Oikeuskansleri on todennut, taas, että valtion virastossa työaikana järjestettävä hartaus ei ole ihan jees. Nyt kohteena oli ministeriö, vajaa vuosikymmen sitten käräjäoikeus.
Asiaa ei auttanut se, että osallistuminen oli vapaaehtoista, eikä se että ministeriö maksoi vain kahvit mutta ei varsinaisesti järjestänyt tilaisuutta.
https://uskonnonvapaus.fi/2019/tyoaika-hartaus.html
Asiaa ei auttanut se, että osallistuminen oli vapaaehtoista, eikä se että ministeriö maksoi vain kahvit mutta ei varsinaisesti järjestänyt tilaisuutta.
https://uskonnonvapaus.fi/2019/tyoaika-hartaus.html
Vastaukset 40
Vanhimmat
Se nyt vielä olisi puuttunut, että osallistuminen olisi ollut pakollista. Ei ole enää armeijassakaan. Tosin koulussa "valvonnan" kautta pakollisuutta esiintyy käytännössä.
Saatujen tietojen mukaan Kirkkohallituksessakaan ei pidetä aamuhartauksia, ruokarukouksia eikä juuri jumanpalveluksiakaan työaikana. Puollustuskyvyttömiä lapsia sen sijaan manipuloidaan julkisen vallan tuella ja toimesta.
Kyllähän pikkuisen puollustuskyvyttömiä armeijan alokkaitakin pyritään mainipuloimaan sotilasppien toimesta. Kuinka asiallisesti he pystyvät hoitamaan uskonnonvapauden ei-uskonnolisen vaihtoehdon opettamisen, kun ovat jäävejä koskien jumalanapalveluksia sekä uskonnollista sotilasvalaa
Katsotaan, tapahtuuko muutosta heinäkuun saapumiserällä.
Yliopistolaisena tästä tulee tietysti mieleen yliopiston avajaisten ja tohtoripromootion jumalanpalvelus. Kai ne jotenkin rinnastuvat tuon päätöksen kohteeseen.
Tohtori- ja maisteripromootio on astetta epävirallisempi kuin yliopiston avajaiset. Helsingin yliopistossa jumalanapalveluksille on tunnustukseton vaihtoehto. Se tuli ensin käyttöön promootioissa ja sitten avajaisiin. Promootiot järjestää maistereista muodostettava promootiojuhlatoimikunta.
Pitäisikö tuohon puuttua esim. Tampereen yliopistolla tuon oikeudenvalvojan kannanoton pohjalta?
Jep, seuraavaksi oikeuskansleri kieltää valtiopäivien avajaisten alkamisen perinteisellä juhlajumalanpalveluksella :DDD
Suomen valtionkirkon toiminta tehdään mahdottomaksi. Kirkko ei saa julistaa raamattua, muuta kuin kirkon seinien sisäpuolella. Sitäkään papit eivät saa tehdä työaikana. Seuraavaksi poistetaan valtionkirkon status, valtion tukiraha ja saavat kerätä itse jäsenmaksunsa.
Uskonnonvapaus julkisessa tilassa ei tarkoita sitä, että esim. koulun pitäisi järjestää toimintansa osaksi uskonnollisia tilaisuuksia ja samalla järjestää sanankuulijoita kirkollisiin jumalanpalveluksiin.
Oikeusvaltio! Onko se vaarassa, jos polliittisesti masioidaan ojennuksia.
TArkoitatko että perustuslakivaliokuntaa yritetään valjastaa oikeudenvalvojien kimppuun?
Kansanedustaja esitti yhteistä rukoilua korona-viruksen takia klo 12.00 - eduskunnassa! Ei tainnut mennä läpi, vai mitä tapahtui?
Julkisen vallan neutraallisuus uskontoihin ja katsomuksiin on tärkeää. Ja periaatteessa aika selkeää. Rehtorien ja päiväkodiin johtajien pitäisi vaan ymmärtää, että he ovat julkisen vallan edustajia.
Myös rehtorilla ja päiväkodin johtajalla on esimeihensä. Kenellä oikein onkaan vastuu, jos viranomaisohjeita arikotaan jatkuvasti?!
Tarkoitatko viranomaisohjeella opetussuunnitelman perusteita ja opetussuunnitelmaa?
Oikeuskansleri viittaa aiempaan ratkaisuun ns. käräjähartauksista jotka myös pidettiin työaikana. Tuon ratkaisun mukaan käräjäoikeuden toivottiin siirtävän mahdollisen hartauden työajan jälkeen. Hyvä.
Hartaustilaisuudet ja jumalanpalvelusmenot eivät kuulu työpäiviin - eivät myöskään lastemme työpäiviin päiväkodissa ja koulussa!!
Joo. Kieltämättä aika absurdia, että nelivuotiaille pidetään edelleen jossain liki pakollisia hartauksia, mutta koneista puuttuu siihen että 40-vuotiaat ehkä kokevat hiukan hankalana jonkun viraston yhteisen hartauden.
