Isku seuraa iskua! Nuijimme teidät säälittävät, pikku rasistiset inisijät kaikki takaisin koloihinnne ja telkeämme ovet! Ettekö tajua, että taistelunne on täysin TURHA!? Euroopan ovat ovat nyt apposen ammollaan kuin nainen, joka jalat ovat levitetyt haralleen paljastaen suloisen märän palkinnon pitkän ja raskaan uurastuksen jälkeen! Eurooppa on nyt MEIDÄN, ettekä voi sille YHTÄÄN MITÄÄN, vaikka KUINKA yrittäisitte panna vastaan! TAAS jälleen rasistit saivat turpiinsa, ja tätä vain jatkuu ja jatkuu, kunnes vihdoin viimein tajuatte, ettei vastarinta auta! Tämä on kertakaikkinen loppunne, BUAHAHAHHAHAHAHAHAHAHAAAA!!!
_________________________________________________
Ulkomaalainen, tule meille töihin!
Suomi kärsii kohta työvoimapulasta, jota paikkaamaan tarvitaan tuhansia ulkomaalaisia. Kilpailussa vierastyövoimasta Suomi on kuitenkin heikoilla, eikä vähiten rasismin ja byrokratian vuoksi.
Kymmenen vuoden kuluttua suomalaisilta työpaikoilta on poistunut lähes miljoona työntekijää. Kun suuret ikäluokat siirtyvät lekottelemaan eläkepäiville, Oy Suomi Ab alkaa riutua työvoimapulassa.
Sen kilpailukyky heikkenee, kun yritykset eivät enää halua investoida maahan, joka kärvistelee työvoiman saatavuusongelman kanssa. Ja kun työvoiman ja työllisyyden vähäisyydestä tulee pullonkaula, talouskasvu jähmettyy.
Jo nyt työelämään tulee vuosittain 10 000-20 000 ihmistä vähemmän kuin sieltä poistuu. Tämä kehitys jatkuu ainakin vuoteen 2015 saakka.
Suomen ikärakenne on yksi nopeimmin vanhenevista koko Euroopassa. Se johtuu paitsi alhaisesta syntyvyydestä, myös maahanmuuttajien vähyydestä.
Edessä on siis töpäkkä työvoimapula, joka ei yksin suomalaisvoimin katoa. Meidän pitäisi äkkiä löytää keinot, joilla maahan saataisiin vuosittain houkutelluksi tuhansia ulkomaalaisia työntekijöitä.
Suomessa asuu tällä hetkellä 108 500 ulkomaalaista, mikä on kaksi prosenttia koko väestöstä. Määrä on kasvanut yli nelinkertaiseksi sitten vuoden 1990, mutta on yhä hyvin alhainen muuhun Eurooppaan verrattuna.
Elinkeinoelämän keskusliiton laskelmien mukaan yksityisen sektorin yrityksissä työskentelee noin 15 000 ulkomaalaista. Määrä on vain prosentti yritysten koko henkilöstöstä. EK:n arvion mukaan Suomeen pitäisi saada vokotelluksi töihin reilut 10 000 ulkomaalaista vuosittain seuraavan kymmenen vuoden aikana.
- Jos eläkkeelle lähtijöiden tilalle ei saada uutta työvoimaa, edessä on mittava kriisiytyminen. Tähän saakka on puhuttu vain siitä, miten suuri määrä tarvitaan paikkaamaan eläkkeelle lähtijöiden synnyttämää vajetta. Mutta jos halutaan kasvaa, työntekijöitä tarvitaan huomattavasti enemmän, sanoo työvoima- ja maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Riitta Wärn EK:sta.
Tarvetta on kaikilla aloilla.
-Suomi tarvitsee yhtälailla asiantuntijoita kuin työvoimaa siivous- ja kiinteistöpuolelle. Ja nimenomaan sellaisia ihmisiä, jotka ovat valmiita tulemaan tänne työn perässä.
Houkuttelevuuskilpailussa Suomi on heikoilla verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan, ainakin suomalaisten omasta mielestä. Ajatellaan, että syrjäinen sijainti, kurja ilmasto, kalliit hinnat, korkeat verot, hiljaisuus, pienuus ja suomalaisten jurous karkottavat seikkailunhaluisemmankin ulkomaalaisen.
