Mistä voimme varmuudella

Ihan fiksua pohdintaa noin maalaisjärjellä mutta tietopohjasi on kuule hatara, mitä tulee Raamatun muuttumiseen kirkon tarpeita vastaavaksi. Tulkintoja on toki tuhansia, mutta itse raamatun teksteistä tiedetään hyvinkin tarkkaan tuhansien käsikirjoitusten perusteella, että ne eivät juurikaan ole muuttuneet vuosisatojen saatossa. Uudemmat UT:n suomennokset on tehty vielä uskollisemmin vanhimpien käsikirjoitusten mukaan kuin edelliset.

Ja Vanhan testamentin kirjat on kiitos juutalaisten säilyneet vieläkin paremmin. 1900-luvulla tehdyt Qumranin löydöt osoittivat, etteivät ne ole muuttuneet oikeastaan ollenkaan viimeisin 2000 vuoden aikana.

Eri juttu on miten kirjoituksia tulkitaan. Itse uskon että Jeesus on todellisena, ylösnousseena läsnä kun luen niitä tässä ja nyt. Sitä ei voi todistella, vain kokea....

jesus freak kirjoitti:

Ihan fiksua pohdintaa noin maalaisjärjellä mutta tietopohjasi on kuule hatara, mitä tulee Raamatun muuttumiseen kirkon tarpeita vastaavaksi. Tulkintoja on toki tuhansia, mutta itse raamatun teksteistä tiedetään hyvinkin tarkkaan tuhansien käsikirjoitusten perusteella, että ne eivät juurikaan ole muuttuneet vuosisatojen saatossa. Uudemmat UT:n suomennokset on tehty vielä uskollisemmin vanhimpien käsikirjoitusten mukaan kuin edelliset.

Ja Vanhan testamentin kirjat on kiitos juutalaisten säilyneet vieläkin paremmin. 1900-luvulla tehdyt Qumranin löydöt osoittivat, etteivät ne ole muuttuneet oikeastaan ollenkaan viimeisin 2000 vuoden aikana.

Eri juttu on miten kirjoituksia tulkitaan. Itse uskon että Jeesus on todellisena, ylösnousseena läsnä kun luen niitä tässä ja nyt. Sitä ei voi todistella, vain kokea....

millon jeesus synty? kun juhlat on 24 päivä joulukuuta mutta ajan lasku alkaakin viikkoa myöhemmin? miten uskonnon perus alku on jo noin ristiriitaista?

hey joe kirjoitti:

millon jeesus synty? kun juhlat on 24 päivä joulukuuta mutta ajan lasku alkaakin viikkoa myöhemmin? miten uskonnon perus alku on jo noin ristiriitaista?

"miten uskonnon perus alku on jo noin ristiriitaista?"

Kirkko ja uskonto on ristiriitaista koska se on ihmisten ylläpitämä. Esimerkiksi kuinka niin kirjaimellisesti Raamattua noudattavat papit, voivat antaa syntejä ihmisille anteeksi? Jopa itsensä Raamatun mukaan Jeesus taisi olla ainut maanpäällä oleva joka voi antaa ihmisille syntejä anteeksi. Vai oliko edes Jeesuksella siihen valtaa? Ne papit ei taida ajatella tekojensa seurauksia, kun helppouskoinen tulee ja kertoo syntinsä ja pappi sanoo että nyt on synnit sitten annettu anteeksi. Sitten se ihminen lähtee iloisena pois ja seuraavana päivänä tekee taas samoja tyhmiä tekojaan. Kaikki Jeesuksen opettamat asiat ei menny ihan perille asti joten ne ymmärrettiin kuten ne haluttiin ymmärtää. Lukeehan se Raamatussakin(heh, luotettava tietolähde!vitsi vitsi), miten Jeesus välillä nuhtelee opetuslapsiaan kun he ovat niin ymmärtämättömiä.

Itse kyllä uskon Jumalaan mutta kirkko on vääntänyt aiheesta itselleen sopivan version. Ja se ei ole mielestäni täysin oikea. Tekeehän kirkkokin epäilemättä paljon hyvää kuten esim. hyväntekeväisyyttä, mutta mielestäni siihen ei silti täysin sokeasti pidä uskoa. Ihmisten pitäisi ihan ittekseen miettiä miten asiat voisivat olla ja mikä on totuus. Raamatussa on paljon vinkkejä asioihin mutta ei niitä purematta tule niellä.

