
(11.03.2005 / Katainen)
"Hallitus ei kuitenkaan ole suostunut kertomaan, mitä työllisyyslupauksen kuoppaaminen tulee meille suomalaisille tarkoittamaan. Kunnissa jo tiedetään, että rahat ovat loppu, koska työllisyys ei parane. Miten käy hoitotakuun? Entä luokkakokojen tai kyläkoulujen? Jo nyt hallitus joutui leikkaamaan juustohöylällä hallinnonalojen menoja. Ainoastaan paremmalla työllisyys- ja tuottavuuskehityksellä ja näistä seuraavalla talouskasvulla voidaan päästä tilanteeseen, jossa hyvinvointipalvelujen rahoitus on vakaalla pohjalla. Yhden prosenttiyksikön korotus työllisyysasteessa, eli 25 000 uutta työpaikkaa tarkoittaa noin 1,2 miljardia euroa lisää verotuloja ja 400 miljoonaa vähemmän menoja. Jos työllisyys ei parane luvut ovat samat, mutta vaikutukset päinvastaisia."
Tuo Kataisen 1.2 mrd ilmeisesti tulee jonkinlaisesta talouden positiivisesta kierteestä, eli tuohon kokonaissummaan kuuluu uusien työpaikkojen palkkaan kohdistuvien verojen ja yritykseltä kerättävien pääomaverojen lisäksi näiden uusien työpaikkojen kautta tuotetun uuden pääoma- ja ja palkkatulon kierto yhteiskunnassa, eli oletetaan se oikensuuruiseksi.
Jos siis Kataisen laskelmat oletetaan oikeansuuntaisiksi, niin ihan maalaisjärjellä ajateltuna valtion kannattaisi sijoittaa 400 miljoonaa euroa jokaista arvioitua 25 000 uuden työpaikan lisäystä kohden. Silloinhan samoilla menoilla saataisiin 1.2 mrd € enemmän verotuloja. Tällä työttömyysasteella (8.4%) järkevä tavoite matalapalkka-alojen tuen työllisyysvaikutukseksi on 1,5-2,5% kokonaistyöllisyysasteen nousu.
Periaatteessa vielä sekin kannattaisi, vaikka 400 milj. euron investoinnilla työllisyyteen (olettaen, että muut yhteiskunnan kustannukset pienenevät ko. summalla) saataisiin työllisyyteen 1% nousu ja (laskennallinen) verotuotto lisääntyisi vain 100-200 milj. euroa. Ongelmahan on se (ja jota nykyhallitus ei halua myöntää), että kunnat saisivat suurimman osan hyödystä, ei valtio. Valtio voisi parin vuoden päästä vähentää kuntien valtionosuutta, mutta se ei ilmeisesti hallitukselle ole riittävä kannustin.
"Matalapalkka-alojen työantajatuesta ei päästy vieläkään ratkaisuun. Sopu löytyi valtion rahallisesta panostuksesta, joka tulee olemaan 150-200 miljoonaa euroa, mutta ei toteuttamistavasta. Käyttökelpoisen mallin hakua jatketaan kevään ajan ja asiaan palataan kesän budjettiriihessä."
http://www.mtv3.fi/nettivieras/
(11.03.2005 / Katainen)
"Hallitus ei kuitenkaan ole suostunut kertomaan, mitä työllisyyslupauksen kuoppaaminen tulee meille suomalaisille tarkoittamaan. Kunnissa jo tiedetään, että rahat ovat loppu, koska työllisyys ei parane. Miten käy hoitotakuun? Entä luokkakokojen tai kyläkoulujen? Jo nyt hallitus joutui leikkaamaan juustohöylällä hallinnonalojen menoja. Ainoastaan paremmalla työllisyys- ja tuottavuuskehityksellä ja näistä seuraavalla talouskasvulla voidaan päästä tilanteeseen, jossa hyvinvointipalvelujen rahoitus on vakaalla pohjalla. Yhden prosenttiyksikön korotus työllisyysasteessa, eli 25 000 uutta työpaikkaa tarkoittaa noin 1,2 miljardia euroa lisää verotuloja ja 400 miljoonaa vähemmän menoja. Jos työllisyys ei parane luvut ovat samat, mutta vaikutukset päinvastaisia."
Tuo Kataisen 1.2 mrd ilmeisesti tulee jonkinlaisesta talouden positiivisesta kierteestä, eli tuohon kokonaissummaan kuuluu uusien työpaikkojen palkkaan kohdistuvien verojen ja yritykseltä kerättävien pääomaverojen lisäksi näiden uusien työpaikkojen kautta tuotetun uuden pääoma- ja ja palkkatulon kierto yhteiskunnassa, eli oletetaan se oikensuuruiseksi.
Jos siis Kataisen laskelmat oletetaan oikeansuuntaisiksi, niin ihan maalaisjärjellä ajateltuna valtion kannattaisi sijoittaa 400 miljoonaa euroa jokaista arvioitua 25 000 uuden työpaikan lisäystä kohden. Silloinhan samoilla menoilla saataisiin 1.2 mrd € enemmän verotuloja. Tällä työttömyysasteella (8.4%) järkevä tavoite matalapalkka-alojen tuen työllisyysvaikutukseksi on 1,5-2,5% kokonaistyöllisyysasteen nousu.
Periaatteessa vielä sekin kannattaisi, vaikka 400 milj. euron investoinnilla työllisyyteen (olettaen, että muut yhteiskunnan kustannukset pienenevät ko. summalla) saataisiin työllisyyteen 1% nousu ja (laskennallinen) verotuotto lisääntyisi vain 100-200 milj. euroa. Ongelmahan on se (ja jota nykyhallitus ei halua myöntää), että kunnat saisivat suurimman osan hyödystä, ei valtio. Valtio voisi parin vuoden päästä vähentää kuntien valtionosuutta, mutta se ei ilmeisesti hallitukselle ole riittävä kannustin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.