Työministeri Tarja Filatov (sd) luettelee pitkän listan asioita, jotka Suomen pitäisi ottaa tarkkaan syyniin houkuttelevuutensa lisäämiseksi.
- Palkkataso, työolot, työn kiinnostavuus, verotus, asuntoasiat, opiskelumahdollisuudet, bisnesympäristön kiinnostavuus, lupajärjestelmän joustavuus ja nopeus sekä miten Suomi onnistuu kotiuttamisessa.
Huh. Työsarkaa siis riittää. Filatov myöntää, että esimerkiksi palkkatasolla tai verotuksella kilpaileminen ei ole Suomen vahvimpia puolia.
- Mutta verotus on kokonaisuus, jota ei noin vain voi muuttaa. Suomi on korkean veroasteen maa, mutta verojen vastineeksi saa hyvän koulutuksen ja terveydenhuoltopalvelut, jotka eivät ole monessakaan maassa ollenkaan itsestäänselvyys.
EK:n Riitta Wärnin mukaan Suomen imagonkohotuskampanja olisi yhteisen ponnistuksen paikka.
- Pitäisi luoda kuva, että tämä on oikeasti houkutteleva maa. Suomi on turvallinen, täällä ei ole luonnonmullistuksia eikä sotia. On puhdasta ilmaa ja tilaa.
Tulkaa Suomeen töihin -kampanja pitäisi Wärnin mielestä suunnata ensi vaiheessa sellaisille lähialueille, joissa työvoimaa on hyvin saatavilla. Suomalaisten pitäisi opetella sanomaan tervetuloa ainakin puolaksi ja venäjäksi. Nämä maat ovat väkirikkaita, niiden osaamistaso on korkealla ja väestö nuorta.
Mutta vaikka ilma olisi Suomessa kuinka puhdasta, asenneilmasto on tutkimusten mukaan rankasti ulkomaalaisvastainen. Jokin aika sitten Helsingissä vieraillut trendisosiologi Richard Florida sanoi ääneen sen, mitä raportit toistelevat.
Floridan kolmen T:n luokituksessa me pärjäämme hyvin kahdessa: teknologiassa ja talentissa. Tolerance eli suvaitsevaisuus on Floridan asteikolla Suomen heikoin lenkki.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan viime viikolla julkistaman kansallisen arvo- ja asennetutkimuksen mukaan liki joka toinen suomalainen on sitä mieltä, ettei ulkomaalaisten muuttoa Suomeen pidä helpottaa.
Joka kolmas taas ajattelee avoimen rasistisesti; ulkomaalaisten tulo johtaisi "epäedulliseen rotujen sekaantumiseen ja heikentäisi kansakunnan elinvoimaa". Edes koulutus ei asenteita pehmennä. Evan tutkimukseen vastanneista akateemisista yli kolmannes ei pidä kasvavaa maahanmuuttoa tarpeellisena.
Ministeri Filatovin mukaan asenteet ovatkin se suurin ongelma. Hän kysyy, miksi ensimmäisen luokan osaaja tulisi vieraaseen maahan toisen luokan kansalaiseksi.
- Olen kuullut paljon surullisia tarinoita, joissa työnantaja kertoo olevansa poikkeuksetta tyytyväinen ulkomaiseen työvoimaansa, mutta näiden yritysten asiakkaat haluavat asioida mieluummin suomalaisen kanssa.
Maahanmuuttajat nähdään usein pelkkänä rahareikänä yhteiskunnalle. Maahanmuuttajien työllisyys on kuitenkin parantunut koko 1990- ja 2000-lukujen ajan. Parhaiten työllistyvät OECD-maista, Venäjältä ja Virosta tulleet. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n mukaan maahanmuuttajat maksavat välittömiä veroja enemmän kuin saavat tulonsiirtoja jo kuudennen maassaolovuoden jälkeen.
He pääsevät töihin sitä todennäköisemmin, mitä koulutetumpia ja mitä kauemmin he ovat olleet maassa. Nuoret, koulutetut ja maassa pitkäaikaisesti asuvat muuttajat tuovat siis mukanaan varsin suuria yhteiskunnallisia hyötyjä.
