jumalan pilkkaa

"En ymmärrä, tai ainakin on todella vaikea ymmärtää sellaista, että joku kerskuu tietämättömyydellä. "

Aivan.

"kuitenkin panoksena on oma iankaikkisuus ja uskomalla ei menetä mitään."

Niin. Tai sitten jumala jota aidosti vituttaa kaltaisesi vääräuskoiset ja tuomio onkin ankara.

Rautalankamalli:

http://www.loservillex.com/grim2.html

Nasse kirjoitti:

"En ymmärrä, tai ainakin on todella vaikea ymmärtää sellaista, että joku kerskuu tietämättömyydellä. "

Aivan.

"kuitenkin panoksena on oma iankaikkisuus ja uskomalla ei menetä mitään."

Niin. Tai sitten jumala jota aidosti vituttaa kaltaisesi vääräuskoiset ja tuomio onkin ankara.

Rautalankamalli:

http://www.loservillex.com/grim2.html

tai sitten ei.

http://www.near-death.com/atheists.html

Mörri kirjoitti:

tai sitten ei.

http://www.near-death.com/atheists.html

ota peelo selvää ja tutustu asiohin.

Kuoleman läheisyys karkottaa uskistumisen, erittäin todennäköisesti.

Mitä lähempänä olet kuolemaan, sen paremmin asian ymmärrät. Aivojen hapenpuutteesta tms. lähtöisin olevat harhat ovat toinen asia.

Nasse kirjoitti:

ota peelo selvää ja tutustu asiohin.

Kuoleman läheisyys karkottaa uskistumisen, erittäin todennäköisesti.

Mitä lähempänä olet kuolemaan, sen paremmin asian ymmärrät. Aivojen hapenpuutteesta tms. lähtöisin olevat harhat ovat toinen asia.

on mielestäsi varma. Kerron 2 erilaisesta kuolemasta:
1. Äitini isoäiti kutsui kuolemanhetkellään lapsensa ja lapsenlapsensa ympärilleen, sanoen tahtovansa siunata heidät ennen lähtöään. Siinä tilanteessa oli ollut herkkyyttä lähestyvän kuoleman vuoksi. Oli sitten tullut lähdön hetki, niin muummon kasvot kirkastuivat ja hän totesi: " Voi, nyt minut siunattiin ja taivas avattiin eteeni, niin että humahti!"
2. Äitini, ent. diakonissa, oli erään tunnetun ateistin kuolinvuoteen äärellä, missä oli myös tämän omia omaisiakin. He kyselivät tämän sielun tilanteesta ja että haluaisiko hän jotakin pappia tai sielunhoitajaa paikalle. "En minä sellaisiin jumaliin usko - en tarvitse pappeja!" Kuoleman hetki tuli, niin mies kauhistui siinä maatessaan, heittelehti poikittain vuoteella ja huusi: "Herra Jumala, minä joudun suoraan helvettiin!"
Mahdatko Nasse-setä tietää asioista vielä ihan kaikkea vai esitätkö vain arveluitasi?

-Olen minäkin jotakin kokenut, millä Jumala opasti minua löytämään tämän uskon tien:
Eräs kirjailija oli kanssani samalla hakkuupalstalla (metsätyössä kumpikin). Oli kova veikkaamaan ja lottoamaan ja oli meillä "kortteerissa". Minä näin eräänä yönä lottounen: matala miesääni luetteli harvakseltaan numerot (silloin 6 lukua): 13 - 8 - 11 - 27 - 36 - 40. Muistin unen aamulla ja kerroin sen vaimolleni ja sille "Rafulle" siinä kahvipöydässä. "Sinun pitää nyt lotota, kun et kerran ole sitä ennen tehnyt: se uni tietää jotakin", sanoi Rafael L. Lottosin yhden kuukauden ja kun mitään ei tullut, sanoin että "joka uniaan uskoo, se varjoaan pelkää", ja lopetin. Samana vuonna jonkun ajan päästä satuin katsomaan lottoarvontaa kamarissa muun ohjelman ohessa, kun alkoi rivi: 13. Huusin vaimolle keittiöön, että tuli 13, Nyt pitäisi tulla 8. Tuli 8! En puhunut mitään enää, vaan ajattelin, että voisiko sellainen olla mahdollista, että tulisi vielä samoin, kuin olin nähnyt aiemmin: tuleeko 11? Se tuli, ja niin koko rivi!
- Kyse ei ollut mistään aivojen hapenpuutteesta, "peelo", vaan siitä, että minun annettiin ymmärtää, että kaikki näkyvä ja aistittava ei ole kaikki, mitä on olemassa.
- Ellen úskoisi omia silmiäni ja korviani, en olisi järjissäni: olisin hullu! Mutta jos olisin hullu, en olisi kyennyt elämään 8-henkisen perheeni kanssa työtä tehden. Ymmärsin kerralla ja uskoin Jumalan tällä tavoin armossaan osoittaneen minulle vajavaiset tietoni.
Tunsin jo silloin entuudestaan Raamatusta toista kymmentä asiaa ja ennustusta, mitä en kyennyt kumoamaan. Nyt tiedän niitä paljon enemmän siksi, että tutkin sitä edelleen ja väitän tuntevani jonkin verran. Lähi-itä on voimakas merkki ajan tapahtumista. Israelin valtion perustaminen -48 ja seuranneet sodat ja muut asiat kansojen liittoutumineen ym. antavat asiaa seuraaville perustietoja siitä, missä mennään.

uskossa kirjoitti:

on mielestäsi varma. Kerron 2 erilaisesta kuolemasta:
1. Äitini isoäiti kutsui kuolemanhetkellään lapsensa ja lapsenlapsensa ympärilleen, sanoen tahtovansa siunata heidät ennen lähtöään. Siinä tilanteessa oli ollut herkkyyttä lähestyvän kuoleman vuoksi. Oli sitten tullut lähdön hetki, niin muummon kasvot kirkastuivat ja hän totesi: " Voi, nyt minut siunattiin ja taivas avattiin eteeni, niin että humahti!"
2. Äitini, ent. diakonissa, oli erään tunnetun ateistin kuolinvuoteen äärellä, missä oli myös tämän omia omaisiakin. He kyselivät tämän sielun tilanteesta ja että haluaisiko hän jotakin pappia tai sielunhoitajaa paikalle. "En minä sellaisiin jumaliin usko - en tarvitse pappeja!" Kuoleman hetki tuli, niin mies kauhistui siinä maatessaan, heittelehti poikittain vuoteella ja huusi: "Herra Jumala, minä joudun suoraan helvettiin!"
Mahdatko Nasse-setä tietää asioista vielä ihan kaikkea vai esitätkö vain arveluitasi?

-Olen minäkin jotakin kokenut, millä Jumala opasti minua löytämään tämän uskon tien:
Eräs kirjailija oli kanssani samalla hakkuupalstalla (metsätyössä kumpikin). Oli kova veikkaamaan ja lottoamaan ja oli meillä "kortteerissa". Minä näin eräänä yönä lottounen: matala miesääni luetteli harvakseltaan numerot (silloin 6 lukua): 13 - 8 - 11 - 27 - 36 - 40. Muistin unen aamulla ja kerroin sen vaimolleni ja sille "Rafulle" siinä kahvipöydässä. "Sinun pitää nyt lotota, kun et kerran ole sitä ennen tehnyt: se uni tietää jotakin", sanoi Rafael L. Lottosin yhden kuukauden ja kun mitään ei tullut, sanoin että "joka uniaan uskoo, se varjoaan pelkää", ja lopetin. Samana vuonna jonkun ajan päästä satuin katsomaan lottoarvontaa kamarissa muun ohjelman ohessa, kun alkoi rivi: 13. Huusin vaimolle keittiöön, että tuli 13, Nyt pitäisi tulla 8. Tuli 8! En puhunut mitään enää, vaan ajattelin, että voisiko sellainen olla mahdollista, että tulisi vielä samoin, kuin olin nähnyt aiemmin: tuleeko 11? Se tuli, ja niin koko rivi!
- Kyse ei ollut mistään aivojen hapenpuutteesta, "peelo", vaan siitä, että minun annettiin ymmärtää, että kaikki näkyvä ja aistittava ei ole kaikki, mitä on olemassa.
- Ellen úskoisi omia silmiäni ja korviani, en olisi järjissäni: olisin hullu! Mutta jos olisin hullu, en olisi kyennyt elämään 8-henkisen perheeni kanssa työtä tehden. Ymmärsin kerralla ja uskoin Jumalan tällä tavoin armossaan osoittaneen minulle vajavaiset tietoni.
Tunsin jo silloin entuudestaan Raamatusta toista kymmentä asiaa ja ennustusta, mitä en kyennyt kumoamaan. Nyt tiedän niitä paljon enemmän siksi, että tutkin sitä edelleen ja väitän tuntevani jonkin verran. Lähi-itä on voimakas merkki ajan tapahtumista. Israelin valtion perustaminen -48 ja seuranneet sodat ja muut asiat kansojen liittoutumineen ym. antavat asiaa seuraaville perustietoja siitä, missä mennään.

