Malmin lentokenttä

Betoni ja rakentamisen ilmastopäästöt ovat se asia, jonka punavihreät mielellään unohtavat.
Myös esimerkiksi ratainfran rakentamisessa.

"Malmin kentän kaavailtujen maanrakennustöiden pelätään jo sinällään vaarantavan läheisen, erittäin arvokkaan Longinojan taimenpuron."
Johan se on saastutettu. Kuolleita kaloja löytyy jatkuvasti.
Luonnonsuojelua? Malmin valvomattomalla lentopaikalla elikorpikentällä.
> Katja Pellikka
Tattarisuon ojavesinäytteiden ja Helsingin purojen haitta-ainetulokset

> Longinojan merkittävin sivuoja on Malmin pienlentokentän suunnalta
> laskeva Lentokentänoja.
> Lentokentänojalla ei kuitenkaan ole kaikki hyvin. Sen sedimentissä
> lyijyn,
> nikkelin, sinkin, kuparin, kadmiumin ja arseenin pitoisuus oli korkeampi
> kuin Longinojan latvoilla tai pääuomassa. PAH- ja PCB-yhdiste- sekä
> torjunta-ainepitoisuudet olivat sentään pieniä.
> Haitallisimman organotinayhdisteen, tributyylitinan, pitoisuus oli
> suurin
> Lentokentänojassa.Joka laskee Taimenpuro Longinojaan!
> Johtuu ilmeisesti nykyisestä lentotoiminnasta.
> Metalleista erityisesti kadmiumin ja nikkelin liukoiset pitoisuudet olivat Lentokentänojassa muita ojavesiä huomattavasti korkeampia. Nikkelin pitoisuus oli melko korkea ja sillä saattaa olla kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi kaloihin. Lentokentänojan korkeat nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet ovat todennäköisesti peräisin lentokenttäalueen maaperästä.

"Johtavan kansainvälisen suunnittelu- ja konsultointialayrityksen Rambollin tekemä selvitys sisälsi Malmin kentän osalta kolme kairausta. Niistä kaikista saatiin ”erittäin suuren happamoitumisriskin” sisältäviä savinäytteitä, joissa ”rikkipitoisuus oli suuri, happamoituminen nopeaa”."
Onpahan satuilua.
Näin vaarallista jos Malmillakin sitä olisi .
Hyödynnettäessä sulfidisavea tärkeää on, että estetään hapettuminen ja hapan metallipitoinen va-lunta ympäröiviin vesistöihin. Tämän vuoksi tulisi kaivetut massat sijoittaa veteen tai alimmanpohjaveden pinnan alapuolelle hapettumisen estämiseksi. Mikäli tämä ei ole mahdollista, hapettu-minen tulisi estää pitämällä maa vedellä kyllästettynä. Tämä voidaan tehdä peittämällä sulfidisaviasianmukaisesti maa-aineksella, jolla on vähäinen ilmanläpäisevyys. Sijoitettaessa massoja poh-javeden pinnan yläpuolelle on sulfidisaven oikeanlaisella peittämisellä ja eristämisellä ympäristöstämerkitystä haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemisessä. (Ympäristöministeriö, 2018)Riittävä, soveltuvilla massoilla tehty peittokerros estää maan hapettumisen ja kuivumisen, estääeroosiota ja on sopiva kasvualusta kasvillisuudelle. Peittokerroksen ei siis tarvitse olla täysin tiivis,vaan jossain määrin sadevettä voi imeytyä sen läpi sulfidisavikerrokseen. Materiaali ei saisi kuiten-kaan olla liian karkeaa eikä toisaalta erodoituvaa ainesta (esim. peittomateriaalin valumat ja syö-pyminen sateella). Jos alueelle istutetaan metsää, peittokerroksen tulee olla huomattavasti pak-sumpi kuin esim. nurmetettaessa (puiden juuriston ei tulisi läpäistä peittokerrosta). Yleisesti ottaenvoidaan todeta, että mitä paksumpi peittokerros on, sen parempi. Kirjallisuudessa on esitetty, ettätodella vahvasti happamoittaville sulfidimaille ja suurille läjitysmäärille on peittokerroksen minimi-paksuutena metri. Huolellisesti tehdyn rakentamisen jälkeen maa voi ajan mittaan palautua anae-robiseen olotilaan, jolloin happamoittavaa vaikutusta ei enää ole. (Ympäristöministeriö, 2018)

Tutkimusten mukaan sulfidipitoisia savia näyttäisi esiintyvän vähäisiä määriä lähinnä tutkimusalueen itä- ja koillisosissa. Mustat voimakkaasti sulfidiset savet kuitenkin puuttuvat Malmin alueelta.
Enimmäkseen vesipitoista ja pehmeää liejusavea

Selvityksen mukaan Malmin alueen savi voidaan koostumuksensa ja ominaisuuksiensa perusteella karkeasti jakaa itä- ja länsipuoliseen saveen.