No enpä usko, että se on sitä tiennyt, kun on saarnaamaan ruvennut. Ja olihan se aika ymmärrettävää siihen maailmanaikaan, että kun tuollaisia älyttömyyksiä käy laskettelemaan, että on jumalan poika ym. niin ei oo ihme jos ihmiset siitä kärttyisäksi tulee. Ei kenenkään sellaista pidä edes mennä sanomaan ja silloin, kun elettiin vielä niin hurskasta aikaa. Nykyään tuollaiselle lässytykselle vain naurettaisiin. Siihen se Jeesuksen hyvä menestys juuri pohjautui, ihmisten hyväuskoisuudelle. Tavallinen tallaaja se kuitenkin vain oli, joka vaan itse piti itseään tuollaisena merkityksellisenä henkilönä.

Niin ja mitä raamattuun tulee niin onhan siellä ihan fiksua juttua, mutta pääasiassa se on kuitenkin vain hyvä satukirja kuin esimerkiksi Nalle Puh. Myös Nalle Puh on viihdyttävä ja siinä on opetuksia.

hey joe kirjoitti:

millon jeesus synty? kun juhlat on 24 päivä joulukuuta mutta ajan lasku alkaakin viikkoa myöhemmin? miten uskonnon perus alku on jo noin ristiriitaista?

Ei voida varmuudella tietää milloin Jeesus syntyi. Katolinen kirkko adaptoi pakanauskonnoista Aurinkojumalan juhlan eli talvipäivän tasauksen juhlapäivän Jeesuksen synttäreiksi, siihen 25.12. Voidaan kuitenkin päätellä raamatun kertomista ihmisistä ja heidän edesottamuksistaan (en nyt muista ketä ne hemmot oli) että Jeesus todennäköisesti syntyi syksyllä syys-lokakuussa, siinä tienoilla.
Vaikka emme tiiä varmasti kaikkea, sen voimme varmasti tietää että Jeesus kuoli meidän kaikkien syntien puolesta, ja hänen kauttaan voimme uskoa syntimme anteeksi. Se on suuri ilosanoma! =)

Cathi777 kirjoitti:

No enpä usko, että se on sitä tiennyt, kun on saarnaamaan ruvennut. Ja olihan se aika ymmärrettävää siihen maailmanaikaan, että kun tuollaisia älyttömyyksiä käy laskettelemaan, että on jumalan poika ym. niin ei oo ihme jos ihmiset siitä kärttyisäksi tulee. Ei kenenkään sellaista pidä edes mennä sanomaan ja silloin, kun elettiin vielä niin hurskasta aikaa. Nykyään tuollaiselle lässytykselle vain naurettaisiin. Siihen se Jeesuksen hyvä menestys juuri pohjautui, ihmisten hyväuskoisuudelle. Tavallinen tallaaja se kuitenkin vain oli, joka vaan itse piti itseään tuollaisena merkityksellisenä henkilönä.

Niin ja mitä raamattuun tulee niin onhan siellä ihan fiksua juttua, mutta pääasiassa se on kuitenkin vain hyvä satukirja kuin esimerkiksi Nalle Puh. Myös Nalle Puh on viihdyttävä ja siinä on opetuksia.

Niinpä, ei pidä mennä sanomaan, että on Jumalan Poika jos ei sitten sitä todella ole. Jeesus on varmasti ollut tietoinen miten juutalaiset suhtautuvat ihmisiin, jotka väittävät olevansa Jumalan Poika. En epäile, etteikö nykyään naurettaisi ihmiselle, joka väittäisi olevansa Jumalan Poika, mutta uuden testamentin sanoman perusteella Jeesuksen toimintavuosina Hänen toimintansa otettiin tosissaan. Minkä takia? Ensinnäkin ihmiset Hänen opetustaan kuunnelleet ihmiset myönsivät Hänen puhuvan erilailla kuin tunnetut fariseukset ja he tunnustivat Hänen puhuneen "niin kuin se jolla on valta".

Myös lukuisat jeesuksen tekemät ihmeet osoittivat, että Hänen toimintansa oli syytä ottaa vakavasti. Jos ihmisellä on valta herättää jopa kuolleet, niin silloin myös Hänen puheet itsetään Jumalan Poikana otetaan huomattavasti vakavammin kuin sen joka ainoastaan puhuu kuolleiden herättämisestä ilman minkäänlaisia todisteita puhuiden paikkaansa pitävyydestä.

