Mitä mieltä arvoin raati on tällaisesta tapauksesta?
Pyöräilijä lähestyy liikenneympyrää ajorataa pitkin ja aikoo ennen sitä siirtyä kevyenliikenteen väylälle. Pyöräilijä ryhmittyy kaistan vasempaan reunaan, jotta pääsen kääntymään vasemmalle kevyenliikenteen väylän keskikorokkeelle heti kärkikolmion jälkeen (kuvassa punainen nuoli. https://i.ibb.co/54K6mHQ/liikenneympyr.jpg)
Liikenneympyrästä on poistumassa auto. Lasketaanko pyöräilijä tuossa kohtaa jo kevyenliikenteen väylän käyttäjäksi vai ei, eli kumpi väistää tilanteessa?
Jos pyöräilijä olisi tullut normaalisti tilanteeseen kevyenliikenteen väylää pitkin (vihreä nuoli), niin ei ole mitään epäselvää ja liikenneympyrästä poistuva auto väistää pyöräilijää. Voiko pyöräilijän tulosuunta vaikuttaa väistämisvelvollisuuteen, eli voiko tismalleen samassa kohtaa olla eri väistämisjärjestys, riippuen tulosuunnasta?
Pyöräilijä lähestyy liikenneympyrää ajorataa pitkin ja aikoo ennen sitä siirtyä kevyenliikenteen väylälle. Pyöräilijä ryhmittyy kaistan vasempaan reunaan, jotta pääsen kääntymään vasemmalle kevyenliikenteen väylän keskikorokkeelle heti kärkikolmion jälkeen (kuvassa punainen nuoli. https://i.ibb.co/54K6mHQ/liikenneympyr.jpg)
Liikenneympyrästä on poistumassa auto. Lasketaanko pyöräilijä tuossa kohtaa jo kevyenliikenteen väylän käyttäjäksi vai ei, eli kumpi väistää tilanteessa?
Jos pyöräilijä olisi tullut normaalisti tilanteeseen kevyenliikenteen väylää pitkin (vihreä nuoli), niin ei ole mitään epäselvää ja liikenneympyrästä poistuva auto väistää pyöräilijää. Voiko pyöräilijän tulosuunta vaikuttaa väistämisvelvollisuuteen, eli voiko tismalleen samassa kohtaa olla eri väistämisjärjestys, riippuen tulosuunnasta?
Vastaukset 51
Vanhimmat
Autoilija on väistämisvelvollinen.
Toinen asia sitten tietty on se, että tuollainen ajolinja pyöräilijältä on melko järjetön.
Ei ajolinja ole järjetön. Ihan samalla tavalla ajetaan jos tulee esim. T-risteykseen jossa kulkee kevyenliikenteen väylä riteävällä tiellä. (kuten tässä kuvassa https://goo.gl/maps/ifNpfTc7NmUQjSYp7)
Korjaus. Piti korjoittaa kuten tässä kuvassa, jos kuvasuunnassa ei olisi kevyenliikenteen väylää.
Ymmärrän+pointtisi.+Minun+pointtini+on+se,+että+tuollainen+ajolinja+yllättää+100%+autoilijoista.+Nekin,+jotka+kunnioittavat+pyöräilijöitä.
Olet oikeassa siinä, että kaikki yllättävät tilanteet ovat liikenteessä vaaraksi, oli sitten väistämisvelvollisuus tai etuajo-oikeus kummalla tahansa. Pyöräilijän pitää tuollaisessa tilanteessa ajaa sopivalla tilannenopeudella, että auto huomaa tilanteen ja pystyy reagoimaan siihen.
Mielestäni tieliikennelain tärkeimmät kohdat ovat nämä:
- Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.
- Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan.
Auto väistää, koska pyöräilijä on pyörätien jatkeella, ja auto tulee kolmion takaa.
Ja pyöräilijän on oikeastaan pakko tehdä noin, jos kerran pyörätietä ei tulosuunnassa edes ole.
Ja sitten vielä se tärkein asia. Auton alle ei kenenkään kuulu ajaa, vaikka siihen oikeus olisikin. Joten terve järki voittakoon.
Pyörätien jatke ei vaikuta väistämissääntöön mitenkään. Liikenneympyrästä poistuva auto on väistämisvelvollinen tieliikennelain "Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa." säännön perusteella.