Ulkomaalaisia eivät halua kaikki päättäjätkään. Maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa ay-liike on täysin eri linjoilla työnantajapuolen kanssa.
SAK:n apulaisjohtajan Matti Viialaisen mukaan maahanmuuttopoliittista keskustelua värittää suomalaisten huono omatunto siitä, ettei Suomi ole tarpeeksi monikulttuurinen muihin Euroopan maihin verrattuna. Viialaisen mielestä meillä on tarpeeksi reserviä omastakin takaa.
- Meillä on omat työttömät ja maassa jo olevat ulkomaalaiset työttömät. Kolmas reservi on työuran jatkaminen molemmista päistä sekä työn tuottavuuden nostaminen. Näillä reserveillä me voimme katkaista ensi vuosikymmenellä mahdollisesti syntyvän työvoimapulan. Kyllä yritysten pitäisi löytää työvoimansa tältä laajenevalta EU-alueelta, Viialainen sanoo.
- Suomalaiset on asetettava etusijalle. Heidän työllistämisensä ja heidän palkkatasonsa turvaaminen on se, mistä on syytä pitää kiinni. Pitää olla hyväsydäminen, mutta ei sentään sinisilmäinen, hän jatkaa.
EK:n Wärn pitää Viialaisen puheita populistisina.
- Vaikka saisimme joka ikisen työttömän töihin, se ei riitä paikkaamaan ikääntyvästä väestöstä syntyvää vajetta.
Ministeri Filatov on sitä mieltä, että samaan aikaan kun Suomeen pitää saada ulkomaalaisia, täytyy tehdä töitä kotimaisen työttömyyden poistamiseksi.
- Ne eivät ole kaksi toisensa pois sulkevaa asiaa.
Filatov muistuttaa, että Suomessa on jo pitkään tarvittu ulkomaista työvoimaa. Esimerkiksi lääkäripulaa ei ole voitu paikata yksin suomalaisten voimin. Filatovin mukaan juuri hoivatyö on tulevaisuudessa suurimpien muutosten kourissa. Jopa yli 60 prosenttia nykyisestä työvoimasta pitää korvata uusilla ihmisillä.
Toinen suuri ongelma rasismin lisäksi on byrokratia. Siihen törmäävät sekä maahanmuuttaja että häntä palkkaava yritys. Maahanmuuttoasioiden hallinto on Suomessa hajautettu lähes kaikkiin olemassa oleviin ministeriöihin: ulko-, sisä-, työ-, opetus-, sosiaali- ja terveys-, oikeus- ja ympäristöministeriöön. Lisäksi Ulkomaalaisvirastolla, Etnisten suhteiden neuvottelukunnalla ja työvoimatoimistoilla on oma lusikkansa sopassa.
Toukokuussa 2004 Suomessa astui voimaan uusi ulkomaalaislaki, jonka tarkoituksena oli vähentää byrokratiaa. Lain mukaan EU-maiden ulkopuolelta tulevalta työntekijältä edellytetään enää yhtä lupaa, työntekijän oleskelulupaa. Ennen hän tarvitsi sekä työ- että oleskeluluvan.
Mutta uusi lupakin myönnetään kaksivaiheisesti. Ensin työvoimatoimisto harkitsee, täyttääkö hakemus "työvoimapoliittiset edellytykset", mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kyseiseen tehtävään etsitään ensin suomalainen työntekijä. Jos sellaista ei löydy, myöntää lopullisen lupapaperin Ulkomaalaisvirasto. Paperin pyöritykseen voi pahimmillaan kulua useita kuukausia.
- Nykyinen järjestelmä on hidas ja hankala. Ministeriöiden ei pitäisi takertua omien reviiriensä vartiointiin, vaan lähtökohtana pitäisi olla asiakaslähtöisyys ja käytännöllisyys, Wärn summaa.
Wärnin mukaan työvoimatoimiston tekemä työvoimapoliittinen tarkoituksenmukaisuusharkinta koskee enää noin kuuttatoista prosenttia Suomeen saapuvasta ulkomaisesta työvoimasta. Sen osuus on koko ajan pienenemässä.
Wärn pamauttaakin, että työvoimatoimistoissa hakemuksia käsittelevien virkailijoiden määrä on huomattavan suuri.