Tavalliseksi tallaajaksi Jeesusta voidaan sanoa sen perusteella, että Hän todella eli ihmisten keskuudessa, mutta silti Hän oli ainutlaatuinen tapaus ihmiskunnan historiassa. Tuon ainoan kerran Jumalan Poika saapui maanpäälle lunastaakseen ihmisille mahdollisuuden saada takaisin Aadamin synnin kautta menetetty yhteys Jumalaan. Totta kai Jeesus piti itseään "merkityksellisenä henkilönä", koska kyllähän Jumalan luota tulleena tiesi olleensa merkityksellinen koko ihmiskunnan historiassa. Mielenkiintoista asiassa onkin kuinka myös monet muut pitivät ja pitävät edelleen merkityksellisenä henkilönä. Jeesuksen kuoleman jälkeen Jerusalemissa piileskelleet opetuslapset saivat tyhjän haudan ja Jeesuksen ilmestymisien kautta sallaisen varmuuden Jeesuksen jumaluudesta, että aloittivat rohkean evankelioinnin, jonka seurauksena sanoma Jeesuksesta levisi vauhdilla juutalaisten ja muiden kansojen keskuuteen. HE OLIVAT TÄYSIN VARMOJA, ETTÄ JEESUS OLI JUMALAN POIKA. Johannesta lukuunottamatta kaikki opetuslapset kärsivät marttyyrikuoleman, joten luulempa, että raahattaessa uskonsa tähden kuolemaan, joku heistä olisi kieltänyt uskonsa jollei olisi ollut täysin varma Jeesuksen jumaluudesta.

Tietääkseni kovinkaan monen Nalle Puhin, jutut eivät ole historiallisesti tosia toisin kuin Uuden testamentin kertomukset. Uuden testamentin kirjoitusten todenperäisyys. Esimerkiksi roomalainen historioitsija Tacitus kertoo Jeesuksen ristiin naulitsemisesta Pontius Pilatuksen hallituskaudella ja kristinuskon leviämisestä teoksessaan Annaalit.

Joten...?

esa kirjoitti:

Niinpä, ei pidä mennä sanomaan, että on Jumalan Poika jos ei sitten sitä todella ole. Jeesus on varmasti ollut tietoinen miten juutalaiset suhtautuvat ihmisiin, jotka väittävät olevansa Jumalan Poika. En epäile, etteikö nykyään naurettaisi ihmiselle, joka väittäisi olevansa Jumalan Poika, mutta uuden testamentin sanoman perusteella Jeesuksen toimintavuosina Hänen toimintansa otettiin tosissaan. Minkä takia? Ensinnäkin ihmiset Hänen opetustaan kuunnelleet ihmiset myönsivät Hänen puhuvan erilailla kuin tunnetut fariseukset ja he tunnustivat Hänen puhuneen "niin kuin se jolla on valta".

Myös lukuisat jeesuksen tekemät ihmeet osoittivat, että Hänen toimintansa oli syytä ottaa vakavasti. Jos ihmisellä on valta herättää jopa kuolleet, niin silloin myös Hänen puheet itsetään Jumalan Poikana otetaan huomattavasti vakavammin kuin sen joka ainoastaan puhuu kuolleiden herättämisestä ilman minkäänlaisia todisteita puhuiden paikkaansa pitävyydestä.

Tavalliseksi tallaajaksi Jeesusta voidaan sanoa sen perusteella, että Hän todella eli ihmisten keskuudessa, mutta silti Hän oli ainutlaatuinen tapaus ihmiskunnan historiassa. Tuon ainoan kerran Jumalan Poika saapui maanpäälle lunastaakseen ihmisille mahdollisuuden saada takaisin Aadamin synnin kautta menetetty yhteys Jumalaan. Totta kai Jeesus piti itseään "merkityksellisenä henkilönä", koska kyllähän Jumalan luota tulleena tiesi olleensa merkityksellinen koko ihmiskunnan historiassa. Mielenkiintoista asiassa onkin kuinka myös monet muut pitivät ja pitävät edelleen merkityksellisenä henkilönä. Jeesuksen kuoleman jälkeen Jerusalemissa piileskelleet opetuslapset saivat tyhjän haudan ja Jeesuksen ilmestymisien kautta sallaisen varmuuden Jeesuksen jumaluudesta, että aloittivat rohkean evankelioinnin, jonka seurauksena sanoma Jeesuksesta levisi vauhdilla juutalaisten ja muiden kansojen keskuuteen. HE OLIVAT TÄYSIN VARMOJA, ETTÄ JEESUS OLI JUMALAN POIKA. Johannesta lukuunottamatta kaikki opetuslapset kärsivät marttyyrikuoleman, joten luulempa, että raahattaessa uskonsa tähden kuolemaan, joku heistä olisi kieltänyt uskonsa jollei olisi ollut täysin varma Jeesuksen jumaluudesta.