onhan noita jorinoita.

uskossa kirjoitti:

on mielestäsi varma. Kerron 2 erilaisesta kuolemasta:
1. Äitini isoäiti kutsui kuolemanhetkellään lapsensa ja lapsenlapsensa ympärilleen, sanoen tahtovansa siunata heidät ennen lähtöään. Siinä tilanteessa oli ollut herkkyyttä lähestyvän kuoleman vuoksi. Oli sitten tullut lähdön hetki, niin muummon kasvot kirkastuivat ja hän totesi: " Voi, nyt minut siunattiin ja taivas avattiin eteeni, niin että humahti!"
2. Äitini, ent. diakonissa, oli erään tunnetun ateistin kuolinvuoteen äärellä, missä oli myös tämän omia omaisiakin. He kyselivät tämän sielun tilanteesta ja että haluaisiko hän jotakin pappia tai sielunhoitajaa paikalle. "En minä sellaisiin jumaliin usko - en tarvitse pappeja!" Kuoleman hetki tuli, niin mies kauhistui siinä maatessaan, heittelehti poikittain vuoteella ja huusi: "Herra Jumala, minä joudun suoraan helvettiin!"
Mahdatko Nasse-setä tietää asioista vielä ihan kaikkea vai esitätkö vain arveluitasi?

-Olen minäkin jotakin kokenut, millä Jumala opasti minua löytämään tämän uskon tien:
Eräs kirjailija oli kanssani samalla hakkuupalstalla (metsätyössä kumpikin). Oli kova veikkaamaan ja lottoamaan ja oli meillä "kortteerissa". Minä näin eräänä yönä lottounen: matala miesääni luetteli harvakseltaan numerot (silloin 6 lukua): 13 - 8 - 11 - 27 - 36 - 40. Muistin unen aamulla ja kerroin sen vaimolleni ja sille "Rafulle" siinä kahvipöydässä. "Sinun pitää nyt lotota, kun et kerran ole sitä ennen tehnyt: se uni tietää jotakin", sanoi Rafael L. Lottosin yhden kuukauden ja kun mitään ei tullut, sanoin että "joka uniaan uskoo, se varjoaan pelkää", ja lopetin. Samana vuonna jonkun ajan päästä satuin katsomaan lottoarvontaa kamarissa muun ohjelman ohessa, kun alkoi rivi: 13. Huusin vaimolle keittiöön, että tuli 13, Nyt pitäisi tulla 8. Tuli 8! En puhunut mitään enää, vaan ajattelin, että voisiko sellainen olla mahdollista, että tulisi vielä samoin, kuin olin nähnyt aiemmin: tuleeko 11? Se tuli, ja niin koko rivi!
- Kyse ei ollut mistään aivojen hapenpuutteesta, "peelo", vaan siitä, että minun annettiin ymmärtää, että kaikki näkyvä ja aistittava ei ole kaikki, mitä on olemassa.
- Ellen úskoisi omia silmiäni ja korviani, en olisi järjissäni: olisin hullu! Mutta jos olisin hullu, en olisi kyennyt elämään 8-henkisen perheeni kanssa työtä tehden. Ymmärsin kerralla ja uskoin Jumalan tällä tavoin armossaan osoittaneen minulle vajavaiset tietoni.
Tunsin jo silloin entuudestaan Raamatusta toista kymmentä asiaa ja ennustusta, mitä en kyennyt kumoamaan. Nyt tiedän niitä paljon enemmän siksi, että tutkin sitä edelleen ja väitän tuntevani jonkin verran. Lähi-itä on voimakas merkki ajan tapahtumista. Israelin valtion perustaminen -48 ja seuranneet sodat ja muut asiat kansojen liittoutumineen ym. antavat asiaa seuraaville perustietoja siitä, missä mennään.

Pistät oman uskottavuutesi vaakakuppiin kertomuksellasi lottorivistä.
Todennäköisyys oikeaan riviin kuudella numerolla 40'stä on kai n. 1/3,8 miljoonaa, vuoden kuluessa 1/72815 ? Toki sellaista voi sattua, jollekulle sattuukin lähes joka viiko vielä seitsemälläkin numerolla. Kun sen yhdistää enneuneen, on uskottavuus mielestäni niin lähellä nollaa, että turhaa sitä on yrittääkkään numeroilla ilmaista.

Jos yhdelle ihmiselle ilmoitetaan unessa lottorivi, kyllä niitä silloin varmaan ilmoitetaan monelle muullekkin ?
Pyydänkin palstalaisia kertomaan tämän tapaisista ilmoituksista etukäteen, se parantaisi oikeaan osuessaan uskottavuutta ratkaisevalla tavalla.

Niiden jotka uskovat kertomukseesi lottounesta, on viisainta ottaa selvää, mistä >>Lähi-itä on voimakas merkki

uskossa kirjoitti:

on mielestäsi varma. Kerron 2 erilaisesta kuolemasta:
1. Äitini isoäiti kutsui kuolemanhetkellään lapsensa ja lapsenlapsensa ympärilleen, sanoen tahtovansa siunata heidät ennen lähtöään. Siinä tilanteessa oli ollut herkkyyttä lähestyvän kuoleman vuoksi. Oli sitten tullut lähdön hetki, niin muummon kasvot kirkastuivat ja hän totesi: " Voi, nyt minut siunattiin ja taivas avattiin eteeni, niin että humahti!"
2. Äitini, ent. diakonissa, oli erään tunnetun ateistin kuolinvuoteen äärellä, missä oli myös tämän omia omaisiakin. He kyselivät tämän sielun tilanteesta ja että haluaisiko hän jotakin pappia tai sielunhoitajaa paikalle. "En minä sellaisiin jumaliin usko - en tarvitse pappeja!" Kuoleman hetki tuli, niin mies kauhistui siinä maatessaan, heittelehti poikittain vuoteella ja huusi: "Herra Jumala, minä joudun suoraan helvettiin!"
Mahdatko Nasse-setä tietää asioista vielä ihan kaikkea vai esitätkö vain arveluitasi?

-Olen minäkin jotakin kokenut, millä Jumala opasti minua löytämään tämän uskon tien:
Eräs kirjailija oli kanssani samalla hakkuupalstalla (metsätyössä kumpikin). Oli kova veikkaamaan ja lottoamaan ja oli meillä "kortteerissa". Minä näin eräänä yönä lottounen: matala miesääni luetteli harvakseltaan numerot (silloin 6 lukua): 13 - 8 - 11 - 27 - 36 - 40. Muistin unen aamulla ja kerroin sen vaimolleni ja sille "Rafulle" siinä kahvipöydässä. "Sinun pitää nyt lotota, kun et kerran ole sitä ennen tehnyt: se uni tietää jotakin", sanoi Rafael L. Lottosin yhden kuukauden ja kun mitään ei tullut, sanoin että "joka uniaan uskoo, se varjoaan pelkää", ja lopetin. Samana vuonna jonkun ajan päästä satuin katsomaan lottoarvontaa kamarissa muun ohjelman ohessa, kun alkoi rivi: 13. Huusin vaimolle keittiöön, että tuli 13, Nyt pitäisi tulla 8. Tuli 8! En puhunut mitään enää, vaan ajattelin, että voisiko sellainen olla mahdollista, että tulisi vielä samoin, kuin olin nähnyt aiemmin: tuleeko 11? Se tuli, ja niin koko rivi!
- Kyse ei ollut mistään aivojen hapenpuutteesta, "peelo", vaan siitä, että minun annettiin ymmärtää, että kaikki näkyvä ja aistittava ei ole kaikki, mitä on olemassa.
- Ellen úskoisi omia silmiäni ja korviani, en olisi järjissäni: olisin hullu! Mutta jos olisin hullu, en olisi kyennyt elämään 8-henkisen perheeni kanssa työtä tehden. Ymmärsin kerralla ja uskoin Jumalan tällä tavoin armossaan osoittaneen minulle vajavaiset tietoni.
Tunsin jo silloin entuudestaan Raamatusta toista kymmentä asiaa ja ennustusta, mitä en kyennyt kumoamaan. Nyt tiedän niitä paljon enemmän siksi, että tutkin sitä edelleen ja väitän tuntevani jonkin verran. Lähi-itä on voimakas merkki ajan tapahtumista. Israelin valtion perustaminen -48 ja seuranneet sodat ja muut asiat kansojen liittoutumineen ym. antavat asiaa seuraaville perustietoja siitä, missä mennään.