Pyöräilijän ei ole pakko tehdä noin. Hän voisi halutessaan ajaa liikenneympyrän läpi tuossa tilanteessa koska kevyenliikenteen väylä on vain vasemmalla puolella. Tieliikenneasetuksessa kun lukee näin: " Jos pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa lyhyellä matkalla käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa."
Pyöräilijä tulee kolmion takaa, väistää siis risteävällä tiellä liikkuvia eli tässä kohtaa kevyenliikenteen väylällä liikkuvia.
Auto taas kääntyy oikealle ja väistää kevyenliikenteen väylällä liikkuvia.
Ongelman näissä tilanteissa aiheuttaa ympyröissä ajettava liian kova nopeus. Se aiheuttaa myös muita, kuten sujuvuusongelmia.
Veio4
Joo. Olet siinä oikeassa, että autoilijan on väistettävä kevyttä liikennettä tuollaisessa paikassa aina. Mutta sikäli asia liittyy pyörätienjatkeeseen, että mikäli sitä ei olisi, ei pyöräilijä saisi ajaa siitä, vaan pyörä olisi talutettava. Kuvassa oleva suojatie on myös pyörötien jatke.
Tässä oikeastaan näkyy koko ongelman ydin näissä pyörätien jatkeeseen liittyvissä asioissa. Mutta oli miten oli, tämä kuvattu tilanne ei ole siltikään mitenkään epäselvä. Auto väistää, ja sillä siisti.
Auton käännössuunnalla ei ole väliä. Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa, kääntyi tämä sitten risteyksessä oikealle tai vasemmalle.
Pyöräilijä väistää, ettei jää auton alle.
Se on fiksuin veto.
Aika usein tosiaan pyöräilijä joutuu väistämään väistämisvelvollista autoilijaa, ettei jää alle. Osa autoilijoista on aivan käsittämättömän huonona kuskeja.
Ja vähintään yhtä usein pyöräilijä luulee olevansa etuajo-oikeutettu ja ajaa eteen vaikka ei saisi.
Juuri näin. Sellaisia liikennesääntöjä ei saisi olla, jotka voivat sotkeutua toisiinsa. Kuinka moni tunnistaa pyötätien jatkeen oikeasti? Saatikka niihin liittyvät väistämissäännöt, jotka ovat iloisesti menneet sekaisen monen nupissa.
En edes muista, milloin joku pyöräilijä olisi ajanut eteeni noin. Sinulla taitaa olla toisenlaisen kokemus.
Autoilijan pitää väistää, mutta ei se fillaristikaan välttämättä syytön ole jos kolari sattuu, koska ei ole välttämättä ennalta-arvattavaa toimintaa vaihtaa juuri ennen onnettomuutta maantieliikkumisesta kevyen liikenteen ajoradalle. Kannattaa ainakin varoa. Hengissä ei pysy pelkästään siksi että on oikeassa.
Jälleen aivan oikein. Liikennesäännöissä ei saisi olla sellaisia kohtia, jotka aiheuttavat hämmennystä väistämisvelvollisille. Pyöräilijän toiminta voi olla laillista, mutta esimerkiksi käytetyn nopeuden tms. vuoksi myös täysin arvaamatonta.
Justiinsa näin. Tässä kohtaa pitää peräänkuuluttaa sopivaa tilannenopeutta. Pyöräilijän pitää ajaa sellaista vauhtia, että auto huomaa hänet ja pystyy liikenneympyrästä poistuvana (risteyksessä kääntyvänä) väistämään pyöräilijää.
Pyöräilijällä on kolmio, autoilijalla on kolmio, mutta auto tulee oikealta eli pyöräilijä väistää. Pyöräilijä on ohittanut pakollisen kiertosuuntamerkin eli hän ei saa kääntyä vasemmalle.
Jos alla olisi auto, tuo väite pitäisi paikkansa.
Ei autoilijalla ole enää mitään kolmioita. Hän on jo siirtynyt liikenneympyrän sisään, jolloin muut väistävät häntä, kun hän siellä ”pyörii”. Sen sijaan hän on risteyksessä kääntyvä, silloin kun hän poistuu liikenneympyrästä ja risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa.