Tietääkseni kovinkaan monen Nalle Puhin, jutut eivät ole historiallisesti tosia toisin kuin Uuden testamentin kertomukset. Uuden testamentin kirjoitusten todenperäisyys. Esimerkiksi roomalainen historioitsija Tacitus kertoo Jeesuksen ristiin naulitsemisesta Pontius Pilatuksen hallituskaudella ja kristinuskon leviämisestä teoksessaan Annaalit.

Joten...?

Ei voi olla totta, että joku ottaa noin pilkun tarkasti noi raamatun sadut, ei voi olla todellista enää nykyaikana. Toi raamattuhan on sellainen opus, että siitä on karsittu kaikki ei hengelliset jutut pois ja jo se kertoo sen asian puolesta, että tarkoituksena oli tehdä vain uskonnolle tärkeä kirja siitä. Tästä uskonnosta vaan sattui tulemaan se valtauskonto sen aikaisten hallitsijoiden toimesta. Muuten kukaan ei tätä uskontoa edes tietäisi. Herätys nyt hyvänen aika, ei se raamattu nyt mitään totta ole.

Cathi777 kirjoitti:

Ei voi olla totta, että joku ottaa noin pilkun tarkasti noi raamatun sadut, ei voi olla todellista enää nykyaikana. Toi raamattuhan on sellainen opus, että siitä on karsittu kaikki ei hengelliset jutut pois ja jo se kertoo sen asian puolesta, että tarkoituksena oli tehdä vain uskonnolle tärkeä kirja siitä. Tästä uskonnosta vaan sattui tulemaan se valtauskonto sen aikaisten hallitsijoiden toimesta. Muuten kukaan ei tätä uskontoa edes tietäisi. Herätys nyt hyvänen aika, ei se raamattu nyt mitään totta ole.

Tuota, tuota...

Julius Caesarin teoksesta Gallian sota on säilynyt neljä lähdettä nykypäiviin asti, mutta Uudesta testamentista on säilynyt kymmeniä eri käsikirjoituksia. Moni tuntee historiasta kuinka Caesarin kirjaan pidetään totena, joten mielestäni Uutta testamenttiakin voidaan huomattavasti suuremman käsikirjoitusmääränsä vuoksi myös pitää totena.

Jos olet ollut ymmärryksessä, että Raamatusta on karsittu "kaikki ei hengelliset jutut pois", niin voin kertoa, että olet valitettavasti väärässä. Vaikka Raamattu onkin hengellinen kirja, niin sieltä on löydettävissä paljon historian tutkimuksen kanssa yhtenevää tietoutta.

Kuten varmaan tiedät Raamattu, ja Uusi testamentti, on monen eri kirjoittajan kirjoittama kirjakokoelma. Raamatun kirjat on kirjoitettu usean eri vuosisadan aikana, ja vanhimmalla ja uusimmalla kirjalla on aikaeroa n. 1500 vuotta. Joten ajattelumalli, että Raamattu olisi tehty tietylle uskonnolle ohjekirjaksi tuntemattoman instanssin toimesta, on mahdoton.