- Työvoimatoimistojen virkailijoilla olisi paljon tärkeämpääkin tekemistä, kuin yrittää estää joidenkin tahojen pelkäämä "ulkomaisen työvoiman ryntäys". Tärkeämpää olisi tarjota tehokkaita työnvälityspalveluja niin maan rajojen sisä- kuin ulkopuolellakin olevalle työvoimalle.
- On kohtuutonta, että tilanteessa, jossa työnantaja ja työntekijä ovat löytäneet toisensa, voi kestää viikkoja, joskus jopa kuukausia ennen kuin saadaan tietää, pääseekö henkilö Suomeen vai katsotaanko työvoimatoimistossa, että kas, täällähän on muutama saman alan suomalainen työtön, jolloin hakemus hylätään, hän jatkaa.
Wärn muistuttaa, että ulkomaalaisen palkkaamiselle on yrityksessä aina hyvä syynsä. Kalliiseen rekrytointiprosessiin ulkomailta ei ryhdytä, ellei siihen ole todellista tarvetta.
Mitä Suomelle sitten tapahtuu, jos työvoimapulaa ei saada paikatuksi? Työpaikkojen kasvu hiipuu ja yritykset muuttavat sinne, missä työvoimaa on.
Haasteet ovat siis vähintäänkin suuret. Ministeri Filatov ei ole kuitenkaan huolissaan.
- En menisi maalailemaan suuria uhkakuvia, sillä meillä on kaikki mahdollisuudet onnistua. Tässä täytyy muistaa, että muutosta vaaditaan kaikilta tahoilta. Kansalaisilta, yrityksiltä, päättäjiltä.
_________________________________________________
Ulkomaalainen, tule meille töihin!
Suomi kärsii kohta työvoimapulasta, jota paikkaamaan tarvitaan tuhansia ulkomaalaisia. Kilpailussa vierastyövoimasta Suomi on kuitenkin heikoilla, eikä vähiten rasismin ja byrokratian vuoksi.
Kymmenen vuoden kuluttua suomalaisilta työpaikoilta on poistunut lähes miljoona työntekijää. Kun suuret ikäluokat siirtyvät lekottelemaan eläkepäiville, Oy Suomi Ab alkaa riutua työvoimapulassa.
Sen kilpailukyky heikkenee, kun yritykset eivät enää halua investoida maahan, joka kärvistelee työvoiman saatavuusongelman kanssa. Ja kun työvoiman ja työllisyyden vähäisyydestä tulee pullonkaula, talouskasvu jähmettyy.
Jo nyt työelämään tulee vuosittain 10 000-20 000 ihmistä vähemmän kuin sieltä poistuu. Tämä kehitys jatkuu ainakin vuoteen 2015 saakka.
Suomen ikärakenne on yksi nopeimmin vanhenevista koko Euroopassa. Se johtuu paitsi alhaisesta syntyvyydestä, myös maahanmuuttajien vähyydestä.
Edessä on siis töpäkkä työvoimapula, joka ei yksin suomalaisvoimin katoa. Meidän pitäisi äkkiä löytää keinot, joilla maahan saataisiin vuosittain houkutelluksi tuhansia ulkomaalaisia työntekijöitä.
Suomessa asuu tällä hetkellä 108 500 ulkomaalaista, mikä on kaksi prosenttia koko väestöstä. Määrä on kasvanut yli nelinkertaiseksi sitten vuoden 1990, mutta on yhä hyvin alhainen muuhun Eurooppaan verrattuna.
Elinkeinoelämän keskusliiton laskelmien mukaan yksityisen sektorin yrityksissä työskentelee noin 15 000 ulkomaalaista. Määrä on vain prosentti yritysten koko henkilöstöstä. EK:n arvion mukaan Suomeen pitäisi saada vokotelluksi töihin reilut 10 000 ulkomaalaista vuosittain seuraavan kymmenen vuoden aikana.
- Jos eläkkeelle lähtijöiden tilalle ei saada uutta työvoimaa, edessä on mittava kriisiytyminen. Tähän saakka on puhuttu vain siitä, miten suuri määrä tarvitaan paikkaamaan eläkkeelle lähtijöiden synnyttämää vajetta. Mutta jos halutaan kasvaa, työntekijöitä tarvitaan huomattavasti enemmän, sanoo työvoima- ja maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Riitta Wärn EK:sta.