Pakollinen kiertosuunta liikennemerkki liittyy käsittääkseni liikenneympyrän kaarreosuuteen, eli vasta siihen ympyrää kiertävään ajorataan.
Liikennemerkki astuu voimaan kun sen ohittaa.
Miltä tämä 5372-versio tuntuu?
Jätetään tuo koroke pois ja sama tilanne tavallisessa 1 1-kaistaisessa risteyksessä.
Pyöräilijä tulee kolmion takaa, ajaa keskiviivan vieressä räpylä vilkkuen vasemmalle, kääntyy vasemmalle ennen risteystä risteävälle pyörätien jatkeelle.
Vasemmalta tulee samaan aikaan kääntyvä auto ja osuma tapahtuu.
Sanoisin että täysin eri tilanne tällöin, jos koroke puuttuu. Voisin väittää, että suojakoroke on se pointti ja jutun juoni aloituksessa. Kuljettajan suojatiesäännöissäkin se mainitaan ja sillä on merkitys tilanteisiin, jos sellainen löytyy.
Kyllä fillaristienkin pitäisi päättää ajaako pyörätiellä vai maantiellä. Poukkoilu noiden välillä vie sen ennalta-arvattavuuden touhusta.
Monesti on paikkoja, jossa tullaa suunnasta, jossa ei ole kevyenliikenteen väylää ja jatketaan suuntaan, johon on kevyenliikenteen väylä. Ei sitä voi teleporttautua sille kevyenliikenteen väylälle, vaan sinne on ihan oikeasti jotenkin ajettava. Aloitus kuvastaa hyvin tällaista tilannetta. Se mitä kutsut poukkoiluksi, on ihan arkipäivää tällaissisa kohdissa.
Nyt tulee yksi näkemys lisää. Kärkikolmio on pyöräilijän tulosuunnasta, kun hän tulee punaisen nuolen suunnasta. Väistämisvelvollisuutta ei tarkisteta uudelleen keskellä risteystä, vaan se määräytyy risteykseen ajamisen perusteella.
Tällaisen näkemyksen mukaan punaisen nuolen tulosuunnasta ajanut pyöräilijä on väistämisvelvollinen, kun taas vihreän nuolen tulosuunasta tuleen pyöräilijän kohdalla autoilija on väistämisvelvollinen. Onko tällainen näkemys sitten oikea, niin en tiedä.
"Väistämisvelvollisuutta ei tarkisteta uudelleen keskellä risteystä, vaan se määräytyy risteykseen ajamisen perusteella."
Tuossa on sanottu oleellinen. Kolmio on vaikuttamassa koko risteyksen.
Väistettävä risteävää tietä ajavia ja myös siitä poistuvia.
Ympyrästä poistuva auto ajaa ensin.
Vasta seuraavassa risteyksessä pyöräilijää väistetään pyörätiellä.
- 5372 -
Tilanteessa pyöräilijä on väylällä, jonka yli autoilija kääntyy. Autoilija on siis väistämisvelvollinen. Autoilija ei voi, eikä hänen edes tarvitse tietää, mistä kohdasta pyöräilijä on väylälle tullut. Pyöräilijä on siinä, joten häntä on väistettävä.
Pyörätie on tuossa oma väylänsä ja pyöräilijä teki käännöksensä sille. Käännöksen jälkeen ei mielestäni enää kärkikolmio velvoita väistämään, kun on jo sillä risteävällä väylällä, eli sen käyttäjä. Sama tilanne kun auto kääntyy risteyksessä kärkikolmion takaa ajoradalle, niin ei se kärkikolmio enää käännöksen jälkeen velvoita väistämään kun on siirtynyt risteävän ajoradan käyttäjäksi.
Väittämässäsi on myös sellainen "kompa" että auto joka siinä on ensimmäisenä, näkee pyöräilijän tulosuunnan ja tietää tilanteen. Kenties myös seuraavana oleva auto näkee ja tietää. Kolmas tai neljäs jonossa oleva poistuva auto ei välttämättä enää tiedä, mitä väylää pitkin pyöräilijä on siihen korokkeen kohdalle on tullut. Näin ollen autoilija pitää itseään väistämisvelvollisena ja kääntyvänä ajoneuvona (ympyrästä poistuvana) väistää pyöräilijää.