Väinö Linna kirjoitti Tuntemattomassa sotilaassa kun nuori poika teki kuolemaa vänrikki Kariluodon syliin: "Rukoilkaa te vänrikki minä en jaksa, polttaa...minä kuolen..."
Juuri sodassa oli paljon esimerkkejä siitä miten paatunutkin "jumalan" kieltäjä viime hetkillään "kääntyi" uskoon. Se johtuu egon pettämisestä. Kuvitelkaa kun aivan pienestä lapsesta asti on aivopesty jollain "jumalalla" ja sitten vaikka aikuisena tervehtyykin ja ymmärtää että ei siis ole mitään "jumalaa" eikä pyhää henkeä, niin kuitenkin kun kuula osuus ja tajuaa kuolevansa niin ikäänkuin egon toiselta puolelta tulee se lapsi-minä joka aivan viimehetkellä turvautuu joko äitiin tai "jumalaan". Tästä on faktaa. Oikeastaan lapsen äidinrakkauskin on tavallaan aivopesua - positiivista kylläkin, se on niin syvällä että äiti tulee mieleen aika monelle kun tulee paha paikka.
Jos ihminen ei ole koskaan uskonut "jumalaan" ja 6 sekunttia ennen kuolinhetkeään hourailee jotain, mitä vain niin takaan että jos paikalla olisi psykiatri joka entuudestaan tuntisi tuon kuolevan niin hän taatusti diagnosoisi tuon hourailun epäterveeksi tilaksi, hallitesemattomaksi hokemaksi joka ei tule siitä persoonasta joka tämä oli.
"Silmät kirkastuivat - nyt pääsen taivaaseen" Voivoi, mitä merkitystä sillä on mitä tuossa tilasa oleva ihminen puhuu. Ei hän hyvin todennäköisesti ala esim puhumaan että kohta alkaa salkkarit ja että saarioisten maksalaatikko on tarjouksessa. Rakkaat ihmiset, uskokaa itseenne ja siihen että kun jaksaa hoitaa itseään niin elää mahdollisesti kauan ja saa olla läheistensä kanssa.

uskossa kirjoitti:

on mielestäsi varma. Kerron 2 erilaisesta kuolemasta:
1. Äitini isoäiti kutsui kuolemanhetkellään lapsensa ja lapsenlapsensa ympärilleen, sanoen tahtovansa siunata heidät ennen lähtöään. Siinä tilanteessa oli ollut herkkyyttä lähestyvän kuoleman vuoksi. Oli sitten tullut lähdön hetki, niin muummon kasvot kirkastuivat ja hän totesi: " Voi, nyt minut siunattiin ja taivas avattiin eteeni, niin että humahti!"
2. Äitini, ent. diakonissa, oli erään tunnetun ateistin kuolinvuoteen äärellä, missä oli myös tämän omia omaisiakin. He kyselivät tämän sielun tilanteesta ja että haluaisiko hän jotakin pappia tai sielunhoitajaa paikalle. "En minä sellaisiin jumaliin usko - en tarvitse pappeja!" Kuoleman hetki tuli, niin mies kauhistui siinä maatessaan, heittelehti poikittain vuoteella ja huusi: "Herra Jumala, minä joudun suoraan helvettiin!"
Mahdatko Nasse-setä tietää asioista vielä ihan kaikkea vai esitätkö vain arveluitasi?

-Olen minäkin jotakin kokenut, millä Jumala opasti minua löytämään tämän uskon tien:
Eräs kirjailija oli kanssani samalla hakkuupalstalla (metsätyössä kumpikin). Oli kova veikkaamaan ja lottoamaan ja oli meillä "kortteerissa". Minä näin eräänä yönä lottounen: matala miesääni luetteli harvakseltaan numerot (silloin 6 lukua): 13 - 8 - 11 - 27 - 36 - 40. Muistin unen aamulla ja kerroin sen vaimolleni ja sille "Rafulle" siinä kahvipöydässä. "Sinun pitää nyt lotota, kun et kerran ole sitä ennen tehnyt: se uni tietää jotakin", sanoi Rafael L. Lottosin yhden kuukauden ja kun mitään ei tullut, sanoin että "joka uniaan uskoo, se varjoaan pelkää", ja lopetin. Samana vuonna jonkun ajan päästä satuin katsomaan lottoarvontaa kamarissa muun ohjelman ohessa, kun alkoi rivi: 13. Huusin vaimolle keittiöön, että tuli 13, Nyt pitäisi tulla 8. Tuli 8! En puhunut mitään enää, vaan ajattelin, että voisiko sellainen olla mahdollista, että tulisi vielä samoin, kuin olin nähnyt aiemmin: tuleeko 11? Se tuli, ja niin koko rivi!
- Kyse ei ollut mistään aivojen hapenpuutteesta, "peelo", vaan siitä, että minun annettiin ymmärtää, että kaikki näkyvä ja aistittava ei ole kaikki, mitä on olemassa.
- Ellen úskoisi omia silmiäni ja korviani, en olisi järjissäni: olisin hullu! Mutta jos olisin hullu, en olisi kyennyt elämään 8-henkisen perheeni kanssa työtä tehden. Ymmärsin kerralla ja uskoin Jumalan tällä tavoin armossaan osoittaneen minulle vajavaiset tietoni.
Tunsin jo silloin entuudestaan Raamatusta toista kymmentä asiaa ja ennustusta, mitä en kyennyt kumoamaan. Nyt tiedän niitä paljon enemmän siksi, että tutkin sitä edelleen ja väitän tuntevani jonkin verran. Lähi-itä on voimakas merkki ajan tapahtumista. Israelin valtion perustaminen -48 ja seuranneet sodat ja muut asiat kansojen liittoutumineen ym. antavat asiaa seuraaville perustietoja siitä, missä mennään.

Epävarma: Oletko nähnyt elokuvan "palastakaa sotamies Ryan" Vai oliko se nyt Brian?
Äidilta kuoli kolme poikaa ja tätä yhtä lähdettin etsimään kotiin jotta kotona olisi joku joka hoitaa maanviljelystä.
Minäpä kerron sinulle kolmesta kuolemasta:
Äitini ja isäni elävät yhä ja ovat virkeitä yli 70v suomen työläisiä. Heidän 7 lapsestaan kolme poikaa on haudassa. Minä olen ainoa poika isällä ja äidillä enää jäljellä.
Olemme vanhempieni kanssa keskustelleet noista kuolemista ja suruista tosi paljon viimeisen kahden vuoden aikana. Viimeisin suru tuli kesällä 2003. "Jumala" ei ole päässyt osingolle noista saaliista hahhaa.. Milloinkaan äitini ei ole "jumalaa" huutanut apuun tuskassaan. Arki ja läheiset ihmiset ovat olleet ympärillä ja neljä lasta ja lastenlapset. Arki on jatkunut ja "jumala" on saanut haistaa hatullisen paskaa.
Missä tämä "jumala" oli kun äidiltäni on otettu nuo kolme poikaa pois. Missä se silloin oli kun jenkkien ohjukset on iskeneet irakilaisiin lastenkoteihin, vitun pimeet uskovaiset.

ainoa poika kirjoitti:

Epävarma: Oletko nähnyt elokuvan "palastakaa sotamies Ryan" Vai oliko se nyt Brian?
Äidilta kuoli kolme poikaa ja tätä yhtä lähdettin etsimään kotiin jotta kotona olisi joku joka hoitaa maanviljelystä.
Minäpä kerron sinulle kolmesta kuolemasta:
Äitini ja isäni elävät yhä ja ovat virkeitä yli 70v suomen työläisiä. Heidän 7 lapsestaan kolme poikaa on haudassa. Minä olen ainoa poika isällä ja äidillä enää jäljellä.
Olemme vanhempieni kanssa keskustelleet noista kuolemista ja suruista tosi paljon viimeisen kahden vuoden aikana. Viimeisin suru tuli kesällä 2003. "Jumala" ei ole päässyt osingolle noista saaliista hahhaa.. Milloinkaan äitini ei ole "jumalaa" huutanut apuun tuskassaan. Arki ja läheiset ihmiset ovat olleet ympärillä ja neljä lasta ja lastenlapset. Arki on jatkunut ja "jumala" on saanut haistaa hatullisen paskaa.
Missä tämä "jumala" oli kun äidiltäni on otettu nuo kolme poikaa pois. Missä se silloin oli kun jenkkien ohjukset on iskeneet irakilaisiin lastenkoteihin, vitun pimeet uskovaiset.

on varsin sivistymätöntä: osoittaa teidän kaikkien olevan "isästä perkeleestä". Sanoohan hullu sydämessään: "EI ole Jumalaa". Pakkoko teidän on tällä palstalla liikkua, kun ette kykene ajattelemaan vapaasti ja ottamaan itse selvää eri ilmiöistä. Ette te minua voi kumota: minkä olen kokenut, se on ja PYSYY. Jumalalle ette haistatteluinesi, sivistymättömät moukat, tee mitään pahaa - ettekä minullekaan. Osoitatte vain typeryytenne. Äitisi ei ole Jumalaa sanojesi mukaan avuksi huutanut, vaan tavallasi ilmeisesti rienannut. Miksi odottaa sitten parempaa - mitä kylvät, sitä niität. Kai sinunkin aivosi riittävät tajuamaan sen, että rairuohon kylväjä saa rairuohoa nousemaan. Ellet usko Jumalan olevan edes olemassa, miksi taistelet häntä vastaan? Olet tuossakin erittäin epäjohdonmukainen.