Lentokentän itäpuolella Tattarisuon vieressä savi on erittäin vesipitoista ja runsaasti orgaanista ainesta sisältävää savea. Länteen päin siirryttäessä savi muuttuu selvästi sitkeämmäksi ja vettä johtavat kerrokset vähenevät.

Tolkku: Maa vajoaa kerrostaloalueella Malmilla, viereen suunnitellaan asuntoja tuhansille – "Malmin kentälle ei halpoja asuntoja rakenneta koskaan.” Falkulla Tapanilan aseman vieressä on siis rakennettu savimaalle ja jutussa annetaan ymmärtää että Malmin kenttä on samoista syistä suorastaaan rakennuskelvoton:

Maa vajoaa kerrostaloalueella Fallkullan kiilassa Helsingin Malmilla. Kerrostaloalue rakennettiin vuosina 2003–2006 Malmin lentoaseman naapuriin sen luoteisnurkkaan, kivenheiton päähän Tapanilan asemasta. Pitkin matkaa alueella on ollut ongelmia maan vajoamisen takia.

No, ensimmäinen sääntö, verrataanpa muihin alueisiin: Koko Helsingin ydinkeskusta on pitkälti suolla tai täyttömaalla. Esimerkiksi perimätieto kertoo että kaupunki lahjoitti aikoinaan Aleksanterikatu 2 tontin sikopaimenelle laitumeksi, koska ei semmoiselle hetteikölle voi kuitenkaan mitään rakentaa (lähde tälle muuten otettaisiin kiitollisena vastaan). Kalasatama, Jätkäsaari ja Hernesaari ovat täyttömaata, ja täyttö tässä yhteydessä tarkoitti että ne olivat aikansa kaatopaikkoja. Maata jouduttiin niiden rakentamisen yhteydessä paaluttamaan, vaihtamaan ja joskus jopa jättämään rakentamatta: Jätkäsaaren keskellä on puisto siinä missä se on tästäkin syystä. Keski-Pasila on syvää suota, Pohjois-Pasila vanha kaatopaikka ja järvi. Koko Malmin alue laajemmin ylipäänsä on vetistä savea, jonka takia esimerkiksi junarataa ei ole kaivettu tunneliin Malmilla. Edes tukeva kalliopohja ei ole yksiselitteisesti hyvä asia, koska putket, kadut ja perustukset joudutaan sitten räjäyttämään kovaan kallioon.

Lupaus lentää Suomessa herätti vääriä toiveita

Volocopterin torstainen lupaus innosti monet suomalaiset jo pohtimaan, missä päin pääkaupunkiseutua yhtiön lentotaksit alkavat liikennöidä. Sosiaalisessa mediassa moni ehdotti Malmin kenttää lentotaksien kotipaikaksi.

Valitettavasti Volocopteria Helsinki ei taida alkuvuosina suuremmin kiinnostaa.
Se tiedetään, että Volocopterin delegaatio kävi lyhyesti tapaamassa Suomessa lentokenttiä hallinnoivan Finavian väkeä, mutta tapaaminen oli enemmän käyntikorttien vaihtoa tarjonnut kohteliaisuus kuin neuvottelutunnustelu.
Voloportissa akkukäyttöisiä koptereita ei ladata, vaan laskeuduttuaan laite jatkaa
matkaansa liukuhihnaa pitkin Voloportin uumeniin, jossa siihen vaihdetaan luukun kautta tuore akku parissa minuutissa.

Malmin kentästä Helsingissä ei voisi tulla Volocopterille tukikohtaa, sillä yhtiön strategian mukaan Voloportin on sijaittava suoraan kansainvälisen lentokentän kyljessä, jotta lentotaksiliikenteen tärkein kriteeri eli lennoilta saapuvien matkustajien aikasäästö voisi toteutua.

Lupaus lentää Suomessa herätti vääriä toiveita

Volocopterin torstainen lupaus innosti monet suomalaiset jo pohtimaan, missä päin pääkaupunkiseutua yhtiön lentotaksit alkavat liikennöidä. Sosiaalisessa mediassa moni ehdotti Malmin kenttää lentotaksien kotipaikaksi.