Liikenneympyrän kohdalla tuo "Väistämisvelvollisuutta ei tarkisteta uudelleen keskellä risteystä, vaan se määräytyy risteykseen ajamisen perusteella." väite ei mielestäni ihan pidä paikkansa.
Väistämisvelvollisuutta ei enää ole, kun auto on siirtynyt sinne ympyrää kiertävälle ajorataosuudelle. Sen jälkeen muut väistävät ympyrässä ajavaa ajoneuvoa. Väistämisvelvollisuus muuttuu/loppuu siis siinä kohtaan, kun on kääntynyt sille ympyrää kiertävälle osuudelle (tehnyt käännöksensä). Poistuessa liikenneympyrästä astuu taas uusi sääntö voimaan, jonka mukaan risteyksessä poistuvan on väistettävä risteävää tietä ylittäviä, eli tässä kohtaa pyöräilijää.
Vielä yksi asia väitteestä että kolmio olisi vaikuttamassa koko risteykseen. Näinhän ei ole. Kärkikolmio vaikuttaa risteävään tiehen tai etuajo-oikeutettuun suuntaan. Risteykseen tulevan ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka saapuvat risteykseen risteävältä tieltä tai etuajo-oikeutetulta suunnalta. Vastakkaiselta suunnalta tuleviin se ei siis vaikuta mitenkään, ellei se satu olemaan etuajo-oikeutettu suunta.
Missä kohtaa kärkikolmion vaikutus lakkaa? Ihan tavallisessa risteyksessä varmaan kun jättää risteyksen, vai? Mikä on sitten risteysaluetta? Kuuluuko liikenneympyrän kohdalla kevyenliikenteen väylä myös risteykseen vai onko se oma väylänsä? Jos näitä asioita alkaa oikeasti miettimään nippelitarkkuudella, niin sääntöjen oikeaoppiseen tuntemiseen ja tietämiseen tarvitsee olla lähes "insinööri". Aina pitää tulla tilanteisiin, jossa on kolahdusvaaara, riittävän varovasti.
"Aina pitää tulla tilanteisiin, jossa on kolahdusvaaara, riittävän varovasti."
Pointsit. Koskee kaikkia.
Ketjussa näkee miten paljon käsitykset tilanteesta eroaa.
Kolmion vaikutuksesta on muistaakseni ainakin yksi KKO:n tapaus, jossa A tuli autolla kolmion takaa, kääntyi ja risteävää tietä autoa ajanut B törmäsi jossain kait kymmenien metrien päässä risteyksen jälkeen A:n perään.
A syytti B:tä peräänajosta, koska törmäys ei tapahtunut risteyksessä vaan vasta sen jälkeen ja ettei kolmiolla ole enää merkitystä, kun A oli jo siirtynyt ajamaan risteävää tietä.
KKO oli eri mieltä A:n kanssa. A) Tulosuunta ja sen kolmio ratkaisee. B) Kolmio on voimassa risteyksen jälkeenkin. Ja tuomitsi A:n.
En ehdi etsimään tuota tapausta.
Tässä pyörätapauksessa kolmio ei ole päättynyt siihen, että pyörä on fyysisesti siirtynyt ajamaan risteävää tietä eli pyörätietä.
- 5372 -
Pyöräilijän tullessa kolmion takaa pyöräväylälle hänen tulee väistää pyöräväylän liikennettä. Kun hän jatkaa matkaa pyöräväylää pitkin, tulee väylän yli kääntyvien autoilijoiden väistää häntä.
Tuosta edellisestäni jäi pois sekin, että pyörä on edelleen vasemmalle kääntyvä. Se ei taida oikein missään ja kenelläkään onnistua ilman velvoitteita.
Tosin sanoin aikaisemmin 1 1-kaistaisesta, jossa teko näkyy selvemmin
- 5372 -
Aika mielenkiintoista jos kolmio olisi voimassa risteyksen jälkeenkin. Käännyin Jyväskylässä ja se on voimiassa vielä Vaajakoskella?
Pyörä tosiaan kääntyy vasemmalle. Sitten myöhemmin tilanteessa, jossa se ylittää pyörätien jatkeen, se ajaa suoraan jolloin jatkeen yli kääntyvän auton pitää väistää sitä.