Nassen kirjoitti:

onhan noita jorinoita.

Vai Lapista - kyllä tiedän ne shamaanit. Mutta sinä et! Tosi mikä tosi. Valitan, että se mies, josta kerroin, on jo kuollut. Kävin häntä katsomassa Nummelassa kauan sitten, hänen ollessaan kuolinvuoteellaan. Hän toivoi minua käymään erään entisen naapurimme kutsumana. Mies löytyy kyllä esim. Helsingin yliopiston kirjaston luetteloista: luin itse hänen artikkeleitaan mikrofilmeiltä hänen kanssaan. En viitsi kertoa kaltaisellesi niitä asioita, joista hänen karriäärinsä koostuu: älysi ei riitä niitä omaksumaan.
Tutki itse uudelleen ne asiat, mitkä pidät halpana nyt! Koeta kuitenkin käsittää, että et sinä kaikkea tiedä vielä, etkä ole kaikkea tutkinut. Ja jos ei Jumalaa ole mielestäsi, mitä sitten oikein varjonurkkeilet? Eikö sinulla ole parempaa tekemistä, kuin pilkata itseäsi osoittamalla oman tyhmyytesi taistelemalla sellaista vastaan, mitä et edes myönnä olevan olemassa.

no control kirjoitti:

Väinö Linna kirjoitti Tuntemattomassa sotilaassa kun nuori poika teki kuolemaa vänrikki Kariluodon syliin: "Rukoilkaa te vänrikki minä en jaksa, polttaa...minä kuolen..."
Juuri sodassa oli paljon esimerkkejä siitä miten paatunutkin "jumalan" kieltäjä viime hetkillään "kääntyi" uskoon. Se johtuu egon pettämisestä. Kuvitelkaa kun aivan pienestä lapsesta asti on aivopesty jollain "jumalalla" ja sitten vaikka aikuisena tervehtyykin ja ymmärtää että ei siis ole mitään "jumalaa" eikä pyhää henkeä, niin kuitenkin kun kuula osuus ja tajuaa kuolevansa niin ikäänkuin egon toiselta puolelta tulee se lapsi-minä joka aivan viimehetkellä turvautuu joko äitiin tai "jumalaan". Tästä on faktaa. Oikeastaan lapsen äidinrakkauskin on tavallaan aivopesua - positiivista kylläkin, se on niin syvällä että äiti tulee mieleen aika monelle kun tulee paha paikka.
Jos ihminen ei ole koskaan uskonut "jumalaan" ja 6 sekunttia ennen kuolinhetkeään hourailee jotain, mitä vain niin takaan että jos paikalla olisi psykiatri joka entuudestaan tuntisi tuon kuolevan niin hän taatusti diagnosoisi tuon hourailun epäterveeksi tilaksi, hallitesemattomaksi hokemaksi joka ei tule siitä persoonasta joka tämä oli.
"Silmät kirkastuivat - nyt pääsen taivaaseen" Voivoi, mitä merkitystä sillä on mitä tuossa tilasa oleva ihminen puhuu. Ei hän hyvin todennäköisesti ala esim puhumaan että kohta alkaa salkkarit ja että saarioisten maksalaatikko on tarjouksessa. Rakkaat ihmiset, uskokaa itseenne ja siihen että kun jaksaa hoitaa itseään niin elää mahdollisesti kauan ja saa olla läheistensä kanssa.

olet pahan kerraan eksynyt. Oma pohjasi pettää kerran: senverran olen niitä asioita itsekin tutkinut, kun olen kokonut monia kertoja selvääkin selvemmät Jumalan asioihin vaikuttamiset (nimenomaan henk.kohtaisesti). Kuolla olisin voinut 5 kertaa ennen uskoon tuloani (2 kertaa rauhanturvaajana ja 3 kertaa siviilissä),mutta alkoholinkäyttöni hälytti vanhempani rukoilemaan jatkuvasti puolestani. Ison perheen isää, minua, saat vapaasti halveksia, mutta olen palvellut ja palvelen edelleen ihmisiä eräässä yrittäjän ammatissa. Jumalan apuun olemme vaimoni kanssa turvanneet jatkuvasti - emekä ole pettyneet.
Kun kerran huomaat erehtyneesi näissä asioissa, niin huuda Jumalaa avuksi: Hän auttaa ja ottaa vastaan kyllä pilkkaajankin - olihan Jeesuskin tosi pilkattu!

Farfar kirjoitti:

Pistät oman uskottavuutesi vaakakuppiin kertomuksellasi lottorivistä.
Todennäköisyys oikeaan riviin kuudella numerolla 40'stä on kai n. 1/3,8 miljoonaa, vuoden kuluessa 1/72815 ? Toki sellaista voi sattua, jollekulle sattuukin lähes joka viiko vielä seitsemälläkin numerolla. Kun sen yhdistää enneuneen, on uskottavuus mielestäni niin lähellä nollaa, että turhaa sitä on yrittääkkään numeroilla ilmaista.

Jos yhdelle ihmiselle ilmoitetaan unessa lottorivi, kyllä niitä silloin varmaan ilmoitetaan monelle muullekkin ?
Pyydänkin palstalaisia kertomaan tämän tapaisista ilmoituksista etukäteen, se parantaisi oikeaan osuessaan uskottavuutta ratkaisevalla tavalla.

Niiden jotka uskovat kertomukseesi lottounesta, on viisainta ottaa selvää, mistä >>Lähi-itä on voimakas merkki

Olet oikeassa ja siispä ymmärrät, että jos olen kokenut moisen asian, olen väistämättä kokenut yliluonnollisen asian. Erään tuttavan inssin kanssa jo nuorina miehinä -60-luvulla istuimme autossani viinipullo nokan edessä ja ihmettelimme Hesekielin ennustuksia lopun ajoista ja Israelin kokoontumisesta "aikojen lopulla" omaan maahansa kaikista maista, joihin Jumala heidät oli karkoittanut. Että miten se voi ollakin toteutunut, vaikka se oli ennustettu n. 3000 vuotta aiemmin, jolloin sen loppuhajaannus ei edes ollut tiedossa. Ja miten se 'hylkäysrintama' (rauhan hylkäävät ympärillä olevat naapurit ym) tulee muodostumaan. Ja miten Jeesuksen syntyminen tuli tapahtumaan ennustusten mukaan, kuten hänen kuolemansa 'orjan hinnan maksamisineen savenvalajan pellosta' jne. Ja paljon muuta.
Hullu olisin, ellen kaikkien kokemusteni ja ymmärrykseni valossa uskoisi Jumalaan, Jeesuksen lunastustyöhön, mikä sekin on täydellisesti ennustettu vertauskuvien ja esimerkkien valossa tuhansia vuosia ennen Hänen syntymäänsä.
"Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan", sanoo Raamattu. Minulle kävi niin ja siitä kiitän Jumalaa!

uskossa kirjoitti:

olet pahan kerraan eksynyt. Oma pohjasi pettää kerran: senverran olen niitä asioita itsekin tutkinut, kun olen kokonut monia kertoja selvääkin selvemmät Jumalan asioihin vaikuttamiset (nimenomaan henk.kohtaisesti). Kuolla olisin voinut 5 kertaa ennen uskoon tuloani (2 kertaa rauhanturvaajana ja 3 kertaa siviilissä),mutta alkoholinkäyttöni hälytti vanhempani rukoilemaan jatkuvasti puolestani. Ison perheen isää, minua, saat vapaasti halveksia, mutta olen palvellut ja palvelen edelleen ihmisiä eräässä yrittäjän ammatissa. Jumalan apuun olemme vaimoni kanssa turvanneet jatkuvasti - emekä ole pettyneet.
Kun kerran huomaat erehtyneesi näissä asioissa, niin huuda Jumalaa avuksi: Hän auttaa ja ottaa vastaan kyllä pilkkaajankin - olihan Jeesuskin tosi pilkattu!

rienata tuollaista roskaa.

uskossa kirjoitti:

on varsin sivistymätöntä: osoittaa teidän kaikkien olevan "isästä perkeleestä". Sanoohan hullu sydämessään: "EI ole Jumalaa". Pakkoko teidän on tällä palstalla liikkua, kun ette kykene ajattelemaan vapaasti ja ottamaan itse selvää eri ilmiöistä. Ette te minua voi kumota: minkä olen kokenut, se on ja PYSYY. Jumalalle ette haistatteluinesi, sivistymättömät moukat, tee mitään pahaa - ettekä minullekaan. Osoitatte vain typeryytenne. Äitisi ei ole Jumalaa sanojesi mukaan avuksi huutanut, vaan tavallasi ilmeisesti rienannut. Miksi odottaa sitten parempaa - mitä kylvät, sitä niität. Kai sinunkin aivosi riittävät tajuamaan sen, että rairuohon kylväjä saa rairuohoa nousemaan. Ellet usko Jumalan olevan edes olemassa, miksi taistelet häntä vastaan? Olet tuossakin erittäin epäjohdonmukainen.