Tarvetta on kaikilla aloilla.
-Suomi tarvitsee yhtälailla asiantuntijoita kuin työvoimaa siivous- ja kiinteistöpuolelle. Ja nimenomaan sellaisia ihmisiä, jotka ovat valmiita tulemaan tänne työn perässä.
Houkuttelevuuskilpailussa Suomi on heikoilla verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan, ainakin suomalaisten omasta mielestä. Ajatellaan, että syrjäinen sijainti, kurja ilmasto, kalliit hinnat, korkeat verot, hiljaisuus, pienuus ja suomalaisten jurous karkottavat seikkailunhaluisemmankin ulkomaalaisen.
Työministeri Tarja Filatov (sd) luettelee pitkän listan asioita, jotka Suomen pitäisi ottaa tarkkaan syyniin houkuttelevuutensa lisäämiseksi.
- Palkkataso, työolot, työn kiinnostavuus, verotus, asuntoasiat, opiskelumahdollisuudet, bisnesympäristön kiinnostavuus, lupajärjestelmän joustavuus ja nopeus sekä miten Suomi onnistuu kotiuttamisessa.
Huh. Työsarkaa siis riittää. Filatov myöntää, että esimerkiksi palkkatasolla tai verotuksella kilpaileminen ei ole Suomen vahvimpia puolia.
- Mutta verotus on kokonaisuus, jota ei noin vain voi muuttaa. Suomi on korkean veroasteen maa, mutta verojen vastineeksi saa hyvän koulutuksen ja terveydenhuoltopalvelut, jotka eivät ole monessakaan maassa ollenkaan itsestäänselvyys.
EK:n Riitta Wärnin mukaan Suomen imagonkohotuskampanja olisi yhteisen ponnistuksen paikka.
- Pitäisi luoda kuva, että tämä on oikeasti houkutteleva maa. Suomi on turvallinen, täällä ei ole luonnonmullistuksia eikä sotia. On puhdasta ilmaa ja tilaa.
Tulkaa Suomeen töihin -kampanja pitäisi Wärnin mielestä suunnata ensi vaiheessa sellaisille lähialueille, joissa työvoimaa on hyvin saatavilla. Suomalaisten pitäisi opetella sanomaan tervetuloa ainakin puolaksi ja venäjäksi. Nämä maat ovat väkirikkaita, niiden osaamistaso on korkealla ja väestö nuorta.
Mutta vaikka ilma olisi Suomessa kuinka puhdasta, asenneilmasto on tutkimusten mukaan rankasti ulkomaalaisvastainen. Jokin aika sitten Helsingissä vieraillut trendisosiologi Richard Florida sanoi ääneen sen, mitä raportit toistelevat.
Floridan kolmen T:n luokituksessa me pärjäämme hyvin kahdessa: teknologiassa ja talentissa. Tolerance eli suvaitsevaisuus on Floridan asteikolla Suomen heikoin lenkki.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan viime viikolla julkistaman kansallisen arvo- ja asennetutkimuksen mukaan liki joka toinen suomalainen on sitä mieltä, ettei ulkomaalaisten muuttoa Suomeen pidä helpottaa.
Joka kolmas taas ajattelee avoimen rasistisesti; ulkomaalaisten tulo johtaisi "epäedulliseen rotujen sekaantumiseen ja heikentäisi kansakunnan elinvoimaa". Edes koulutus ei asenteita pehmennä. Evan tutkimukseen vastanneista akateemisista yli kolmannes ei pidä kasvavaa maahanmuuttoa tarpeellisena.
Ministeri Filatovin mukaan asenteet ovatkin se suurin ongelma. Hän kysyy, miksi ensimmäisen luokan osaaja tulisi vieraaseen maahan toisen luokan kansalaiseksi.
- Olen kuullut paljon surullisia tarinoita, joissa työnantaja kertoo olevansa poikkeuksetta tyytyväinen ulkomaiseen työvoimaansa, mutta näiden yritysten asiakkaat haluavat asioida mieluummin suomalaisen kanssa.