Valitettavasti Volocopteria Helsinki ei taida alkuvuosina suuremmin kiinnostaa.
Se tiedetään, että Volocopterin delegaatio kävi lyhyesti tapaamassa Suomessa lentokenttiä hallinnoivan Finavian väkeä, mutta tapaaminen oli enemmän käyntikorttien vaihtoa tarjonnut kohteliaisuus kuin neuvottelutunnustelu.
Voloportissa akkukäyttöisiä koptereita ei ladata, vaan laskeuduttuaan laite jatkaa
matkaansa liukuhihnaa pitkin Voloportin uumeniin, jossa siihen vaihdetaan luukun kautta tuore akku parissa minuutissa.

Malmin kentästä Helsingissä ei voisi tulla Volocopterille tukikohtaa, sillä yhtiön strategian mukaan Voloportin on sijaittava suoraan kansainvälisen lentokentän kyljessä, jotta lentotaksiliikenteen tärkein kriteeri eli lennoilta saapuvien matkustajien aikasäästö voisi toteutua.

Maahanmuuttajia ei kiinnosta kuin saada hyvä koti ja turvallinen kotimaa. Ja maamme hyvä infra ja palvelut. Siinä ei ole mitään pahaa, mutta halutaanko me entistä enemmän vierasta väkeä kaupunkiimme kun kotiuttaminen, kielikoulutus, kääntäjät, tukiopetus kouluissa yms. taloutta kuormittavia.

Kaupunkia ei kiinnosta rakentamisen kova hinta koska Stadissa rakennetaan jo niin paljon muun maan kustannuksella. Valtion Ara- tuetut asunnot Helsingissä jo kohta 30% asuntotuotannosta. Plus että näissä asunnoissa iso prosentti vuokrastatuotoista tulee tukimuodossa. Sellaista rahan kierrättämistä. Mutta se on fakta että jokainen suomalainen veronmaksaja Malmin alueesta pulittaa.

Selvääkin selvempi millainen alueesta tulee. Jos käy hyvin niin on kaunis alue ja luontoa maahanmuuttajatkin arvostavat. Jos käy huonosti siitä tulee Vuosaaren kaltainen, rannat sotketaan, grillibileitä joka ilta kesällä ja musiikki on korviahuumaavaa, ongelmat keskittyvät kun nuoriso näköalatonta uudessa kotimaassaan. . . Jengiydytään ja rötöstellään jne.. Suomalaisena tämä ärsyttää kovin.

Tämä lähempänä totuutta.
Infrarakentaja Destian vuonna 2015 tekemän selvityksen mukaan lentokentän alueen maaperä on suurimmaksi osaksi pehmeää savea. Pehmeän savikerroksen paksuus vaihtelee 0–19 metrin välillä.
Siksi alueen rakennukset täytyy perustaa pääasiassa paaluille. Alueen eteläosassa osa rakennuksista voidaan Destian mukaan perustaa maanvaraisesti.
Suomen Kuvalehden mukaan alueen rakentamiseen tarvittaisiin yli 14 000 kilometriä betonipilareita, joiden valmistamiseen kuluisi yli puoli miljoonaa tonnia sementtiä, kolmasosa Suomen vuotuisesta tuotannosta.

Onko Malmin lentokentän alue siis helsinkiläisittäin poikkeuksellisen huonoa rakennusmaata?

"Kyllä meillä on pääkaupunkiseudulla muitakin pehmeitä alueita. Niillekin on rakennettu tekemällä paalutuksia ja muita maaperän vahvistuksia. En näe, että Malmin lentokenttä olisi mitenkään poikkeuksellinen alue", arvioi Harri Isoviita, rakennusyhtiö YIT:n pääkaupunkiseudun asumisen divisioonan johtaja.

Helsinki sijaitsee meren rannalla, ja moni asuinalue on vanhaa merenpohjaa. Isoviidan mukaan Malmin lentokentän alue voisi vertautua esimerkiksi Pikku Huopalahteen. Se on ollut rakentamisensa aikaan 1990-luvulla samantyyppinen kohde.

"Sitä paalutettiin ja tehtiin stabilointia ja muuta pohjanrakennustyötä silloin kun se esirakennettiin."
Helsinki haluaa tehdä uusia asuinalueita, koska ennusteen mukaan kaupungin väestö kasvaa 700 000 asukkaaseen vuoden 2025 aikana ja 822 000 asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä.

Vaikka asuntotuotanto on lisääntynyt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla, määrä ei ole riittänyt vastaamaan kysyntään. Se on osaltaan nostanut asumisen hintaa.

