Imperialismin vuosina on pidetty vuosia 1871-1914. Miksi? Imperialismia harjoitettiin heti löytöretkien käynnistyttä. Saksahan yhtenäistyi vuonna 1871, että onko sillä jotain tekemistä asian kanssa?
Mitä hyötyä siirtomaista oli? Millainen rooli siirtomailla oli Euroopan teollistumisessa? Halvat raaka-aineet? Muuta?
Mitä hyötyä siirtomaista oli? Millainen rooli siirtomailla oli Euroopan teollistumisessa? Halvat raaka-aineet? Muuta?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Voisin kyllä ensin opetella kirjoittamaankin. Otsikossa siis pitäis lukea "Imperialismista"... :D
Eurooppalainen imperialismi alkoi lievänä joskus 1300-1400-luvuilla, jolloin ensimmäiset eurooppalaiset kauppa-asemat perustettiin jonnekin Lähi-Itään ja Afrikkaan.
Kolumbuksen löytöretkistä alkoi uusi vaihe, ja kun mukaan pääsivät Englanti ja Ranska 1500-luvun loppupuolella, niin alkoi varsinainen buumi.
1800-luvulla itse asiassa imperialismi alkoi menettää otettaan, kun Latinalaisen Amerikan maat itsenäistyivät.
Imperialismi yritti vielä Afrikassa, mutta menetti senkin 2.Maailmansodan jälkeen.
Imperialismin eräänä muotona voidaan kuitenkin edelleen pitää paitsi USA:n talous-sotilasimperialismia niin myös Ranskan "avustusretkiä" entisiin siirtomaihinsa eli Ranskan Yhteisön maihin. Ja Britanniallahan on edelleen Brittiläinen Kansainyhteisö.
Aivan yleisesti Imperialismista puhutaan vuosien 1871-1914 välisenä aikana. Puhutaan "Valkoisen miehen taakasta..." Ja aivan, jo keskiajalla imperialismia esiintyi. Joku voisi kertoa, että mikä tästä 1871-1914 ajasta tekee nimenomaan tekee erityisen?
Saksahan ei ollut eikä voinut olla imperialistinen ennen kuin 1871.
Saksan sijainti takasi sen, että suurvalta kun on, niin siirtomaasodat siirtyivät keskelle Eurooppaa, ja syrjäinen Suomikin sai osansa.
Saksahan hankki itselleen siirtomaita maailmalta, niitä jotka muilta olivat jääneet jäljelle eli jämät.
Niinpä Saksa halusi hankkia siirtomaata idästä tunnetuin seurauksin.
sitä en tiedä, milloin Venäjän valloitussuunnitelmat alkoivat, tietääkseni kyllä vasta 1.Maailmansodan aikana.
Suomikin oli tietysti saksalaisen Hansan taloudellisena siirtomaana keskiajalla.
Eli saksalainen vaikutus täällä päin on hyvin vanhaa.
Tjuuh. Aivan.
Mutta...
...ajan takaa nimenomaan nyt sitä, että miksi vuosia 1871-1914 pidetään Imperialismin aikana, kun sitä kerran esiintyi jo aikaisemminkin?
se tosiaan vaihtelee teoksien mukaan, milloin imperialismin sanotaan alkaneen.
Mutta eihän mitään jyrkkää rajaa voi vetääkään, se alkoi pikkuhiljaa, koki kukoistuskauden ja alkoi hiipumaan hiljalleen.
Ajauduttiinkos tässä nyt hieman sivuraiteille... :) Kelataanpas hieman takaisin... Siis, miksi vuodet 1871-1914 nimetään Imperialismin vuosiksi?
Kerkesit jo vastata tuohon.
Ymmärrän, että ei Imperialismi alkanut sormia napsauttamalla, mutta mikä on näiden vuosien takana oleva teoria? Miksi juuri nämä vuodet? Huhhuijaa... :D ...eikä nämä vuodet löydy vain yhdestä kirjasta... vaan on ihan yleinen "tieto"...
..kaikki silloiset suurvallat, Britannia, Saksa, ja Ranska havittelivat ja omistukseensa myös saivat niitä. Useat 1900-luvun ns. "pikkusodat" juontaavat alkunsa siitä, että siirtomaat halusivat itsenäistytä emomaasta.
Eli siis Imperialismia ko. vuosina voisi kutsua nimenomaan "siirtomaakilpailuksi"? Eli siis siirtomaiden hankinnan luonne muuttui suurvaltojen lisääntyessä (siis Saksa) ?