Maahanmuuttajat nähdään usein pelkkänä rahareikänä yhteiskunnalle. Maahanmuuttajien työllisyys on kuitenkin parantunut koko 1990- ja 2000-lukujen ajan. Parhaiten työllistyvät OECD-maista, Venäjältä ja Virosta tulleet. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n mukaan maahanmuuttajat maksavat välittömiä veroja enemmän kuin saavat tulonsiirtoja jo kuudennen maassaolovuoden jälkeen.
He pääsevät töihin sitä todennäköisemmin, mitä koulutetumpia ja mitä kauemmin he ovat olleet maassa. Nuoret, koulutetut ja maassa pitkäaikaisesti asuvat muuttajat tuovat siis mukanaan varsin suuria yhteiskunnallisia hyötyjä.
Ulkomaalaisia eivät halua kaikki päättäjätkään. Maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa ay-liike on täysin eri linjoilla työnantajapuolen kanssa.
SAK:n apulaisjohtajan Matti Viialaisen mukaan maahanmuuttopoliittista keskustelua värittää suomalaisten huono omatunto siitä, ettei Suomi ole tarpeeksi monikulttuurinen muihin Euroopan maihin verrattuna. Viialaisen mielestä meillä on tarpeeksi reserviä omastakin takaa.
- Meillä on omat työttömät ja maassa jo olevat ulkomaalaiset työttömät. Kolmas reservi on työuran jatkaminen molemmista päistä sekä työn tuottavuuden nostaminen. Näillä reserveillä me voimme katkaista ensi vuosikymmenellä mahdollisesti syntyvän työvoimapulan. Kyllä yritysten pitäisi löytää työvoimansa tältä laajenevalta EU-alueelta, Viialainen sanoo.
- Suomalaiset on asetettava etusijalle. Heidän työllistämisensä ja heidän palkkatasonsa turvaaminen on se, mistä on syytä pitää kiinni. Pitää olla hyväsydäminen, mutta ei sentään sinisilmäinen, hän jatkaa.
EK:n Wärn pitää Viialaisen puheita populistisina.
- Vaikka saisimme joka ikisen työttömän töihin, se ei riitä paikkaamaan ikääntyvästä väestöstä syntyvää vajetta.
Ministeri Filatov on sitä mieltä, että samaan aikaan kun Suomeen pitää saada ulkomaalaisia, täytyy tehdä töitä kotimaisen työttömyyden poistamiseksi.
- Ne eivät ole kaksi toisensa pois sulkevaa asiaa.
Filatov muistuttaa, että Suomessa on jo pitkään tarvittu ulkomaista työvoimaa. Esimerkiksi lääkäripulaa ei ole voitu paikata yksin suomalaisten voimin. Filatovin mukaan juuri hoivatyö on tulevaisuudessa suurimpien muutosten kourissa. Jopa yli 60 prosenttia nykyisestä työvoimasta pitää korvata uusilla ihmisillä.
Toinen suuri ongelma rasismin lisäksi on byrokratia. Siihen törmäävät sekä maahanmuuttaja että häntä palkkaava yritys. Maahanmuuttoasioiden hallinto on Suomessa hajautettu lähes kaikkiin olemassa oleviin ministeriöihin: ulko-, sisä-, työ-, opetus-, sosiaali- ja terveys-, oikeus- ja ympäristöministeriöön. Lisäksi Ulkomaalaisvirastolla, Etnisten suhteiden neuvottelukunnalla ja työvoimatoimistoilla on oma lusikkansa sopassa.
Toukokuussa 2004 Suomessa astui voimaan uusi ulkomaalaislaki, jonka tarkoituksena oli vähentää byrokratiaa. Lain mukaan EU-maiden ulkopuolelta tulevalta työntekijältä edellytetään enää yhtä lupaa, työntekijän oleskelulupaa. Ennen hän tarvitsi sekä työ- että oleskeluluvan.
Mutta uusi lupakin myönnetään kaksivaiheisesti. Ensin työvoimatoimisto harkitsee, täyttääkö hakemus "työvoimapoliittiset edellytykset", mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kyseiseen tehtävään etsitään ensin suomalainen työntekijä. Jos sellaista ei löydy, myöntää lopullisen lupapaperin Ulkomaalaisvirasto. Paperin pyöritykseen voi pahimmillaan kulua useita kuukausia.
