Ruikuttajien kannattaisi kaivaa kuvettaan ja rahoittaa kartanon korjaus. Laakkoset ovat businessporukkaa, jotka hoitavat asioitaan liiketalouden liiketalouden- ja muita lakeja noudattaen. Sekin kuivurin takana oleva maatalous/konehallin tontti, josta kiveä on louhittu ja myyty kymmeniä tuhansia kuutioita, valmistuu aikoinaan.
Kytäjän kaava
Anonyymi
391249
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Kuivurin takana oleva "tontti" on jo valmistunut muotoonsa. Ei siihen ollut tarkoitus mitään rakentaa, mutta näin saivat louhittua ja myytyä aimo kasan soraa.
Eiköhän se ole omistajien tehtävä kaivaa kuvetta, jos mitä haluavat vanhan kartanon paikalle rakentaa, ei se muille kuulu pennin vertaa.
Pienemmässä kirkonkylässä kukaan ei luojan nimessä kehtaisi.
Isommassa kaupungissa kukaan ei demokratian toimiessa pystyisi.
Mutta Hyvinkäällä hyvä veli siunaa toisen ja suuret kusetukset onnistuvat.
Tarkoitin kupeen kaivamisella sitä, että jos joku haaveilija haluaa säilyttää vanhan paskan niin se tulee aika kalliiksi. Laakkoset ymmärtävät rahan päälle, perinneniiskuttajat eivät. Vanhan purku ja uuden teko tulee halvemmaksi ja saa juuri sitä mitä haluaa. Siihen Laakkoset kaivavat omaa kuvettaan.
Se paljastui, ettei louhoksen tilalle nouse rakennuksia. Se ei ole tiedossa miksi Laakkosia ei ole vedetty käräjille petoksesta, saivat sen luvan nimenomaan rakennuslupana, ei louhintalupana. Lieneekö Hyvinkään edistyspuolueen naispoliitikko asialla? Ainakin aikoinaan hän oli pyytämässä Laakkosten apuna kiinteistöverojen alentamista, kun ahneesti väärin hinnoitellut tontit eivät menneet kaupaksi.
Kun kiinteistön puiset perustukset ovat täysin lahot, niin ei siihen uutta rakennusta toimivaksi enää korjaamalla saa. Varsinkaan tuota kokoluokkaa. Miksi yleensäkään järkevunä tähän asti pidetyt henkilöt julkisuudessa itkevät selvässä asiassa. He joilla on korjausrakentamisesta vähänkään kokemusta tietävät että lahonneen rakennelman purku on ainut oikea ratkaisu. Annetaan nyt työrauha rakennuttajille. Kuivurin sorakasa on kokonaan eri asia ja osoitus tämän kaupungin hyvä-veli toiminnasta. Vaalien vaaliraha-avustukset tulisi tässä kohdin tarkastaa uudessa valossa, koska "perustuksiin" tarvittu soravuori lemuaa pahasti.
Kuivurin rahalle tuoksahtava sorakasa on samaa, harkittua liiketalouden hoitamista kuin lahon rötiskön korjaamatta jättäminen.
Asuuko maajussi Jouko kytäjällä?
Kytäjällä asuu paljon viljelijöitä, varmaan joku Joukokin. Miksi edes tuollaista kyselet?
Maajussi 2019 TV;sitä Joukoa tarkoitus paikantaa, varmaankin?
Viljan kasvattajaa!
Eikös hän ole jo varattu?
Kytäjällä tapahtuu aina. Nyt kiistellään paljonko purustuksiin tarvitaan kiviainesta ja 50 vuotta sitten kaalimaannokassa ammuttiin pojankoltiaisia.
Onko siitä jo niin kauan , 50 v ? Muistan tapauksen kuin eilisen päivän.
Ihanaa kuitenkin, että tämän vuoden ensimmäinen hyvinkääläinen on Kytäjältä! Paljon onnea! Hän saa nähdä historian seuraavat vaiheet.
Niin on tapahtunut aina. Joskus 65 vuotta sitten oli tulipalo Kytäjällä jossa kuoli kaksi lasta. He ovat haudattuna Kytäjän hautausmaalle.
Taisi kuolla kolme.
Kaksi tulipalossa ja yksi on kuollut myöhemmin.Näkyy hautakiven vuosiluvuissa.