Hallitsijoiden myötävaikutuksesta kristinuskon leviämiseen nykyinen historian tutkimus on päätynyt juuri päinvastaiseen tulokseen. Kristinuskon levitessä nykyisen Israelin alueelta koko Rooman valtakunnan alueelle on huomattava, että sen aikaiset hallitsijat nimenomaan pyrkivät estämään uuden uskonnon leviämisen. Kristittyjen vainot olivat pahimmillaan Rooman valtakunnassa 60 - 300 jKr. Rooman keisari Nero aloitti vainot 60-luvulla, Domitianus vainosi kristittyjä 90-luvulla ja keisari Trajanus sääti vuonna 112 lain, että kristityt olisi löydettäessä tuomittava kuolemaan. Lukuisat muut keisarit ja johtomiehet yrittivät poistaa kristinuskon Rooman valtakunnasta, kunnes keisariksi tuli vuonna 312 Konstantinus, joka oli itsekin tunnustanut kristinuskon todenperäisyyden. Kristinuskoa yritettiin poistaa jo heti sen syntyvaiheista lähtien yhteensä yli 280 vuotta siinä kuitenkaan onnistumatta.

Tutustuminen Raamattun auttaa havitsemaan Raamatun todellisen luonteen. Kuulopuheisiin ja uskomuksiin uskominen sitä ei tee.

Korostan kuitenkin, että tämä ei osaltani ole mikään väittely. Ajattelin vaan hieman oikoa epäselvyyksiä joita havaitsin.

esa kirjoitti:

Tuota, tuota...

Julius Caesarin teoksesta Gallian sota on säilynyt neljä lähdettä nykypäiviin asti, mutta Uudesta testamentista on säilynyt kymmeniä eri käsikirjoituksia. Moni tuntee historiasta kuinka Caesarin kirjaan pidetään totena, joten mielestäni Uutta testamenttiakin voidaan huomattavasti suuremman käsikirjoitusmääränsä vuoksi myös pitää totena.

Jos olet ollut ymmärryksessä, että Raamatusta on karsittu "kaikki ei hengelliset jutut pois", niin voin kertoa, että olet valitettavasti väärässä. Vaikka Raamattu onkin hengellinen kirja, niin sieltä on löydettävissä paljon historian tutkimuksen kanssa yhtenevää tietoutta.

Kuten varmaan tiedät Raamattu, ja Uusi testamentti, on monen eri kirjoittajan kirjoittama kirjakokoelma. Raamatun kirjat on kirjoitettu usean eri vuosisadan aikana, ja vanhimmalla ja uusimmalla kirjalla on aikaeroa n. 1500 vuotta. Joten ajattelumalli, että Raamattu olisi tehty tietylle uskonnolle ohjekirjaksi tuntemattoman instanssin toimesta, on mahdoton.

Hallitsijoiden myötävaikutuksesta kristinuskon leviämiseen nykyinen historian tutkimus on päätynyt juuri päinvastaiseen tulokseen. Kristinuskon levitessä nykyisen Israelin alueelta koko Rooman valtakunnan alueelle on huomattava, että sen aikaiset hallitsijat nimenomaan pyrkivät estämään uuden uskonnon leviämisen. Kristittyjen vainot olivat pahimmillaan Rooman valtakunnassa 60 - 300 jKr. Rooman keisari Nero aloitti vainot 60-luvulla, Domitianus vainosi kristittyjä 90-luvulla ja keisari Trajanus sääti vuonna 112 lain, että kristityt olisi löydettäessä tuomittava kuolemaan. Lukuisat muut keisarit ja johtomiehet yrittivät poistaa kristinuskon Rooman valtakunnasta, kunnes keisariksi tuli vuonna 312 Konstantinus, joka oli itsekin tunnustanut kristinuskon todenperäisyyden. Kristinuskoa yritettiin poistaa jo heti sen syntyvaiheista lähtien yhteensä yli 280 vuotta siinä kuitenkaan onnistumatta.

Tutustuminen Raamattun auttaa havitsemaan Raamatun todellisen luonteen. Kuulopuheisiin ja uskomuksiin uskominen sitä ei tee.

Korostan kuitenkin, että tämä ei osaltani ole mikään väittely. Ajattelin vaan hieman oikoa epäselvyyksiä joita havaitsin.

On monesti jo todistettu, että on löydetty esimerkiksi muitakin evankeliumeita kuin nämä neljä mitä raamatussa on. Koska ilman muuta nyt muutkin ovat noita asioita ylös kirjanneet, koska Jeesusta seurasi kuitenkin aikamoinen väkijoukko. Niissä teksteissä on vain puhuttu maallisista asioista niin sen takia niitä ei ole raamattuun kelpuutettu, koska ei pyhässä kirjassa saa olla maallista.