Siirtomaat lisäsivät Euroopan mahdollisuuksia teollistumiseen, koska voitiin tuoda elintarvikkeita, kuten nykyisinkin. Onko imperialismi ja siirtomaaherruus sama asia?
Imperialismi liittynee keisariuteen, joten sitä on ollut sekä Rooman vallan että Inka valtioiden aikana. Mikä tässä imperialismi-keskustelussa on ydin ja tavoite? ystävällisin terveisin Pirkko35
Tavoitteenani oli saada selville, miksi kirjoissa Imperialismin ajaksi mainitaan ko. aikaväli.
Toinen kysymykseni näkyy ensimmäisestä viestistäni. Taloudelliset hyödyt... ja haitat.
Mutta Pirkko, onko mielestäsi keskustelulla aina oltava jokin päämäärä?
Mitä ajattelette Viikinkien imperialismista? Oliko ottomaanien valta Välimeren piirissä imperialismia? Voiko kreikkalaisten kolonioita verrata Hansa kauppaan ja kauppiaiden asettumiseen Suomeen? Mitä ajattelette mongolien imperiumista Venäjän alueilla? Luetteko imperiumiksi vain brittiläisen imperiumin? Kiinnostava keskustelu, jonka juuret ovat kaukana. Mitkä olivat Intian, Afrikan ja Kiinan imperiumien vaikutukset.? Tämä on tarpeellinen keskustelu globalisaation synnystä, josta jo Raamattu kertoo. Toivon lisää tietoja, Pirkko35
Mitä imperialismi nimitykseen vaikuttaa, se, että Keski-Euroopan valtiot syntyivät erillisistä ruhtinas- ja kuningaskunnista keskittyneen vallan yksiköiksi.? Kuka kertoo? Minua kiinnostaa tämä aihe. Kenen talousfilosofin käsite tämä imperialismi on? terveisin Pirkko35
Ei välttämättä päämäärää, mutta kuitenkin jokin suunta. Erillisiä höhköilyjä on kovin paljon. Haluaisin löytää tällaisen osion, jossa keskustellaan aihetta kehitellen. tervisin Pirkko35
Sivistyssanakirja sanoo imperialismista seuraavaa: "Suurvallan pyrkimys laajan valtapiirin muodostamiseen ja säilyttämiseen--"
Siispä en kutsuisi viikinkien valloituksia imperialismiksi. Ilmeisesti heidän tarkoitus ei ollut kasvattaa "suurvaltaa", vaan hyötyä ainoastaan taloudellisesti.
Mitä taasen kreikkalaisiin ja Hansaan tulee, niin kyllä voi verrata keskenään. Toisaalta kreikkalaisten kauppa ei ollut läheskään niin keskittynyttä kuin Hansan aikoihin. Toisaalta taas ei koskaan pitäisi verrata mennyttä ja tulevaa sellaisenaan, vaan asettaa ne samalle lähtöviivalle. Kreikkalaisten alkuaikoihin tietotaito ei ollut kehittynyt niin hohdokkaaksi kuin se pohjois-Saksan kylillä 1000-luvulla oli...
Kiitos Miksu vastauksestasi! Minua kiinnostaisi myös Kiovan ja Novgorodin ruhtinaiden ulkomaiset yhteydet 1100-luvulla. Ne ulottuivat Afrikkaan asti. Miten ne liittyivät esimerkiksi Silkkiten kauppaan? terveisin Pirkko35
Varmaan johtuu brittiläisen imperiumin historiankirjoituksesta, jota opetetaan edelleenkin siirtomaissa eri puolilla maapalloa Afrikasta ja Aasiasta Australiaan. terveisin Pirkko35
Ajattelen, että imperialismien syntyyn vaikuttavat sekä kulkuyhteydet, että kulloin haluttava kauppatavara. Hansakauppiaat hakivat pohjoisesta metsän ja meren tuotteita; turkiksia, kalaa ja hiljalleen laivoja. Muualta on haettu kaivostuotteita, kuten Portugalin alueilta ja vaskea Kreetalta. Nykyisin on haluttu metalleja, uraania ja öljyä sekä kaasua eli energiaa kuljetetaan kauas. Mihin suuntaus on seuraavaksi? terveisin Pirkko35
Käsittääkseni Novgorod oli vahvasti Hansan hallinnassa. Mittavat tuotteiden varastothan sijaitsivat siellä.