mikä selittääkin paljon

uskossa kirjoitti:

Olet oikeassa ja siispä ymmärrät, että jos olen kokenut moisen asian, olen väistämättä kokenut yliluonnollisen asian. Erään tuttavan inssin kanssa jo nuorina miehinä -60-luvulla istuimme autossani viinipullo nokan edessä ja ihmettelimme Hesekielin ennustuksia lopun ajoista ja Israelin kokoontumisesta "aikojen lopulla" omaan maahansa kaikista maista, joihin Jumala heidät oli karkoittanut. Että miten se voi ollakin toteutunut, vaikka se oli ennustettu n. 3000 vuotta aiemmin, jolloin sen loppuhajaannus ei edes ollut tiedossa. Ja miten se 'hylkäysrintama' (rauhan hylkäävät ympärillä olevat naapurit ym) tulee muodostumaan. Ja miten Jeesuksen syntyminen tuli tapahtumaan ennustusten mukaan, kuten hänen kuolemansa 'orjan hinnan maksamisineen savenvalajan pellosta' jne. Ja paljon muuta.
Hullu olisin, ellen kaikkien kokemusteni ja ymmärrykseni valossa uskoisi Jumalaan, Jeesuksen lunastustyöhön, mikä sekin on täydellisesti ennustettu vertauskuvien ja esimerkkien valossa tuhansia vuosia ennen Hänen syntymäänsä.
"Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan", sanoo Raamattu. Minulle kävi niin ja siitä kiitän Jumalaa!

>> Hullu olisin, ellen kaikkien kokemusteni ja ymmärrykseni valossa uskoisi Jumalaan ..>>

En nyt hullusta tiedä, mutta siinä olen yhtä mieltä että useimmille ihmisille uskominen on parempi vaihtoehto kuin ateismi. Varsinkin jos se on aitoa uskoa, sellaista joka antaa lohtua ja turvallisuudentunnetta.
Valitettavan usein vain näkee todisteita uskoista, joista rakkauden sanoma on kaukana. Sisäistä epävarmuutta(?) joka ilmenee fanatisminä ja agressiivisyytenä, kaikki eriävät mielipiteet kategorisesti kieltävänä ahdasmielisyytenä.

Israelin historiaan, profeetoihin ja Ilmestyskirjaan(?) perustuvia ennustuksia palstoilla näkee melko usein. Maailmanloppuakin on kuulemma odoteltu jo useaan kertaan, mutta tähän saakka on ennusteet jääneet toteutumatta.
Juuri äsken luin uskontopalstalta, että seuraava paavi tulee olemaan viimeinen, joku katolinen pyhimys on kuulemma satoja vuosia sitten niin ennustanut.

Kirjoitin edellisessä viestissä
**Jos yhdelle ihmiselle ilmoitetaan unessa lottorivi, kyllä niitä silloin varmaan ilmoitetaan monelle muullekkin ?**
Onko sinulla mitään kommentia asian suhteen ?

wizka kirjoitti:

mikä selittääkin paljon

Yksi asiallinen ja perusteltu viesti on paremmpi kuin tuhat lonkalta heitettyä iskulausetta tai copypastattua raamatunlausetta !

wizka kirjoitti:

mikä selittääkin paljon

merkillinen lääkäri: opletpa oikein supersellainen. Osaat arvioida ilman diagnoosia.Hah! Kaikenlaiset tyhjäntoimittajat sitä leikkivät psykiatria. Jos haluat keskustella tasoistesi kanssa, mene muille palstoille. Miksi kuvittelet tietäväsi näistä hengellisistä tai Raamatun asioista mitään. Jos laukoo jotakin mielipidettä, pitäisi asiasta ensin ottaa monipuolinen selko, kuten minä olen tehnyt jo yli 60 vuotta.
En ole tarvinnut kaltaisiasi, mutta kaltaisesi ovat kääntyneet monasti puoleeni apua saadakseen.

wizka kirjoitti:

rienata tuollaista roskaa.

tyttö ressukka / poika parka: tasosi ei riitä muuhun, kuin pintapuoliseen lääpimiseen.

Farfar kirjoitti:

>> Hullu olisin, ellen kaikkien kokemusteni ja ymmärrykseni valossa uskoisi Jumalaan ..>>

En nyt hullusta tiedä, mutta siinä olen yhtä mieltä että useimmille ihmisille uskominen on parempi vaihtoehto kuin ateismi. Varsinkin jos se on aitoa uskoa, sellaista joka antaa lohtua ja turvallisuudentunnetta.
Valitettavan usein vain näkee todisteita uskoista, joista rakkauden sanoma on kaukana. Sisäistä epävarmuutta(?) joka ilmenee fanatisminä ja agressiivisyytenä, kaikki eriävät mielipiteet kategorisesti kieltävänä ahdasmielisyytenä.

Israelin historiaan, profeetoihin ja Ilmestyskirjaan(?) perustuvia ennustuksia palstoilla näkee melko usein. Maailmanloppuakin on kuulemma odoteltu jo useaan kertaan, mutta tähän saakka on ennusteet jääneet toteutumatta.
Juuri äsken luin uskontopalstalta, että seuraava paavi tulee olemaan viimeinen, joku katolinen pyhimys on kuulemma satoja vuosia sitten niin ennustanut.

Kirjoitin edellisessä viestissä
**Jos yhdelle ihmiselle ilmoitetaan unessa lottorivi, kyllä niitä silloin varmaan ilmoitetaan monelle muullekkin ?**
Onko sinulla mitään kommentia asian suhteen ?

olen isoisä. Rakastan lähimmäisiäni heitä pyhät arjet palvellen, usein olen joutunut myös öisin heräämään asian vuoksi - soittoja, hätähuutoja on ollut. Koskaan en ole puhelimiani sulkenut, paitsi joskus vaimon aikaisen töihinlähdön vuoksi.

**Jos yhdelle ihmiselle ilmoitetaan unessa lottorivi, kyllä niitä silloin varmaan ilmoitetaan monelle muullekkin ?**

Raamattu, jonka ilmoitukseen uskon, sanoo, että "usko ei ole joka miehen". Minä nyt vain olen uskovien vanhempien 'tuhlaajapoika' ollut, joten heidän esirukouksensa ovat ottaneet minut tuolla yliluonnollisella tavalla kiinni. En usko, että monikaan saa kokea moista. (Eikä kovin moni synny kuninkaaksi.) Jumala on suvereeni: en minä tai kukaan muukaan voi Häntä mihinkään pakottaa. Savenvalajalla on Raamatun mukaan valta tehdä "samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa ja toinen halpaa käyttöä varten". Olen hyppysellinen savea, kuten kuka muu tahansa; Jumalan valinta osuu siihen, joka on valmis ottamaan Hänen pelastuksensa vastaan. Ei minua mikään lapsikaste tai muukaan auta silloin, kun raja kerran aukeaa. Mutta minulla on Auttaja silloin!

"En nyt hullusta tiedä, mutta siinä olen yhtä mieltä että useimmille ihmisille uskominen on parempi vaihtoehto kuin ateismi."

Kyllä minä olisin, sen verran erikoinen johdatus on kohdallani ollut. Ajoitus monta kertaa vaikeissa ja vaarallisissa asioissa on ollut täsmällisen tarkka. Sinulla on siitä vain minun sanani - tottahan toki ymmärrän sen, ettei ole helppo uskoa tällaisia väitteitä, mitä olen esittänyt. Mutta kun niille on todistajia useita ja samanlaisia kokeneita tunnen kyllä.
Kerronpa vielä yhden esimerkin, jonka nuo toiset, tämän palstan 'rienaajat' kyllä taas leimaavat valheeksi - mutta kerron silti:
Olin n. 6v. vanha, kun kaverini kanssa urheilimme ylittämällä heikkoa pari m. leveätä puron jäätä. Se petti allamme, kun kilpailimme siitä, että kumpi menee siitä hitaammin yli. Molemmat voitimme - ja olimme purossa. Jään reunaan yletyin ylös kurkottamalla juuri ja juuri. Jalat eivät tavoittaneet pohjaa ja virta vei meitä jään alle päin. Mistä tuli pienelle pojalle voima kiskoa itsensä liukkaan jään päälle ja mistä apu siihen, että sain kaverinkin autetuksi ylös (se kaveri elää vielä - on minua vuoden nuorempi). Jotkut puhuvat enkeleistä tällaisissa tapauksissa, mutta en ainakaan nähnyt sellaista - vaan ihme se oli. Tapaus painui mieleeni hyvin, sillä meillä oli tosi kylmä kummallakin, ja kun olimme kotiin menossa, tiesimme kumpikin saavamme "Koivuniemen Herralta" kurinpalautusta. Kaveri itki vollotti niin surkeasti, että minua nauratti väkisin. Olisi se ollut ulkopuolisen kiva nähdä 2 avantouinutta märkää kaveria: toinen itkee täyttä kurkkua ja toinen nauraa täyttä kurkkua.