Niin ja mitä Konstantinuksen tulee niin hän vain pönkitti sillä omaa asemaansa tekemällä kristinuskosta valtionuskonnon. Ei sillä ollut mitään tekemistä sen kanssa, että hän itse olisi niin aatteeseen uskonut. Tuli vain siihen tulokseen, että kansa täytyy saada ruotuun ja valitsi täksi uskonnoksi juuri kristinuskon, yhtä hyvin kyseessä olisiv voinut olla mikä tahansa muu uskonto.

Niin ja tottakai raamatun kirjoittajat ovat hurskaita ihmisiä, niin heillä ei todellakaan ole objektiivista näkemystä tähän asiaan. Oon itse näitä asioita paljon tutkinut ja miettinyt, kun itsekin uskovaisena oon joskus ollut. Tajusin vain, että propaganda ajoi minunkin ylitseni, koska se pienestä pitäen aloitettiin.

Cathi777 kirjoitti:

On monesti jo todistettu, että on löydetty esimerkiksi muitakin evankeliumeita kuin nämä neljä mitä raamatussa on. Koska ilman muuta nyt muutkin ovat noita asioita ylös kirjanneet, koska Jeesusta seurasi kuitenkin aikamoinen väkijoukko. Niissä teksteissä on vain puhuttu maallisista asioista niin sen takia niitä ei ole raamattuun kelpuutettu, koska ei pyhässä kirjassa saa olla maallista.

Niin ja mitä Konstantinuksen tulee niin hän vain pönkitti sillä omaa asemaansa tekemällä kristinuskosta valtionuskonnon. Ei sillä ollut mitään tekemistä sen kanssa, että hän itse olisi niin aatteeseen uskonut. Tuli vain siihen tulokseen, että kansa täytyy saada ruotuun ja valitsi täksi uskonnoksi juuri kristinuskon, yhtä hyvin kyseessä olisiv voinut olla mikä tahansa muu uskonto.

Niin ja tottakai raamatun kirjoittajat ovat hurskaita ihmisiä, niin heillä ei todellakaan ole objektiivista näkemystä tähän asiaan. Oon itse näitä asioita paljon tutkinut ja miettinyt, kun itsekin uskovaisena oon joskus ollut. Tajusin vain, että propaganda ajoi minunkin ylitseni, koska se pienestä pitäen aloitettiin.

Jep, kyllä muitakin evankeliumeita kuin Raamatussa olevat neljä löytyy. Huomioi kuitenkin muiden kuin Uuden testamentin evankeliumien, kirjoittamisajankohdat. Esimerkiksi Tuomaan evankeliumi ajoitetaan tavallisimmin toiselle vuosisadalle (100 - 150 jKr.). Kun vastaavasti viimeisin Raamatun evankeliumeista, Johannes, ajoitetaan noin 90 luvulle jKr. Eli? Niin, siis Tuomaan evankeliumin, totuuden evankeliumin ja muihiin vastaaviin kirjoituksiin on selkeästi sekoittunut legendaa. Kukaan näiden kirjoittajista, ei ole elänyt Jeesuksen aikana, vaan on saanut tietonsa kirjoitelmiinsa muiden välittämänä, jolloin teksti ei ole luotettavaa. Ihmettelempä minkälaisia maallisia asioita löydät tuomaan evankeliumista. Mielestäni se on paljon hengellisempi kuin synoptiset evankeliumit taikka vaikkapa Johannes.

Konstantinuksen tehdessä kristinuskosta vallitsevan uskonnon on huomattava, että vain murto-osa roomalaisista oli kristittyjä. Konstantinushan olisi voinut valita minkä tahansa muun uskonnon, kuten esititkin. Kyllä niitä siihen aikaan riitti. On mielestäni selvää, että koska Konstantinus valitsi kristinuskon, niin hän myös todella uskoi kristinuskon sanomaan. Keisarinpalvonnan kautta kansalaisiahan oli jo yritetty saada ruotuun, aikaisemmalla vuosisadalla. Mutta, niin... On tietenkin mahdollisuus, että Konstantinus valitsi kristinuskon täysin sattumanvaraisesti, pyrkien tarttumaan viimeiseen oljenkorteen, jolla valtakunta olisi mahdollista pelastaa. Mutta, mielestäni on kuitenkin epätodennäköistä, että hallitsija vastaanottaisi sellaisen uskonnon valtionuskonnoksi, jota on edelliset 280 vuotta koitettu kaikin keinoin nitistää, ilman, että hänellä olisi täydellistä varmuutta sen sanoman totuudellisuudesta. Olisi koittanut jotain muuta, olihan sellaisia vielä jäljellä mitä ei oltu vainottu. Mutta???

