Joku väitää näin

Niin ja oliko Antti Chydenius joku punikki kun hän taisteli jokamiehen oikeuksista ja vapauksista Ruotsin sääty-yhteiskuntaa vastaan? https://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Chydenius

Onpa kumma, ettei tuon lainatun väitteen esittäjä ole antanut minkäänlaista selitystä väitteelleen, saati vastannut kysymyksiin.

Suomen Kommunistisen Puolueen perustamiskokouksessa Moskovassa, kaikki määräytyi bolshevikkien poliittisesta perimästä, proletariaatin diktatuurin valtiomuodosta, tilanteesta Venäjällä ja pyrkimyksistä Suomessa. Punaiset pakolaiset olivat enemmänkin kuin vain kuvannollisesti Venäjän Kommunistisen Puolueen »suojeluksessa». He olivat käytännössä täysin riippuvaisia bolshevikeista.

Kokouksen hyväksymät ohjelmateesit olivatkin vain yksi variaatio bolshevikkien toimintateemoista, joilla he olivat menetelleet suomalaistenkin silmissä kiistattoman onnistuneesti:

1) Työväen on tarmokkaasti valmistauduttava aseelliseen vallankumoukseen, eikä suinkaan pyrittävä palaamaan siihen
vanhaan eduskunnalliseen, ammatilliseen ja osuustoiminnalliseen taisteluun, jonka kannalla Suomenkin työväenjärjestöt olivat
ennen vallankumousta.

2) Ainoastaan sellainen työväenliike ja toiminta, josta on takeita, että se edistää kommunismin leviämistä sekä työväen tulevan
sosialistisen vallankumouksen voitolle pääsyä, on hyväksyttävä — toisenlaisella kannalla esiintyvää toimintaa työväen
keskuudessa on jyrkästi tuomittava, paljastettava ja vastustettava.

3) Vallankumouksen kautta on otettava työväenluokan omiin käsiin kaikki valta ja perustettava rautainen työväen diktatuuri —
on siis pyrittävä porvarillisen valtion hävittämiseen, eikä suinkaan kansanvaltaan, ei ennen vallankumousta, eikä
vallankumouksen kautta.

4) Työväen diktatuurivallan kautta on luotava kommunistinen yhteiskunta järjestys pakkoluovuttamalla kaikki maa ja kapitalistinen omaisuus sekä järjestyneen työväen omalla toiminnalla järjestettävä kaikki tuotanto ja tuotteiden jako — ei siis ole, ei vallankumouksen kautta, eikä ennen sitä, pyrittävä vain korjailemaan kapitalistista riistojärjestelmää siedettävämmäksi.

5) Työväen kansainvälisen vallankumouksen syntymistä ja voittoa on edistettävä mahdollisimman tarmokkaasti, sekä kaikin voimin tuettava Venäjän proletariaatin Sosialistista Neuvostotasavaltaa.

Aseellisen vallankumouksen tavoite saatettiin poistaa ohjelmasta vasta 11. edustajakokouksessa 2. kesäkuuta 1957.
Proletariaatin diktatuuri keinona sai puolestaan väistyä ohjelmasta vasta 15-edustajakokouksessa 5. huhtikuuta 1969.



Ja SKP on, kuten tiedämme, vasemmistoliiton perustajia.

SKP:n perustajat olivat lähinnä Suomesta sisällissodan jälkeen paenneita punaisia, jotka Venäjälle siirryttyään omaksuivat bolševikkien aatteet ja ohjelman. Mukana oli myös venäjänsuomalaisia bolševikkeja.

SKP kuului Kommunistiseen internationaaliin (1919–1943) ja sillä oli erittäin läheiset suhteet Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen (NKP). SKP seurasi NKP:n poliittisia ja aatteellisia linjauksia varsin uskollisesti aina 1960-luvulle asti. Vilkkaan kahdenvälisen kanssakäymisen lisäksi SKP osallistui 1950-luvulta 1980-luvulle NKP-johtoisiin kansainvälisiin neuvottelukokouksiin, joissa määriteltiin kansainvälisen kommunistisen liikkeen yleisiä periaatteita.

Vasemmistoliitto perustettiin 28.–29. huhtikuuta 1990 Helsingin Kulttuuritalolla ja jäähallissa pidetyssä avoimessa kokouksessa, johon otti osaa 3 500 kannattajaa.

Uuden puolueen takana olivat Suomen Kansan Demokraattinen Liitto ja Suomen Kommunistisen Puolue (SKP) sekä naisjärjestö Suomen Naisten Demokraattinen Liitto.[Mukaan tulivat myös (SKP:n toiminnasta 1980-luvun puolivälissä suljetut) Demokraattisen Vaihtoehdon kannattajat.

Vasemmistoliitto, Suomen ainoa reilun putinmielinen, aidon venäjämyönteinen ja tiukan Suomivastainen puolue.

Kuuluuhan vasemmiston. Katja Hänninen Suomi -Venäjä ystävyysseuraan ja Merja Kyllösen suku on Venäjältä kotoisin, suuri venäjän ystävä.

Eihän noilla sadan vuoden takaisilla tapahtumilla ole mitään merkitystä Suomen politiikassa v. 2019. Tyhjää persujen paskan jauhantaa. Kommunistejakin on vähemmän kuin valkoselkätikkoja, kirjoitti joku osuvasi, ja Neuvostoliittokin katosi lähes 30 vuotta sitten. Sanotaan nyt kuitenkin vielä muutamama sana punakapinasta.

Punakapinan syyt v. 1928 olivat yhteiskunnalliset epäoikeudenmukaisuudet. Niitähän korjattiin sitten 1920-luvun alussa pikaisesti, mm. torppareiden vaputus maaorjuudesta.
Suomeen oli valittu vasemmistoenemmistöinen eduskunta, joka mm. valtalain avulla tähtäsi Suomen itsenäisyyteen [https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtalaki]. Osa oikeistosta oli itsenäisyyttä vastaan. Oikeisto sai kuitenkin Venäjän väliaikaisen hallituksen hajoittamaan eduskunnan. Tämän jälkeen vasemmistolla ei ollut mitään syytä luottaa oikeistoon.

Punakapina oli Euroopan ja ehkä maailmakin tuhoisin sisällisota asukaslukuun verrattuna. Itse taistelussa ei uhreja aivan hirvittävästi ollut (suunnillen saman verran molemmin puolin) , vaan suurin uhrimäärä tulii sodan jälkeen keskitysleireillä ja laittomissa teloituksissa. Ne ovat Suomen historian suuri häpeäpilkku, etenkin, kun syyllisiä ei koskaan pantu vastuuseen.