Vaan pakko olla tyytyväinen kun ylipäänsä miltään suunnalta asiaa korjataan.
Tuossa siis julkisen sektorin työpaikka. Julkisen vallan neutraalisuus. Mutta ei sovi myöskään yksityisen työnantajan työpäivään - ainakaan pakollisena. Ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin semmoinen "työ"kulttuuri.
Tietääkö joku (kouluja lukuun ottamatta) jonkun työpaikan , jossa pidettäisiin työnantajan järjestämänä aamuhartauksia?
Ei taida löytyä ainuttakaan.
Vähän sinnepäin on ainakin Turun yliopiston avajaiset, niihin kuuluu jumalanpalvelus.
Holoo. siellä voisi myös hankki vaihtoehtoa... Vaikka ensisijaisesti se perinne voisi loppua..
Ei kai bittiporukat oikeasti kuuluu sivistykseen ja yliopistoon vaan ne ovat enemmän avustavaa porukkaa ei mitään tieteellistä tai professoreita
Ei kai kukaan niitä jumalanpalveluksiin kutsu?
Turun yliopiston hallitukseenkin kuuluu erilaisten tukipalveluiden väkeä, mm. kirjastonjohtaja näyttää olevan mukana. Yliopistot pyrkivät tietyntapaiseen yhteisöön, jossa bittiporukatkaan eivät ole muusta erillään.
Ainakin Tampereella ajatus nimenomaan olisi se, että tietohallinto saisi rutiinit tehokkaiksi, ja enemmän aikaa olisi nimenomaan lähempänä tutkimusta.
Oma roolinihan on ollut sellainen, jossa selvitän tutkimuskysymystä hiukan syvällisemminkin kuin "tarvii tietokoneen". Ks. esim. https://arxiv.org/abs/1403.5428 kohta Acknowledgements. Toki aika ei riitä mitenkään syvällisesti selvittää eikä tarkoitus ole että minä teen tutkijan työt. (Poikkeuksena kahdessa julkaisussa olen tekijänä.)
Kirkkohallituksessakaan työpäivä ei ala aamuhartaudelka. Mihin tämä johtaakaan?
Joissain käräjäoikeuksissa on junailtu jonkinlainen hartaus jonkun yhdistyksen kautta. Kun ennen viralliset käräjähartaudet siis on lopetettu.
Uskonto olis niinku yksityisasia. Uskonto ja hengellisyys näyttäytyvät tärkeänä arvona kohtalaisen pienelle joukolle suomalaisista. Vain 5 prosenttia ilmoittaa olevansa erittäin uskonnollinen, 14 prosenttia kokee olevansa melko uskonnollinen.
Yhteistä suomalaisille on se, että melkein kaikki näkevät uskonnon olevan jokaisen henkilökohtai-nen asia. Vajaa kolmannes vastaajista ilmoittaa, että uskonto luo heille turvaa. Lähes sama määrä kansalaisista näkee, että uskonnot edustavat takapajuista maailmaa. Melkein kolmannes vastaajista ilmoittaa myös yhdistäneensä eri uskonnoista ja elämänkatsomuksista itselleen sopivan kokonai-suuden.
Yleisesti ottaen uskonnollisuus korostuu vanhemmissa ikäluokissa ja naisten keskuudessa. Nuoret suhtautuvat uskontoihin kriittisemmin, ja erityisesti nuorten keskuudessa korostuu näkemys uskon-noista takapajuisen maailman edustajina.
Miten nämä jatkuva hartaus- ja jumalanpalvelustohina saataisiin pois päiväkodin ja koulujen kasvattajilta ja opettajilta. Ei kuulu päiväkodin ja koulun lakisääteisiin tehtäviin.
Kysecon kunnan tai valtion alistamisezta palvelemaan YHDEN uskonnon toimintaa työajalla.
miksi työajallakin pitäs hihhuloida, kyllä sitä jeesusta pystyy peesaamaan omallakin ajalla ihan riiittävästi
Voisiko hautaukset hoitaa ruokatunnilla että vainaja voisi olla iltapäivän töissä normaalisti
Vapariliitto voisi ajaa tätäkin
Hyvä, ei ole jees, ja vielä vähemmän se on pikkulasten hoitopaikoissa ja kouluikäisten peruskoulussa. Lukiot oma juttunsa.
Aikuiset ovat tietenkin kykynevämpiä sanomaan vastaa kon lapset. Ja rohkeampia kuin lasten vanhemmat, kun omat lapset
Murheenkryyninä olivat loilut ja jopa päiväkodit. Inhaa.
Työnantaja alta voi luoda uskonnollisen painostukse tilanteen myös aikuisille.
Henkistä toimintakykyä kehittävä tuokio.
Totta kai hartauksia työajalle tarvitaan. Lähetyskäsky.
Uskovaiset yrittävät alistaa valtion toimielimiä ja työpaikkoja markkinoinnin ja lähetystyön kentäksi.
Pieni jumis muutama kerta vuodessa ei tee pahaa teille syntisäkeille.