Tässä näitä taas. Pidän hyvänä asiana sitä, ettei Jumala pakota ketään mihinkään. Jos pakottaisi, se ei olisi rakkautta. Ihminen valitsee ja saa valita itse, pilkkaako uskovia tai pilkkaako Jumalaa, vai kuuleeko kutsun ja ottaa vastaan.
Mielelläni keskustelen näistä asioista, kunhan dialogi on asiallista ja objektiivista.

Mutta mitä ateismiin, luterilaisuuteen, helluntailaisuuteen, baptismiin, islamiin, hinduismiin, bahai-uskontoon tai mihin muuhun uskontoon tahansa tulee, olen niistä vapaa: en kuulu mihinkään. Olen muutamiin joskus kuulunut - ja lähtenyt niistä. Mutta olen pitkän linjan uskova ja sitä suosittelisin muillekin.

uskossa kirjoitti:

tyttö ressukka / poika parka: tasosi ei riitä muuhun, kuin pintapuoliseen lääpimiseen.

olen kuules sinä säälittävä ressukka käynyt pitkiä kesksuteluja, mutta en ole kertaakaan saanut edes kunnon vastusta. aina jossain vaiheessa todisteeksi tai argumentiksi riittää "mutta kun minä olen kokenut" tai "minä uskon niin sen on pakko olla totta" tai sitten lähdetään viisastelemaan ja leikkimään sanoilla. Olen tullut siihen tulokseen etteivät täällä pyörivät uskovaiset edes halua keskustella. Kyse on vain siitä että etsitään sopivia uhreja käännytettäväksi.

Oletko ikinä esittänyt yhtään pätevää perustetta oman kantasi puolesta!?!

Vai häviätkö sinäkin kuten niin moni muu kun esitetään ensimmäinen vaikeahko kysymys?

uskossa kirjoitti:

merkillinen lääkäri: opletpa oikein supersellainen. Osaat arvioida ilman diagnoosia.Hah! Kaikenlaiset tyhjäntoimittajat sitä leikkivät psykiatria. Jos haluat keskustella tasoistesi kanssa, mene muille palstoille. Miksi kuvittelet tietäväsi näistä hengellisistä tai Raamatun asioista mitään. Jos laukoo jotakin mielipidettä, pitäisi asiasta ensin ottaa monipuolinen selko, kuten minä olen tehnyt jo yli 60 vuotta.
En ole tarvinnut kaltaisiasi, mutta kaltaisesi ovat kääntyneet monasti puoleeni apua saadakseen.

sanopa paavo Mitä tekemistä raamatullasi on ateismin (tämän palstan aiheen) kanssa?
Mene sitten synagoogaasi palvomaan sitä paaviasi ihan rauhassa.

Uskonto on sitä varsinaista tyhjäntoimittamista.

Jos ikää on jo tuon verran kannattais jo huomata ettei maailma ole enää kuten "hyvinä aikoina".

P.S:
Kuinka pystyt kirjoittamaan viestejä samaan aikaan kun olet Uskossa (kuten nimerkistäsi päättelen)? Eikö Uskoa häiritse yhtään?!
Vai oletko lepovuorossa kun teillä on kimppakivaa (myös Toivo on mukana)?

wizka kirjoitti:

sanopa paavo Mitä tekemistä raamatullasi on ateismin (tämän palstan aiheen) kanssa?
Mene sitten synagoogaasi palvomaan sitä paaviasi ihan rauhassa.

Uskonto on sitä varsinaista tyhjäntoimittamista.

Jos ikää on jo tuon verran kannattais jo huomata ettei maailma ole enää kuten "hyvinä aikoina".

P.S:
Kuinka pystyt kirjoittamaan viestejä samaan aikaan kun olet Uskossa (kuten nimerkistäsi päättelen)? Eikö Uskoa häiritse yhtään?!
Vai oletko lepovuorossa kun teillä on kimppakivaa (myös Toivo on mukana)?

nimimerkki millä kaveri kirjoittelee.

Se ei vaan viitti käyttää sitä normaaliaan, koska kukaan ei lukisi.

Mitä synagoogaan tulee niin hänellä on taipumusta saarnamieheksi. Tosin ainoa välittävä omainen on viran-

uskossa kirjoitti:

olen isoisä. Rakastan lähimmäisiäni heitä pyhät arjet palvellen, usein olen joutunut myös öisin heräämään asian vuoksi - soittoja, hätähuutoja on ollut. Koskaan en ole puhelimiani sulkenut, paitsi joskus vaimon aikaisen töihinlähdön vuoksi.

**Jos yhdelle ihmiselle ilmoitetaan unessa lottorivi, kyllä niitä silloin varmaan ilmoitetaan monelle muullekkin ?**

Raamattu, jonka ilmoitukseen uskon, sanoo, että "usko ei ole joka miehen". Minä nyt vain olen uskovien vanhempien 'tuhlaajapoika' ollut, joten heidän esirukouksensa ovat ottaneet minut tuolla yliluonnollisella tavalla kiinni. En usko, että monikaan saa kokea moista. (Eikä kovin moni synny kuninkaaksi.) Jumala on suvereeni: en minä tai kukaan muukaan voi Häntä mihinkään pakottaa. Savenvalajalla on Raamatun mukaan valta tehdä "samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa ja toinen halpaa käyttöä varten". Olen hyppysellinen savea, kuten kuka muu tahansa; Jumalan valinta osuu siihen, joka on valmis ottamaan Hänen pelastuksensa vastaan. Ei minua mikään lapsikaste tai muukaan auta silloin, kun raja kerran aukeaa. Mutta minulla on Auttaja silloin!

"En nyt hullusta tiedä, mutta siinä olen yhtä mieltä että useimmille ihmisille uskominen on parempi vaihtoehto kuin ateismi."

Kyllä minä olisin, sen verran erikoinen johdatus on kohdallani ollut. Ajoitus monta kertaa vaikeissa ja vaarallisissa asioissa on ollut täsmällisen tarkka. Sinulla on siitä vain minun sanani - tottahan toki ymmärrän sen, ettei ole helppo uskoa tällaisia väitteitä, mitä olen esittänyt. Mutta kun niille on todistajia useita ja samanlaisia kokeneita tunnen kyllä.
Kerronpa vielä yhden esimerkin, jonka nuo toiset, tämän palstan 'rienaajat' kyllä taas leimaavat valheeksi - mutta kerron silti:
Olin n. 6v. vanha, kun kaverini kanssa urheilimme ylittämällä heikkoa pari m. leveätä puron jäätä. Se petti allamme, kun kilpailimme siitä, että kumpi menee siitä hitaammin yli. Molemmat voitimme - ja olimme purossa. Jään reunaan yletyin ylös kurkottamalla juuri ja juuri. Jalat eivät tavoittaneet pohjaa ja virta vei meitä jään alle päin. Mistä tuli pienelle pojalle voima kiskoa itsensä liukkaan jään päälle ja mistä apu siihen, että sain kaverinkin autetuksi ylös (se kaveri elää vielä - on minua vuoden nuorempi). Jotkut puhuvat enkeleistä tällaisissa tapauksissa, mutta en ainakaan nähnyt sellaista - vaan ihme se oli. Tapaus painui mieleeni hyvin, sillä meillä oli tosi kylmä kummallakin, ja kun olimme kotiin menossa, tiesimme kumpikin saavamme "Koivuniemen Herralta" kurinpalautusta. Kaveri itki vollotti niin surkeasti, että minua nauratti väkisin. Olisi se ollut ulkopuolisen kiva nähdä 2 avantouinutta märkää kaveria: toinen itkee täyttä kurkkua ja toinen nauraa täyttä kurkkua.

Tässä näitä taas. Pidän hyvänä asiana sitä, ettei Jumala pakota ketään mihinkään. Jos pakottaisi, se ei olisi rakkautta. Ihminen valitsee ja saa valita itse, pilkkaako uskovia tai pilkkaako Jumalaa, vai kuuleeko kutsun ja ottaa vastaan.
Mielelläni keskustelen näistä asioista, kunhan dialogi on asiallista ja objektiivista.

Mutta mitä ateismiin, luterilaisuuteen, helluntailaisuuteen, baptismiin, islamiin, hinduismiin, bahai-uskontoon tai mihin muuhun uskontoon tahansa tulee, olen niistä vapaa: en kuulu mihinkään. Olen muutamiin joskus kuulunut - ja lähtenyt niistä. Mutta olen pitkän linjan uskova ja sitä suosittelisin muillekin.