Sekoitetaan sitten soppaa vielä vähän.
Tässä on kuva tilanteesta, jossa pyöräilijä ajaa koko ajan kevyenliikenteen väylällä.
https://i.ibb.co/YWnyrVH/T-risteys.jpg
Pyöräilijän tulosuunnasta on kuitenkin kärkikolmio, aivan kuten aloituksen esimerkissä. Hän ei tosin saavu ajorataa ajaen.
Joidenkin mielestä pyörä väistää T-risteyksessä kääntyvää autoilijaa nuolen kärjen kohdalla, koska pyöräilijä tuli kärkikolmion suunnasta ja toiset taas ovat sitä mieltä, että autot väistävät koska risteyksessä kääntyvä ajoneuvon on väistettävä risteävää tietä ylittävää, riippumatta siitä miten pyöräilijä kyseiseen kohtaan on tullut.
Tuossa kärkikolmio velvoittaa ajorataa pitkin ajavia väistämään risteävää liikennettä. Koska kolmio on ennen pyörätien jatketta, tulee myös sitä pitkin ajavia pyöräilijöitä väistää. Sillä ei ole väliä, mistä suunnasta pyöräilijät ovat jatkeelle ajaneet.
Jos pyörätie on osa tietä, niin kärkikolmio velvoittaa myös siellä ajavia.
Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä.
Jos kevyenliikenteen väylä/pyörätie on tarpeeksi lähellä ajorataa, niin se on tien osa.
Mutta tilanteessa, josta oli puhe, on kolmion takaa tulevat väistämisvelvollisia myös jatkeella oleva liikennettä kohtaan. Eli vaikka pyöräilijä kääntyisi mainitulta tavalla, on häntä väistettävä.
Mutta tässä kuvan tilanteessa puhuttiin vihreän nuolen kärjen kohdalla tapahtuvasta väistämisestä.
Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa (kuvasuunnasta katsottuna oikealta ja vasemmalta tulevat, jotka kääntyvät risteyksessä kuvaajaan päin). Myös kärkikolmion suunnasta tullut väistää kärkikolmion velvoittamana. Tämä koskee myös pyöräilijää koska kevyenliikenteen väylä on osa tietä. Kumpi sääntö on tilanteessa "voimakkaampi", eli kumpi oikeasti kuuluu väistää?
Ilman muuta kääntyvä autoilija väistää. Tai siis pitäisi, kaikki ei väistä.
Samaa mieltä kanssasi. Selkeää olisi että ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa. Jos tämä sääntö olisi aina näin voimassa, riippumatta siitä miten se pyöräiljä sinne jatkeelle tuli, niin ei ole mitään epäselvyyksiä tai tulkintoja ajosuunnista tms.
Joidenkin mielestä pyöräiljä väistää, koska tulee kolmion takaa ja kolmio vaikuttaa niin kauan että on poistunut risteyksestä (tai jopa jonkun tulkinnan mukaan pidemmälle).
Pyöräilijän tulisi ajoneuvona liittyä ympyrän ajoneuvoliikenteeseen noudattaen normaaleja väistämissääntöjä, ja poistua ympyrästä oikealle kääntyen haluamalleen kevyen liikenteen väylälle. Tietenkin taas noudattaen normaaleja väistämissääntöjä.
Jalkautumalla taluttamaan, eli jalankulkijaksi, voisi käyttää punaisen nuolen reittiä, ja autoilija väistäisi.
Aloituksen tilanteessa pyörätie ei kulje liikenneympyrän oikealta puolen laisinkaan. Jos haluaa suoraan ympyrän toiselle puolelle, niin vaihtoehdot on ajaa autojen ajoradalla liikenneympyrän läpi tai siirtyä kevyenliikenteen väylälle punaista nuolta pitkin.
Tässä vielä maps linkki kyseiseen paikkaan.
https://goo.gl/maps/mSkgiwErSRmK4aKc8
Väylien suunnittelu ontuu ja veikkaan että monia mahdollisesti syntyviä tilanteita ei ole paljonkaan mietitty. Esim. pyöräilijöiden keskinäisiä väistämisvelvollisuuksia pitäisi tarkemmin miettiä kun väyliä suunnitellaan. Tämä keskustelu todistaa myös vaikeuden tulkita eri tilanteita.