Propagandaa ei kannata ikinä kuunnella vaan pyrkiä itse tekemään objektiiviset mielipiteet asioista. Hurskaudestakaan en tiedä, esimerkikisi Paavalin kohdalla. Olihan hän vainonnut alkuseurakuntaan tavoitteenaan kaikkien kristittyjen surmaaminen. Pienenä nyanssina Stefanoksen kivittäjien vaatteiden vartioiminen. Mielestäni Luukas kertoo apostolien teoissa melko objektiivisesti esimerkiksi Paavalin edesottamuksista tuomalla myös hänen huonot puolensa esiin. Tiettyä tarkoitusta varten laadittu kirjoitushan olisi jättänyt kohdat nämä tietenkin pois.

esa kirjoitti:

Jep, kyllä muitakin evankeliumeita kuin Raamatussa olevat neljä löytyy. Huomioi kuitenkin muiden kuin Uuden testamentin evankeliumien, kirjoittamisajankohdat. Esimerkiksi Tuomaan evankeliumi ajoitetaan tavallisimmin toiselle vuosisadalle (100 - 150 jKr.). Kun vastaavasti viimeisin Raamatun evankeliumeista, Johannes, ajoitetaan noin 90 luvulle jKr. Eli? Niin, siis Tuomaan evankeliumin, totuuden evankeliumin ja muihiin vastaaviin kirjoituksiin on selkeästi sekoittunut legendaa. Kukaan näiden kirjoittajista, ei ole elänyt Jeesuksen aikana, vaan on saanut tietonsa kirjoitelmiinsa muiden välittämänä, jolloin teksti ei ole luotettavaa. Ihmettelempä minkälaisia maallisia asioita löydät tuomaan evankeliumista. Mielestäni se on paljon hengellisempi kuin synoptiset evankeliumit taikka vaikkapa Johannes.

Konstantinuksen tehdessä kristinuskosta vallitsevan uskonnon on huomattava, että vain murto-osa roomalaisista oli kristittyjä. Konstantinushan olisi voinut valita minkä tahansa muun uskonnon, kuten esititkin. Kyllä niitä siihen aikaan riitti. On mielestäni selvää, että koska Konstantinus valitsi kristinuskon, niin hän myös todella uskoi kristinuskon sanomaan. Keisarinpalvonnan kautta kansalaisiahan oli jo yritetty saada ruotuun, aikaisemmalla vuosisadalla. Mutta, niin... On tietenkin mahdollisuus, että Konstantinus valitsi kristinuskon täysin sattumanvaraisesti, pyrkien tarttumaan viimeiseen oljenkorteen, jolla valtakunta olisi mahdollista pelastaa. Mutta, mielestäni on kuitenkin epätodennäköistä, että hallitsija vastaanottaisi sellaisen uskonnon valtionuskonnoksi, jota on edelliset 280 vuotta koitettu kaikin keinoin nitistää, ilman, että hänellä olisi täydellistä varmuutta sen sanoman totuudellisuudesta. Olisi koittanut jotain muuta, olihan sellaisia vielä jäljellä mitä ei oltu vainottu. Mutta???

Propagandaa ei kannata ikinä kuunnella vaan pyrkiä itse tekemään objektiiviset mielipiteet asioista. Hurskaudestakaan en tiedä, esimerkikisi Paavalin kohdalla. Olihan hän vainonnut alkuseurakuntaan tavoitteenaan kaikkien kristittyjen surmaaminen. Pienenä nyanssina Stefanoksen kivittäjien vaatteiden vartioiminen. Mielestäni Luukas kertoo apostolien teoissa melko objektiivisesti esimerkiksi Paavalin edesottamuksista tuomalla myös hänen huonot puolensa esiin. Tiettyä tarkoitusta varten laadittu kirjoitushan olisi jättänyt kohdat nämä tietenkin pois.