Ihmiselle sattuu pitkän elämän aikana noita 'läheltä piti' tilanteita. Milloin tippuu katolta, milloin jää toinen auto liikenteessä huomaamatta, milloin saa oikein viimeisen päälle napakan sähköiskun.
Heikot jäät ja avantokin on tullut kokeiltua, ja käytyä parin tutun hautajaisissa, jotka eivät omasta avannostaan ylös päässeet, vaikka nuoria riskejä miehiä olivatkin.

Kokemuksiin vaan suhtaudutaan niin eritavoin, yksi näkee niissä korkeampien voimien vaikutusta, toinen yrittää ottaa opikseen ja olla jatkossa varovaisempi.

>> ..heidän esirukouksensa ovat ottaneet minut tuolla yliluonnollisella tavalla kiinni. En usko, että monikaan saa kokea moista. (Eikä kovin moni synny kuninkaaksi.) >>

Tuo ajattelutapa on minulle kokonaan vieras. En pysty näkemään mitään logiikkaa siinä että olisin jotenkin aivan erityisasemassa oleva poikkeushenkilö. Kokemukseni ja elämäni ovat tietysti erilaiset kuin yhdelläkään toisella, mutta aivan yhtä erilaisia ne ovat kenellä muulla tahansa.

Niinpä minusta ei ole kuningasta tullutkaan !
Enkä myöskään lottoa, kun en tiedä oikeita rivejä. Voittomahdollisuuksien laskeskelu on hyödyllinen kokemus sekin.

Nassen kirjoitti:

nimimerkki millä kaveri kirjoittelee.

Se ei vaan viitti käyttää sitä normaaliaan, koska kukaan ei lukisi.

Mitä synagoogaan tulee niin hänellä on taipumusta saarnamieheksi. Tosin ainoa välittävä omainen on viran-

Pässit ovat yleensä läävässä, mutta näkyy olevan sielläkin muutama "oppinut" sellainen. Menen keskustelemaan sivistyneempien kirjoittajien kanssa: olen jo tunnistanut sen paikan hajun, mistä olette.

wizka kirjoitti:

olen kuules sinä säälittävä ressukka käynyt pitkiä kesksuteluja, mutta en ole kertaakaan saanut edes kunnon vastusta. aina jossain vaiheessa todisteeksi tai argumentiksi riittää "mutta kun minä olen kokenut" tai "minä uskon niin sen on pakko olla totta" tai sitten lähdetään viisastelemaan ja leikkimään sanoilla. Olen tullut siihen tulokseen etteivät täällä pyörivät uskovaiset edes halua keskustella. Kyse on vain siitä että etsitään sopivia uhreja käännytettäväksi.

Oletko ikinä esittänyt yhtään pätevää perustetta oman kantasi puolesta!?!

Vai häviätkö sinäkin kuten niin moni muu kun esitetään ensimmäinen vaikeahko kysymys?

No esitä nyt "vanha viisas" se vaikea kysymys: ehkä onnistun saamaan huonosta suomestasi huolimatta selvää sepustuksestasi!

kesksuteluja -
vastusta. aina jossain --

Lukutaitosikin laita on vähän niin ja näin, perusteluita on tullut näissä muissa vastauksissa kyllä. Sitäpaitsi minua kiinnostaa enemmän parempitasoinen ja argumentoitu dialogi.

uskossa kirjoitti:

No esitä nyt "vanha viisas" se vaikea kysymys: ehkä onnistun saamaan huonosta suomestasi huolimatta selvää sepustuksestasi!

kesksuteluja -
vastusta. aina jossain --

Lukutaitosikin laita on vähän niin ja näin, perusteluita on tullut näissä muissa vastauksissa kyllä. Sitäpaitsi minua kiinnostaa enemmän parempitasoinen ja argumentoitu dialogi.

"Sitäpaitsi minua kiinnostaa enemmän parempitasoinen ja argumentoitu dialogi."

Sitten Sinun täytyy vaihtaa lukemiseen :)

Farfar kirjoitti:

Ihmiselle sattuu pitkän elämän aikana noita 'läheltä piti' tilanteita. Milloin tippuu katolta, milloin jää toinen auto liikenteessä huomaamatta, milloin saa oikein viimeisen päälle napakan sähköiskun.
Heikot jäät ja avantokin on tullut kokeiltua, ja käytyä parin tutun hautajaisissa, jotka eivät omasta avannostaan ylös päässeet, vaikka nuoria riskejä miehiä olivatkin.

Kokemuksiin vaan suhtaudutaan niin eritavoin, yksi näkee niissä korkeampien voimien vaikutusta, toinen yrittää ottaa opikseen ja olla jatkossa varovaisempi.

>> ..heidän esirukouksensa ovat ottaneet minut tuolla yliluonnollisella tavalla kiinni. En usko, että monikaan saa kokea moista. (Eikä kovin moni synny kuninkaaksi.) >>

Tuo ajattelutapa on minulle kokonaan vieras. En pysty näkemään mitään logiikkaa siinä että olisin jotenkin aivan erityisasemassa oleva poikkeushenkilö. Kokemukseni ja elämäni ovat tietysti erilaiset kuin yhdelläkään toisella, mutta aivan yhtä erilaisia ne ovat kenellä muulla tahansa.

Niinpä minusta ei ole kuningasta tullutkaan !
Enkä myöskään lottoa, kun en tiedä oikeita rivejä. Voittomahdollisuuksien laskeskelu on hyödyllinen kokemus sekin.

onkin siinä, että tekijällä on oikeus tarjota tuotetta tarvitsevalle piirille, eikä ole pakko tarjota edes kaikille. Se joka tarvitsee, se ostaa, eikä hänenkään ole pakko ostaa. Jumala on tarjonnut lahjansa kaikille, mutta kaikki eivät sitä katso tarvitsevansa. He kääntyvät pilkkaajiksi, kuten tämä palstakin osoittaa. Siinä he menevät niin pitkälle useinkin, ettei enää ole mahdollista löytääkään. Syntisen katumus ja synnin hylkääminen tapahtuu vasta, kun ihminen huomaa ja tunnustaa oman mahdottomuutensa. Tuntee tarvitsevansa ulospääsyn tilanteestaan (pelastuksen). Kun juoppo, perheensä tuhonnut ihminen tulee tiensä päähän, voi avautua uusi elämä, kun ottaa Jeesuksen vastaan. Tiedän tapauksia. Henkilö oli "tuotteen" tarvitsija ja hankki sen - vapaasta tahdosta.
Itsensä hyväksi luuleva ei katso sitä tarvetta olevan, joten hän hylkää itse omat mahdollisuutensa.
Raamattu sanoo: "Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut." Mahdollisuus on kaikilla, mutta me kaikki olemme yksilöitä, emmekä siihen kutsuun suhtaudu samalla tavalla.
Sitten vielä esirukouksen merkitys antaa oman, merkittävän lisänsä. Jos lähisukulainen tai ystävä on uskova, voi olla lähes varma siitä, että kutsu on käynyt tai tulee käymään. Tilanteita luo Jumala, kuten minun osallani. Se kertomani lottouni oli kutsu ajatella uudelleen jo lapsena ja nuorena huomioimiani asioita (Raamattua mm.). Pysäytys tuli YK-hommissa saarella, alkoholi näytteli siinä suurta osaa. Muistan kulkeneeni pikku tunneilla pimeällä Famagustan tiellä, kun jäin auton (kuulemma nikosialainen taksi) alle. Jäin virumaan tielle käsi kolmesta kohdasta poikki luunpäät ulkona ja taju kankaalla. "Sattumalta" eräällä professorilla oli mökki muutaman kymmenen metrin päässä paikasta ja hän katsoi täsmälleen oikeaan aikaan pimeyteen, näki miehen jäävän tielle, hälytti apua ja niin heräsin itävaltalaisessa kenttäsairaalassa. Niin myös "sattumalta" uskovat vanhempani rukoilivat koko ajan minulle varjelusta ja sitä, että löytäisin pelastustien.
Siellä sairaalassa minulla oli kova särky, mihin sain tehokasta lääkitystä. Tunsin vuoteen keikkuvan ja kaatuvan. Putosin mustaan kuiluun kiihtyvää vauhtia ja kauhistuin tilaani. Huusin Jumalaa avuksi (mielessäni), jolloin putoaminen lakkasi heti ja olin taas sairaalavuoteessani. N. 10 kertaa se toistui, mutta sitten tila vakaantui. - Se ei kuitenkaan saanut minua vielä "käännytetyksi"; usko löytyi vasta, kun näin sen lottounen sitten Suomessa muutama vuosi reissun jälkeen. Viinan jätin vasta silloin, kun siihen löytyi kyllä voimaa uskosta.

uskossa kirjoitti:

Pässit ovat yleensä läävässä, mutta näkyy olevan sielläkin muutama "oppinut" sellainen. Menen keskustelemaan sivistyneempien kirjoittajien kanssa: olen jo tunnistanut sen paikan hajun, mistä olette.