Rakentakoot Sveitsiin ajatellun kerrostaloalueen sinne Kytäjän pellolle. Siellä kyllä riittää lääniä ja hyvät liikenneyhteydet lähellä.
Rautatieasemallekin lyhyt matka, rata tosin purettu noin 60 vuotta sitten. Linja-auto vuoro kerran päivässä. Siinä sitä läheisyyttä "tietäjälle".
Kytäjästä yleensäkin on kirjoitettu monta kirjaa. Runsaan vuosisadan aikana on lukuisia ihmisiä päässyt hengestään ja aina tapauksiin liittyy paljon enemmän mitä mediassa kerrotaan. Mukana huijareita ja myöskin kurittomia alaikäisiä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lehdissä esille tulleet jutu ovat vain pieni osuus totuudesta.
Kytäjällä oli sodan jälkeen asukkaina paljon poliittisesti kahta ääripäätä. Oli "äkkijyrkkiä" kommunisteja ja toisaalla tinkimättömiä maanomistajia. Välissä oli pienehkö ns. rauhallisten neutraalien väki. Äkkijyrkät halusivat kostaa sisällissodan määrätyt tapaukset ja työntekijäpulan vuoksi he sen pystyivät tekemään. Lukuisat henkirikokset taas tapahtuivat myöhemmillä vuosikymmenillä.
Lukuisat?
Sodan jälkeen Kytäjälle tuli kylällinen asutustilallisia karjalasta, olivat maanviljely väestöä, mahtaako sellaisissa kommunisteja olla.
Olihan+kartanon+eri+tiloilla+paljon+työntekijöitä+monenlaisissa+tehtävissä.+Koneellistuminen+maataloudessa+alkoi+vasta+runsaan+vuosikymmenen+sodan+jälkeen.+Toki+evakoille+annettiin+kartanon+alueelta+tiloja+määrätty+%+kokonaispinta-alasta,+mutta+suurin+osa+jäi+kartanolle.
Eikös Karjalan siirtolaisista suurin osa ollut kiitollisia Asutushallituksen pääjohtaja Veikko Vennamolle ja liittynyt Pientalonpoikiin. Eli nykyisiin Perussuomalaisiin?
Tilanomistaja ampui 3 ja työntekijöiden asunnossa myöhemmin 1. Kyllä yhdessä kylässä lyhyen ajan sisään 4 on jo "lukuisat"
"lyhyen ajan sisällä" Kartanonomistaja ampui 70-luvulla ja sikalan työntekijä 2000-luvulla, sekö on muka lyhyen ajan sisällä.
Ei Kytäjällä ollut 50 luvulla montakaan julki kommunistia.Suutari Oksan Einari asusteli lähellä Maapirttiä ja Jokisen Alpo siinä silloisen Kivisenojan koulun vieressä.Jokisen moni muistaa vielä vuosikymmenten ajalta Hyvinkään arvostettuna kunnallispoliitikkona. Vielä kuusikymmentäluvun alkuvuosina kirkon vastapäätä tien toisella puolella oli pieni torppa ulkorakennuksineen. Kun pikkupoikina ajelimme pyörillä Karlbergista padolle ongelle haimme aina onkivavat "jemmasta" ulkorakennuksen takaa.Usein kun toimme vavat takaisin annoimme torpassa asuvalle iäkkäälle mammalle ahvenia ja joskus lahnan tai pari ja hän antoi meille puolestaa leipomuksiaan. Jostain muistan lapsena kuulleeni tarinan että tämän mamman mies ja kolme muuta oli ammuttu kapinavuosina siihen kirkon alapuolella olevan risteyksen rinteeseen.En tiedä pitikikö kertomus paikkaansa mutta pikkupojista asia tuntui hirveältä.Syyspuolella kun usein palailimme kotiin vasta iltamyöhällä oli usein jo hämärä.Silloin ongenvavat jemmattiin varsin vikkelään ulkovajan taakse ja sitten fillarit saivatkin vauhtia kun mielikuvitus loihti muka ammuttujen muonamiesten haamut paikalle.
Riippuu tulkinnasta 70-luvulta 2000-luvulle tulee max. 30 vuotta, mutta 1600 -luvulta 2000-luvulle tulee Kytäjän ja samalla kartanon historiaa 400 vuotta. Luepa Kytäjän historiaa useista aluetta koskevista kirjoista ym. lähteistä, niin tajuat historian lyhyydet ja pituudet nykyhetkeä enemmän.