Mutta pääajatukseni kaikessa on kuitenkin se, että mihinkään raamattuun tai muihinkaan kirjoihin ei pidä uskoa. Jos uskoo jumalaan niin se on okei jos se tulee omien ajatuksien kautta eikä jonkun kirjan perusteella. Uskossa ei kuitenkaan ole kyse mistään kirjoihin painetusta vaan se asuu jossain meissä ihmisissä sisällä mielessä.

Kaikki kirjoitettu teksti on kuitenkin vain joidenkin ihmisten kirjailemaa tietoa eikä sitä koskaan pidä ottaa minään absoluuttisena totuutena. Uskon asiat lähtevät ihmisestä itsestään eivätkä mistään kirjoista. Ilman tuollaisia opuksia ihmiset saisivat tilaa omalle ajattelulle.

Cathi777 kirjoitti:

Mutta pääajatukseni kaikessa on kuitenkin se, että mihinkään raamattuun tai muihinkaan kirjoihin ei pidä uskoa. Jos uskoo jumalaan niin se on okei jos se tulee omien ajatuksien kautta eikä jonkun kirjan perusteella. Uskossa ei kuitenkaan ole kyse mistään kirjoihin painetusta vaan se asuu jossain meissä ihmisissä sisällä mielessä.

Kaikki kirjoitettu teksti on kuitenkin vain joidenkin ihmisten kirjailemaa tietoa eikä sitä koskaan pidä ottaa minään absoluuttisena totuutena. Uskon asiat lähtevät ihmisestä itsestään eivätkä mistään kirjoista. Ilman tuollaisia opuksia ihmiset saisivat tilaa omalle ajattelulle.

Joo, pääajatuksesi on mielenkiintoinen... Täytyy myöntää, että minun ajatusmaailmaani ko. ajatus ei oikein sovi. En halua viisastella, mutta liittyykö ajatusmallisi myös muihin kirjoihin, esimerkiksi peruskoulun biologian tai fysiikan oppikirjat? Jos liittyy, niin homma menee liian filosofiseksi. Jos kuitenkaan ei liity, niin ilmeisesti perusteet ovat, että koska niiden sisältämät totuudet voidaan toistaa tai omakohtaisesti havaita. Tieteelle ei kelpaa ainoastaan kerran tapahtunut tapahtuma, vaikka se olisikin useiden todistajien varmentama. Esimerkkinä ylösnousemus.

Mistä voi tuntea Jumalan jos se tulee ainoastaan omien ajatusten kautta? Toinenhan voi palvoa Jumalana Tampere - Helsinki -tien asfaltista löytyvää kiveä ja toinen pihakoivun kottaraispönttöä. Uuden testamentin sanoman mukaan uskon kautta pelastuminen on mahdotonta, jos ajatellaan, että ainoastaan usko riittää. Tarvitaan myös kohde.

Kyllähän kaikki teksti on ihmisten kirjailemaa tietoa, mutta siinä olen eri mieltä, että joskus, ainakin minun, on pidettävä jonkun kirjoittamaa tietoa absoluuttisena totuutena. Tarkasti tehty historian tutkimus, Suomen vaiheista kansalaisodassa voi olla lopputulokseltaan ns. absoluuttinen totuus. Vaikka kuinka monta eri tutkijaa tutkisi kansalaisodan kulkua Suomessa, niin he kaikki päätyvät samaan lopputulokseen, kun ovat tutkineet kaikki käytettävissä olevat lähteet. Samaan tulokseen ei päästä tutkittaessa Uutta testamenttia. Toinen tutkija voi Uuden testamentin tutkimuksen kautta tulla uskoon ja toinen voi hylätä sen. Juuri sen vuoksi kristillinen usko vaatii uskoa.

Henkilökohtaisesti koen kristinuskon ennenkaikkea järkeisuskontona. En tarkoita, etteikö tarvittaisi myös henkilökohtaista uskoa esimerkiksi Jeesuksen jumaluuteen. Vaan, että historian kirjoitus ja muut faktat tukevat voimakkaasti Uuden testamentin sanomaa. Tämän lisäksi tarvitaan toki myös henkilökohtainen usko Jumalaan, -eihän muuten tunnettaisi usko-käsitettä.

Lopuksi:
Mielestäni oma ajattelu juuri ajaa etsimään Jumalaa, ovathan lukuisat uskonnot tästä esimerkkinä. Kristinuskon sanoma on mielestäni kuitenkin järkeenkäyvin sekä todistusaineistoltaan että sanomaltaan.