No, meilläpäin pidetään pässejä lampolassa omassa karsinoissaan erossa lampaista ja karkkosista. Läävä on sikoja varten.

Usko on ihan ok, mutta sille on oma paikkansa, sitä ei auta soteka todellisuuteen. Kuten paska kuuluu pellolle.

uskossa kirjoitti:

onkin siinä, että tekijällä on oikeus tarjota tuotetta tarvitsevalle piirille, eikä ole pakko tarjota edes kaikille. Se joka tarvitsee, se ostaa, eikä hänenkään ole pakko ostaa. Jumala on tarjonnut lahjansa kaikille, mutta kaikki eivät sitä katso tarvitsevansa. He kääntyvät pilkkaajiksi, kuten tämä palstakin osoittaa. Siinä he menevät niin pitkälle useinkin, ettei enää ole mahdollista löytääkään. Syntisen katumus ja synnin hylkääminen tapahtuu vasta, kun ihminen huomaa ja tunnustaa oman mahdottomuutensa. Tuntee tarvitsevansa ulospääsyn tilanteestaan (pelastuksen). Kun juoppo, perheensä tuhonnut ihminen tulee tiensä päähän, voi avautua uusi elämä, kun ottaa Jeesuksen vastaan. Tiedän tapauksia. Henkilö oli "tuotteen" tarvitsija ja hankki sen - vapaasta tahdosta.
Itsensä hyväksi luuleva ei katso sitä tarvetta olevan, joten hän hylkää itse omat mahdollisuutensa.
Raamattu sanoo: "Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut." Mahdollisuus on kaikilla, mutta me kaikki olemme yksilöitä, emmekä siihen kutsuun suhtaudu samalla tavalla.
Sitten vielä esirukouksen merkitys antaa oman, merkittävän lisänsä. Jos lähisukulainen tai ystävä on uskova, voi olla lähes varma siitä, että kutsu on käynyt tai tulee käymään. Tilanteita luo Jumala, kuten minun osallani. Se kertomani lottouni oli kutsu ajatella uudelleen jo lapsena ja nuorena huomioimiani asioita (Raamattua mm.). Pysäytys tuli YK-hommissa saarella, alkoholi näytteli siinä suurta osaa. Muistan kulkeneeni pikku tunneilla pimeällä Famagustan tiellä, kun jäin auton (kuulemma nikosialainen taksi) alle. Jäin virumaan tielle käsi kolmesta kohdasta poikki luunpäät ulkona ja taju kankaalla. "Sattumalta" eräällä professorilla oli mökki muutaman kymmenen metrin päässä paikasta ja hän katsoi täsmälleen oikeaan aikaan pimeyteen, näki miehen jäävän tielle, hälytti apua ja niin heräsin itävaltalaisessa kenttäsairaalassa. Niin myös "sattumalta" uskovat vanhempani rukoilivat koko ajan minulle varjelusta ja sitä, että löytäisin pelastustien.
Siellä sairaalassa minulla oli kova särky, mihin sain tehokasta lääkitystä. Tunsin vuoteen keikkuvan ja kaatuvan. Putosin mustaan kuiluun kiihtyvää vauhtia ja kauhistuin tilaani. Huusin Jumalaa avuksi (mielessäni), jolloin putoaminen lakkasi heti ja olin taas sairaalavuoteessani. N. 10 kertaa se toistui, mutta sitten tila vakaantui. - Se ei kuitenkaan saanut minua vielä "käännytetyksi"; usko löytyi vasta, kun näin sen lottounen sitten Suomessa muutama vuosi reissun jälkeen. Viinan jätin vasta silloin, kun siihen löytyi kyllä voimaa uskosta.

>> kaikki eivät sitä katso tarvitsevansa. He kääntyvät pilkkaajiksi, kuten tämä palstakin osoittaa. >>

Älä yleistä, kuka kääntyy ja kuka ei ! Eriävät elämänkatsomukset ja mielipiteet eivät ole pilkkaamista.
Oman mielenrauhasi kannalta olisi parempi, jos et yrittäisi pärjätä loukkauksia latelemalla, vaikka 'vastapuoli' sallaista tekisikin, se toinen poski...

>> ..alkoholi näytteli siinä suurta osaa. >>

Olen ennenkin ihmetellyt raittiiden alkoholisten yms. suurta määrää palstoilla.
Toisilla, kuten ilmeisesti sinulla, on eläntavan muutos tullut ajoissa, mutta monella aivan liian myöhään, elämä on jo enemmän tai vähemmän piloilla normaalin työtätekeväisen mittapuulla arvioituna.

Vaikka en mihinkään uskokkaan haluaisin kuitenkin nähdä uskovien jumalat hyväntahtoisina isähahmoina. Miksi ihmeessä kaikkivaltias ja kaikkitietävä ei katkaise ryyppy/huume/rikollisuus tai muuta putkea alkuunsa, miksi niin monen on pilattava oma ja läheistensä elämä ennenkuin mitään tapahtuu ?

wizka kirjoitti:

mikä selittääkin paljon

"olet mielenvikainen mikä selittääkin kaiken".
Noniin siinäpä diagnoosi. Millä pätevyydellä sinä voit määritellä minut mielenvikaiseksi noin pienen johdannon jälkeen. eikö mielenvikaisuutta ole usko olemattomaan. Ei "jumalan" olemassaolemattomuutta tarvitse todistaa se on vaan niin että sitä ei ole mutta sen olemassaolo olisi jo aika jonkun hörhön todistaa.
Eli tarkenna nyt muutamalla lauseella mielenvikaisuuteni koska olen vapaalla jalalla, hyvässä toimessa, minulla on laaja ystäväpiiri, harrastuksia. Missään noista em. tarvitse jumalaa, vain halua elää, pysyä terveenä, pitää itsestäni ja läheisistäni huolta, viihtyä luonnossta, nauttia suomen kansalaisen vapaudesta ja varsinkin tästä sananvapaudesta.
Vastaväite: sinä joka uskot olemattomaan olet mielenvikainen, sinut pitäisi sulkea laitokseen ja pyytää selvitys että missä se on johon uskot.

uskossa kirjoitti:

merkillinen lääkäri: opletpa oikein supersellainen. Osaat arvioida ilman diagnoosia.Hah! Kaikenlaiset tyhjäntoimittajat sitä leikkivät psykiatria. Jos haluat keskustella tasoistesi kanssa, mene muille palstoille. Miksi kuvittelet tietäväsi näistä hengellisistä tai Raamatun asioista mitään. Jos laukoo jotakin mielipidettä, pitäisi asiasta ensin ottaa monipuolinen selko, kuten minä olen tehnyt jo yli 60 vuotta.
En ole tarvinnut kaltaisiasi, mutta kaltaisesi ovat kääntyneet monasti puoleeni apua saadakseen.

Hei nimim uskossa. Kun isäsi nussi äitiäsi ja siemennesteet roiskahtivat kohden limakalvoa, oletko koskaan ottanut selkoa siitä että kuka siellä kaiken ruljanssin keskellä oli sperman joukossa valitsemassa sen siittiö joka sinä nyt olet tässä kaiken sattuman evoluutiossa.
60v ottaa selkoa on kovin lyhyt aika ja mitä enemmän "otat selkoa" sen enemmän sekoaa pieni pääsi. Maailmankaikkeutta on sinunkin vaikea ymmärtää siksi on helppo paeta uskoon.

wizka kirjoitti:

No, meilläpäin pidetään pässejä lampolassa omassa karsinoissaan erossa lampaista ja karkkosista. Läävä on sikoja varten.

Usko on ihan ok, mutta sille on oma paikkansa, sitä ei auta soteka todellisuuteen. Kuten paska kuuluu pellolle.

Hei käytö jumala kakalla, entä poikansa, no ne kakat on varmaan tuolla jossai avaruudessa, ne tarvis saada tänne keirtoon pellolle.
Niin ja mitä paskapaperia ne käyttää, niille kelpaisi varmaan ihan vartiotorni ja herätkää.
Voi vittu sanon minä.

wc-paperi??? kirjoitti:

Hei käytö jumala kakalla, entä poikansa, no ne kakat on varmaan tuolla jossai avaruudessa, ne tarvis saada tänne keirtoon pellolle.
Niin ja mitä paskapaperia ne käyttää, niille kelpaisi varmaan ihan vartiotorni ja herätkää.
Voi vittu sanon minä.

"käykö jumala kakalla, entä poikansa"

Ei, sillä he puhuvat niin paljon paskaa, että kaikki tulee sitä kautta.

Kiitos sinulle, sillä olet monesti piristänyt päivääni Semos-viesteilläsi.

Equuleus kirjoitti:

Kiitos sinulle, sillä olet monesti piristänyt päivääni Semos-viesteilläsi.

Equuleus, teen vastakin parhaani, että saan sinut hyvälle tuulelle ;)

siino kirjoitti:

Equuleus, teen vastakin parhaani, että saan sinut hyvälle tuulelle ;)

Sopii mainiosti minulle! :)