Jos vuosisadoista puhutaan niin kyllä Kytäjälläkin on "tapahtunut". Venäläiset riehuivat 1700 luvun alussa ns. ison vihan aikana kun reitti meni Kytäjän läpi. Helpolla ei päästy 1800 luvun alussakaan kun Venäjä valloitti Suomen Ruotsilta. Siinäkin Suomen kartanot yhjennettiin tarkoin. Nikolai toisen aikana pääsi moni helgestään sortovuosien aikana ja vapaussodan ja perään sisällisodan aikana leskiä tuli valtavasti. Talvi- ja jatkosodan aikana Kytäjän laajoissa metsissä piileskeli käpykaartilaisia joita reserviläiset ja nostoväki jahtasivat ja itse sodassa kaatui Kytäjältä kotoisin olevia. Tuo 1972 on vain pieni osa kokonaismäärästä, mutta media on nostanut sen julkisimmaksi.
Vihdoinkin aloitetaan pyörätietä tekemään Kytäjälle., siis suunnitteilla. Kyllä siitä on suunniteltu vuosikymmeniä, ei taida taaskaan edetä paperia pidemmälle.
Kuka pyörätietä tarvitsee? Kuinka moni kulkee työ- tai koulumatkansa Kytäjälle polkupyörällä? Halvemmaksi tulisi kuljettaa ne muutamat vaikka taksilla.
Kytäjälle usein ajellessa on kyseisellä tiellä paljon pyöräilijöitä ja liikenne vilkasta. Säästetään ne taksirahat vaikka leffavouhottajien kyyteihin Helsinkiin niin jää vouhotus paikallisesti vähemmälle.
Aniharvat näkemistäsi pyöräilijöistä ovat koulu-, työ- tai kauppamatkalla. Huviajelut voi tehdä jossakin muuallakin.
Nimitys pyörätie on jossain määrin harhaanjohtava. Mieluummin pitäisi puhua kevyen liikenteen väylästä, joka pitäisi jalankulkijatkin turvassa rekkarallilta. Tähän mennessä tosin lienee kuollut vain yksi rekkakuski! Pyörätien tärkeyttä on korostettu erityisesti Kytäjäntiellä, kokonaan on unohdettu Palkkisillantie, jonka varrella on kirkolta alkaen huomattavasti enemmän asutusta kuin Kytäjäntiellä ja joka mutkaisuudessa vetää vertoja viimeksi mainitulle.
Asia on näin. Tosin murskerekkoja taitaa ajella harvemmin Palkkisillantiellä. Pyörätietä suunnitellaan rekkoja ajatellen ja kallionmurskaajien hyödyksi.
Kytäjäntietä käyttää myös ne lähiteiden asukkaat jo ent. Vakkurin alueelta lähtien ja tällä osuudella on pelastuslaitos useasti olluttoimimassa. Se mitä tietä Kytäjän kirkon taajamassa asuvat käyttävät kulkutienään ei liene tutkittu. Kun nyt tämä "pyörätie" siihen saadaan niin mikään ei estä aloitteita Palkkisillan tien suhteen.
Saatte nähdä että Kytäjän Kartano puretaan viiden vuoden sisällä
Olet vähän myöhässä, kerran se on jo purettu.
Myöhässä olija on ilmeisesti kriittinen uutisvirran seuraaja, eikä lue Aamupostia jonka tärkeimmät jutut ovat tyypillisesti vakava-aiheisia uutisia esim. pojasta jonka mopo pitää kovaa ääntä, ja mustamännistöläisestä eläkeläisestä, jonka postilaatikon kansi oli väännetty rikki. Myönteisiäkin uutisia on, hoivakodin asukit saivat tutustua hoitolassa vierailleeseen koiraan joka heilutti häntäänsä.
Valtakunnalliset ja globaalit uutiset ovat kolmen päivän ikäisiä, koska ne on kopioitu paperinkeräyslaatikoista kaivetuista sanomalehdistä.
Näkisi edes niitä vanhoja uutisia.Kun Aamuposti tulee silloin kun huvittaa ja lauantainumero vielä harvemmin.Uskoisin että lehden tilauslasku kyllä tulee kuukautta ennen eräpäivää.