Kiova oli kuitenkin Venäjän alueen johtava kaupunki ja saattoi olla uhka Hansalle. Ei niinkään kaupallisesti, mutta poliittisesti. Hansallahan oli myös suurehkot asevoimat, joten sen vaikutus ""valloittamiinsa"" kaupunkeihin oli myös poliittinen.
Keskustelun ja lukuisten kirjalähteiden siivittämänä tulin pohdinnassani seuraavanlaiseen tulokseen:
Imperialismi on laaja käsite. Historiassa sitä käytetään ERITYISESTI merentakaisten alueiden (Afrikan) alistamisen yhteydessä 1871-1914 välisenä aikana. Imperialismiin liittyy alueiden häikelemätön hyväksikäyttö ja alkuperäisten asukkaiden käännyttäminen valloittajan (länsimaat) uskontoon ja kulttuuriin.
Vuosi 1871 on mukana siksi, koska Eurooppaan siis syntyi uusi voimakas suurvalta, eli Saksa. Nopeasti kiihtyvän talouden vuoksi se halusi osansa Afrikan maista.
Aikaisemmista (löytöretket) valloitushannkeista käyttäisin mieluusti nimitystä kolonialismi.
Voitaisiin myös lukea oikeasti historiaa ennen kuin ruvetaan mitään puhumaan mistään. Missä oli Rooman imperiumi, joka perustui pienen piirin hyväksi käyttämästä suuresta kauppa alueesta, mitä sotilaallisesti pidettiin hallussa.
Rooman imperiumin merkkejä olen nähnyt keskellä Saksaa. Rooma oli teollisuus- ja satamakaupunki. Aleksandria kulttuurin keskus. Mitä kysyt? Koulutiedot ovat varmaankin vanhenneet. Oletko seurannut Rooman, Bysantin ja Ottomaanien imperiumien historiaa? Olen kiinnostunut siitä, mikä saa vallan keskittymään ja miten kansalaiset saavat ihmisoikeuden.
Mihin vuosisatyaan Hansan suurin valta osuu? Kiovan ja Novgorodin ruhtinaskunnnat elivät joskus 100-luvun jälkeen. Minua tämä vallan keskittymisen filosofia kiinnostaa. Kauppa, kaivostoiminta ja sotajoukkojen valta, joka suojelee omaisuutta - ovatko ne ainoat vallan merkit? Miten luontaistaloudessa elävät ja paimentolaiset jatkavat elämäänsä, vaikka eivät kerää varantoja?
Keksinnöt tekivät mahdolliseksi suurteollisuuden synnyn. Euroopan valtioissa maaomistus on erilainen kuin Suomessa, jossa on olemassa käsite "jokamiehen oikeus". Voimme poimia risuja, marjoja ja sieniä. Kulkea jonkun omistamien metsien, niittyjen ja vesien poikki. Eli kulkemisen vapaus on täällä perinne. Toisin on esim. Englannissa.
Olivatko seuraavat Venäjän valloitussotia meriteiden ja herruuden varmistamiseksi?: Mikä oli Venäjän ja Japanin sota? Krimin sota? ja hyökkäys Suomeen?
Onko kyse käännöskirjallisuudesta? Kenen kirjoittamaan historiaan ja tutkimukseen viittaat?
Tulevat mieleen Ruotsin herttuaiden valloitusretket ja nuijasota. Suomi on kokenut imperiumin alistamaksi joutumisen, vaikka meillä ei varsinaista maaorjuutta ole ollut.
Osaisitko löytää kreikkalaisten ja hansakauppiaiden ajatusmaailmasta yhteisiä vallanhalun merkkejä? Mikä saa joukon ahneeksi? Rauhanomaisen kaupan aikoja lienee myös ollut? Mikä pelko nykyisin ajaa mielettömiin "puolustussotiin" kaukana olevia, huonosti varustautuneita ja ahtaasti eläviä kansoja kohtaan?
En tiedä, mutta tuli vaan mieleeni, että tuolloin ns. löytöretkien aika katsottiin jo loppuneeksi ja alettiin tapella löydettyjen alueitten hallinnasta.
En tiedä varmasti, miksi juuri 1871? Jos Saksa tuli mukaan leikkiin silloin? Saksahan soti muistaakseni ainakin Ranskan kanssa alueista Afrikassa 1800-luvun lopussa.