- Nykyinen järjestelmä on hidas ja hankala. Ministeriöiden ei pitäisi takertua omien reviiriensä vartiointiin, vaan lähtökohtana pitäisi olla asiakaslähtöisyys ja käytännöllisyys, Wärn summaa.
Wärnin mukaan työvoimatoimiston tekemä työvoimapoliittinen tarkoituksenmukaisuusharkinta koskee enää noin kuuttatoista prosenttia Suomeen saapuvasta ulkomaisesta työvoimasta. Sen osuus on koko ajan pienenemässä.
Wärn pamauttaakin, että työvoimatoimistoissa hakemuksia käsittelevien virkailijoiden määrä on huomattavan suuri.
- Työvoimatoimistojen virkailijoilla olisi paljon tärkeämpääkin tekemistä, kuin yrittää estää joidenkin tahojen pelkäämä "ulkomaisen työvoiman ryntäys". Tärkeämpää olisi tarjota tehokkaita työnvälityspalveluja niin maan rajojen sisä- kuin ulkopuolellakin olevalle työvoimalle.
- On kohtuutonta, että tilanteessa, jossa työnantaja ja työntekijä ovat löytäneet toisensa, voi kestää viikkoja, joskus jopa kuukausia ennen kuin saadaan tietää, pääseekö henkilö Suomeen vai katsotaanko työvoimatoimistossa, että kas, täällähän on muutama saman alan suomalainen työtön, jolloin hakemus hylätään, hän jatkaa.
Wärn muistuttaa, että ulkomaalaisen palkkaamiselle on yrityksessä aina hyvä syynsä. Kalliiseen rekrytointiprosessiin ulkomailta ei ryhdytä, ellei siihen ole todellista tarvetta.
Mitä Suomelle sitten tapahtuu, jos työvoimapulaa ei saada paikatuksi? Työpaikkojen kasvu hiipuu ja yritykset muuttavat sinne, missä työvoimaa on.
Haasteet ovat siis vähintäänkin suuret. Ministeri Filatov ei ole kuitenkaan huolissaan.
- En menisi maalailemaan suuria uhkakuvia, sillä meillä on kaikki mahdollisuudet onnistua. Tässä täytyy muistaa, että muutosta vaaditaan kaikilta tahoilta. Kansalaisilta, yrityksiltä, päättäjiltä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Joopa joo, elinkeinoelämän tutkimuslaitos taas jyrähtää kaukaa oikealta. On vaan kovin irvokasta puhua työvoimapulasta kun suomessa vallitsee edelleen massatyöttömyys. Työnantajista on vaan mukavampi palkkailla järjestäytömättömiä ulkomaalaisia pienemmällä palkalla ja onhan se kovin mukavaa kun prolet tunnistaa jo pelkän värin perusteella. Eroonpääseminen on myös helppoa, senkun lähettää kotiin. Heti kun joku uskaltaa kyseenalaistaa ulkomaisen työvoiman tarpeen, niin aina voi leimata henkilön rasistiksi. Mukana laulaa lauma kukkahattutätejä, kettutyttöjä ja hometukkapoikia suurta suvaitsevaisuuden laulua. Ihan pikku vinkkinä; Rasismi tarkoittaa vakaata uskoa "rotuihin" ja niiden eroavaisuuksiin, ei huolta omasta työpaikasta ja vaikkapa kotimaisten siivoojien työpaikoista.
Onhan se hienoa sitten haalia koulutetut henkilöt köyhistä maista tänne ja varmistaa se että köyhät maat pysyy köyhinä ja sivistymättöminä. Se on mielestäni sitä todellista sortoa ja itsekkyyttä.
Kannattaisi hieman katsoa vaikkapa saksan tilannetta siirtolaisten suhteen ennenkuin tänne aletaan laivalasteittain työvoimaa kaukomailta. Ei ole helppo jättää omaa kulttuuria ja asettua uuteen ympäristöön, tulee helposti ristivetoa, vieraantuneisuutta ja rikollisuutta. Siitä taas sikiää kantaväestön keskuuteen rasismia ja ääriliikkeitä, eikä tähän auta liberaali sössötys yhtään.