Sama tyyppi puhuu "pörräämisestä" ja "korpikentästä", äänestää omia julkaisujaan, ja lainaa googlettamalla eikä edes osaa liittää lähdeaineistoa. Se kertoo hänestä hyvin paljon. :D

Seppo

Asuntotuotannosta vastaava apulaispormestari on sekaantunut ties mihin. . . olisi hyvä tutkia koko viraston touhut.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/524986-raivoava-pomo-aiheutti-kiusaamisongelman-helsingin-kaupungilla-sinnemaki-henkilo

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006339855.html

https://www.suomenmaa.fi/paakirjoitus/kaupunkiaktivismin-pioneeri-todistaa-kuinka-suuruuden-tavoittelijat-ja-grynderit-ovat-vallanneet-helsingin-kehittamisen-6.23.564455.4f338b8657?utm_campaign=shareaholic&utm_medium=facebook&utm_source=socialnetwork&fbclid=IwAR3hTnwhFodggwOvYIoTHiaDPGRKa-JmhJIUAdWbV_jAMC_LKpthSDdomOg

Virheinvestointiuutisten sarjassa, Olympiastadion parodia:

Lentokenttään investoitu sadoilla miljoonalla eurolla, mutta kaupungin sikariporras empii sen käyttämistä – "Vapaavuori, eikun kansalaiset tulistuivat: ”Eihän tämä voi mennä näin!”

Helsinkiläiset kritisoivat lauantaina rajusti Helsingin kaupungin sikariportaan pohdintaa siitä, järjestetäänkö kentälle tiivis asuinalue.

”On täysin mahdoton ajatus, että julkinen valta panee jättisumman lentokentän rakentamisee ja että kaupunki vielä empii säilyttääkö kenttä”, VV kirjoitti Twitterissä.

Kansalaiset kritisoivat lauantaina rajusti HELSINGIN pormestari Jan Vapaavuoren pohdintaa siitä, järjestetäänkö kentällä tulevaisuudessakaan lentotoimintaa.

”On täysin mahdoton ajatus, että julkinen valta panee jättisumman kentän remonttiin ja että kaupunki vielä empii saako siellä lentää”, VV kirjoitti Twitterissä.

”Ei voida ajatella niin, että tehdään Suomen suurin ja kallein remontti, jotta lentokentällä voidaan järjestää konsertteja.” Projektin kustannukset on jaettu puoliksi valtion ja Helsingin kaupungin kesken.

”On totta, että lentokenttään on laitettu valtavasti meidän kaikkien rahaa, joten siinä mielessä olisi sääli jos sitä ei hyödynnettäisi maksimaalisesti myös lentämisessä”, VV muistuttaa.

Näin käy kun ei rakenneta niin kuin Vanha kirja neuvoo rakentamaan viisaasti "kalliolle". . . . tyhmä mies rakensi huonolle maalle ja koti lopulta sortui, mutta viisas mies rakensi kalliolle ja mikään myrsky ja myräkkä ei hajottanut kotia. No tässähän on symboliikkaa, mutta rakennusasiantuntijoiden mukaan sama viisaus pätee tänä päivänä rakentamisessa.

"Honkasuon asuinalueen kaava rukataan uudelleen noin kahden hehtaarin osalta . . . . . Syy on turve. Alueen länsiosassa on nimittäin metreittäin turvetta, josta purkautuu erittäin pahanhajuisia kaasuja, jos sitä alkaa möyhiä.
Alueen tiimipäällikkö Suvi Tyynilän mukaan vuosina 2008–2012, kun Honkasuon kaavaa aikanaan laadittiin, turvemaan merkityksestä ilmastotekona ei puhuttu nykyiseen tapaan."

Honkasuolla on turvetta noin 1,5 metriä. Malmin lentokentällä sitä on monin kohdin 3 metriä.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/719244-asukkaita-kiitos-ja-mielellaan-pian-keskeneraisella-tyomaalla-asuminen-rassaa

On suuri huijaus väittää ettei ole rakennusmaata muualla kuin Malmilla! Sitä on, ja runsaasti. Ja miksi juuri golf saa niin paljon tilaa, vaikka kenttiä on uudellamaallakin runsaasti??? No ainakin pormestari ja edellinen kaupunginjohtaja ovat ahkeria golffareita ja kavereita keskenään. Hmmmm.... mietityttää.

Golf on ihan kiva harrastus. Mutta jos sille löytyy aina vaan uutta tilaa, niin ei sitä tonttitilaa rakentamiselle sitten ole niin vähän kuin väitetään. Eiköhän golfareille riitä ne 14 kenttää pk- seudun ympäristössä???

Malmin lentokenttä on Suomen tärkein ilmailualan koulutuskenttä. Siellä toimii mm. lentopelastustoiminta- ja koulutus. https://lentopelastus.fi/web/

Minä asua Malmi ja tykkää kovin. Lapsia koulussa hyvä. Ei valittamusta. on hyvä maa. suomi.